Kaapissa!-postauksessa tarkasteltiin kasvojenhoitotuotteitani, ja nyt olisi katselmuksessa sitten ne muutamat kroppatuotteet joita käytän. Muuten en pitäisi tätä mitenkään mielenkiintoisena aiheena, sillä en oikeasti ole mitenkään megakiinnostunut kenenkään kropparasvoista tai suihkugeeleistä, mutta koska haluan puhua blogissani luonnonkosmetiikasta ja esitellä eri luonnonkosmetiikan tuotteita, niin tälläkin postauksella on paikkansa.

Uudemmille lukijoille taustatiedoksi; päätin viime kesänä pitkään muhineen harkinnan jälkeen vaihtaa kaikki ihonhoidon tuotteeni luonnonkosmetiikkaan, ja kokeilla tuntisinko jotain eroa tavalliseen kosmetiikkaan. Meikkejä en tule täysin vaihtamaan luomuun, sen verran meikkifriikki olen, mutta kokeilen ja esittelen luonnonmukaisia vaihtoehtoja myös värikosmetiikan puolelta. Hiustenhoitotuotteetkin aion vaihtaa luonnonkosmetiikkaan, mutta, siihen meneekin vielä useampi vuosi sillä hiustuotehamsterina kaapeissani lymyää vielä shampoita ja hoitoaineita ainakin kolmen vuoden tarpeisiin. :)

(Mitä luonnonkosmetiikalla tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Siihen antaa vastauksen tämä postaus.)

Minä en hamstraa mitään muita tuotteita kuin hiusputeleita ja meikkejä. Ihonhoidon puolella mulla on aina käytössä vain muutama tuote samaan aikaan, ja voin ostaa uuden kun edellinen loppuu. Se on oikeastaan tosi kiva tunne, ja pyrin siihen myös hiustuotteiden osalta. Siihen vain tosiaan menee vielä useampi vuosi.... ja hiustuotteiden käyttösykli on niin hidas (yksi 300ml shampoopullo kestää mulla n. 4kk) että jotenkin sitä vaan ei jaksa odottaa pullojen tyhjentymistä kun jo löytää uusia ihania tuotteita. Jos shampoita ja hoitoaineita saisi myös 100ml koossa niin ostaisin niitä.

Vartalovoiteita sen sijaan voi ostaa useamminkin. (Tosin ei ihan niin usein kuin Virve... :P) Tämän Dr. Hauschkan Kvittenivartalovoiteen ostin muistaakseni joskus helmikuussa, ja se kului loppuun ennätysajassa. Katsokaa kuvaa; kuvanottohetkellä voidetta oli käytetty ehkä neljä tai viisi kertaa. Ihan näin nopeasta kulumisesta en välitä, onhan kyseessä kuitenkin suhteellisen arvokas tuote. Dr. Hauschkan vartalovoiteet voisivat ennemminkin kulkea nimellä vartalomaito, ts. body milk, sillä ne ovat erittäin ohuita ja nestemäisiä. Minun iholleni tämä koostumus ei ollut tarpeeksi kosteuttava. Saadakseni riittävän annoksen koko kropalle jouduin pumppaamaan voidetta kerralla tosi suuren määrän normaaliin kulutukseeni verrattuna, ja niinpä se kuluikin n. kuukaudessa.

Laveran BodySpa-Bodylotionit sen sijaan saisivat kulkea nimellä body cream, sillä nämä voiteet ovat paksuja ja täyteläisiä. (No okei, olen käyttänyt vain tämän yhden tuubin muta oletan että sarjan muissa bodylotioneissa on sama koostumus.) Tämä Vervaine-Lime (rohtorautayrtti-lime) -voide tuoksui niin ihanalta että säästelin viimeisiä voiteen jämiä monta kuukautta...! ^_^ Jätti iholle samettisen pehmeän tunteen ja kosteutti riittävästi.

