Tänään esittelyssä RMS Beauty, ylellinen ja vähän erilainen luonnollinen meikkisarja. Sarjan kotimaa on Yhdysvalloissa.
Miksi erilainen? Ensinnäkin, RMS:n tuotteet pohjautuvat öljyihin ja rasvoihin. Luomivärit, meikkipohjat, poskipunat, allihopa, ovat rasvaisia. Toisekseen, RMS on "raakakosmetiikkaa" eli käyttää tuotteissaan kuumentamattomia, mahdollisimman vähän prosessoituja raaka-aineita. RMS:n sivulla lukee, "formulated with raw, food grade and organic ingredients in their natural state", jonka tulkitsen niin, että ainesosat ovat niin lähellä sitä tilaa missä ne ovat luonnossa. Tämä tosin ei voi päteä mineraaleihin, jotka luonnollisestikin on puhdistettava ja partikkelit jauhettava jotta niitä voi käyttää kosmetiikassa.
Sain RMS Beautyn tuotteita testattavaksi Eleven.fi-verkkokaupalta. Settiin kuuluu Beauty Oil -kasvoöljy, Un Cover-Up -meikkipohja ja sivellin sen levitykseen, Living Luminizer -kuultovoide ja Eye Polish -luomiväri. Olin toivonut myös poskipunaa mutta toivomani sävy oli varastolta lopussa.
Sarja vaikutti filosofiansa pohjalta erittäin kiinnostavalta (ja tuotteet kieltämättä tyylikkäiltä), mutta olin skeptinen meidän synkkauksesta heti alkuun. Tiedätte miksi: Sanni ja rasvaiset meikit, etenkin rasvainen luomiväri. Voiko toimia...? Aiempi kokemus ei ole ollut juhlien arvoinen.
Täyteläisen voidemaiset meikkipohjat "hikoilevat" usein irti iholtani ja rasvaiset luomivärit kasautuvat luomivakoon. Ja nyt olin testaamassa kookosrasvapohjaan perustuvaa meikkivoidetta ja luomiväriä. Mitähän tästä tulee..?
Jos joku muistaa tammikuisen Pakkassuosikit-postaukseni, niin siitä kävi ilmi että ainakin Beauty Oiliin tykästyin kovasti. Siitä lisää postauksen lopussa. Keskitytään jutussa ennen kaikkea meikkipohjaan ja luomiväriin.
"Un" Cover-Up (kyllä, kirjoitetaan RMS:n mukaan juuri noin, lainausmerkeillä), on sarjan bestseller-tuotteita.
Seokseen ei ole lisätty mitään mikä absorboisi rasvamaisten ainesosien kiiltoa ja toisi sitä synteettisille meikkivoiteille ominaista samettista ihotunnetta. "Un" Cover-Up on rehellisesti rasvainen voide. Se ei kuivu iholla vaan pinta jää juuri sellaiseksi mitä kookosrasvan, risiiniöljyn, mehiläisvahan, kaakaovoin ja jojobaöljyn cocktaililta saattaisi odottaa. Eli tahmeaksi. Ainakin minun ihollani.
Voiteen levittäminen sarjan omalla (söpöllä!) siveltimellä onnistui oikein mallikkaasti. Voide levittyy kauniin tasaisesti ja yllätyin sen peittävyydestä. Ensin kovin kiiltäväksi iholle jäävä voide himmenee imeytyessään, ja tuloksena on lopulta - - - kaunis, hehkuva, tasaisen värinen iho. Siis sanalla sanoen: älyttömän kaunis iho.
Ennen ja jälkeen:
Sävy 22 näyttää kuvissa ehkä aavistuksen kalpealta kasvoillani, mutta livenä se ei näyttänyt siltä.
Ällistyin miten hyvin voide peitti vasemman poskeni punoituksenkin, laajentunut verisuonikin katosi. Käytin voidetta myös silmänalusilla peiteaineen sijaan.
Tulos ansaitsee suuren lähikuvan ;)
Wow, tämähän on.... mahtava meikkipohja! Vai... onko..?
Olen kokeillut RMS:n pohjaa useita kertoja talven aikana, ja jokainen kerta on mennyt samaa rataa: ensin iho näyttää aivan törkeän upealta, sanoinkuvaamattoman kuulaalta, raikkaalta ja tasaiselta. Mutta... ilo on lyhytaikainen. Meikkipohjalle käy juuri niinkuin pelkäsinkin: se ei kestä iholla vaan sulaa jo seuraavan parin tunnin aikana, liukuu paikoiltaan ja ikäänkuin haihtuu. Illalla iho on liejuisen näköinen.
Entä puuteri - voisiko se auttaa? "Un" Cover-Up on kehitetty käytettäväksi ihanteellisimmillaan ilman puuteria ja sarjan yhden raaka-aineen "Un" Powder -puuteria (silica) suositellaan vain rasvoittuvalle ihotyypille tai jos henkilö välttämättä haluaa matan lookin. Minun mielestäni "Un" Cover Upin luoma eteerinen kuulaus on koko RMS:n meikkipohjan kauneuden pointti, enkä haluaisi sammuttaa sitä puuterilla. Kokeilin kyllä pari kertaa tuputella päälle mahdollisimman ohuelti Laveran irtopuuteria, mutta tulos ei ollut senkään avulla kestävä. Ja kuulaus todellakin sammui.
Mutta katsellaan vielä pari kuvaa lisää valmiista meikistä ennen illan finaalia.
Poskilla Jemma Kiddin voidemainen Guava-poskipuna (ihana). Poskipäillä ja kulmaluulla RMS:n Living Luminizer -kuultovoide. Poskipunaa ja kuultotuotetta levittäessä meikkipohja alkaa jo haihtua; koska mikään ei varsinaisesti ole kiinnittänyt meikkivoidetta ihoon, sitä tarttuu sormeen kun taputtelen päälle muita tuotteita. Posken verisuoni on taas näkyvissä.
Luomilla RMS:n Eye Polish sävyssä Magnetic. Siitä lisää alempana.
Living Luminizer on makuuni vähän liian jähmeää. Pidän notkeammista koostumuksista kun on kyse kuultovoiteesta. Jähmeät koostumukset vaativat enemmän työstöä iholla = irrottaa alla olevaa meikkipohjaa.
Vielä toinen RMS:n meikkipohjan kestävyyteen liittyvä tekijä: alle laitettu kosteustuote. RMS Beauty suosittelee välttämään synteettisiä normikosteusvoiteita ja käyttämään "Un" Cover-Upin alla luonnollista kasvoöljyä, mieluiten tietysti sarjan omaa Beauty Oilia. Teinkin havainnon, että "Un" Cover-Up levittyy jotenkin tasaisemmin öljyllä kosteutetulle iholle kuin normikosteusvoiteen päälle (kai öljyinen meikkivoide mukautuu helposti öljytylle iholle), mutta kestoon en huomannut alle laitetun kosteustuotteen vaikuttavan. Primereita RMS Beauty ei luonnollisestikaan suosittele, sillä niissä on synteettisiä ainesosia.
