Tänään huulilla pehmeää helmiäispinkkiä ja luomilla liilaa ja jäistä vaaleanpunaista.
Huulipuna Laveran # 14 Soft Pink. Luomilla Pure Luxen Ultimate Pink Ice ja Amethyst, rajaus BeYu'n Dip Eyeliner # 26.
Helmiäinen on koostumus, josta pidän huulipunissa vähiten. Jotenkin se asettuu harvoin huulille kauniisti, ja tuntuu usein kuivemmalta kuin creme-huulipunat.
Poskilla Make Up Storen Luxury-poskipuna. Ostin tämän heinäkuun lopussa, ja käytin nyt ensimmäistä kertaa.
Harvinaisen väriharmoninen kokonaisuus - kun minusta on kyse. ^_^
Eilisen postauksen kommenttilaatikko täyttyi muuten mielenkiintoisesta keskustelusta, kiva kun jokut postaukset saavat lukijat kunnolla osallistumaan. :) Vastailin kommentteihin eilen puoleen yöhön saakka, siksipä tämäkin postaus siirtyi tälle illalle.
Tänään huulilla Cliniquen Long Last Soft Shine Lipstick sävy 11, Black Violet.
Sävy ei ole mielestäni millään lailla 'violet', vaan enemmänkin tumma punaruskea.
Pahoittelen erittäin epäseksikästä kuvaa, kai tääkin yritti olla jotenkin hauska.
Näin tummien huulien pariksi sopi jälleen pelkkä musta eyeliner. Vaaleaa luomiväriä sävytin hieman viileänruskealla varjostuksella.
Kasvoilla mineraalimeikkipohjan lisäksi vain varjostus Dr. Hauschkan aurinkopuuterilla sekä poskipäällä valoa tuomassa L'orealin Golden Beige -luomiväriä.
Tässä taas hieman vertailukuvaa meikittömän ja meikatun olemukseni välillä. Jopa huuleni ovat täysin värittömät. Kulmakarvatkin olisivat vielä vaaleammat, mutta niissä on hieman jäljellä kuukauden takaista kestovärjäystä.
...
Nuutuneen naturel-kuvani tarkastelu toi mieleeni "ikääntymiskriisini". En olekaan tästä aiheesta vielä blogissa kirjoittanut.
Olen sikäli onnellisessa asemassa, että 31 ikävuottani eivät vielä aivan täysin näy kasvoillani, ja useimmat ihmiset luulevat minua nuoremmaksi. Minulla ei ole juurikaan juonteita rypyistä puhumattakaan, ja ihoni on vielä suhteellisen kuulas ja kiinteä. Tai niin olen luullut.
Vaikka kuinka haluaisin uskotella itselleni jotain muuta, niin tämänkin ikinuoren "namutädin" iho alkaa väistämättä menettää kimmoisuuttaan. Yksi selkeä osoitus siitä on ihon palautuminen. Eräänä aamuna aloin melkein kirkua peilin edessä, sillä vastaan tuijotti nainen, jonka silmäkulmasta lähti poskipään yli syvät "harakanvarpaat". Mistä ne olivat siihen ilmestyneet? Hieroin ihoa kauhuissani kosteusvoiteella, ja yritin keksiä äkillisen vanhenemiseni syytä. Päivän aikana juonteet katosivat.
Kun parin päivän kuluttua sama ilmiö toistui, osasin jo yhdistää mistä rypistyminen johtui. Olin käynyt parvekkeella kuvaamassa jotain auringonpaisteessa, ja siristellyt silmiäni. Iho rypistyi silkasta mekaanisesta rasituksesta. Nuoren ihmisen iho palautuu siristelyn aiheuttamasta "ruttutilasta" sekunneissa, mutta kun iho ikääntyessä menettää elastisuuttaan, eivät rutut katoakaan hetkessä. Ihon palautuminen vie aikaa. Ilmiö korostuu ihon ollessa erityisen aliravittu tai rasittunut, esimerkiksi juuri aamuisin ennen päivävoiteen levitystä ja kesäisin voimakkaassa auringossa (-> rannalla ilmestyvät "harakanvarpaat").
On minulla muutamia muitakin merkkejä ikääntymisestä.
Nämä pienet pigmenttiläiskät silmänympärysiholla voivat näyttää jonkun mielestä naurettavan vähäiseltä syyltä huolestua, mutta itse olen alkanut taisteluun niitä vastaan. En nyt väitä että menettäisin niiden vuoksi yöuneni, mutta minua on alkanut harmittaa, että en ole aina suojannut silmänympärysihoani auringossa. Silmänympärysaurinkovoiteen keksin vasta viime kesänä, ja sitä ennen käyttämissäni aurinkolaseissakaan ei ole aina tainnut olla UV-suojaa.
Jos pigmenttitäplissä on jotain hyvää, niin ainakin se, että nyt minulla on syy testata markkinoiden maksaläiskä- & pigmenttimuutosvoiteita. Olen käyttänyt kahta eri voidetta paikallisesti täplien päällä kesästä lähtien, ja voin kertoa etten ole ainakaan vielä havainnut minkäänlaista vaikutusta. Kokeilu jatkuu, ja siitä raportoidaan myöhemmin. Oletan, että pigmenttiä vaalentavia tai hajottavia voiteita tulee käyttää kuukausia ennen havaittavia tuloksia.