Toinen loppuunkäytetty Laveran vartalovoide oli Neutral-linjaan kuuluva hajusteeton bodylotion. Tässä on aivan erilainen koostumus kuin BodySpa-linjan kermaisissa voiteissa. Neutral-voide on ohutta, muttei mitään litkua niinkuin Hauschkan voide. Käyttäisin tästä Aqualan L:stä tuttua ilmaisua, "kosmeettisesti miellyttävä". :) Loppujen lopuksi saatoin ihastua tähän voiteeseen vielä Vervaine-Limeäkin enemmän, sillä se oli niin nopea levittää (mitä paksumpi voide, sitä kauemmin sitä tietenkin joutuu hieromaan ihoon että se imeytyy). 200ml purkki oli myös tähän saakka kokeilemistani voiteista riittoisin. Lääkemäinen purkki ei varmaan ole monen silmään tyylikäs, mutta sisältö on täysi kymppi.

Tällä hetkellä käyttämäni kolmikko näkyy tässä. Tai no, itse asiassa kuvasta puuttuu vielä Estelle & Thildin vartalovoide, mutta sitä olen kokeillut vasta pari kertaa ja se odottaa käyttövuoroaan Weledan jälkeen.

Weledan Villiruusu-suihkugeeli on voidemaista ja ihanan pehmeää ja vaahtoaakin mukavasti (luonnonkosmetiikan tuotteet eivät yleisestikään vaahtoa yhtä runsaasti kuin normikosmetiikan, sillä ne eivät sisällä sulfaatteja). Tuoksu ei vaan ole täysin minun mieleeni, mutta sen jo tiesinkin tuotteen ostaessani (no miksi sitten ostin? Koska tämä oli tammialessa ihan sairaan halvalla!:))

Estelle & Thild Neroli Bergamot -suihkugeelin tuoksu sen sijaan on enemmän mieleeni. Tuoksu on raikas ja kevyen sitruksinen. Koostumus on ohut ja geelimäinen.

Weleda Calendula Body Lotion kuuluu Weledan Baby-linjaan, ja sen pitäisi näin ollen olla erittäin hellävarainen. Koostumus on ohut ja helppo levittää, muistuttaa Laveran Neutralia, mutta imeytymisessä on toivomisen varaa. Voide jättää rasvaisehkon pinnan, eikä tämän päälle voi heti pukea vaatteita. Imeytymisen nopeuttamiseksi voide kannattaa levittää hieman kostealle iholle heti suihkun jälkeen. Muuten voide tuntuu erittäin miellyttävältä, ja kosteuttaa tehokkaasti.

(P.S. Hahaa, Weledan sivuilla halutaan kertoa ihan päinvastaista; "voit pukea saman tien, sillä voide imeytyy nopeasti." No, ehkä voide imeytyy nopeasti muihin Weledan voiteisiin verrattuna...? Onko jollakulla kokemusta Weledan muista kroppavoiteista?)

Estelle & Thildin Neroli Bergamot -vartalovoiteesta voin muutaman käyttökerran perusteella sanoa, että tämän nimenä pitäisikin sitten melkein olla body butter. Voide on todella, todella täyteläistä, mutta imeytyy helposti. Levittämiseen saa tietysti käyttää vähän enemmän aikaa kuin ohuempien voiteiden. Tuoksu on miellyttävän raikas. E&T:n voiteille tuntuu kauttaaltaan olevan ominaista tällainen kermamainen paksuus, heillä ei taida olla koko sarjassa yhtään ohutta emulsiota.

Kiinnitättekö te yleensä huomiota vartalotuotteidenne koostumuksiin? Tykkäättekö enemmän ohuista vai paksuista voiteista? Tai enemmän vai vähemmän vaahtoavista suihkugeeleistä? Mulle on ehdottoman tärkeää voidetuotteissa niiden nopea imeytyminen ja se, ettei iholle jää yhtään tahmeaa tunnetta tai kiiltoa. Suihkugeeleissä tunnustan tykkääväni runsaasta vaahdosta, vaikka tiedänkin vaahdon (siis sulfaattien aikaansaaman) olevan huonoksi luonnolle.