Kuulas on iho... Lookista tulee mieleen talvinen versio tästä omiin lempparilookkeihini lukeutuvasta dewy skin -meikistä.
Kas niin. Lähden kaupungille ja kuvaan meikin taas palatessani kotiin.
Miltä nyt näyttää?
Tältä. En tiedä miten hyvin ihon tila välittyy kuvan kautta, mutta "Un" Cover-Up on jo liuennut reilusti ja iho näyttää hikiseltä.
"Un" Cover-Up ei tosin ole ainoa joka on liuennut.... ;) Voidaan havainnoida myös Sephoran Waterproof-kynän levinneen ja liuenneen. Se ei ole kovin yllättävää: wp-koostumukset liukenevat herkästi rasvaan, ja kun sekä ylä- että alaluomella on rasvainen tuote (käytin Un Cover-Uppia myös silmien alla peiteaineena), ei rajaukselta voida odottaakaan kovin hyvää kestävyyttä.
Vessan valossa.
Summa summarum: minulla harmillisesti "Un" Cover-Up ei toimi, mutta tuotteen suosio huomioiden se varmasti kestää paljon paremmin monien muiden iholla. Toisaalta kestävyyden mekanismi jää minulle mysteeriksi: iho tuottaa luonnostaan talia. Terveen ihon pinta on luonnostaan vähän rasvainen. RMS:n meikkipohja on rasvainen. Ja rasvat liukenevat rasvoihin. Millä pelkkiin rasvamaisiin aineisiin + väripigmentteihin perustuva tuote voi kiinnittyä ihoon siten että pinta kestää koko päivän...?
.
Katsotaanpa sitten Eye Polish -luomiväriä.
Kun avasin purkin, oli luomivärin päällä kerros erottunutta kookosöljyä. Imeytin sen paperiin ennen kuin lähdin levittämään tuotetta.
Magnetic on kaunis metallin hohtoinen taupe-sävy.
Luomivärissä on käytetty risiiniöljyä lukuunottamatta samaa rasvapohjaa kuin "Un" Cover-Up -pohjassa.
Tässä Magnetic juuri levitettynä. Luomella voi havaita jo minuutteja levityksen jälkeen vekin, johon rasvainen sävy alkaa kerääntyä.
Ja miltä Magnetic-meikki näytti kaupungilta palattua...
Nnoh.
Illalla sävy oli liuennut ja kadonnut käytännössä kokonaan. Alla oli pohjustuksena Urban Decayn Primer Potion.
Tässä yhden Magnetic-testikerran tulos illalla ilman pohjustajaa...
I rest my case. Eiköhän tämän tyyppisen luomivärin epäsopivuus luomilleni ole tarpeeksi demonstroitu.
.
Minua kiinnostaisi tietää, millaisilla luomilla tällainen luomiväri voi ylipäänsä pysyä...? Miten kuivumaton, rasvainen aine voi millään keinolla pysyä jatkuvassa liikkeessä olevalla ihoalueella..?
Onko jolla kulla onnistuneita kokemuksia RMS:n Eye Polishista?
Lopuksi: suosikkini RMS:n testituotteista.
Beauty Oilia kuvaillaan RMS:n sivuilla kevyeksi, mutta sitä se ei ole. Ei paksuintakaan tahmaa, mutta kaukana kuivaöljymäisestä koostumuksesta. Kyseessä on täyteläinen, iholla selvästi rasvaiselta tuntuva öljysekoitus. Se koostuu jojoba-, ruusunmarja,- buriti- ja tamanuöljyistä. Elevenin sivulla öljyä suositellaan levitettävän kerralla 3 tippaa, mutta tämä on minulle turhan suuri määrä ja iho jää liian rasvaiseksi, yksi tippa riittää.
Öljyn tuoksu voisi täyttää oman postauksen. Se on koukuttava, ihana ja outo. Öljy on hajustettu vaniljauutteella, ja vahva, mausteinen vanilja onkin öljyn päätuoksu. Mutta uskokaa tai älkää, haistan Beauty Oilissa myös jotain hyvin kalanmaksaöljymäistä. Aluksi luulin että kyseessä oli yksittäinen hajureseptorieni "bad smell day", mutta kyllä, haistan kalanmaksan joka kerta kun avaan pullon. Kalaisa aromi ei ole epämiellyttävä, se vain on... kalaisa. ^_^
Hajuherkille tiedoksi: vaniljan tuoksu on niin voimakas että se tuoksuu pullon läpikin. Kun avaan kylppärin kaapin, Beauty Oilin raukea vanilja tervehtii minua.
Vanilja + "Möller" ei kuulosta kovin houkuttavalta yhdistelmältä, mutta minä olen täysin koukuttunut siihen. Rakastan sitä. Sniffailen Beauty Oilia usein ihan vain aromaterapeuttisessa mielessä. :)
Pakkasilla käytin Beauty Oilia yksinään, nyt lauhemmilla säillä sekoitan sitä voiteisiin kuten Laveran hajustamattomaan Neutral Fluidiin, jolloin öljy imeytyy paremmin. Käytän Beauty Oil + voide -komboa yövoiteena.
Olenpahan sekoittanut Beauty Oilia myös Ceridal-voiteeseen, jolloin saan vielä ravitsevamman käsivoiteen.
Kun äsken tarkistin RMS Beautyn hinnat blogijuttua varten, hätkähdin kun näin öljyn hinnan - aika arvokasta ainetta käsivoiteeseen..! ^_^ 30 ml maksaa 81,30€.
Muita hintatietoja:
"Un" Cover-Up 38,70€ / 5,6 g
Living Luminizer 40,70€ / 4,8 g
Eye Polish 27,30€ / 4,2 g
Skin2Skin meikkipohjasivellin 40,70 €
*
Mitä ajatuksia arvokas "rasvameikkisarja" teissä herättää? Onko joukossamme jo RMS:n faneja?
Edit. Nyt on taas aivan valtavasti kommentteja kysymyksien kera jonossa, suurinta osaa vanhempiin postauksiin jätetyistä en ole julkaissut että muistan vastata. Älkää siis ihmetelkö kun kommenttianne ei näy, se odottaa bloginhallinnassa :) Tänään en valitettavasti ehdi vastata kommentteihin, toivottavasti jaksatte odotella.
