Noniin. Yritin oikeasti aloittaa itseni sivistyksen taannoisen "Netti tekee meistä tyhmiä?" -kirjoitukseni jälkeen.

Sain postauksesta paljon palautetta niin lukijoilta kuin ystäviltänikin, ja päätin, että mun täytyy nyt skarpata. En halua olla tyhmä. En halua seurata sivusta, kun keskittymiskykyni pirstaloituu entisestään. Haluan alkaa taas seurata entisiä kiinnostuksen kohteitani, ja ennen kaikkea alan lukea enemmän.

Ja yritän kovasti, kovasti vähentää koneella viettämääni aikaa. Mutta se on vaikeaa.

Kynäilin itselleni leikkimielisen sivistämisohjelman ja ripustin jääkaapin oveen. Että muistaisin. Teistä voi tuntua naurettavalta, että joku joutuu muistuttamaan itseään jopa siitä, että muistaa lukea uusimmat levyarvostelut tai katsoa mitä leffoja menee teattereissa, mutta minun täytyy.

Olen onnistunut joissain kohdissa hyvin, mutta toisissa huonommin. Olen esimerkiksi alkanut lukemaan uutisia, ja käymme poikaystäväni kanssa läpi viikon tärkeitä tapahtumia. Tämäkin kuulostaa monelle teistä varmasti aivan hullulta, mutta minä tarvitsen tällaista - minun on todella pakotettava itseni lukemaan uutisia. Toivon, että pikkuhiljaa siitä tulee taas tapa. :)

En myöskään ole vielä pystynyt rajoittamaan netin käyttöä kahteen tuntiin vuorokaudessa. Joinain päivinä se onnistuu, toisina ei. Eräänäkin iltana - tai yönä - löysin itseni tuijottamasta vanhoja Euroviisu-videoita YouTubessa aamukolmeen saakka. :/

Enkä ole edelleenkään saanut kirjoitettua kirjeitä. Se on niin surullista. Minulla on uskomattoman ihania ystäviä ympäri maailmaa, ystäviä, joiden kanssa ennen jaoin ajatuksia joka kuukausi. Olen vaihtanut pitkät, syvälliset kirjeet pinnalliseen Facebook-tason kuulumistenvaihtoon, jossa pidän yhteyttä ihmisiin lähinnä tykkäilemällä heidän status-päivityksistään. :( Mitä helkkaria. Facebookissa ihmiset katoavat. Kun kavereita on 200+, ei kaikkien kanssa tule mitenkään pidettyä yhteyttä. He ovat siellä, mutta tavallaan eivät enää elämässäni. Olen vihainen itselleni heidän laiminlyönnistään. Missä vaiheessa sitä alkaa vaihtaa ystäviään koneen kanssa seurusteluun?

Haluan muuten kiittää lukijaani, joka vinkkasi minulle Yle Teeman Virtuaalivallankumous-dokumenttisarjasta. Se oli todella mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Sarjan viimeinen osa, Homo interneticus, käsitteli paljon samoja asioita kuin mitä itse pohdin nettityhmyys-kirjoituksessani. Suosittelen tuota ohjelmaa, se on katsottavissa Yle Areenassa vielä kuukauden ajan.

Tässä linkki Areenaan:

Tiededokumentti: Virtuaalivallankumous osa 4/4

Onko joku muu alkanut tsemppaamaan oman netti/koneriippuvuutensa kanssa?

Sarjassa kerrotaan bloggarin lempiluomiväreistä.

Tällä kertaa esittelyssä ruskeapainotteisia paletteja.

Joulukuussa 2006 hankkimani Rimmelin Smokey Brun -kvartetti on täydellinen ruskea paletti. Siinä on perusvaalea koko luomen sävy, perusbeige (joka myöskin sopii kauniisti yksinään), lämmin kullanruskea ja viileä tummanruskea. Sävyt ovat kevyesti hohtavia. ns. low-shimmer -koostumuksella. Entisessä meikkielämässäni olisin käyttänyt paletin jo ajat sitten loppuun. Luulen, että tämä tulee olemaan niitä harvoja paletteja, jotka oikeasti tulen myös joskus saamaan loppuun. Smokey Brun -meikkukuvia esillä mm. tässä postauksessa.

Kanebon Woody Brown on puolestaan täydellinen ruskea duo. No okei, tarvitseehan näiden kanssa vielä vaaleankin sävyn, mutta muuten tässä on kyllä aivan mielettömän upeat sävyt. Koostumus on superpehmeä, englanniksi ilmaistuna "buttery", ja pigmenttiä erittäin runsaasti.

