Olin lauantaina ystäväni 3-kymppisjuhlissa, joissa teemana oli Ruotsi. Vieraita pyydettiin tulemaan pukeutuneena ruotsalaisittain, mutta koska pukeutuminen ei "oikein" ole mun juttu, niin tein sitten edes kynnet ja meikin naapurimaamme väreissä.
Silmämeikki oli aika ruma, mutta eipähän tällä värikombolla mitään kaunista saakaan aikaan. ^_^ Luomella MACin Bright Sunshine, yläluomen rajaus Indelible Gel Eyeliner Oceanic ja alaluomella sinistä Diorin Myriad-paletista.
Det bär av mot fest...!!
Rakas avomieheni sai hänkin kynnet Ruotsin väreissä. :)
Itselleni tein pilkulliset. Rumathan nämäkin on, mutta ihan hauskat ja saivat paljon kommentteja juhlissa.
...
Huomenna olen menossa elämäni toista kertaa kosmetologille...! Voiko tätä edes uskoa todeksi. Olen menossa luonnonkosmetiikkahoitoon Dr. Hauschka -hoitolaan, ja voitte olla varmoja että raportoin kokemuksesta blogissa. Jännää!
Anteeksi. Tämä on kosmetiikkablogi, eikä täällä todellakaan kirjoiteta vaatteista. Mutta nyt en malta olla tekemättä pikapostausta koskien sähköpostiini ilmestynyttä Uusi Musta -blogin vaatehaastetta.
"Sinut on haastettu!
Uusi Musta (yle.fi/uusimusta) haastaa sinut elämään kuudella vaatteella koko syyskuun ajan.
Luit oikein, kuudella vaatekappaleella koko kuukauden. Lupaamme kuitenkin pientä helpotusta: noiden kuuden arkivaatteen päälle lasketaan vielä alus- ja päällysvaatteet sekä urheilu- ja juhlatamineet.
Kuuden vaatteen haaste on kansainvälinen kokeilu, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa kesällä ympäri maailmaa. Uusi Musta tuo idean Suomeen ja haastaa mukaan Suomen eturivin muotibloggaajia ja muita kiinnostavia tyyppejä, kuten sinut."
Kiva tietää, että olen kiinnostava tyyppi. ^_^
Mutta siis. Repesin oikeasti nauramaan kun luin haasteen. Jollekin muotibloggaajalle, tai ehkä mahdollisesti kelle tahansa muulle normaalille ihmiselle, haaste saattaisi olla vaikea. Mutta Sannille? Voi rakkaat...! Mähän olen käyttänyt melkein koko kesän kuutta vaatekappaletta...! Näette edessänne (tai no, ainakin blogin yläpalkissa) ihmisen, jota vaatteet eivät kiinnosta pätkääkään. Mulla on kyllä kaapeissa ihan liikaa vaatteita, jopa niin paljon että osa asuu alakerran varastossa, mutta käytän - oikeasti - koko ajan muutamaa samaa peruskudetta.
Eli kuules Uusi Musta, haasteenne ei ole mulle homma eikä mikään!
"Pysähdy hetkeksi miettimään vaatekaappiasi. Mitkä ovat sellaisia klassisia vaatteita, joita rakastat ja jotka käyvät melkein minkä tahansa muun vaatteen kanssa?"
Klassisista en tiedä, mutta vaatekaappini on täynnä perusfarkkuja, neulepuseroita ja Hennesin trikoopaitoja. Ne käyvät kaikki toistensa kanssa. :)
"Käy sitten mielessäsi läpi korusi, kenkäsi, huivisi ja muut asusteesi."
Koruni? En käytä. Kenkäni? Omistan Pikku Myy -tyylisiä saappaita ja kesäkenkinä maailman tavallisimpia ballerinoja ja perussandaaleita koroilla. Huivini? Käytän kun tulee kylmä! Muut asusteeni? Mitkä asusteet?
"Pystyisitkö loihtimaan itsellesi tyylikkään lookin joka päivä niiden sekä kuuden, huolella valitsemasi vaatteen avulla? Me aiomme pystyä, ja olemme varmoja, että niin pystyt sinäkin!"