Toinen anti-aging -hoitoa vaativa kohta kasvoissani on huultenympärysiho. Ja nimenomaan ylähuulen.
Minulla oli 14-vuotiaana huultenympärysihossa joku outo, sitkeä ihottuma, jota jatkui useita kuukausia. Iho halkeili, hilseili ja välillä pahimmillaan märki. Käytin siihen hydrokortisonivoidetta, eikä kukaan terveydenhuollossa kertonut silloin kortisonivoiteen haittavaikutuksista. Pitkittynyt käyttö ohentaa ihoa, ja voi aiheuttaa pigmenttihäiriöitä. Ja minähän käytin voidetta monta kuukautta putkeen. :/
Ihottuma parani lopulta, enkä silloin ajatellut että ihoni olisi mitenkään vaurioitunut kortisonin käytöstä. Ihohan näytti ihan hyvältä. Voiteen vaikutukset alkavatkin näkyä kunnolla vasta ihon ikääntyessä.
Muutama vuosi sitten huomasin, että ylähuulen iho on todellakin ohentunut, ja sen pinta näyttää ihan erilaiselta ympäröivään ihoon verrattuna. Viime kesinä olen myös pannut merkille auringon vaikutuksen; ylähuulen iholle muodostuu auringossa muuta ihoa tummempi laikku. Iho näyttää ikäänkuin likaiselta, ja tumma läikkä tekisi mieli pestä tai pyyhkiä pois, mutta sehän ei tietenkään onnistu. Tänä kesänä huomasin kauhukseni myös, että ylähuulen iho on jo sen verran ohut, että siihen alkaa selvästi pian muodostua juonteita. Nyt on tehtävä jotain!
Onneksi töissä on laaja kirjo kaikenmaailman ryppy- ja huulivoiteita kokeiltavana, ja olenkin hoitanut ylähuulen ihoa jo useallakin eri tuotteella. En osaa vielä sanoa vaikutuksista muuta, kuin että iho ei ole ainakaan enää mennyt huonompaan suuntaan, ja syksyn tullen tummat laikutkin hälvenivät. Yksi asia on kuitenkin varmaa: ylähuuleni kuuluu jo ehdottomasti anti-aging-tuotteiden alueelle. Ihan hirveää ajatella, että minulla voisi jo muutaman vuoden kuluttua olla kreppipaperia muistuttavat huulenympärykset, ja sitä en aio sallia! Olen tietysti surullinen kortisonivoiteen tuomasta vauriosta, mutta ainakin pääsen nyt testaamaan, onko anti-aging-voiteista mihinkään.
Onko kellään lukijoilla jo kokemusta anti-aging-tuotteista? Miten ylipäänsä suhtaudutte näihin tuotteisiin?
Huulipunaviikko alkakoon!
Tällä viikolla meikin keskipisteenä ovat huulet. Tiedän, että minulle sopii huulipuna oikein hyvin, mutta en vain jaksa käyttää sitä. Omistan kymmenittäin huulipunia, joiden käytön koen kuitenkin liian vaivalloiseksi. Ostan jopa uusia huulipunia, vaikka en juuri käytä edellisiäkään. Osaa ei ole edes korkattu.
Nyt otin asiakseni kunnioittaa punakokoelmaani omalla teemaviikolla.
Ensimmäisenä huulilla uusin hankintani, Diorin Rouge Dior Lipstick sävyssä 028, Rose Comedy. Rouge Dior -huulipunalinja uudistui juuri, ja ostin omani huokeaan hintaan vanhojen poistomyynnistä. 028 kuuluu myös uuteen linjaan, mutta nimeksi on vaihtunut Mazette. Sävy on kuitenkin aivan sama.
Olin katsellut Rose Comedya sillä silmällä jo pitkään, enkä mitenkään voinut vastustaa sen hankintaa kun se irtosi kympillä.
028 on jännä sävy. Kun sitä katsoo, tulee ensimmäisenä mieleen kylmä koralli. Huulilla se saa aikaan lopulta aika vadelmaisen vaikutelman, vaikka punassa ei ole mitään sinipunaista. Vadelmainen, kirkas koralli on kuitenkin minun määritelmäni tälle kauniille sävylle.
Tämän kuvan valossa Rose Comedy on yllättävän sinertävä (ja sopii tosi huonosti yhteen luomivärin kanssa)...
.
...ja täällä taas lämmin.
.
Kynnethän eivät voisi vähempää sopia huulimeikkiin, mutta nevermind. :)
Silmämeikkinä iisein mahdollinen kahden sävyn meikki mustalla ja kellertävällä persikalla toteutettuna. Halusin silmien olevan neutraalit, mutta valitsin vaalean sijaan kokeeksi persikan. En tehnyt silmiin mitään rajauksia.
Seuraavana päivänä tein Rose Comedylle pariksi vaalean silmämeikin mustalla eyeliner-rajauksella. Tällainen silmämeikki on mielestäni ehkä paras mahdollinen kaveri punaisille huulille, ainakin parempi kuin edellispäivän persikka.
Poskilla on kummassakin meikissä No7:n Pink Shimmer.
Kumpiko "komedia" näytti silmäänne kivemmalta? Mitä tykkäätte itse punasta?