Idunin luomiväripaletit saivat meikäläisen innostumaan ehkäpä vielä meikkipohjaakin enemmän. Neljän sävyn paletissa on nimittäin hintalaatusuhde enemmän kuin kohdillaan!

Idunin valikoimaan kuuluu mono-, duo- ja neljän sävyn luomivärejä. Kaikki ovat "prässättyjä" puuteriluomivärejä, eivät jauhemaisia. Ne eivät siis ole 100-prosenttisesti mineraalia, sillä 100-prosenttinen mineraalituote voi olla vain jauhemaisessa muodossa. Idunin luomiväreissä on sitovina ainesosina käytetty kahta rasvamaista ainetta (octyldodecyl stearoyl stearate ja caprylic/capric triglyceride) jotka voidaan valmistaa luonnon raaka-aineista. Näiden lisäksi incissä on vain mineraaleja.

Kaikkien luomivärien laatu tuntui runsaspigmenttiseltä ja lähes voidemaisen pehmeältä. Oli todella vaikea valita minkä tuotteen ottaisin testiin, mutta lopulta päädyin hunajaiseen Brunkulla-palettiin. (Brunkulla = ruskokirkiruoho, eräs pohjoinen orkidealaji :))

Brunkullan sävyharmonia tuntui heti tutulta......

...sillä sehän on lähes identtinen Diorin iki-ihanan Sunset Café -paletin kanssa! Kummassakin paletissa on kullalla taitettu tummanruskea, persikkainen kulta, toffeinen taupe-ruskea ja vaaleanpunertava roosan sävy. Brunkullan vaalein sävy on voimakas shampanja (itse asiassa hyvin lähellä Urban Decayn Sin-sävyä), Diorissa vaalea sävy on transparentimpi.

Meikkikuvapostaus Diorin Sunset Cafésta löytyy täältä (nostalgista muuten linkittää noihin blogin vanhimpiin postauksiin vuodelta 2009, kuvatkin näyttää niin eri laatuisilta... ^_^).

Idunin eduksi on todettava, että Brunkulla on paljon pigmenttisempi ja pehmeämpi kuin Sunset Café. Jotenkin tuosta Idunin koostumuksesta on saatu oikein erityisen voidemaisen tuntuinen (epäilemättä sitovilla rasvayhdisteillä on osuutensa asiaan),  ja siveltimellä saa intensiivisen peittävää jälkeä.

Diorin luomiväripaletilla on hintaa melkein 70 euroa, Idunilla 26 euroa...! Joo, Diorin paletissa on yksi sävy enemmän, mutta en mä niistä silti seitsemää kymppiä maksaisi.

Palettivalikoima.

Brunkulla on lämminsävyisen unelmapaletti. Rajauksena Laveran nestemäinen eyeliner.

Rajauskynistä valitsin vaaleannuden Sand-sävyn. Ihonsävyinen sisärajaushan on yksi mun perusjutuista meikkauksessa, ja koska näitä nuden sävyisiä kyniä ei edelleenkään ole monella merkillä valikoimassa niin esittelen mielelläni uudet tuttavuudet.

Idunin lisäksi luonnonkosmetiikan puolelta löytyy Benecosin nude-kynä, ja markettimeikeistä IsaDoran mainio Inliner Kajal sävyssä Blonde.

Brunkulla-silmämeikissä luomen sisäpuolikkaalla kultainen sävy, kyynelkanavan seudulla vaalea shampanja, luomen ulkopuolikkaalla tummanruskeaa ja luomivaossa & tummanruskean päällä toffeeta. Sisärajauksena Sand.

Huulikiilloista sävy Cornelia tuntui ehdottomasti eniten mun sävyltä. Aprikoosin sävyinen Cornelia ei sisällä helmiäistä tai kimallepartikkeleita vaan on juuri sellainen mehumainen transparentti kiilto joita käytän eniten.

Idun-huulikiillot sisältävät pohjoismaista lakkaöljyä ja sävyt tulevat puhtaista mineraaliväreistä, mutta incissä näyttäisi olevan myös synteettisiä raaka-aineita.

Cornelia lips.

. . .

Loppuun vielä havainnollistava kuva Idunin meikkipohjapurkkien mekanismista vastauksena lukijalleni Marikalle.

Minulla ei ole meikkipohjasta täyttä kokoa, joten en osaa sitä verrata esim. Lily Lolon purkin kokoon. Tuon 4 gramman koon kansi on jauheen pyörittelyyn tosiaan vähän ahtaahko, mutta toimii ok.