Tästä onkin jo ollut kommenteissa juttua vuoden vaihteen jälkeen, mutta tehdään asiasta nyt virallinen uutisointi: Yves Rocher sulkee kaikki Suomen kivijalkamyymälänsä Helsingin Forumin liikettä lukuunottamatta maaliskuun loppuun mennessä. Forum jatkaa normaalisti eikä sulje vuoden lopussa niinkuin joku esitti kommenteissa. Paitsi että tämä ei pitänytkään paikkaansa vaikka tarkistin asian Rocherin PR:ltä moneen kertaan, vaan myös Forum lopettaa :(
Tämä on tietysti murheellinen uutinen meille old school Yves Rocher -faneille jotka olemme pyörineet "Kauneuden vihreissä liikkeissä" penskasta saakka. Itse olen mm. käynyt elämässäni ensimmäistä kertaa kosmetologilla juuri Yves Rocherin hoitolassa. Yksi kuopiolaisista ystävistäni on käynyt 20 vuotta (!!) laitattamassa kulmakarvansa Yves Rocherilla, talk about loyalty.
Nettikauppa ja postimyynti jatkavat Suomessa entiseen tapaan.
Uutinen oli itselleni todella yllättävä ja odottamaton, Rocherilla on ollut myymälätoimintaa Suomessa niin kauan. Surullista että he päätyivät tällaiseen päätökseen. Kai ajat ovat huonot ja liikkeiden kannattavuus on huonontunut ratkaisevasti. Toisaalta sitä sitten toivoisi, että nettimyynti olisi sitä vastoin kasvanut.
Uutisen yhteyteen lykkään kuvitukseksi omaksi postauksekseen jo tammikuussa suunnitellun jutun Yves Rocherin joulukalenterin sisällöstä. Sarjassamme postausideoita jotka vain jäävät kun ei ehdi ja jotain muuta kiinnostavampaa/ajankohtaisempaa pukkaa koko ajan päälle... :P
Minusta tämä oli ihan hauska idea: avasin kalenteriluukut eli pussukat ja kirjoitin ylös jokaisen tuotteen herättämän ensimmäisen ajatuksen.
Yhden tuotteista olin onnistunut kadottamaan ennen kuvausta. Ei yllätä :)
Tein eilen superspontaanin hankinnan: olin elämässäni ensimmäistä kertaa Kajaanissa ja bongasin kaupungin Sokoksella alelaarissa Lancômen Erika F -luomivärin aivan älyvapaaseen hintaan - kymmenen euroa (normaali hinta 37€).
Monille hartaille meikkifriikeille nimi sanoo varmasti jotain tai paljonkin. Muille meikkimaailman kulttituotteita vähemmän tunteville kerrottakoon, että Erika F kuuluu luomiväreihin, joilla on Maine. Niihin hypetettyihin, rakastettuihin kauneustuotteisiin joihin meikkifriikit kautta maailman ovat rakastuneet ja antaneet viidakkorummun soida. On tuotteita, joissa on sitä jotain... Jotain, joka tekee niistä legendaarisia.
Erika F. Yksi näitä tuotteita.
Kuulin Erika F:sta ensimmäistä kertaa ehkä 6 vuotta sitten, kenties aikaisemminkin. En tiedä milloin sävy on alkunperin ilmestynyt, mutta aina välillä se on lopetettu Lancômella ja sitten taas tuotu takaisin fanien vaatimuksista. Ehkä jopa suunnitelmallisesti Lancômen taholta - tuotteen myyttistä mainetta on haluttu pitää yllä.
Mikä Erika F:sta sitten tekee niin hypetetyn? Sävy näyttää napissa aika mitäänsanomattomalta. Onko se khaki..? Onko se harmaanvihreä? Onko se sittenkin hopea..? Juuri tämä on Erikan suosion salaisuus: sävyn kameleonttimaisuus ja samalla arkisuus ja neutraalius - se sopii melkein kaikille. Erika F:sta löytyy lukemattomia sävykuvauksia: useille se näyttäytyy taupena, toisille selvästi vihreänä, jotkut sanovat että se on pronssinen, toisten mielestä hopeinen, jotkut näkevät siinä kultaakin ja jopa sinivihreää.
Kuva: Lancôme
MakeUp Alleysta löytyy mm. seuraavanlainen kuvaus joka summaa Erikan monipuolisuuden hyvin: "Gorgeous medium taupe with a very slight olive undertone and is infused with gold AND silver microshimmer."
Kuten viimevuotisesta sinikulta/valkokultamekko-hulabaloosta viimeistään selvisi, ihmiset näkevät värejä hyvinkin eri lailla. Yhdelle Erika on ruskea, toiselle hopea.
Minulle se on vihreä. Upea, voimakkaasti hohtava, välillä enemmän kultaan, välillä hopeaan shiftaava savuinen vihreä. Kuvissa se näyttää viileältä, livenä kultaisemmalta. Uskomaton kameleonttisävy todellakin.
Ja mitä kummaa - vaikka vihreän ei pitäisi värimaailman "lakien" mukaan millään lailla korostaa sinistä, niin Erika tekee senkin. Luulen, että se johtuu kultashimmeristä. Jotkut oliivin sävyiset vihreät saavat silmien sinisyyden pomppaamaan, mikä johtuu oliivisävyjen kultaisesta taitosta.
Jos haluaa tehdä yhden ainoan sävyn smokey-meikin, tässäpä juuri on sävy siihen: Erika F:ää koko luomelle ja se on siinä. Niin helppo, niin kaunis.
Joo sorry - kulahtanut kirkkaanvihreä trikootoppi sopii tosi hyvin smokey-meikin kanssa ^_^ Huuletkin meikkaamatta eikä poskipunaa, kokonaisuus näyttää hassulta. Mun ei pitänyt laittaa tänään kuin ripsaria koska on salipäivä, siksi vajaa meikki, mutta halusin kuvata Erikan teille in-action silmämeikissä.
Kaikki nämä vuodet olen aina aika ajoin harkinnut Erikan F:n ostamista. Työpaikaltanikin muistan lukuisat kerrat kun hypistelin luomiväriä sormissani ja räpläsin taskulaskimella hintaa henkilökunta-alen jälkeen. Joskus se oli muutenkin alennuksessa pakkausuudistusten yhteydessä. Kuitenkin Erika jäi aina hankkimatta.
No, eilen tuli se päivä. Kympillä. Kannatti odottaa :)
En tiedä miksi Sokos myy näitä näin halvalla, onko edessä jälleen pakkausuudistus vai onko Erika F jäämässä pois Suomen markkinoilta. Ranskan Lancômen sivuilla sävy listataan edelleen.
P.S. Jos joku lukijani Kajaanista kiinnostui Erikasta niin Sokokselle jäi vielä kaksi Erika F:ää... ;) Lisäksi siellä oli ruskea versio nimeltään Taupe Erika, se oli myös todella kaunis mutta ilman F:n kulttimainetta.
