Olen tässä viime päivinä käynyt läpi kuvakansiota nimeltä "Blogiin menossa", jossa on vaivaiset 600+ kuvaa odottamassa läpikäyntiä ja mahdollista käsittelyä. Huh! Pikkuisen on kertynyt tuota backlogia... Saatan ottaa kuvan vaikka lehdestä, tuotteesta tai meikistä kun minulla herää idea, mutta kuva joutuu usein odottamaan kansiossa kuukausikaupalla ennenkuin se päätyy blogiin saakka. Jos edes päätyy. Ja kun näitä kuvia kertyy ja kertyy, niin osa niistä ja ideoista ehtii välillä unohtuakin... :P
No mutta, tätä kansiota tonkiessa löysin pienen kuvasarjan, jonka olin ottanut niinkin hiljattain kuin kesäkuussa, tarkoituksena julkaista se kesällä. Mutta sinnehän ne unohtuivat. Joten tässä tulee nyt sitten muutama meikkikuva IsaDoran kesälookista nimeltä Jungle Fever. :) (Jota ei varmaankaan enää edes kaupoista löydy...)
Ihastuin kovasti lookin silmämeikkiin, jossa yhdistyivät vaalea roosa, tummanruskea ja khakinvihreä.
Lookissa ilmestynyt paletti Khaki Bronze jää ilmeisesti perusvalikoimaan. Ja kiva että jääkin, sillä se on tosi hyvälaatuinen. Kaikissa sävyissä on mukavasti pigmenttiä ja ne levittyvät hyvin.
Vaaleaa roosaa koko luomella, kahta ruskean sävyä sekaisin luomen ulkonurkassa ja luomivaossa ja vihreää alaluomella.
Yllättäen näyttää vielä mielettömän paljon paremmalta mainoskuvassa. :) Tosi kaunis meikki.
Kasvoilla Dr. Hauschkan Bronzing Fluid 02, sen päällä kevyesti mineraalimeikkipohjaa (taisi olla LL In The Buff / CC 823 -sekoitus) ja poskilla häivähdys IsaDoran Coral Blossom -poskipunaa ja hohtavaa ruskeaa IsaDoran Face Glow -puuterista. Huulilla L'orealin Pearly Nude Glow -huulikiilto.
Sieltä Blogiin menossa -kansiosta olen myös tänään käsitellyt tulevan Natural Code -teemaviikon meikkikuvia niin monta tuntia, että nyt on hartiat ihan jumissa... Eikä ole puoletkaan vielä valmiina. Meikkiblogin pitämisessä ehkä ihan rasittavinta on oikeasti noiden kuvien käsittely. Onko muut meikkibloggaajat samaa mieltä? ^_^ *toivoo hiljaa että kotona olisi joku Photoshop-wizard joka pusupalkalla voisi nopeasti laittaa aina kuvat kuntoon...*
Lauantain simppeli bilemeikki. Huomaan, että meikit näkyvät taas (ainakin minun koneellani) aivan vesitettyinä versioina, eli tuntuu ihan typerältä edes julkaista. Hyvä jos turkoosia edes erottaa. Mutta julkaistaan nyt, kun ei kuukauteen ole tullut yhtään meikkikuvaa. Olen välittänyt kysymyksen WordPressin muuttuneista väriasetuksista (?) Indiedaysin it-vastaavalle, mutta lomien vuoksi asiaan ei ole tullut kesällä mitään selvitystä.
(Menee kyllä lievästi inspikset julkaista mitään meikkikuvia kun värit näyttää tuolta :()
Kaksi tämän kesän suosikkiani yhdistettynä samaan meikkiin; Benecosin Amazing-luomiväri rajaukseksi levitettynä yläluomella ja Yves Rocherin kultajumbokynää alaluomella. Yläluomella vielä ripsirajassa ohut musta tussirajaus (Lord & Berry - ei osoita edelleenkään kuivumisen merkkejä vaikka joulukuusta asti olen sitä joka viikko käyttänyt) ja Amazingin päällä kevyesti Make Up Storen Aqua-glittereyelineria.
Kasvoilla Lily Lolo In The Buff -mineraalipohja ja kevyet varjostukset Dr. Hauschkan aurinkopuuterilla. Poskipunan sijaan käytin poskipäillä voimakkaasti hohtavaa ruskeaa sävyä IsaDoran Face Glow -puuterista. Huulilla Natural Coden Soft Papaya -huulikiilto.