Huomaatte, että duo on itse asiassa testeri. Siihen liittyykin mukava tarina. Kun Kanebon luomivärit vuonna 2004 jäivät pois Viking Linen valikoimasta, myytiin viimeiset kappaleet puoleen hintaan. Löysin alekopasta Woody Brownin testerin, mutta en myyntikappaletta. Ihastuin sävyihin täysillä, ja kysyin myyjältä, eikö myyntikappaleita enää löytyisi mistään. Myyjä valitteli, että viimeinen oli tosiaankin myyty, mutta kaivoi laatikosta täysin avaamattoman testerin ja sanoi että "Ota tuo". Näinhän ei saisi tehdä, mutta myyjä tiesi että he eivät enää tee mitään loppuunmyydyn tuotteen testereillä, ja halusi ilahduttaa asiakasta.

Koko luomella Woody Brown -duon pronssinruskea, ulkonurkassa hipaisu tummanruskeaa

Vaikka myyjän toiminta oli kyseenalaista (testereitä ei missään nimessä saa antaa asiakkaille), oli se kuitenkin Viking Linelle ja Kanebolle täysin ilmaista markkinointia ja johti siihen, että minulle asiakkaana jäi tosi hyvä mieli ja kerroin varmaan kaikille ystävilleni miten hyvää palvelua Viking Linen parfymeriassa saa. Joskus siis sääntöjen vastainen toiminta todella kannattaa. :)

Gemeyn Duo Ocre onkin sitten luomivärikokoelmani vanhin yksilö. Tällä arvokkaalla vanhuksella on ikää jo 17 vuotta. Turhaan yökkäilette siellä, sillä puuterimaisissa tuotteissa eivät bakteerit elä, ja luomivärit voivat säilyä täysin ennallaan vuosikaupalla. Riippuu tietysti ihan tuotteen valmistustavasta, miten se kestää. Toiset puuterit muuttuvat vanhentuessaan koviksi eikä niistä enää irtoa pigmenttiä, kun taas toiset hapertuvat melkein pölyksi. Jotkut taas eivät mene miksikään. Gemeyn Duo Ocre kuuluu niihin. Se toimii edelleen yhtä hyvin kuin vuonna 1994. :)

Ruskeiden joukkoon on päässyt yksi violettikin kaveri. Hän on Maybellinen Velvet Crush, jonka ostin New Yorkista keväällä 2007. Tämä on Rimmelin Smokey Brunin ohella yksi käytännöllisimpiä palettejani, sillä sävyt muodostavat täydellisen, helpon harmonian. Paletissa on kalpea vaaleanvioletti (käytän kulmaluulla), hohtava harmaanvioletti (käytän liikkuvalla luomella), semi-matta sinertävä harmaanvioletti (käytän luomivaossa) ja hohtava violettiin taittava tummansininen (käytän ulkonurkassa). Teen paletilla käytännössä aina tämän saman perusmeikin, tai sitten käytän ainoastaan hohtavaa harmaanviolettia joka on suosikkejani nopeissa yhden sävyn meikeissä. MACin Crystal on sävyltään samantyylinen, suosittelen tutustumaan jos etsitte kivaa vaaleaa harmaanviolettia.

Velvet Crush -meikki löytyy mm. tästä postauksesta.

Yves Rocherin kesälookki tottelee nimeä Jardin des Nymphes, ja yhdistää hieman erikoisesti sinivihreän, roosan, oranssin ja kullan sävyjä.

Tämä visuaalikuva on minusta tosi kaunis, mutta meikkien sävymaailma ei mielestäni oikein toimi. Muutama helmi joukosta kuitenkin löytyi, ja niihin pääsemme tuotapikaa. :)

Tällainen satsi minulle pätkähti testattavaksi. Kuvassa aurinkopuuteri, kultainen kasvo/dekolteevesi, sinivihreä duo-rajauskynä, kultainen jumbokynä, roosa ja vihreä kynsilakka, sinivihreä luomiväriduo, väritön huulikiilto, punertava huulikiilto (vaikea määritellä tuon väriä) ja geelimäinen poskipuna. Kokoelmaan kuuluu vielä muitakin tuotteita, kiinnostuneet voivat tsekata ne täältä.

Sävymaailma on jokseenkin tunkkainen. Olisin kaivannut jotain raikasta mattaisten sinivihreiden ja murrettujen roosan sävyjen joukkoon, eivätkä huulikiillon ja kynsilakkojen punertavat sävyt sovi yhtään sinivihreän kanssa.