Aina välillä saa vihiä niin ihanista tuotteista, ettei meinaa pysyä liitoksissaan kunnes pääsee intoilemaan niistä blogiin! Whaaaa....! ^_^

Kyseessä on ruotsalainen mineraalimeikkisarja Idun Minerals, josta luin noin vuosi sitten ruotsalaisesta Kosmetik-lehdestä. Sarja teki minuun vaikutuksen, sillä se on kehitetty yhteistyössä tutkija ja dermatologian dosentti Marie Lodénin kanssa. Lodén on tullut minulle tutuksi Ruotsin mediasta, jossa häntä käytetään usein asiantuntijalähteenä kosmetiikkajutuissa, ja löytyypä kirjahyllystäni myös hänen kirjoittamansa teos kosmetiikan kemiasta.

Viime vuonna törmäsin yhtäkkiä Iduniin kaverini meikkipussissa. Haa, näitä on siis alettu myydä myös meillä päin..! Kaveri kehui tuotteet maasta taivaisiin, ja päätin, että reissuprojektin jälkeen tutustun sarjaan itsekin.

Tuumasta toimeen; otin yhteyttä sarjan maahantuojaan ja pääsin pari viikkoa sitten kuolaamaan tuotteita heidän showroomilleen.

Marie Lodénin lisäksi sarja jäi mieleeni ehdottomasti kauniiden pakkaustensa ansiosta. Kuvituksena on italialaisen taiteilija ja suunnittelija Patricia Guccin tulkinta pohjoismaisen mytologian Idun -jumalattaresta.

.

Minusta tuotteet näyttävät ylellisiltä, ja odotin myös hinnan olevan sen mukainen. Yllätyin, kun sarja onkin hinnoiteltu kilpailijoitaan edullisemmaksi. (Ja kilpailijoilla tarkoitan tässä yhteydessä muita tavarataloissa, hoitoloissa tai apteekeissa myytäviä ns. "palvelusarjoja", en nettikauppojen itsepalvelusarjoja jotka luonnollisestikin ovat kaikkein halvimmat.)

Meikkipohjan (9g) hinta on 42,95€, poskipunan 36,50€, huulikiillon 20,95€ ja luomiväripaletin 26€. Siveltimet kustantavat 11-24€.

Sain valita testiin muutaman perustuotteen, ja mukaan lähti meikkipohja sävyssä Freja, maapuuteri sävyssä Midsommar, poskipuna sävyssä Lingon, luomiväripaletti sävyssä Brunkulla, huulikiilto sävyssä Cornelia ja kajal sävyssä Sand.

En vain lakkaa ihastelemasta pakkausten ulkonäköä...! Nämähän ovat kuin pieniä taideteoksia.

Vertailua kahden muun tällä hetkellä käytössäni olevan sävyn kanssa. Frejan määritelmä on "lämmin vaalea", ja se on toisiksi vaalein Idunin sävyistä. Frejaan verrattuna BM:n Fairly Light on selvästi pinkimpi ja Flow'n Peach taas oranssimpi ja tummempi.

Freja on kellertävämpi kuin mikään aiemmin käyttämäni mineraalipohjan sävy, ja ensikokeilulla vaikutti siltä että se olisi myös hitusen liian vaalea. Käytän säännöllisesti kevyttä itseruskettavaa, ja tämän vuoksi Flow'n Peach on ollut minulle tänä talvena se sopivin sävy. Nyt pidin tarkoituksellisesti itseruskettavasta taukoa ja normaaliin talvi-ihon sävyyni Freja sulautuu täydellisesti.

Alla vaihe vaiheelta Idun-meikkipohja Freja + maapuuteri Midsommar + poskipuna Lingon.

Älkää hämääntykö kuvasarjan kahden ylimmän kuvan sävyeroa, mineraalipohja saa ihon usein näyttämään kuvissa todellisuutta vaaleammalta titaanidioksidin ansiosta.

Idunin meikkipohjat ovat 100-prosenttisesti mineraalipohjaisia ja sisältävät micaa, sinkkioksidia, titaanidioksidia ja kolmea eri rautaoksidia (väriaineita). Myös maapuuteri ja poskipuna ovat 100-prosenttisesti mineraalia.