P.P.S. Ai mitä tein Kajaanissa? :) Olin tapaamisessa Pohjolan Matkan kanssa, odotettavissa on toivon mukaan uusi lukijamatka entistä päheämmällä ohjelmalla... ;)
Miten minusta tuntuu, että mulla on jo ollut tällainen otsikko blogissa aiemmin..? En löytänyt arkistoista, mutta erittäin hyvin voisi olla: persikka on nimittäin kaikkein rakkain ja käytetyin meikkisävyni. Silmämeikissä myös violetti on yhtä suuri suosikki, mutta violettia en juurikaan käytä muualla kasvoilla. Silloin tällöin mulla näkee liilaa huulipunaa mutta kyllä persikka jyrää: luomivärit, poskipunat, huulikiillot ja -punat ovat käytössä joka viikko! :)
Tämä postaus on samalla sisarpostaus Idunin Lin -postaukselle, jossa ihastelin sarjan kaunista violettia solo-luomiväriä. Tänään spotlightissa Idunin Akleja - yhtä kaunis kuin violetti sisarensa. Vihdoin löysin the persikkaisen jota suositella kun muut lempparipersikkani ovat joko lopetettuja sävyjä tai ainoastaan netissä saatavilla olevia mineraaliluomivärejä (Pure Luxe). Sain Aklejan testattavaksi Idunin maahantuojalta.
Akleja ja Lin.
Lin on sekoitus pinkkiä korallia ja kultaa, ja luomella ne sekoittuvat heleäksi persikaksi.
Liikkuvalla luomella Akleja, luomivaossa Max Factorin Burnt Bark ja rajaus Sephoran Surfer Babe -kynä.
Itse asiassa Aklejaa on vain tuolla kameraa lähempänä olevalla silmäluomella, sillä...
...halusin vertailla, eroavatko Akleja ja kaikkien aikojen lempparipersikkani L'Orealin Natural Peach (one-shot -tuote vuodelta 2010, muistaakseni) toisistaan.
Kämmenselkään swatchattuna (kuva alempana) Akleja näyttää selvästi korallisemmalta ja NP kultaisemmalta, mutta luomilla eroa tuskin huomaa. Natural Peach siis teistä katsoen vasemmalla puolella, Akleja oikealla.
Ryhmäkuvassa suosikkipersikoitani. L'Orealin Natural Peach on tosiaan sellainen sävy jota suosittelisin kaikille persikan etsijöille aina, mutta se oli kausituote ja myynnissä vain yhden sesongin.
IsaDoran Blooming Spring -paletin vaalea persikka on myöskin todella kaunis ja ahkerassa käytössä, niinkuin koko paletti (yksi IsaDoran kaikkien aikojen parhaita). Blooming Spring poistui IsaDoran valikoimasta muutama vuosi sitten.
MACin Paradisco on sävynä aivan ihastuttava, mutta koostumus harmillisen huono: nappi on todella kova ja väriä saa hinkata olan takaa että saa kunnolla sävyä irti.
Paradisco on persikoista oranssisin, Akleja korallisin, Natural Peach kultaisin ja Blooming Spring vaalein ja neutraalein.
Tässä vielä Akleja / Natural Peach -vertailu luomilla kauempaa. (Kuva on joulukuulta, näemmä vielä Kreikan päivetystä jäljellä :))
Voi sanoa, että Akleja on käytännössä niin lähellä L'Orealin edesmennyttä persikkaa että tätä voi mainiosti suositella sen korvaajana :) Jess, uusi tärppituote suosituslistalle! :)
Piipahdin eilen kuopiolaisessa apteekissa ja siellä Idunin solo-luomivärien hinnat olivat vähän päälle 17 euroa. Nettiapteekissa hinta on 15,10€.
Tykkään yhdistää persikkaa pinkkiin ja liilaan. Viime aikoina myös vihreä rajaus on ollut paljon käytössä persikkaluomivärin kanssa.
Tässä meikissä Akleja liikkuvalla luomella ja luomivaon sisäkaaressa MACin Swish. Rajauksena e.lf.in violetti geelirajaus ja päällä Naturonen metallinen vaaleanvioletti eyeliner.
Heleämpi versio samasta meikistä: luomivaossa kirkkaampi pinkki Lumenen Helletuuli ja rajauksena Sephoran Purple Stilettos -kynä (+ Naturonen metallinen liila).
Eikö ole kumma juttu, että niinkin kaunista, käytännöllistä ja monelle sopivaa arkista sävyä kuin persikka on (ainakin Suomen) kosmetiikkamarkkinoilla niin vähän tarjolla? Monelta sarjalta löytyy kaikennäköistä erikoisempaa ja vähemmän imartelevaa sävyä sinitarran sinisestä luumuliilaan (niin yleinen sävy mutta kaunistaa lopulta harvan) - ja sitten niin helppo ja freesaava sävy kuin persikka puuttuu..!
Kävin tätä postausta varten asiakseni nuuskimassa parin tavaratalon kosmetiikkaosastot kartoittaakseni mitä persikkaisia sävyjä sieltä löytyy. Vaisu tulos vahvisti aiempaa, persikat ovat auttamatta vähemmistössä.
Kuva: Urban Decay
Mutta, ilokseni tein myös muutaman vilpittömän upean löydön jotka ovat menneet minulta aiemmin ohi.
Nämä persikkabeibet ovat Make Up Store Microshadow Cosmopolitan sekä Urban Decayn superherkut sävyt Freelove ja Fireball. Freelove on voimakkaan kultainen persikka ja muistutti minusta tosi paljon L'Orealin Natural Peachia. Fireball taas on pinkimpi duochrome-sävy joka shiftaa persikan ja pinkin välillä. Mielettömän ihanan näköisiä! Kannattaa tsekata. UD:n solo-luomivärit maksavat 19 euroa ja Make Up Storen 18 euroa.
Kuva: Make Up Store
Entä muut persikat? Ainoat mitä löysin olivat vanha tuttu We Care Iconin Perfect Coral (mieto, hyvin vaalea persikka) sekä paletit joissa on yksi persikan sävy: IsaDoran Savannah Sunset (neutraali peruspersikka) ja Lumenen Sandy Island (persikkaan taittava vaaleanpunainen).
Loppuun vielä linkki mun vanhaan postaukseen joka sekin oli omansalainen ylistys persikalle: Paras kauneusmeikkini.
Kenelle muulle persikkameikit ovat suurta rakkautta?
Mitä suosikkituotteita teillä on persikan sävyssä? Poskipunia varmaan monella? :)
Nyt on pakko laittaa tää uutinen ulos vaikka en ole ehtinyt vielä palettia kasvoille kokeilemaan.