Mies tuli juuri Floridasta ja toi tuliaisia. :) No okei, ei hän niitä itse keksinyt, vaan laitoin mukaan listan.
Sephora on meikkifriikin taivas, sen tietää jokainen etenkin USAn Sephoroissa käynyt (kaikki Euroopan liikkeet eivät ole yhtä hyvin varustettuja).

Luonnollisestikin tilasin uuden UDPP:n. :) Tosin, dollarin kurssi on tällä hetkellä niin huono että en säästänyt kuin postikulut. Hinnaksi tuli noin 14 euroa ja LookFantasticista (Englannista) tän voi tilata hintaan 13,40€ (+postikulut).

You better believe it! ;)

Eniten odottamani tuliaiset olivat Make Up For Everin (tuttavallisesti MUFE) luomivärit. (Mua muuten ärsyttää kun tuo For Ever täytyy kirjoittaa erikseen...) Nämä ovat ensimmäiset Mufeni! Tuo 92 tunnetaan meikkipiireissä violettifanien kulttisävynä, ja se on yksi markkinoiden intensiivisimpiä violetteja. Ja sen sainkin kyllä huomata.... (selviää postauksen lopussa. :)) Sävyn 171 valitsin umpimähkään Sephoran sivuilta kun nimi kuulosti niin hyvältä. Violettien jälkeen suurin suosikkivärini meikeissä on vihreä, etenkin kaikki kirkkaat ja erikoiset vihreät.

Voin kertoa että valinta osui oikeaan tämän ihanuuden kanssa. Väri on niin herkullisen kirpeä ettei mitään rajaa! Pinkaisi välittömästi kaikkien omistamieni vihreiden sävyjen kärkeen! Jopa makeampi kuin Fyrinnaen OMGWTF.

MACistä tilasin kauan himoitsemani sävyn Vibrant Grape.

Menehän sinne palettiin toisten violettien seuraan! :)

Cliniquen poskipunaa Iced Lotus olen kuolannut töissä koko kevään, ja koska tämän saa niin paljon edullisemmin Jenkeistä niin laitoin sen tietty tuliaislistalle. Cliniquen poskarit maksaa USAssa vain 19 dollaria, ja täällä päälle 30 euroa. Sävy ei tuttuun tapaan toistu kuvassa luonnollisena, ja livenä se on viileä, aavistuksen liilaan taittava vaaleanpunainen. Mulla ei ole ollut ennen yhtään liilaan taittavaa poskipunaa, se puute täytyi korjata kun kerran meikkaan niin paljon violetilla.

Tämä sivellin oli sitten virhetoimitus. Olin tilannut siveltimen numero 209, ja MACin työntekijä oli myynyt miehelleni numeron 208. Kiitoksia. (Numero luki listassa oikein, työntekijän virhe.) En tee tällä kulmakarvasiveltimellä mitään, joten olisiko joku halukas ostamaan tämän minulta? Voisin myydä tämän hintaan 15€, sisältäen postikulut. Stockalla tämä maksaa päälle 21,50€ (ellei enemmänkin, en muista tarkalleen). VARATTU

Sitten eilinen meikki uusilla luomiväreillä!!!

Vaiheessa; 171 liikkuvalla luomella, 92 luomivaossa ja Vibrant Grape luomivaossa 92:n yläpuolella. Kulmaluulla MAC Vellum.

Ja valmis meikki. Yläluomen rajaus + alaluomen sisärajaus Indelible Gel Eyeliner Venomous.

Kun illalla pesin meikin pois, koin jotain mitä en ole koskaan ennen koko meikkielämäni aikana kokenut; yksi sävyistä, 92, ei lähtenyt kunnolla pois...!! Se oli tarttunut ihoon! Hinkkasin öljyilläkin, mutta ei lähtenyt. Ihoon jäi punertava alue niihin kohtiin mihin olin 92:sta laittanut.

