Ei mulla muuta kuin että katsokaa mun tukkaa...! 🤩
Mun hiukset ovat v-i-i-m-e-i-n
a) toipuneet 3,5 vuoden takaisesta värinpoistosta joka tuhosi käytännössä koko tukan
b) päässeet eroon takahiusten lovesta, joka on ollut mun seurana puoli elämää..!
Tässäpä kuvapari, joilla eroa lähes tasan kaksi vuotta, eka otettu maaliskuun lopulla 2021 ja toka tänään:
Mikä muutos!
Loven katoamisen huomasi kampaajani jo marraskuussa.
Tämä kuva on marraskuulta. Ensimmäistä kertaa 20 vuoteen hiukseni ovat takaa tasaiset.
Ja neljä kuukautta tämän kuvan ottamisen jälkeen (eilen):
Ennen leikkaamista. Ei minkäänlaista lovea...! En meinaa uskoa tätä...!
Muistin virkistykseksi, lovi on näyttänyt vuosien varrella tältä:
Mulla on ollut ylös alaisin kääntyneen V:n muotoinen lovi takana parikymppisestä saakka. Ihan sama mitä käsittelyjä hiuksille tehtiin, miten hiuksia hoidin, pidinkö kiinni vai auki, föönasinkö vai en... tai miten lyhyeksi hiukset leikattiin... Lovi oli ja pysyi.
Loven sai hetkellisesti pois leikkaamalla, mutta se tuli näkyviin jo parin kuukauden sisällä.
Hiukset yksinkertaisesti kasvavat heiveröisempinä tässä kohtaa päätä, mitään muuta selitystä tähän ei ole keksitty. Mikään elämäntavallinen tai hiustenhoidollinen seikka ei loveen vaikuta. (Asiaa käytiin selvittelemässä muinoin Hiusakatemiassakin - postaussarja, joka nosti silloin todellisen hiusgaten....)
Ja nyt... Lovi on yhtäkkiä kaikkien näiden vuosien jälkeen kadonnut..! 😮(🤩)
Hiukseni myös tuntuvat selvästi vahvemmilta ja paksummilta kuin hyvin pitkään aikaan.
Tässä lovi kuvattuna syksyllä 2020, jolloin hiukseni olivat kaikkein huonoimmassa kunnossa koko elämäni aikana.
Jopa puolet hiusten volyymista oli kadonnut hiusten katkeilun ja murentumisen seurauksena, mikä puolestaan oli seurausta rajusta värinpoistosta, jolla vuotta aikaisemmin poistettiin hiuksistani violetti väri.
Olen tässä vain odotellut, koska syksyn 2019 damage viimein kasvaisi ulos, ja nyt taitaa viimein olla se hetki. Hiuksissani ei ilmeisesti enää ole senttiäkään värinpoistokäsiteltyä latvaa jäljellä! 🥳🎉
Eilen tukkaan laitettiin "lohen pinkki" eli kevyesti lämmin pinkki sävy.
Takaa päin en melkein tunnista mun hiuksiksi...! Miten ne voi olla noin tasaiset...? 🥲 Mun kampaaja sanoi rohkaisevasti: ehkä palaat pian Curly Girl -aikojen terveen kiiltävään hiuslookkiin..? Ehkä se voisi vielä olla mahdollinen...!
Huvittavaa, kun kaikki muut kehon jutut iän myötä heikkenevät; iho rypistyy ja kuivuu, kynnet lohkeilee, kroppa ei palaudu rasituksesta yhtä nopeasti, näkö huononee... ja sitten mun hiukset yhtäkkiä vetää tällaisen muuvin! Ihmeiden aika ei ole ohitse..! 💗
Osa teistä saattaa muistaa, kun toissavuonna vedin tuoteöverit ja haalin niin paljon testikosmetiikkaa, että lopulta uuvutin itseni täysin ja tunsin oloni suorastaan sairaaksi purkkien keskellä. (Bloggaajana on niin kätevää perustella kaupassa itselleen että "näistähän olisi kiinnostavaa kirjoittaa..!" Ja niinhän niistä olisikin, mutta kun aika meillä kaikilla on rajallinen!)