Urban Decayn Gwen Stefani -poskipunapaletti ilmestyy huomenna myyntiin Suomessa, ja tiedättekö mitä:
sen hinta on alempi meillä kuin USAssa! :-0
Ihmettelin annettua hintatietoa jo viime viikolla saamassani lehdistötiedotteessa: "arvioitu kuluttajahinta 32 euroa", kun paletin hinta rapakon toisella puolella on 45 dollaria. Lieköhän tiedotteessa virhe..?
Tänään sitten satuin kuljeksimaan Sokoksella ja osuin Urban Decayn -pisteelle. Olin jo unohtanut koko Gwen-poskipunat kun innostunut myyjä kertoi, että Gwenin paletti tulee huomenna myyntiin. Hän suositteli tulemaan paikalle ajoissa koska palettia saatiin Suomeen kuulema todella rajallinen erä. Gwen-luomiväripalettia tuli paljon suurempi erä ja sekin myytiin nopeasti loppuun.
Kysyin Blush-paletin hintaa ja kerroin epäilleeni lehdistötiedotteessa olleen painovirheen. Sain kuulla, että Sokoksen saaman tiedon mukaan paletin hinta ei ole edes 32€ vaan 29,90€...!!
Siis mitäh??
Myyjä tarkisti asian ja vahvisti, että sellaisen tiedon he ovat saaneet.
Epäilen edelleen että tässä täytyy olla joku virhe ja että hinta on oikeasti vähintään kympin enemmän - mutta olisi se silloinkin halvempi kuin Jenkkilässä..! Tällaistakin siis tapahtuu - joku tuote voi olla meillä halvempi kuin kotimaassaan. :) Uskomatonta. Ja vieläpä tällainen himoittu limited edition -tuote.
Siksi halusin jakaa vinkin täällä. Jos tuo hinta pitää paikkansa niin paletit katoavat varmasti nopeammin kuin Gwen saa aamumurot naamaansa. Kuusi ihanaa poskipunaa - alle 30 euroa..!!
Varmaan kaunein poskipunapaletti jonka olen nähnyt. Niin toimivat sävyt jokaiseen meikkiin; ruusua, persikkaa ja pinkkiä. Viileää ja lämmintä. Ainoa mikä puuttuu on lilaan taittava sävy (ei ehkä kuulu Gwenin suosikeihin?).
Tosin mattapunien ystävän paletti tämä ei ole: sävyistä vain yksi on mattainen, loput hohtavia.
Sävykuvaukset Urban Decayn mukaan:
Cherry: vaalea satiininen pinkki
Easy: ruusunpuna jossa kullan kimallusta
Angel: hohtava shampanjanude (päivettyneelle tai tummalle iholle korostussävy, vaalealle iholle poskipuna)
Lo-fi: pehmeä mattapronssi (aurinkopuuteri)
Hush: murrettu vaaleanpunainen jossa kullan kimallusta (tämä on virallinen kuvaus, itse sanoisin reilusti hohtava kultainen persikka)
OC: pehmeä vaaleanpunaiseen shiftaava persikka (duochrome, näyttää paletissa enemmän persikalta, iholla selvästi vaaleanpunaiselta=
Vaikea valita lempparisävyjä etenkin kun en ole ehtinyt testata sävyjä vielä kasvoille, mutta swatchien perusteella Cherry-, Hush- ja OC -sävyille tulee minulla eniten käyttöä. Olen ihan sucker persikkaisiin sävyihin vaikka minulla on niitä jo vaikka kuinka. <3 Kaikki nyanssit persikasta ovat tervetulleita mama-Sannin hipiälle: koralliset, pinkit, kultaiset ja nudet. :) Niin kauniita.
Poskipunaihanuuksien kanssa samaan aikaan ilmestyy myös setti Gwen-huulipunia, huultenrajauskyniä ja kulmavärejä.
Sain testiin Gwen-punat sävyissä Spiderweb, Ex-Girlfriend ja Wonderland.
Gwen tunnetaan punaisista huulistaan, ja huulipunakokoelmasta valtaosa onkin punaisia. Spiderweb ja Wonderland ovat mehukkaita satiinisia syvänpunaisia, Wonderland hieman sinertävämpi eli taittaa pinkkiin.
Läpikuultava nudebeigeroosa Ex-Girlfriend edustaa hillitympää huulimeikkiä. Suomessa on myynnissä kokoelman 8 huulipunasta muistaakseni viisi (Sokoksen myyjän mukaan).
Hintatietoja:
Blush Palette: 29,90€
Huulipuna: 20 € (lehdistötiedotteen mukaan, Sokoksen myyjän mukaan 21,90€)
Huultenrajauskynä: 18 € (lehdistötiedotteen mukaan)
Brow Box Bathwater Blonde (tämä ei ollut testituotteiden joukossa joten en voinut esitellä): 32€ (tiedotteen mukaan)
.
Tuotteet siis myynnissä huomenna perjantaina 19.2. Helsingin ja Tampereen Sokoksilla sekä sokos.fi-verkkokaupassa.
Täytyykin tsekata heti aamusta verkkokauppa että mitä hintaa se näyttää poskipunaboksille...
Tänään tällainen nopea.
Katsoin tuossa joku aika sitten Bangerheadin uutiskirjeestä bongaamani Linda Hallbergin videon.
"Linda näyttää, miten teet kauniin pohjameikin vain neljässä minuutissa! Todellinen kiireisten aamujen pelastaja!"
Neljän minuutin, sen minäkin haluan nähdä, ajattelin.
Klikkasin videota - Linda sutii siinä naamalleen 14:ää eri tuotetta - nopeutettuna niin että video kestää alle neljä minuuttia.
Siis hohhoijaa, olikohan Bangerheadin uutiskirjeen laatija edes katsonut videota? Kenenkähän "kiireisten aamujen pelastus" Lindan 14 tuotteen rutiini on? :D Just! Oletan, että pohjan tekemiseen kulunut aika on todellisuudessa lähempänä puolta tuntia kuin neljää minuuttia.
Mistä Lindan meikkipohja sitten koostui? Se olikin mielenkiintoista. "Nopea" pohja syntyi seuraavalla kaavalla:
Jeah! Siinä meille "kiireisten aamujen pelastus"! :)
Olisi kiinnostavaa kuulla, mikä merkitys Lindan kahden eri highlighterin tekniikalla on... Käyttääkö hän ikäänkuin mineraalipuuteria pohjustamaan varsinaisen highlighterin? En tiedä mutta aikamoinen joukko tuotetta siinä nassuun menee :)
Montako tuotetta teidän meikkipohjarutiiniin kuuluu? Entä oletteko laskeneet, kauanko meikkipohjan tekoon menee aikaa?