Aiempia samantyylisiä sävy-yhdistelmiä löytyy näistä postauksista:
http://karkkipaiva.indiedays.com/2009/04/28/kultaa-ja-turkoosia/
http://karkkipaiva.indiedays.com/2009/06/14/keltaista-ja-turkoosia/
Ainiin, ja onhan vielä tämäkin, ihan hiljattain julkaistu: http://karkkipaiva.indiedays.com/2011/06/13/kommentteihin-vastaamisesta/ Ei hitto miten säälittävää, kyllä mä alan jo tosiaan toistaa itseäni täällä. :/ Ei mene hyvin meikkipuolella.
P.S. Heh, mullehan on tuohon kuvaan unohtunut päälle esiliina, kun kokkailin ja tiskailin meikkauksen lomassa. ^_^
Monelle Karkkipäivän lukijalle tulee varmaan yllätyksenä, että tämä anti-muodikas, anti-trendikäs blogitar on aikoinaan tilannut monta vuotta Vogueta. Rakastin lehteä.
Muoti ei ole sinällään koskaan kiinnostanut minua, ainakaan vaatteiden tai tyylin kannalta. Sen sijaan se kiinnostaa populaarikulttuurin ilmentymänä. Teini-ikäisenä minua kiehtoi muotijuttujen, niin editorialeiden kuin mainostenkin, visuaalinen maailma sekä mallit, joiden uria seurasin intensiivisesti. Ahmin Voguesta upeita kuvia lempimalleistani ja ihastelin kauniita editorialeita valokuvataiteena. Luin myös suurella mielenkiinnolla kauneus-, matkailu- ja kulttuurijuttuja. Vogue oli kertakaikkiaan mahtava lehti. Jokaisen sivun kääntö oli minulle nautinto.
Olen tässä leppoisina iltapäivinä lueskellut vanhoja Vogueitani 90-luvun puolivälistä, ja minulla heräsi idea koota ajan trendeille tyypillisiä meikki- ja kosmetiikkakuvia blogipostaukseksi. Kuvien laatu ei ole mikään paras mahdollinen (kuvasin siis lehtien sivuja), mutta kyllä ne asiansa ajavat. :) Toivottavasti tykkäätte tästä kuvakatselmuksesta.
90-luvun meikkityylissä dominoi tumma huulimeikki, mattaiseksi puuteroitu iho ja ruskea silmämeikki.
Cindy Crawford kiteyttää Revlonin mainoskuvissa täydellisesti tyypillisen ysärimeikin. Kynnet saivat huulten lailla olla tummat, etenkin 90-luvun alusta keskivaiheille. Ruskeanpunainen oli the väri.
Muistan kuinka en suostunut moneen vuoteen käyttämään muita kuin ruskean sävyisiä huulipunia, mutta kynnet minulla kuitenkin olivat aina sateenkaaren väreissä. Olin vuonna 1993 erikoinen ilmestys koulun käytävillä violetteine tai neonvihreine kynsineni. :) Värikkäät kynsilakat löivät läpi vuosina 95-96, ja vasta silloin niitä alkoi näkyä kaikilla.
Aika, jolloin Melanie Griffith oli vielä freesi... Ihmeen tätimäisen lookin ovat kyllä 38-vuotiaalle Melanielle laittaneet, miettikää miten erilainen fiilis kuvasta välittyisi jos Melaniella olisi valoaheijastavaa meikkivoidetta, läpikuultavaa huulikiiltoa ja raikasta, roosaa poskipunaa... Ja hiukset vaikka ponnarilla.
L'oreal on pitänyt yllä samaa visuaalista ilmettä jo kohta 20 vuotta, ja tämäkin mainos voisi erisävyisellä meikillä olla tämän päivän lehdestä. Monet muut kosmetiikkafirmat etsivät 90-luvulla vielä tyyliään, ja mainokset olivat hieman kömpelöitä (vertaa esim. Max Factorin huulipunamainos alempana).
Ihastuttava Isabella Rossellini, tuttu näky Lancômen mainoksissa kokonaista 14 vuoden ajan.
Jo "edesmennyt" tuoksu Gucci Accenti oli yksi 90-luvun lempihajuvesiäni. Edelleen haaveilen siitä, että voisin vielä joskus nuuhkaista Accentia....