Tyylikästä lookkia en lupaa pystyväni loihtimaan, mutta aivan tavallisen, "Daria Morgendorffer"-neutraalin lookin saan aikaan joka päivä - without even breaking a sweat! (Pahoitteluni niille jotka eivät kestä englanninkielisiä sutkautuksia suomenkielisessä blogissa.)
Kas tässä ne vaatekappaleet, joilla olen pärjäillyt viimeisen kuukauden (ja melkein koko kesän, itse asiassa):
Ylärivi: Uniqlon Skinny Fit -farkut (ostettu Nykistä vuonna 2007), Junk Foodin 7Up-T-paita (tilattu netistä joskus ehkä vuonna 2005), merkitön neule (olen repinyt niskalapun irti enkä muista merkkiä, ostettu Maarianhaminan Magiquesta vuonna 2004).
Alarivi: H&M:n trikoopaita (ostettu noin vuosi sitten), KappAhlin kauluspaitis (onko noille joku nimikin?, ostettu vuonna 2004) ja Seppälän farkkuhame (ostettu tänä kesänä).
Okei, olen mahdollisesti pitänyt päälläni muutamaa muutakin vaatekappaletta, mutta lukumäärä jää ehdottomasti alle kymmeneen. Pointti on se, että pärjäisin vallan mainiosti kuudella vaatteella.
Uuden Mustan haasteeseen en kuitenkaan lähde mukaan, sillä en ole muotibloggaaja enkä kirjoita vaatteista. ("Julkaisemme mukaan lähteneet muotibloggaajat sivuillamme ensi viikon lopulla julkaistavan jutun yhteydessä ja seuraamme projektin edistymistä Uusi Musta -blogissa koko syyskuun ajan.") Halusin vain kertoa, että kaikille tällainen projekti ei tunnu erityisen haasteelliselta. :)
Tekisikö teille tiukkaa?
On tullut vuosi täyteen siitä, kun siirryin käyttämään luonnonkosmetiikkaa. Ajattelin hieman eritellä ajatuksiani aiheesta ja siitä, olenko huomannut ihossani jotain muutoksia.
Ihan näin yleisenä kommenttina totean, että luonnonkosmetiikka ei kaikenkaikkiaan tunnu mitenkään erilaiselta verrattuna "normi"kosmetiikkaan. (Poikkeuksena aurinkovoiteet, jotka todellakin ovat erilaisia.) Suurimmassa osassa tuotteista koostumukset ovat ihan samanlaisia kuin normipuolellakin. Jos järjestettäisiin sokkotesti, jossa testihenkilöt saisivat käyttää luonnonkosmetiikkaa ja normikosmetiikkaa ilman että tietäisivät kumpaa käyttävät, en usko että monikaan huomaisi eroa.
Miksi sitten käyttää luonnonkosmetiikkaa? Tätä kysymystä olen sivunnut blogissa aiemminkin, ja pääsääntöisesti valinta on eettinen ja ekologinen. Luonnonkosmetiikka valmistetaan aineista ja menetelmillä, jotka eivät kuormita luontoa. Ihmisiä viehättää myös ajatus, että luonnosta peräisin olevat aineet ovat synteettisesti tuotettuja aineita lähempänä ihon omia ainesosia, ja näin ollen turvallisempia ja hellävaraisempia kuin elimistöön mahdollisesti kertyvät kemikaalit. Itse henkilökohtaisesti koen luonnonkosmetiikan tuotteet laadukkaammiksi kuin normikosmetiikan, koska tuotteet koostuvat 100% niistä aineista, joita normikosmetiikassa käytetään pienempinä pitoisuuksina ns. tehoaineena (esim. sheavoilla, manteliöljyllä ja granaattiomenalla mainostettavat tuotteet).
En silti sano, että luonnonkosmetiikan käytöstä olisi tullut minulle sellainen asia, että noudatan sitä puritaanisesti. Kokeilu on vakuuttanut minut positiivisesti, mutta kaikkia tuotteita en tule täysin luonnonkosmetiikkaan vaihtamaan.