P.S. Olisinhan tähän tietty voinut lisätä omankin meikkipohjasetin :) Mun pohjarutiiniin, jos siihen nyt haluaa laskea Lindan tapaan myös kosteutuksen (mun mielestä se on ihonhoitoa, ei meikkausta), kuuluu 5 tuotetta: kosteusvoide, silmänympärysvoide, luomenpohjustaja, peiteaine ja mineraalipohja. Poskipuna ja kulmakarvatuotteetkaan ei mun mielestä kuulu meikkipohjaan, mutta jos ne laskee (niitä käytän kuitenkin päivittäin) niin tuotesaldo kasvaa kahdeksaan. Kasvojen varjostus- ja highlight-tuotteita en käytä päivittäin.
Olen jo pitkään halunnut tehdä highlight-postauksen yhdestä tavallaan tylsästä ja kirjaimellisesti näkymättömästä, mutta itselle huipputärkeästä meikkituotteesta.
Kulmakarvageeli.
Tältä näyttävät kulmakarvani aamulla herätessä.
Minulla on hyvin hentoinen "baby"kulmakarvalaatu, ja karvat sojottavat minne sattuu. Niissä ei ole ryhdikästä jäykkyyttä tai luonnollista kulmaa vaan ne ovat tuollaiset hieman pyöreäkaariset pötköt. Näytän vihaiselta kun pidän kulmakarvojani rentona, koska ne eivät käytännössä nouse ollenkaan.
Jotta kulmat pääsevät tähän muotoon ja kuosiin, pitää laittaa muutakin kuin kulmaväriä.
Läpinäkyvä kulmageeli. Yksi meikkirutiinini, heh, kulmakiviä.
Ja kaikkein paras on Ardell Brow Sculpting Gel. Jälleen yksi loppuunkäytetty putkilo. Ardellia myydään Kickseissä, hinta muistaakseni 11 - 12 euron kieppeillä. Ensi viikolla pitää taas käydä ostamassa uusi, vaikka kotona on muitakin kulmakarvageelejä. Ne eivät vain pärjää Ardellille.
Monet laittavat kulmakarvageelin vasta kulmavärin jälkeen, mutta minä tykkään laittaa sekä ennen että jälkeen. Koska kulmani ovat niin hennot, karvat eivät "pysy aloillaan" kun levitän niihin kulmaväriä. Kun geelaan ne ensin muotoon, ne on helpompi meikata.
Geeleissä on eroja. Kokemukseni mukaan monet markkinoiden kulmakarvageeleistä ovat pidoltaan heikompia kuin Ardell, ja juuri siksi Ardellista on muodostunut suosikkini. Se pitää kulmakarvat asennossa koko päivän.
Lumenen geeli on heikkopitoinen. Se ei pidä kulmia yhtä hyvin muodossa johon ne harjaan, ja loppupäivästä kulmat sojottavat sinne tänne.
Etsin jatkuvasti edullisia tärppituotteita, ja H&M:n kulmageeli vaikutti ensin lupaavalta. Sen pito on Lumenea vahvempi, mutta koostumus märkä ja hitaasti kuivuva. Tuubin leveä suuaukko vs. harjan ohuus saavat aikaan sen, että harjan mukana tulee kerralla liikaa geeliä. Pidoltaan H&M on kuitenkin esim. Lumenea parempi.
Ardellin harja (keskellä) on H&M:ää ja Lumenea paksumpi. Joskus geeliä levittyy vähän yli koska harja on leveämpi kuin kulmakarvani, ja koollisesti Lumene (oikeanpuoleisin) on näistä eniten mieleeni. Mutta se pito... Lumene, jos luette tätä niin terkkuja kehityspuolelle: saisiko geeliin vähän enemmän ytyä? :)
The gel effect. Meikkasin itse asiassa monta vuotta ilman kulmageeliä, koska en ollut älynnyt miten suuri merkitys sillä on kulman muodolle etenkin tällaisissa lötköpötkökulmakarvoissa. Kun oivalsin minkä eron geeli tekee, en ole enää osannut olla ilman.
Oikea kulmakarvani (kuvassa) on vielä vasenta harvempi. Etenkin alkupää on niin harva että karvat voisi helposti laskea yksitellen. :)
Vasen kulmakarva on hieman tuuheampi ja alkupää paksumpi kuin oikeassa.
Meikattuina eron näkee parhaiten. En ole koskaan mainostanut olevani taitava kulmakarvojen meikkaaja ja tällainen hento, harva kulmakarvan laatu on mielestäni tosi vaikea saada meikattua nätisti ja luonnollisesti. Vaikka kuinka yritän värittää oikean yhtä paksuksi kuin vasen on, niin aina se jää jotenkin vajaaksi.
...eikä asiassa mielestäni aina onnistu ammattilainenkaan. Nämä Stage-11:n meikkiartistin minulle meikkaamat kulmakarvat viime kevään Blog Awardseista olivat monen teidän mielestä todella onnistuneet, mutta itse näen niissä samat ongelmat kuin itse meikatessa: harvaa ja hentoista kulmakarvaa on vaikea saada siistin ja ei-väritetyn näköiseksi.
Mutta nyt lähdettiin taas jo rönsyämään aiheesta. :) Kulmakarvageeli oli päivän sana.
Kuinka monelle muulle se on jokapäiväinen sana? Ehdoton osa meikkiä vai "häh, tarvitseeko tuollaisenkin?
.
P.S. Mami Go Go -blogin Minttu on yksi mun kulmakarvaidoleita:
Just tällaiset kulmakarvat on mun mielestä tosi kauniit. Ryhdikkäät ja selkeä muoto sopivalla siipikulmalla. Kuva tästä Mintun postauksesta jossa lisää kauniita kulmakarvakuvia :) (Kuva julkaistu Mintun luvalla.)
Vinkki teille, jotka etsitte hyvää sivellinten puhdistajaa :) Etenkin jos luonnollisuus on plussaa :)
Meikkisivellinten puhdistus on aihe, josta minulta kysellään blogissa tasaisin väliajoin. Olen tehnyt postauksen aiheesta heinäkuussa 2012, siellä käsittelen sivellinten yleistä huoltoa ja erilaisia puhdistusaineita ja -tapoja.
Kun minulta kysytään suositusta sivellintenpesuaineesta, vastaan, että ostakaa hiusshampoo tai marseille-saippua. Hiusshampoon pitää kuitenkin sisältää mahdollisimman vähän mitään hoitavia, kalvoa muodostavia ainesosia ja marseillesaippuapesun taas osa kokee jotenkin vaivalloisena (saippuan kuivatuksineen) eikä marseilleakaan löydy joka kaupasta.