Vuoden lopulla vaatehuoneen lattialla oli monta kassia kosmetiikkatuotteita joita en ollut ehtinyt edes korkata. Tai olin testannut kerran. Tunsin hirveää syyllisyyttä. Tilanne oli siinä mielessä erikoinen, että olen pitkän kosmetiikkafriikki- ja bloggaajataipaleeni aikana monet kerrat kokenut tuoteähkyn ja luulin oppineeni läksyn enemmän kuin hyvin. Aikaisemmin tuoteöverit ovat johtuneet ennen kaikkea PR-toimistojen ja brändien lähettämistä tuotelahjoista, mutta toissa vuonna aiheutin ähkyn ihan itse.
Näitä "lapasesta lähteneen" tuotevuoden tuotteita on yhä mulla kaapeissa. Tässä muutama niistä.
Kuka ehti panna merkille, että Dove lanseerasi vuonna 2021 lyhytikäiseksi jääneen Powered By Plants -luonnonkosmetiikkasarjan?
Moni normikosmetiikan jättiyhtiö on viime vuosien vihreän kosmetiikan aallossa innostunut lanseeraamaan omia ekosertifioituja tuotteitaan ja linjojaan. Osan kohdalla pystyy heti kättelyssä ennustamaan, että "ei tuu mittään". Dove oli yksi näitä. Idea on tietysti hieno, ei siinä mitään, mutta joidenkin brändien ydinkohdeyleisö on vain niin kaukana luonnonkosmetiikan yleisöstä, että sertifioidun ekoversion houkuttelevuutta on hyvin vaikea viedä läpi. Kun kuulin Doven Ecocert-tuotteista mun eka ajatus oli, "Miksi ihmeessä Doven asiakas valitsisi Ecocert-suihkugeelin?"
Eikä valinnutkaan. Powered By Plants -sarjan tarina hiipui jo toisena vuonnaan, ja sarja on nyt lopetettu.
Ostin kolme Doven ekosertifioitua tuotetta keväällä 2021. En koskaan kirjoittanut niistä blogiin.
Nyt näistä on tietysti enää turha kirjoittaa, mutta voinpahan jakaa kokemukseni vaikka vain viihteen nimissä. Ainiin - ja löytyyhän joitain sarjan tuotteita yhä Matsmartista, Normalista tai muista jämäeriä ostavista myymäläketjuista ja verkkokaupoista. Powered By Plants -sarjaan kuului vain vartalotuotteita; suihkuvaahtoja, vartalovoiteita, deodorantteja ja vartaloöljyjä.
Powered By Plants -deodorantti saattaa olla huonoin kokeilemani luonnonkosmetiikan deodorantti. Sen eukalyptus-tuoksu oli aivan ihana, ja tykkäsin myös miedolta tuntuvasta maitomaisesta koostumuksesta, mutta teho oli olematon. Tuote ei ehkäissyt hien hajua nimeksikään, ja testikerrat jäivät niukkalukuisiksi kainaloiden haistessa.
Samaan Eucalyptus-tuoksulinjaan kuulunut Oil Body Wash taas oli todella hyvä! Niin hyvä, että näitä olen ostanut useamman kappaleen käsisaippuakäyttöön. Näitä on yhä myynnissä Normalissa.
Runsaasti glyserolia sisältävä suihkuvaahto tuntuu todella miellyttävältä ja kosteuttavalta. Vaikka nimi on Oil Body Wash, tuote ei sisällä öljyjä vaan kosteuttavuus tulee glyserolista. Glyserolia on tuotteessa enemmän kuin vettä, eli puhutaan todellakin kosteuttavasta koostumuksesta. Suihkuvaahdon ainoa öljykomponentti on eukalyptuksen eteerinen öljy, jonka funktio on tuoksullinen.