Mutta, tarkoitus ei ollut täysin haukkua lookkia, sillä täältä löytyy oikein kivojakin tuotteita! Suosikkituotteeni ovat kultakynä, aurinkopuuteri ja geeliposkipuna. Kultavesi on sekin kiinnostava, ja tulen varmastikin käyttämään sitä kesäilloissa kasvoilla ja dekolteella. Veden koostumus on semigeelimäinen, ja sen sisältämä kultakimalle on varsin "järeää" ja selvästi erottuvaa. Aine levitetään vanulapulla taputellen, ja se kuivuu välittömästi. Kasvoille tätä ei kannata levittää kovin ronskisti, tai diskopalloefekti on taattu. :)

Nimettömässä luomiväriduossa on tumma sinivihreä ja tummansininen. Sävyt ovat iholla todella tummia ja suhteellisen mattaisia (vaikka paletissa lukee "shimmery"), ja paletti kaipaisi ehdottomasti vaaleampaa toveria tuomaan meikkiin valoa.

Niinpä minäkin yhdistin kaksikkoon hohtavanvihreän Pure Luxen Seashoren. Seashore liikkuvan luomen sisemmällä puolikkaalla, ja YR-duon vihreä ja sininen ulkonurkassa ja luomivaon ulkokaaressa varjostuksena. Rajaus YR-kajalduon sinisellä päällä.

Luomiväriduo on myös sangen heikkopigmenttinen ja kuivan tuntuinen. Tämä tuote jää arviossani kokoelman jumboksi.

Tämä tuote puolestaan on ehkä suurin suosikkini lookista! Geeliposkipuna. Väri näyttää pelottavan kirkkaalta kun sitä puristaa tuubista, mutta se sulautuu ihoon helposti. Tällä saa aivan ihanan terveen hehkun poskille, todella nätti sävy!  Tämän voi hieraista suoraan paljaalle iholle tai sävytetyn päivävoiteen (tai tietystikin myös meikkivoiteen) päälle.

Itse laitan tämän paljaalle, kosteutetulle iholle ja sitten päälle mineraalipohjan. Punasävy kuultaa kauniisti ja luonnollisesti läpi, ja mineraalipohja vielä tasoittaa sävyn. Laitan punaa kolme kerrosta eli hieman liian paljon, koska sävy himmenee jäädessään mineraalien alle.

Aurinkopuuteri on myös todella hyvän värinen. Se on aika vaalea eikä yhtään liian punertava tai oranssiin taittava, eli sopii vaaleammillekin ihonsävyille. Puuterissa on myös hyvin kevyttä kultaista shimmeriä. Olen käyttänyt tätä varmaan päivittäin sen jälkeen kun sen sain, eli tykkäilen kovasti.

Huulikiillot ovat hyvin luonnolliset. Saamani punertava sävy (en ota selvää onko tämä oranssi vai roosa, jotka mainitaan kokoelman tiedoissa) on huulilla lähes ei-minkään-värinen (kuvassa), ja lähinnä vain korostaa huulieni omaa sävyä. Koostumus on huulirasvamainen eikä yhtään tahmea. Kiilto ei ole kovin voimakasta, eli ainakin tämä sopii heille, jotka eivät kaipaa huulikiilloltaan mitään mega-wet-hohtoa. Aika hyvä arkihuulikiilto.

Värittömässä huulikiillossa on kultaglitteriä, mutta se ei juurikaan näy huulilla.

Kultakynän esittelinkin jo aurinkomeikkipostauksessa. Se on voidemainen kynä, ja jälki on voimakkaan hohtavaa. Sopii niin loistavasti kesämeikkiin, olen käyttänyt tuota jo vaikka kuinka monessa meikissä! Kulta on mahtava sävy, ja kullanvärisen alarajauksen voi yhdistää vaikka mihin; perusruskeaan, beigeen, violettiin, turkoosiin, pinkkiin....

Sitten vielä hintatietoja kun niitä jotkut jo Aurinkomeikkipostauksessa kyselivät.

Kultavesi - 8,90€

Kultainen jumbokynä - 4,90€

Aurinkopuuteri - 9,90€

Luomiväriduo - 9,90€

Rajauskynäduo - 3,90€

Huulikiilto - 4,90€

Geeliposkipuna - 4,90€

Minikynsilakka (3 ml) - 2,50€