Moni teistä on varmasti erityisen kiinnostunut kuulemaan peittävyydestä. Minun kokemukseni on, että Idun on herkemmin "kerrostuvaa" kuin esimerkiksi Lily Lolo tai Flow, ja tuo täten peittävämmän pohjan. Yhdellä kerroksella ihoni on todella luonnollisen meikittömän näköinen, mutta kahdella-kolmella kerroksella meikkiä tulee minun tarpeisiini jo liikaa. Enemmän peittoa kaipaavalle tämä on varmasti vain hyvä uutinen. :)

Pinta jää hyvin kuulaaksi ja valoaheijastavaksi, jopa lähelle Bare Minerals Originalin tasoa. BM Original'han jättää ihon selkeän hohtavaksi sisältämänsä vismuttioksikloridin ansiosta, mutta tätä ainesosaa ei Idun taas sisällä. Idunin hohde tulee pelkästään micasta. Ja kuten vierailullani Flow Kosmetiikan tehtaalla opin, on micaa hyvin monenlaista laatua, osan ollessa mattaisempaa ja osan kiiltävämpää. Voi selvästi havaita, että Idunin käyttämä mica on kiiltävämpää kuin vaikkapa Lily Lolon ja Flow'n.

Idunin tyylikäs starttikitti.

Kitti maksaa 59€ ja siihen kuuluu meikkipohja (4 g), maapuuteri (3,8 g), pitkävartinen kabukisivellin, poskipunasivellin ja meikkilaukku. Siveltimien mukana tulee tuollaiset tosi kätevät hylsyt joihin siveltimet saa seisomaan meikkipöydällä. Siveltimet on valmistettu synteettisestä taklon-kuidusta. Idun ei halua käyttää eläinperäisiä raaka-aineita.

Maapuuteri Midsommar muistuttaa minusta ominaisuuksiltaan Bare Mineralsin Warmth All-Over Face Coloria, ja sopii sekä aurinkopuuteriksi että poskipunaksi. Sävy ei ole niin ruskea kuin "perinteisissä" aurinkopuutereissa.

Hassusti tuotetiedoissa puhutaan matasta koostumuksesta, mutta Midsommar ei suinkaan ole matta vaan sisältää micaa ja jättää valoaheijastavan pinnan.

Poskipuna Lingon on sävyltään raikas vaalea roosapinkki. Ilman maapuuteria laitettuna tulos on todella tyttömäinen ja mieleen tulee nuori morsian...! Häämeikkimateriaalia! ^_^ Koostumus on mattaisempi kuin Midsommarissa.

. . .

Idunin silmämeikin ja huulikiillon esittelyn jätän omaan postaukseen, tässä oli jo varmasti tarpeeksi luettavaa yhteen settiin. :)

Mitä siis sanoisin Idunin meikkipohjasta tiivistettynä?

Idun sopii sinulle, jos....

* etsit erityisen puhdasta meikkipohjaa herkälle iholle (Idunin raaka-aineet ovat korkeapuhdistettuja ja niistä on poistettu kaikki nikkeli ja kromi)

* etsit kuulasta mutta samalla peittävää mineraalipohjaa

* arvostat kaunista ja tyylikästä pakkaus-designia

* sinulle on tärkeää raaka-aineiden korkea laatu ja luotettavat tuotekehittelijät

Idun ei sovi sinulle, jos...

* etsit mattaa mineraalimeikkipohjaa

* sinulla on suuret ihohuokoset (hohto korostaa niitä)

* et halua maksaa meikkipohjastasi enempää kuin 20 euroa

Idun Mineralsia myydään valikoiduissa apteekeissa pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Imatralla, Kotkassa, Oulunsalossa ja Lappeenrannassa. Saatavuus on siis vielä tällä hetkellä aika rajallinen. Tarkat tiedot jälleenmyyjistä löydät täältä. Edit. Sain juuri viestiä eräältä jälleenmyyjältä, joka puuttuu maahantuojan sivuilta; kauneushoitola Eira Estetica Helsingin Ullanlinnassa. He toimittavat myös postitse koko Suomeen, tiedustelut eiraestetica ( at ) elisanet.fi.

Intoilu jatkuu huomenna Brunkulla-luomivärin merkeissä....! :)

Vihdoin viimein sain oman Helmerini kynsilakoille! :) Tämä Ikean laatikosto on jäänyt kummittelemaan mieleni pohjalle kynsilakkasäilytysratkaisuna siitä saakka kun sen aikoinaan Charming Nailsin blogissa näin, ja nyt vuosia myöhemmin sain sen vihdoin hankittua.