Saatavilla oli myös geraniumin tuoksuinen Oil Body Wash.
Bongattu Normalissa vielä viime viikolla.
Sarjan vartaloemulsio oli tyyppiä "ihan ok". Aika kevyt ja ihotuntumaltaan neutraali, en missään nimessä markkinoisi tätä kuivalle iholle vaikka valmistajan antama ihotyyppikuvaus on normal to dry skin.
Powered By Plants -vartalovoiteen pääasiallisen rasvakomponentin muodostivat kevyet esteriöljyt joita oli vielä kevennetty rasvaisuutta vähentävällä distarch phosphatella. Varsinaiset hoitavat kasviöljyt tulivat incissä vasta myöhemmin.
Tuotteen plussa? Pumppupullo. :) Mä tykkään pumppupulloista vartalovoiteissa, siistimpi käyttää kun ei tarvitse rasvaisella kädellä puristaa tuubia. Toisaalta tuubit ovat sitten parempia reissuolosuhteissa.
Nivean Naturally Good -tuotteet ovat yhä myynnissä. Tämä sarja ei ole ekosertifioitu, vaan on niin sanottua "semiluonnonkosmetiikkaa", jossa ainesosat ovat luonnollista alkuperää mutta eivät välttämättä täytä aidon luonnonkosmetiikan kriteereitä, eikä tuotantoprosessin ympäristöystävällisyyttä myöskään valvo tai vahvista mikään taho.
(Siinä on muuten aidon luonnonkosmetiikan ja luonnollisena markkinoidun kosmetiikan ero pähkinänkuoressa: sertifioidun luonnonkosmetiikan kohdalla voi olla varma, että ihan kaikessa tuotteen valmistuksesta pakkaukseen ja raaka-aineisiin huomioidaan kestävä kehitys ja ympäristötekijät. Minimissään 95% raaka-aineista on luonnollisia. Luonnollisena markkinoidun tuotteen kohdalla saattaa myös olla näin, mutta asiasta voi olla vaikea saada varmuutta.)
Tykkään Naturally Good -sarjan pakkausten informatiivisuudesta. Pakkaus kertoo, mitkä ainesosat kosteuttavat ja vaikuttavat ihofiilikseen, ja mitkä taas vaikuttavat tuotteen säilyvyyteen ja stabiliteettiin.
Pakkaus on jopa niin rehellinen, että kertoo, mitä Nivea 'luonnollisen alkuperän' ainesosilla tarkoittaa. Sillä tarkoitetaan "luonnosta peräisin olevia ainesiosia, jotka säilyttävät yli 50% molekyylirakenteestaan prosessoinnin jälkeen".
Luonnollista alkuperää oleva tarkoittaa ratkaisevasti eri asiaa kuin luonnollinen. Esimerkkinä monet emulgaattorit sekä esteriöljyt ovat luonnollista alkuperää, mutta niitä ei ole luonnossa sellaisinaan. Auringonkukkaöljy, sheavoi ja aloe vera ovat esimerkkejä luonnollisista ainesosista, joita on luonnossa sellaisenaan.
Hyvin moni Naturally Good -tuotteiden ainesosista on aika pitkälle prosessoituja ainesosia. Osaa niistä voi käyttää ja käytetäänkin myös sertifioidussa luonnonkosmetiikassa, erityisesti esteriöljyjä.
Minusta Naturally Good -tuotteet ovat "ihan hyviä", jos ei hae kaikkein hoitavinta aspektia luonnon raaka-aineilta. Tuotteiden olemus ja ihofiilis on hyvin normikosmetiikkamainen, ja normikosmetiikan käyttäjän on varmasti helppo tykätä näistä. Kasviraaka-aineista ei oteta irti hoitavinta hyötyä, vaan ne on upotettu prosessoitujen skin feel -ainesosien sekaan pieninä pitoisuuksina.