Minusta oli muuten tosi hassua, kun juttelin kerran töissä Guccin maahantuojan edustajan kanssa. Hän on minua ainakin toistakymmentä vuotta vanhempi, eikä ollut koskaan kuullutkaan Accentista. No, ehkäpä hän oli vuonna 1995 toisen firman palveluksessa. :)
St. Johnin mainokset hämmensivät minua vuodesta toiseen puukasvoisella, karulla mallillaan ja hirveillä, kaikkea muuta kuin imartelevilla meikeillään ja stailauksillaan. Päätin vähän googlailla, ja löysin joltain muotijuorusivustolta tiedon, että kyseinen malli oli St. John -merkin perustajan tytär Kelly Gray. Ja mainoksia on näköjään pidetty muidenkin taholta vähintään riemastuttavina! ^_^
Nätskä Tyra!
Max Factorin klassisessa 2000 Calorie Mascarassa on näköjään vuonna 95 ollut hienompi hylsy kuin vuonna 2011. :)
Enpä muuten tiennyt että Lasting Performance -meikkivoidekin on ollut Factorin valikoimassa jo 90-luvulta saakka.
En ole koskaan kuulunut Kate Mossin suurimpiin ihailijoihin, mutta tässä kuvassa hän on aivan valloittavan söpö! Pidin muutenkin Calvin Kleinin mainoksista.
Claudia yrmynä.
Ja kappas, vähän vaaleanpunaista! Kuvasta huomaa, kuinka meikkituotteiden "esillepano" editorial-jutuissa on muuttunut 90-luvulta. Nykyään kaikki puuterimaiset meikit on murrettu jauhoksi, huulipunat katkaistu ja muusattu ja voiteet lusikoitu ulos purkeistaan. 2000-luvulla halutaan kuviin tekstuuria.
Voisiko mallin naama olla enää enempää tukkoon puuteroitu? Kyllä puuteria vaan on mennyt tuohon aikaan... Sen muistan kyllä itsekin. Kouluaikoina minulla meni puuteri jossain kolmessa kuukaudessa, nyt olen ostanut viimeisen neljän vuoden aikana kaksi puuteria.
Jälleen Cindy ja THE ysärilook. Jos minun pitäisi meikata itseni johonkin ysäribileisiin, lookki olisi juuri tämä.
Max Factorin huulipunamainos näyttää liikuttavan vanhanaikaiselta.
...ja Maybellinella on joskus ollut ihonhoitotuotteita! Tuntuisi kyllä ihan hullulta jos nykyäänkin voisi ostaa jonkun Maybellinen AHA-voiteen. :P
Sandra Bullock näyttää tässä lokakuun 1996 Voguen kannessa lähes tunnistamattomalta. Ainakin nenää on varmaan leikelty.....
Minullakin oli tällainen mustikkahuulipuna, mutta se oli jo niin tumma että ei tullut käytettyä. Kuvan meikki oli muuten kokonaisuudessaan erittäin yleinen kaveripiirissäni, tuntuu kuin katsoisin kuvaa jostain tutustani. :)
Tämä Francois Narsin luoma meikki poikkeaa rajusti perus-ysäristä. Mieleen tulee ihan joku Illamasquan mainos.
Hätkähdin, kun bongasin yhdestä tuotekuvasta Lushin saippuan. En tiennyt, että Lush oli ollut olemassa jo tuolloin. Söpö tuo vanha logo! :)
Minullakin oli tuollainen metallinhohtoinen kuparinruskea huulipuna. Se oli yksi lemppareistani.
Huomatkaa kuvan ihana silmämeikki! Siellä on taas yksi lempparisävykomboistani, kulta ja violetti. Ja tykkään itsekin laittaa niitä juuri noin; toista yläluomelle ja toista alaluomelle.
Suosikkimallini, upea Linda Evangelista. Lindan ihailijoilla oli helppoa, sillä sellaista Voguen numeroa ei ollutkaan jossa Linda ei olisi esiintynyt vähintään yhdessä editorialissa ja lukuisissa mainoskuvissa.
Vihdoin heleyttä kasvoilla...! Tämä kuva on artikkelista, jossa kerrottiin valoaheijastavien tuotteiden marssista markkinoille. Joku espanjalainen meikkitaiteilija intoili, kuinka valoaheijastava meikkipohja on silkkaa neroutta - "vihdoin voin luoda unelman-utuisen ihon...!" Hänen vinkkeihinsä kuului mm. levittää alaripsien tyveen kullanhohtoista jauheluomiväriä.