Varsinaisia sivellinshampoita on markkinoilla yllättävän vähän, peruskaupoista niitä ei ole käytännössä löytynyt lainkaan (korjatkaa jos tiedätte jonkun merkin niin lisään tähän :)).
Nyt EcoToolsin valikoimaan on tullut kasvipohjainen sivellinten puhdistusshampoo sekä puhdistusliinat :)
Shampoo (177 ml) ja liinat (25 kpl) maksavat kumpikin 9,50€.
Sain tuotteet testiin EcoToolsin PR-toimistolta.
Shampoossa on puhdistavana aineena natriumlauryylisulfoasetaattia, joka on miedompi sulfaatti kuin SLS. Toki sivellinputsarissa täytyy melkeinpä sulfaatteja ollakin jos mielii saada oikein tiukassa istuvan lian kuten meikkivoiteen irti. Mukana on myös pari mietoa sokeritensidiä, mutta pelkästään niillä ei kunnon meikkilika lähde irti.
Fenoksietanolin luonnollisuutta vähän epäilen, sitä on luonnossakin mutta kosmetiikkateollisuuden käyttämä on synteettistä. Luonnonkosmetiikassa fenoksietanoli ei ole sallittua.
Puhdistusliinat ovat teholtaan miedompia kuin shampoo ja puhdistus on vähän pintapuolisempi kuin jos vaahdottelee ja huuhtoo siveltimet, mutta voisin kuvitella, että nämä sopivat hyvin vaikka matkalle mukaan jos haluaa illalla hotellissa nopsaan puhdistaa siveltimet. Koska liinat eivät jätä siveltimiä yhtä kosteiksi kuin shampoopesun jäljiltä, siveltimet kuivuvat nopeammin ja ovat siis nopeasti taas käyttövalmiina. Esim. kabukin kuivuminen shampoopesun jäljiltä vie ainakin mulla oli vuorokauden.
Kokeilin liinoja erityyppisten meikkilikojen irroitukseen, ja liinaan liukeni jopa geelieyeliner. Meikkivoidesivellintä en saanut sillä kauttaaltaan puhtaaksi, mutta sitä en odottanutkaan. Luomivärit lähtivät siveltimistä ja mineraalipuuteri kabukista.
Kun nyt EcoToolsista puhuttiin, niin pakko liittää loppuun kestovinkkini todella hyvästä kabukisiveltimestä: EcoToolsin hylsyllinen kabuki.
Tämän kabukin nimeen tuntuvat vannovan suunnilleen kaikki kauneusbloggarit, joten jos hakusessa on erinomainen sivellin mineraalipohjan levitykseen, kokeilepa tätä. Et pety. Olen käyttänyt omaani nyt viisi vuotta ja se on edelleen mun go-to-kabuki. :) Vieläkin tosi hyvässä kunnossa ja harjakset yhtä pehmeät. Alumiinikotelo on superkätevä reissatessa.
EcoToolsia myyvät mm. Ruohonjuuri, Stockmann, Sokos ja erinäiset apteekit ja kauneushoitolat. Lista jälleenmyyjistä täällä.
Tuotearvostelussa tänään liettualaisen Uoga Uogan mineraalimeikkejä.
Minulle tämä tulee aina olemaan ööga-ööga... ^_^ En tiedä miksi. Uoga on liettuaa ja tarkoittaa marjaa.
Sain Uogan meikkejä kokeiltavaksi Biodelly-verkkokaupalta. Tuotteet on valmistettu 100-prosenttisesti luonnollisista raaka-aineista, mutta eivät 100-prosenttisesti mineraaleista. Mineraalipuuterissa ja poskipunissa on mineraalien lisäksi ainesosia kuten riisijauhetta, allantoiinia ja magnesiumstearaattia.
Meripihka on Uoga Uogan erityisainesosa, jota en ole ainakaan vielä kuullut käytettävän muissa mineraalikosmetiikkasarjoissa. Uoga Uogan teettämien tutkimusten mukaan meripihkahappo on todella antioksidanttista, ja ilmeisesti jauhetussa meripihkassa, jota tuotteet sisältävät, on sama ominaisuus. Googlailin vähän ja meripihkahappoa käytetään hapettumisenestoaineena myös elintarvikkeissa. Lisäksi meripihkahappo on antibakteerista ja tulehdusta vähentävää. Uoga Uogan meikeissä käytetty meripihka on Itämerestä.
(En muuten päässyt täyteen selvyyteen siinä lasketaanko meripihka mineraaliksi, Wikipedian mukaan kyllä mutta monien muiden sivujen mukaan ei. No, ehkä selviämme ilman tätä tietoa :D)
Yleisesti sarjan herättämistä mielikuvista; ihastuttava ja persoonallinen. :)
Merkin on perustanut liettualainen naiskaksikko Jovita Vyšniauskienė ja Lena Sokolovska. Kuten naapurimaa-Viron Nurme ja Signe Seebid, Uoga Uoga on pieni perheyritys jossa kaikki tuotteet tehdään käsin. Pidän kovasti pakkausten ulkonäöstä sekä kielestä ja tyylistä, jolla sarja puhuttelee asiakkaitaan. Lukekaa vaikka About Us -sivun jutustelua merkin kotisivulta. Pakkauksien söpöt pikkurunot ovat Lenan ja Jovitan itse kirjoittamia.
Jovita ja Lena
Kuva: Kosmetikos dnr
Saamassani lahjapakkauksessa oli mukana saatekirje, joka alkaa näin;
"Hello. We can imagine you now staring at this little Uoga Uoga box and thinking, 'So what?' Well, while you're asking yourself that, some magic is happening inside the box. You can doubt it and that's ok. Everybody does that at first. But you know, believing in miracles never killed anyone."
:)
Sain testiin mineraalipohjan sävyssä 632 Champagne (kuvauksen mukaan "light, warm, yellowish shade") sekä näytteen sävystä 635 Captured Ray of Sun ("medium light, neutral shade").
Kuten swatch-vertailukuvasta voi nähdä, Champagne ei oikeastaan ole yhtään kellertävä verrattuna muihin lämpimiin sävyihin. Päinvastoin, se on muiden rinnalla jopa hitusen punertava. Sävysyvyydeltään se on tummempi kuin normaalisti talvella käyttämäni mineraalipohjan sävy (viime vuosina Flow Kosmetiikan Peach), mutta asettuu iholleni ihan nätisti vaikuttamatta liian tummalta. Captured Ray of Sunia en vielä kokeillut, koska se on selvästi päivettyneemmälle iholle.