Kiteytettynä voi sanoa, että Naturally Good on kuin vähän luonnollisempi versio perus-Nivea-ihonhoitotuotteista. Ei lähelläkään aidon luonnonkosmetiikan reseptiikkaa, mutta kuitenkin vähintään ympäristönäkökulmasta vähän parempi, kuin ”normi-Niveat". Naturally Good on Nivean ensimmäinen täysin ilmastoneutraali sarja, ja se on hyvä asia.
*
Ehkä kirjoitan vielä jossain vaiheessa jatkoa tälle "Tuotteet, joista en koskaan kirjoittanut" -teemalle. Kaapistahan noita purkkeja löytyy. :)
Valitessani kuvia tämän päiväiseen Instagramin kreikkalainen salaatti -julkaisuuni pysähdyin näihin kuviin. 1. lokakuuta 2016, Santorini. Muistan tämän illan kuin se olisi ollut viime vuonna.
Yhtäkkiä teki mieli jakaa tämä hetki teillekin.
Aina välillä tunnen niin häkellyttävän voimakkaasti, miten paljon Kreikka minulle merkitsee. Mielentila, voimavara. Energian lähde. Se ei ole lomakohde - vaikka se on sitäkin. Se on ennen kaikkea voimavara. Kuin repullinen rohtoa, joka lääkitsee, ilahduttaa ja vahvistaa, kun siihen on tarvetta. Olen kokenut Kreikassa niin paljon lämpöä ja kauneutta, että reppuni on ääriään myöten täynnä. Se tuo minulle lohtua hetkinä, kun tuntuu, että omat haasteet jatkavat vain kehäänsä ja kotiarjessa on vaikea nähdä värejä. (Näitä hetkiä on. Varjo-Sanni pitää siitä huolen.)
Tiedän että tämä kuulostaa mahdollisesti ällöttävän kliseiseltä, mutta Kreikan valo on niin kirkas, että mikään sisäinen varjo ei mahda sille mitään. Ei vain mahda.
Vaikka olisin kuinka surullinen, vaikka olisin kuinka uupunut... Kuinka vihainen ja pettynyt ja tuhkasirotin korkeimmassa kourassa. Ajatellessani valoa ja kauneutta Kreikan saarilla, kaikkea mitä olen siellä läpielänyt, tunnen iloa, lohtua - ja varmuutta. Kun tällainen valo on olemassa mun voimapankissa, eihän mua nujerra mikään. ❤️
Tätä kokemusta on vaikea selittää, mutta eihän kaikkea aina tarvitsekaan.
("Miksi sää aina selität, Sanni. Älä aina selitä", sanoi luokkakaverini Minna minulle 8-luokalla. Nyt 20 vuotta möhemmin selitän yhä. Yritän ainakin. ☺️)
Tässä pala mun Kreikan valoa. Ihana, ainutlaatuinen Santorinin valo. Olkoon siellä vaikka 100 tuhatta muuta turistia calderan reunalla ihailemassa valoa mun kanssa, ei haittaa. Tervetuloa. Rakastan Santorinia kaikkine turisteineenkin. 💛
Iltakävely, näköaloja ja kreikkalaista salaattia Santorinilla 1. lokakuuta 2016.
(Tuolla matkalla kirjoitin muuten vinkkipostauksen, kuinka nauttia Santorini-luksusta budjetilla. 🥰 Hinnat eivät ikävä kyllä varmaankaan enää toteudu vuonna 2023....)
Tämä pehmeä autereisuus. 💕
Huikeiden näköalojen ravintola on nimeltään Vanilia ja sijaitsee Firostefanissa.
(Budjettinäkökulmasta tämä vinkki pätee yhä: majoitu Firostefaniin tai Imerovigliin, jos haluat kokea Santorinin eeppiset maisemat edes hieman edullisemmin kuin Firassa ja Oiassa.)
Firostefanin kylän keskusaukio.
.
Kuuden viikon päästä kohtaamme Kreikan kanssa jälleen. ❤️