Säilytin kynsilakkojani ennen lasivitriinissä makuuhuoneessa, mutta nyt vitriini on saanut lähteä stressinlievitysprojektini tiimellyksessä. (Vitriini ei oikeasti mahtunut huoneeseen kunnolla ja toi makkariin turhaa "täyteenahdettua" tunnelmaa.) Tilaihme-Helmer mahtui kylppäriin 30 sentin levyiseen tilaan wc-istuimen ja seinän väliin. Tänne saan kaikki lakkani ja jää vielä tyhjiä laatikoita muullekin epämääräiselle asunnon pinnoilla vellovalle kosmetiikkasälälle.

Vitriinissä oli toki se etu, että pullojen sävyt näki helposti ilman että niitä tarvitsi sen kummemmin nostella esiin. Helmerissä lakoista näkyy vain korkit.

Jotta muistaisin omistamani sävyt paremmin, aloitin sävykarttojen teon. En nimittäin todellakaan muista mitä kaikkia sävyjä minulla on, ja aina välillä sitä oikein yllättyy löytäessään jonkun "uuden" lakan - Ai minulla on tällainenkin....!

Kun kartta on valmis, voin tsekata sävyt helposti ilman että tarvitsee käydä kaikkia pulloja läpi kun etsii vaikkapa jotain kivaa sinistä lakkaa. Toivon että kartan avulla muistan käyttää niitä hieman vähemmällekin käytölle jääneitä aarteita.

Miten te säilytätte kynsilakkojanne? Vielä noin 5 vuotta sitten minunkin lakkani mahtuivat kahdelle pienelle hyllylle kylppärin peilikaapissa... Oi niitä aikoja! :) (Tosin en sano että nykytilanne olisi ideaali sekään - tunnustan että koen lakkakokoelmani vähän liian suureksi ja sekin ahdistaa täällä tavarapaljouden keskellä...)

Minua on jo pitkään kutkutellut ajatus kertoa blogissa tarinoita erilaisissa kauneudenhoitoalan tehtävissä toimivista ihmisistä - miten he ovat ammattiinsa päätyneet ja millaista heidän työarkensa on.

Sarja starttaa tänään ja ensimmäisenä käsittelyyn pääsee kosmetologiyrittäjä ja hyvä ystäväni Anne-Mari, joka on ollut minulle kauneudenhoidon esikuva jo teini-iästä saakka. Anne-Mari on aina inspiroinut minua syvällä omistautumisellaan kosmetiikka-alalle, ja tuntuikin itsestäänselvältä pyytää juuri häntä ensimmäisen osan päähenkilöksi. :)

Anne-Mari on syntynyt esteettisen silmän kanssa ja meikkaus on aina ollut hänelle luontainen taito.

Ensimmäinen muistikuvani Anne-Marista ja meikeistä liittyy Sokoksen kemppariosastolle, jossa olimme teineinä hypistelemässä meikkejä. Anne-Mari nappasi käteensä jonkun meikkikynän ja testasi sitä silmiini (joo, yäk, mutta teininä sitä tosiaan käytti kylmän viileästi suoraan kaupan testereitä...), ja muutaman nopean vedon jälkeen silmäni olivat upeasti korostetut. Muistan, kuinka ihmettelin peilistä miten Anne-Marin tekemä rajaus teki minusta niin erinäköisen kuin oma meikkini. Hyvän meikkitaiteilijan lahja onkin siinä, että hän osaa korostaa jotain, mitä toinen ei itse edes huomaa.

90-luvun alussa ylilyödyt kulmakarvat olivat the juttu... :)

Muihin muistoihin kuuluu Anne-Marin Joe Blasco -meikkipohja, joka oli minusta jotain mielettömän kallista ja luksusta. Anne-Mari sanoi, että hinta maksaa itsensä takaisin koska nappi riittää melkein loputtomiin. En lakannut hämmästelemästä tuota kestoihmenappia...! ^_^

Anne-Marista tuli myös "hovimeikkaajani", pyysin häntä usein meikkaamaan minut ennen viihteelle (lue: teinidiskoon! :)) lähtöä. Toivoin etenkin kulmakarvoja, sillä koin ne itse hankalimmaksi alueeksi meikata. (Eivätkä ne ole vielä tänäkään päivänä vahvuuteni..! :p)

Ihanan ynseät 15-vuotiaat! Tässä kuvassa minulla on Anne-Marin tekemä meikkipohja, sen huomaa varjostuksista joita en tuolloin osannut itse tehdä.