Lily Lolon Warm Peach (lämmin) ja ennen niin pitkään käyttämäni Blondie (neutraali) ovat minulle nykyään liian vaaleita, ihoni muututtua pysyvästi tummemmaksi. BM:n Fairly Light'kin on vähän siinä ja siinä että näytänkö sen kanssa liian kalpealta.
(Näin käy kun pakkaa mineraalipurkin mukaan matkalle ja unohtaa sulkea purkin lävikön)
Uoga Uogan mineraalipohja on sekoitus mineraaleja sekä lisäaineita kuten allantoiinia, riisijauhetta ja magnesiumstearaattia. Inci kokonaisuudessaan: mica, titaanidioksidi, sinkkioksidi, magnesiumstearaatti, kaoliini, allantoiini, jauhettu meripihka, riisijauhe, silica, rautaoksidit (pigmenttejä).
Uogan mineraalipohja tuntuu ihollani kuivemmalta kuin muut mineraalipohjat. Arvelen, että kokemus johtuu puuterin kosteutta ja talia imevistä ainesosista (kaoliini, riisi, silica).
Uoga Uoga on kehittänyt mineraalipohjansa kaikille ihotyypeille sopiviksi, mutta incin perusteella ja oman ihoni kokemuksella sanoisin, että Uogan pohja sopii parhaiten hieman rasvoittuvalle ja kiiltelyyn taipuvalle iholle. Kun sekoituksessa on useampi absorboiva aine, sanoo tämän tädin maalaisjärki, että koostumus on pakostikin iholla kuivempi kuin sellainen koostumus, jossa niitä ei ole.
Myös poskipunissa on saman tyyppinen, kuivahko koostumus, ja jauhepohjakin on aivan sama. Poskipunan ja meikkipohjan inci eroaa vain käytettyjen pigmenttien osalta.
Sain kokeiltavaksi kaksi Uoga Uogan poskipunaa: viileän That Real Rose -sävyn (light, cold rose shade) ja lämpimän Peachy-sävyn (light, warm peach shade). Kuvassa kasvoilla Champagne-mineraalipohja ja That Real Rose -poskipuna. That Real Rose muistuttaa sävyltään hieman Lily Lolon lemppariani, klassisen kaunista ruusun punaa Ooh La La'ta, mutta Uogan koostumus jää kakkoseksi Lololle.
Uogan poskipunien kuivahko laatu Loloon verrattuna tulee mielestäni kuvassa hyvin esiin.
Mineraalikoostumukset ovat niin jänniä; ne ovat luonnostaan jauhemaisia, mutta kaikki eivät silti tunnu iholla jauhoisilta ja jätä kuivan näköistä pintaa. Uoga Uogan koostumukset tuntuvat olevan tätä jauhoisempaa laatua. Kun Loloa ottaa ripauksen hyppysiin ja hieroo ihoon, se ikäänkuin "sulaa" ihoon kun taas Uoga pyörii iholla jauhoisena. Jokin reseptiikassa tekee sen, ettei jauhe vain asetu iholle yhtä nätisti ja tasaisesti kuin toisten kokeilemieni mineraaliposkipunien.
Vaikka Uoga Uoga sympaattiselta merkiltä vaikuttaakin, niin omalla kohdallani on todettava, etteivät sarjan mineraalimeikkien koostumukset toimi ihollani ihan parhaalla mahdollisella tavalla. (Harmi ettei Uogan ihon- ja hiustenhoitosarjaa saa Suomesta, olisi ollut mukava esitellä merkkiä laajemminkin. Nyt arviosta jää negatiivinen kuva vain koska juuri meikit eivät olleet mun ihon juttu.)
Olisi kiinnostavaa kuulla kokemuksia rasvoittuvaihoisilta, josko Uogan mineraalipohja toimisi heillä paremmin kuin esimerkiksi Lily Lolo, Idun ja Flow, jotka eivät sisällä absorboivia ainesosia.
Tässä kuvassa iholla Peachy-poskipuna.
Purkissa kauniin heleältä näyttävä Peachy on ihollani aavistuksen tunkkainen ja kadottaa raikkautensa. Pigmenttiä on runsaasti ja koska koostumus levittyy helposti epätasaisesti, kannattaa annostelun kanssa olla tarkkana.
Kummassakin kuvassa huulilla Uoga Uogan Wind Catcher -huulikiilto, joka on sarjan suosituin huulikiilto. Persikkaisen beige sävy sopiikin varmasti monelle ja on superhelppo arkisävy neutraalien tai lämpimien meikkien kaveriksi.
Pidän huulikiillon kosteuttavasta koostumuksesta joka pysyy huulilla keskimääräistä paremmin - luonnonkosmetiikan huulikiilloilla on taipumus kadota huulteni pinnalta nopeasti, koska kuivat huuleni kirjaimellisesti imaisevat niiden hoitavan, kasviöljyihin pohjautuvan koostumuksen. Luonnonkosmetiikan huulikiillot eivät myöskään ole yhtä tahmeita kuin synteettiset, ja tahmeus edesauttaa kiillon pysymistä. Minkä miellyttävyydessä voittaa, sen yleensä kestossa menettää huulikiiltojen kohdalla.
Testipaketissa oli myös Uoga Uogan kabukisivellin.
Sivellin on mallia pitkävartinen, ja täytyy sanoa, että olen nykyään enemmän näiden pitkävartisten kuin "töppö"vartisten ystävä.
Uogan sivellin on synteettistä materiaalia ja tiheydeltään juuri sopivan napakka. Harjapää on kooltaan aika pieni ja siro tehden siitä erinomaisen valinnan etenkin pienikasvoisille. :)
Tässä vertaus Idunin kabukiin, joka on kooltaan medium-luokkaa ja materiaaliltaan taklonia. Idunin kabuki on Uogaa pehmeämpi ja ylellisemmän tuntuinen. Uogan etu on napakkuus, eli sillä voi tarpeen vaatiessa "pakata" meikkipohjaa iholle peittävämmin.
*
Summa summarum:
- Peittävyydeltään keskivahva mineraalimeikkipohja, mielestäni suunnilleen samaa luokkaa kuin Lily Lolo
- Jättää ihon hyvin mattaiseksi verrattuna moniin mineraalipohjiin, vaikka micaa sisältääkin. Pienen hohteen erottaa kun jauhetta swatchaa kämmenselkään mutta kasvoilla tulos on mielestäni lähes täysin matta.
- Jos ihosi rasvoittuu helposti eivätkä kokeilemasi mineraalipohjat ole pitäneet ihosi kiiltoa kurissa, Uoga Uoga saattaa olla ratkaisu.
.
Hintatietoja:
Mineraalipohja 8 g / 24,90€. Näytekoko 0,7 g / 3,90€
Poskipuna 4 g / 16,90€
Huulikiilto 3 ml / 11,90€
Kabuki 16,90€