Vuoden 1996 parhaat kosmetiikkatuotteet Voguen toimituksen mukaan olivat:
Tämä kuva on jo ihan tätä päivää.
Ja tähän suosikkikuvaani on hyvä lopettaa. Aivan ihana look! Huomaa taas, kuinka hyvin kultainenkin voimistaa silmien sinisyyttä.
Mitäs tykkäsitte ysärimeikeistä? Löytyykö lukijoiden joukosta muuten muitakin, jotka lukisivat - tai ovat joskus lukeneet - muotiraamattuja vaikka eivät muodista piittaakaan?
Olen ollut hieman "uskoton" luonnonkosmetiikalle.
Nimi on kyllä Oliv Naturell, ja purkin kylki kertoo "with organic olive oil", mutta tämä ei olekaan eko-Oliv' (by La Clarée).
Kyseessä on Kicksin myymä Oliv, joka ei ole luonnonkosmetiikkaa. Ostin tämän Cleansing Moussen joskus viime talvena. Se on toiminut kakkosputsarina täällä Ahvenanmaan kämpillä, ja olen käytellyt sitä harvakseltaan silloin kun olen sattunut täällä olemaan. Hintaa putsarilla oli joku kuutisen euroa.
Nyt kun olen kesällä käytellyt tätä säännöllisemmin, olen todennut sen aivan loistavaksi aineeksi! Rakastan vaahtoavia putsareita, ja vaahtojahan on monenlaisia. Oliv-putsarin vaahto on aivan mielettömän pehmeää ja liukasta. En tiedä johtuuko liukkaus nimenomaan oliiviöljystä vai jostain muusta, mutta iho jää todella pehmeäksi ja miellyttävän tuntuiseksi. Joillekin emulsioputsareille tyypillistä rasvaista kalvoa tästä ei jää. Käytän tätä myös ihokarvojen sheivaukseen.
Toiseen tämän hetken suosikkivaahtooni Mádaraan verrattuna Oliv tuntuu hoitavammalta ja hellävaraisemmalta. Mádaran vaahto pesee ihon hieman narskuvaksi, Oliv ei. Tykkään kyllä narskuvuudestakin, mutta välillä on mukava käyttää tällaista miedomman tuntuista putsaria. Voisin kuvitella, että tämä olisi hyvä tärppi etenkin kuivaihoiselle, joka käyttää mieluummin vaahtoavia kuin emulsioputsareita.
* * *
Sitten, saanko esitellä: kesän tehonelikköni. Loma-ajan meikkini on koostunut lähes yksinomaan näistä tuotteista plus mineraalimeikkipohjasta. Eipä tuolla vuoristovaelluksilla juuri ole käynyt mielessä meikata värikkäästi...! ^_^ "Meikittöminä" päivinä minulla on ollut UDPP:tä, peiteainetta ja mineraalimeikkipohja, ja "meikillisinä" päivinä olen tehnyt nestemäiset eyeliner-rajaukset ja laittanut ripsiväriä.
L'orealin Volume Million Lashes on tämän vuoden suosikkiripsarini. Tykkään kumiharjoista ja erottelevuudesta, ja tämä beibi erottelee ihan sikahyvin.
Ilman Urban Decayn Primer Potionia en lähde minnekään! :) Tämä minikoko tuli Naked-paletin mukana.
BeYu'n tummanruskean eyelinerin ostin juuri alesta, ja se on tosi hyvä. Jälki on hieman metallisen hohtavaa. Laitoin yksi päivä mustaa eyelineria, ja se näytti tosi oudolta ja ihan liian jyrkältä nyt kun olen tottunut ruskeaan. Heh.
Estee Lauderin Double Wear -peiteaine on yksi niistä tuotteista, joihin olen ihastunut töiden kautta kun joku kollega on siitä vinkannut. Double Wear on ohutta, lähes nestemäistä, peittävää ja erittäin pysyvää. Kun sitä levittää iholle, se ikäänkuin "jämähtää" kiinni melkein samantien. Levityksen kanssa saa siis olla nopea, mutta tulos on todella kestävä.
Normaalikäytössä minulle riittää mineraalipeitejauhe, jota käytän tummilla silmänalusilla. Mutta nyt kesällä, kun kärsin ylähuulen ihon hyperpigmentaatiosta, tarvitsen sille alueelle toisenlaisen peiteaineen. Jauhemainen peiteaine jää ikävästi näkyviin huulen ympärysihon hentoihin ihokarvoihin, mutta voidemainen ei juuri lainkaan.
