Kaksi meikkiä viime viikolta; viileä & värikäs ja lämmin & pronssinen.
Värikkäässä meikissä liikkuvalla luomella MACin Bright Sunshine ja luomivaossa KIKO #49. Alaluomella Estee Lauderin luumuinen Berry Ice.
Nudessa pronssimeikissä (joka ei mielestäni näytä kuvassa miltään, niinkuin eivät useimmat nude-meikit... :P) liikkuvalla luomella L'orealin Platinum Beige ja luomivaossa Yves Rocherin Brun Doré.
Viileässä meikissä kasvoilla Lily Lolo Blondie Foundation, poskilla Make Up Storen Luxury-poskipuna ja huulilla Natural Coden Sweet Pink -huulipuna.
Lämpimässä meikissä kasvoilla Guinotin Youth Time -meikkivoide, Laveran aurinkopuuteria, Yves Rocherin (todella ikivanhaa!) Rose Cuivre -poskipunaa, korostuksissa L'orealin Golden Beige -luomiväriä ja huulilla L'orealin Gold Holographic -huulikiilto.
Kumpi tyyli sopii paremmin? :) Itse tykkään kun ihonsävyni on sen verran neutraali, että sekä lämpimät että viileät meikit käyvät melkeinpä yhtä hyvin.
Tein uuden vuoden lupauksen, jonka vuoksi olen ollut koko tammikuun iloinen ja onnellinen.
Lupasin palata vanhojen harrastusteni pariin ja löysätä bloggaustahtia. Ennenkaikkea lupasin ottaa yhteyttä vanhoihin ystäviini ja elvyttää rakkaan kirjeenvaihtoharrastukseni. Enemmän aikaa ystäville ja itselle, vähemmän aikaa selkä jumissa koneen äärellä.
Teille lukijoille tämä lupaus on tietenkin näkynyt blogipostausten harvenemisena. Se ei välttämättä ilahduta niitä lukijoita, jotka mielellään lukisivat uusia päivityksiä joka päivä. Minulla on kuitenkin parempi fiilis näin. Noin kolme postausta viikossa tuntuu nyt hyvältä tahdilta. Joskus voi tulla useampiakin, joskus vähemmän.
Bloggaus on aivan ihanaa ja ehdottomasti tärkeä osa elämääni, mutta se oli ottanut vähän liiankin suuren palan vapaa-ajastani. Minun on jotenkin ollut vaikea luottaa siihen että kyllä te lukijat täällä varmaankin pysytte mukana vaikka en olisi joka ikinen päivä vastaamassa kommentteihin tai julkaisemassa uutta postausta, ja siksi en osannut rentoutua vaan tuntui että kaikki liikenevä vapaa-aika tulisi käyttää blogiin.... Ja kun niitä ideoitahan riittää, asiaa ei yhtään auta että minulla todella olisi blogijuttuja kirjoitettavana melkein kellon ympäri! ^_^
Mutta nyt olen luvannut tehdä tänä vuonna toisin.
Viime viikkoina olenkin......
....lukenut paljon.
...koonnut valokuvistani kirjoja. (Projekti joka on odottanut toteuttamistaan jo varmasti viisi vuotta...)
...kirjoittanut pitkiä kirjeitä. Ja tämä on ollut minulle tärkeintä.
Kirjekansio
Minulla on ystäviä 20 maassa ympäri maailmaa. Ystäviä, joiden kanssa olen kirjoitellut kirjeitä 15 vuotta ja joista monet olen myös tavannut. Tässä parin viime vuoden aikana kirjoitustahti on kuihtunut lähes olemattomaksi, mistä olen tuntenut suurta syyllisyyttä. Olen huono ystävä. Mutta nyt siihen tulee taas muutos! :) Käsissä tuntuu vähän kankealta kun ei ole tottunut kirjoittamaan kynällä, ja käsialakin näyttää jotenkin kömpelöltä (oletteko muuten tulleet ajatelleeksi, että opiskelujen jälkeen ei oikeastaan koskaan enää ole tarvetta kirjoittaa mitään muistilappua pidempää käsin...?). Saa nähdä alkaako kirjoitus tässä pikkuhiljaa sujua jouhevammin...!
Olen niin ylpeä itsestäni kun olen saanut monta pitkää kirjettä postiin. :) Yksi ystävä on saanut tässä välillä vammaisen lapsen, toinen on jäänyt työttömäksi, kolmas on saanut levytyssopimuksen... Paljon on kuulumisia kerrattavana.
Tässä minä ja yksi rakkaimmista ystävistäni, kreikkalainen Marianna. Marianna on kerran ollut blogissa meikkimallinakin, lomatunnelmissa syyskuussa 2010. :)
Onko teistä kukaan harrastanut kirjeenvaihtoa? Nythän tuollainen vanha kunnon etanaposti on ollut blogosfäärissä pinnalla blogien kuten Häkkitiikeri ja Valkoinen Enkeli ansiosta. Vangeille en ole itse koskaan kirjoittanut.
* * *
Lähetän tässä lopuksi vielä terveiset niille lukijoille, jotka odottelevat vastausta sähköpostiviesteihinsä. Olen kovasti pahoillani että joudutte odottamaan vastausta. Saan välillä todella paljon viestejä joissa kysytään yksityiskohtaisia ihonhoito- tai meikkivinkkejä, ja näihin vastaaminen vaatii aikaa ja keskittymistä. Arvostan lukijoitani ja vastaan viesteihin mielelläni kykyjeni mukaan, mutta välillä käperryn töiden jälkeen mieluummin sohvalle lukemaan kirjaa tai katsomaan Dexteriä mieheni kanssa, kuin vietän saman ajan koneella sähköpostin parissa. Toivottavasti ymmärrätte, ettekä loukkaannu jos vastaus saapuu vasta viiden päivän tai kahden viikon kuluttua. Joskus minua voi myös muistuttaa, jos asia on erityisen tärkeä. :) Joku viesti voi nimittäin myös ihan rehellisesti unohtua.
[vimeo 35438612 w=400 h=300]
Untitled from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.
Viime yönä kuvattua.... (Hyvä kun en tunnu tuossa videolla muistavan mikä kapistus on ripsentaivuttimet.... :P)
Minulta kysellään silloin tällöin videopostauksia, ja vastaan aina että minulla ei ole mitään välineitä liikkuvan kuvan kuvaamiseen. (Ja enpähän kyllä pidä videolla esiintymisestäkään...) Nyt tajusin yhtäkkiä, että voinhan mä kuvata videota Mr Karkkipäivän pokkarilla!
Tämä on vain tällainen kokeilu, ja kuvan laatu on aika huonoa... Mutta saa nähdä jos videojulkaisujen kynnys nyt laskee ja vaikka joku päivä uskaltaisin julkaista jonkun simppelin meikkivideon. :) Tyyliin miten teen geelirajauksen tai levitän mineraalipohjan, joita välillä kysellään.
YouTubehan on pullollaan videomeikkiguruja, ja sille linjalle en ole lähdössä. Älkää huolestuko! ^_^ Sen tasoisiin videoihin ei taidot & tekniikka riitä. :)