Tänään aamulla silmä näytti tältä. Vaaleanpunainen sävy on näkyvissä luomivaossa ja alaluomen ulkonurkassa (ja luomi vähän turvonnutkin koska otin kuvan juuri herättyäni). Iho ei kuitenkaan tunnu ärtyneeltä. Mietin jo huolestuneena pitäisikö minun ottaa MUFEen yhteyttä, mutta sitten selasin joitain kommentteja netissä ja selvisi, että 92 tahraa ihoa muillakin. Ei kuulema vaarallista, ja sävy häviää pikkuhiljaa. Mutta sanonpa vaan että OHO. Aika ärtsy pigmentti siis. Onko teille sattunut jotain luomiväriä joka olisi värittänyt ihon tällä lailla...?

Tässä vielä yksi postaus viikonlopun kuvasadosta. Meikkasin tuttavaperheen tytön äitienpäivän illallista varten. F on urheilullinen ja freesi 14-vuotias, jolle ei missään nimessä sovi mikään tumma tai näkyvä meikki. Hänellä on myöskin jo luonnonlahjana niin kauniit silmät ja tuuheat ripset, että niitä korostaa parhaiten mahdollisimman luonnollinen, maskarapainotteinen meikki.

F:llä on suhteellisen hyväkuntoinen ja hitusen punaläikikäs iho. Tasoitin sävyn meikkivoiteella, joka ikävä kyllä tässä tapauksessa ei ollut se paras sävy F:lle. Mulla oli nimittäin viikonloppuna mukana ainoastaan se L:nkin meikissä käytetty näyte Diorin Foreveristä, ja kun oma mineraalipohjanikin olisi ollut F:lle liian tumma, niin käytin sitten Foreveriä. Toin kasvoille kevyesti lämpöä Cliniquen Almost Bronzer -aurinkopuuterilla, ja laitoin poskille IsaDoran hohdepuuterin vaaleanpunaista hohdetta. Poskipunakin olisi ollut mun mielestä liikaa F:n tyyliin.

Luomille levitin MACin vaaleanviolettia Beautiful Iris -sävyä, ja luomivakoon MACin punertavan violettia Lotusland-sävyä. En tehnyt lainkaan rajauksia, ja alaluomen ulkonurkkaan levitin hieman MACin siniviolettia Parfait Amour -sävyä.

F:n tuuhea ripsistö reunustaa silmät kauttaaltaan. (Mulla on alaluomilla ehkä kolmasosa F:n ripsistä.) Kulmakarvat jätettiin luonnontilaan.

Olisi muuten kiva kuulla kommentteja blogia lukevilta 13-14-vuotiailta (tai nuoremmiltakin) koskien meikkausta. Miten te meikkaatte? Onko kuudennella tai seiskaluokalla ihan tavallista tulla kouluun vahvasti meikattuna, vai pidetäänkö näyttävästi meikattuja tyttöjä jonain "meikkibimboina"? Itse aloitin meikkauksen vasta seitsemännellä luokalla, mun ala-asteella ei meikannut kukaan. Kun olin 14, oli tavallista että tytöillä oli sähkönsinistä rajauskynää ja samanväristä ripsiväriä, tai sama kombo mustana. Luomiväriä aloin käyttää kun kaverini meikkasi minut kerran violetilla ja vaaleanpunaisella ja se näytti minusta niin hienolle! ^_^ Mutta mitään todella voimakkaita meikkejä ei ollut koulussa juuri kellään, meikkaus ei tuntunut olevan silloin mitenkään "must". Poskipunaa tai jotain varjostus/korostusvärejä ei käyttänyt kukaan.

Lisäys; postaus saikin aikaan tosi mielenkiintoista keskustelua kommenttiboksiin! Nuorten, ja etenkin ala-asteikäisten meikkaus onkin mielenkiintoinen aihe joka varmaan herättää tuntemuksia suuntaan ja toiseen.