Kiinnostuin Double Wearista juurikin sen "jämähtävyyden" takia. Ylähuulen iho hikoilee paljon ja on tietysti myös jatkuvasti liikkeessä puhumisen ja syömisen vuoksi, joten sille tarvitsee aivan erityisen kestävän peiteaineen. Samoin aineen pitää olla todella ohutta, mikään paksun vahamainen kiinteä peitevoide ei oikein sovellu tälle ihoalueelle. Ostin Double Wear -peiteaineen lentokentältä, ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen. Ihan täysin se ei häivytä ylähuulen ihon tummia läikkiä, mutta riittävästi. Ainetta tarvitsee niin vähän kerrallaan (se on tosi peittävää), että en varmasti saa tätä koskaan loppuun. Frankfurtin lentokentällä tämä maksoi 22€, ja kaupoissa hinta on muistaakseni jotain 28 euron luokkaa.
On kyllä rentouttavaa selvitä meikkirutiineista niin nopeasti kuin näillä pääsee. Elokuussa pitää sitten taas totutella siihen että aamuisin menee "vähän" kauemmin. ^_^
Uusi oranssi huulipuna in action.
Estee Lauder All-Day Lipstick Coral Tangerine.
Ja taas. Kuvien sävy laimeni puolella niiden latauduttua WordPressiin. >:-(
Aloin jo epäillä omaa näköäni, ja testasin ottaa kuvakaappauksen blogiin ladatusta kuvasta ja Photarissa avatusta kuvasta rinnakkain. Tässä ero:
Mitä ihmettä? Miten kuvakaapattu kuva ei laimennukaan WordPressiin ladattaessa? Miten jpeg-tiedosto kuvakaappauksesta voi olla latauksen jälkeen uskollisempi alkuperäisen kuvan väreille kuin lataus itse alkuperäisestä tiedostosta?? Selittäkää tämä joku mulle.
Voi huokaus. Mun pitää sitten näköjään alkaa tekemään meikkikuvistani kuvakaappaukset tästä eteenpäin, että väreistä saa jotain tolkkua.
Alempi kuva on kuin auringossa haalistunut versio ylemmästä. Tosin kuvakaappaus-version huulet ovat hitusen punaisemmat kuin alkuperäisessä.
Kuin kaksi eri huulipunaa. Way to go, WordPress!
Aikas kiva huulipuna joka tapauksessa. Tällaista oranssia mulla ei ole ollutkaan, vaikka muuten olen kuolaillut oransseja huulipunia jo kohta kaksi vuotta.
Lähti kuitenkin samantien salaattilounaan mukana, joten all-day lipstickistä ei voida puhua.
Benecos Baked Colour -luomiväri Amazing. U-P-E-U-S.
Amazing muistuttaa hyvin paljon MACin ihastuttavaa Shimmermoss-luomiväriä (vieressä vertailuna), mutta on luomella kymmenkertaisesti intensiivisempi. Shimmermoss joutuu nyt luovuttamaan paikkansa vihreäturkoosien luomivärieni suosikkina, ja ykköseksi ampaisee Amazing. Nämä Baked-sävythän muuten levitetään kosteina, kuivana sävy ei oikein toimi.
Ja nyt mua ärsyttää ihan mielettömästi, kun kuvien väri-intensiteetti laimentui puoleen ladattuani kuvat WordPressiin. Sama juttu oli jo kynsikoristelukuvissa, IsaDoran oranssi lakka on blogikuvissa paljon miedompi kuin koneella. En tajua miksi näin tapahtuu.
Mutta kuvitelkaa kuvassa näkyvät sävyt erittäin syvinä, hohtavina ja UPEINA. :) Koko luomella Amazing, kulmaluulla REvlonin Frosty White ja rajaukset Indeliblen Oceanic-geelieyelinerilla.
Kasvoilla mikäs muu kuin mineraalimeikki (Lily Lolo In The Buff + Couleur Caramel 823 -sekoitus) ja poskilla MACin Joyous.