Yksi sellainen tuote on deodorantti. Huomasin, että kertakaikkiaan vain kaipaan antiperspiranttia. En hikoile paljon, mutta haluan mielellään pitää kainaloni niin kuivina kuin mahdollista. Laveran deodorantti ei toiminut minulla ollenkaan, enkä pitänyt hitaasti kuivuvasta koostumuksesta. Logonan Mediterran-spray pelitti paremmin, ja voisin käyttää tuotetta ihan pelkästään sen huumaavan ihanan tuoksun takia (ja käytänkin, ostan varmaan jossain vaiheessa vielä uuden), mutta kun palasin antiperspiranttiin, huomasin kuinka suuri ero sen käytöllä todella on.
Aurinkovoidetta en myöskään tule vaihtamaan luonnonkosmetiikan versioon. Tästä annoinkin jo aika hyvät perustelut kesän aurinkovoidearviossani. En pidä puuterimaisen pinnan jättävästä koostumuksesta, enkä turhan korkeista suojakertoimista. Vaikka kuinka sanotaan, ettei enää kannata käyttää alle SK15:n voiteita, niin minä pidän itsepintaisesti kiinni halustani ruskettua. En pala helposti, ja minulle riittää mainiosti puolet alhaisempi suojakerroin, millaisia mineraaleihin perustuvissa suojavoiteissa ei ole.
Sen Täydellisen Luonnonkosmetiikan Kasvoputsarin etsintä jatkuu yhä, mutta luulen, että ostan tässä välissä yhden purkin vanhaa kunnon Sebaa. Olen erittäin tarkka siitä, millaisen tunteen kasvoputsari jättää iholleni, ja kaipaan koko ajan luottotuotteideni Sebamedin ja Dermosilin kasvopesun jättämää täydellisen tasapainoista tunnetta. Ei voi mitään. Estelle & Thildin ja Laveran vaahtoavat putsarit olivat ihan ok, enkä voi väittää että ihoni olisi millään lailla ärtynyt tai jäänyt muutenkaan huonon tuntuiseksi. Ne eivät vain ole Sebamed. Mutta etsintä jatkuu. Ehkä jossain on olemassa luonnonkosmetiikan Sebamed...?
Kasvovoiteista on löytynyt monta suosikkia, kuten Dr. Hauschkan sävyttävä päivävoide ja Estelle & Thildin hajusteeton kosteusvoide, ja niiden käyttö jatkuu. Olen myös tykännyt kovasti Laverén roll on -silmänympäryshoitonesteestä. En voi kuitenkaan väittää, että olisin huomannut ihossani mitään muutoksia luonnonkosmetiikkaan siirtymisen jälkeen. Ihoni ei ole pahemmin tukkiutunut normikosmetiikallakaan, poikkeuksena ne virheet kun olen erehtynyt levittämään kroppa-aurinkorasvaa kasvojen iholle.
Vartalovoiteiden kohdalla olen puolestaan huomannut selvän eron. Ennen ihoni oli aina illalla suunnilleen yhtä kuiva kuin ennen aamurasvausta, mutta luonnonkosmetiikan voiteet pitävät ihoni joustavan ja kosteutetun näköisenä aina seuraavaan suihkuun saakka. Teho selittyy luonnon öljyillä, jotka pystyvät imeytymään ihoon paremmin kuin normikosmetiikan käyttämä parafiiniöljy (pääraaka-aine useimmissa kroppatuotteissa), joka jää ihon pinnalle kalvoksi. Olen ollut aivan erityisen ihastunut Urtekramin ja Estelle & Thildin täyteläisiin voiteisiin (vaikkakin Urtekram saisi mielellään imeytyä hieman nopeammin). Näistä on todella ollut silminnähtävää hyötyä.
Suihkutuotteista minulla ei ole muuta todettavaa, kuin että puhdistavat siinä missä muutkin suihkugeelit. Voi tosin olla, että kun en enää peseydy voimakkailla synteettisillä tensideillä, on sekin osaltaan vaikuttanut suotuisasti ihoni kosteustasapainoon.
Olin ajatellut kertoa postauksessa vielä kokemuksia kesän aikana käyttöön ottamistani uusista tuotteista, mutta koska teksti on jo venähtänyt näin pitkäksi, niin jätetään seuraavaan kertaan.
On kyllä ollut erittäin mielenkiintoista tutustua projektini kautta luonnonkosmetiikkaan, ja siitä on ollut sekin hyöty että olen nyt meidän liikkeen luonnonkosmetiikkaekspertti! ^_^
Top 10 tuotteet vuoden ajalta (ei järjestyksessä):