Tänään klo 19.00, kun pääsen töistä, alkaa kuuden viikon LOMA!!! Lomalomaloma. Kuinka olenkaan tätä odottanut...! Karistan kaupungin pölyt jaloistani ja palaan kotiin vasta elokuussa. Blogi tulee heinäkuussa hiljenemään mahdollisesti kokonaan, mutta saa nähdä tuleeko joitain rästipostauksia naputeltua jonain sadepäivinä. :)
Ei saa nauraa. :D Tai nojoo, nauranhan mä itsekin. :)
Mutta näistä tuli ihan kivat ollakseen ensikertalaisen käsialaa. Minähän en harrasta kynsien koristelua tai muutakaan kynsitaiteiluita, mutta inspiroiduin tuossa viikonloppuna työkaverini kynsistä. (Jotka oli hänelle tehnyt toinen kollegani, terkkuja vaan!)
Tein vapaalla kädellä huterat vinokärkilakkaukset IsaDoran Hot Coral -lakalla, ja vedin päälle valkoisia viiruja Dependin ArtLiner-lakalla. Valkoviivojen päälle vedin Goshin Rainbow-hippulakkaa.
Työkaverini kynsissä oranssit kärjet oli tehty ranskalaiseen malliin ja valkoiset viirut oli tietty erittäin kapeita ja siistejä. :) Rainbow'n tilalla työkaverini kynsissä oli käytetty kultaglitteriä, joka sai kokonaisuuden näyttämään siltä kuin kynsien kärjet olisivat leimunneet tulessa. Upea lakkaus! Minun imitaationi on vain kalpea aavistus siitä, mutta olen silti vähän innoissani.
Ostin Dependin koristelulakan ihan tätä manikyyriä varten. Saas nähdä, tuleeko viiruja piirreltyä nyt vähän joka lakkaukseen. :)
Pariin kynteen, kuten vasemman käden etusormeen, kokeilin China Glazen kultakimallelakkaa. Kimalteet pääsevät kuitenkin oikeuksiinsa vain sähkölampun valossa, jossa ne hohtavat monivärisinä.
Vasemman käden nimetön meni ihan ruttuun kun innostuin annostelemaan hippulakkaa liian paksun kerroksen.
Mitähän blogikollegani, kynsiguru Charming Nails tuumaa tästä liikuttavasta lakkauksesta! :)
Tässä taas muistutuksena, miksi Urban Decay Primer Potion on must.
Vasemmanpuoleisessa kuvassa koko luomella UDPP-pohjustus. Meikki on ollut kuvanottohetkellä kasvoilla n. 12 tuntia, ja sillä on maattu auringossa kolmisen tuntia.
Oikeanpuoleisessa kuvassa ei pohjustusta. Meikki on ollut kuvanottohetkellä kasvoilla n. neljä tuntia, joista kolme auringossa.
Jep. To UDPP or not to UDPP, ei tarvitse miettiä vastausta. :)
Lukijani twihead toivoi jokunen päivä sitten kynsilakkakuvaa yhdistelmästä Isadora Dazzling Ocean + valkoinen särölakka. Tämä oli niin nopea tehdä että eipä muuta kuin ole hyvä, twihead. :)
Käytin saman tien tilaisuutta hyväkseni ja vertasin lähes identtisiä Dazzling Ocean - ja Sparkling Aquamarine -lakkoja. Ovathan ne hyvin samannäköiset, mutta Ocean on vähän turkoosimpi - ja selvästikin ihanampi! ^_^
Lakkaukset varjossa...
...ja auringossa.
Ja kerronpa muuten tässä samalla, että hankin sitten minäkin tämän joissain blogeissa vilahdelleen Sally Hansenin Insta-Dri-pikakuivattajan, ja tykkään kovasti. Tämä maksoi Prismassa muistaakseni jotain 10,90€. Olen aiemmin tilannut pikakuivattajani Jenkeistä (sillä haluan AINA säästää rahaa, kun se on mahdollista! Ja ostan siis sieltä mistä halvimmalla saa...), mutta nyt en vain jaksanut.
Edellisenkin pikakuivattajani, Mavalan Mavadry'n, ostin muuten Suomesta. Sally Hansen on koostumukseltaan Mavadry'ta paksumpaa ja muistuttaa suosikkiani Poshén pikakuivattajaa. Koska Sally on myös Mavalaa edullisempi, niin epäilemättä ostan tästä lähtien mieluummin tätä.
P.S. Olen ottanut suojakerroinkeskustelun tiimoilta yhteyttä kolmeen asiantuntijaan, joista kaksi on jo vastannut. :) Tulen tekemään asiantuntijoiden vastauksista kesän aikana oman postauksensa. Ehkäpä jo tämän kuun aikana, jos vain ehdin.