Kauneudenhoito tuntui siis Anne-Marille luonnolliselta tulevaisuuden ammatilta jo lapsesta saakka. Hän haki peruskoulun jälkeen ammattikoulun kosmetologilinjalle, mutta ei tuolloin päässyt sisään. Merkonomiopinnot ja muutama vuosi kaupan alalla asiakaspalvelutehtävissä seurasivat. Kaipuu kauneudenhoidon pariin ei kuitenkaan hiipunut, ja vuonna 2003 Anne-Mari haki Helpan aikuispuolen kosmetologilinjalle. Ajatuksena oli yhdistää kaupan alan osaaminen kauneudenhoitoalaan.

Muistan, kuinka itse ajattelin tuolloin että "No lopultakin Anne-Mari on matkalla sinne minne kuuluukin..!" :)

Valmistuttuaan Helpasta Anne-Mari pääsi samantien töihin kosmetiikan maahantuojalle, jossa työskenteli seuraavat 2,5 vuotta sarjojen tuotepäällikkönä, kouluttajana ja kosmetologina. Hän kävi työnantajan aloitteesta Master-tason rakennekynsikoulutuksen Riikassa, ja toimi tämän jälkeen myös rakennekynsikouluttajana.

Vuonna 2008 Anne-Mari vaihtoi toiselle työnantajalle jossa jatkoi kosmetologin tehtävissä. Tässä vaiheessa jo kauan ajatuksissa muhinut idea omasta liikkeestä oli kypsynyt toteutusvaiheeseen. Yrittäjäkumppani löytyi kampaaja-kollega Sallasta.

Salla ja asiakas

Kun pyörät lähtivät pyörimään, toteutui projekti lopulta rivakasti. Maaliskuussa 2011, neljä kuukautta ensimmäisen "aivoriihen" jälkeen, saatiin oman liikkeen ovet auki. Tästä ajasta 3 kuukautta meni sopivan liiketilan löytämiseen. Anne-Mari tekee meikkauksia ja hoitoja Sallan vastatessa hiuspuolen osaamisesta.

Minua kiinnosti kuulla, miten Anne-Mari päätyi käyttämiinsä merkkeihin Sothysiin ja ArtDecoon. Markkinoillahan on lukemattomia hoitolasarjoja, ja olen monesti miettinyt eikö kosmetologeilla mene pää pyörälle tarjonnan edessä kun pitäisi päättää se oma hoitosarja. Usein kosmetologit käsittääkseni päätyvätkin koulussa käyttämiinsä tuttuihin sarjoihin, mutta Anne-Mari valitsi toisin. Hän etsi ylellistä ja liikkeen imagoon sopivaa sarjaa jolla on tehokkaita ja monipuolisia erikoishoitoja. Taustatyön jälkeen Sothys tuntui sopivalta, ja Anne-Mari on ollut sarjaan erittäin tyytyväinen. Meikkipuolella  vetosi ArtDecon laaja sävyvalikoima ja kätevä magneetti-palettisysteemi, sekä hyvä hinta-laatu-suhde.

Asiakkaat ovat löytäneet liikkeen hyvin ja Anne-Mari vaikuttaa onnelliselta ja tyytyväiseltä - hän toteuttaa vihdoin lapsuudesta saakka itänyttä haavettaan.

"Haluan antaa ihmisille hyvää oloa ja kauneuden elämyksiä. Nautin kun näen työni tulokset asiakkaan kasvoilla ja olemuksessa", Anne-Mari pohtii. "Näen itseni vähän niinkuin kauneudenhoitoalan terveydenhoitajana. En halua hoitaa sairautta vaan terveyttä ja vaalia työssäni kauneutta ja estetiikkaa".

Ei muuta kuin pitkää uraa Anne-Marille rakkaan työnsä parissa! :)

Eilisessä postauksessa vilahti muuan eyeliner, joka ansaitsisi lähemmän esittelyn.

Kyseessä on Laveran Liquid Eyeliner.

Sen sivellin on ohuin, mihin olen törmännyt käytännössä millään merkillä (oli se sitten normi- tai luonnonkosmetiikkaa). Olen tutustunut tuotteeseen tehdessäni meikkauksia Laveralle, ja ilahduin suuresti kun huomasin miten helposti tällä saa asiakkaalle siistin rajauksen.

Vaikka pidänkin itseäni jonkin sortin meikkauksen ammattilaisena, niin nestemäisen eyelinerin laitto asiakkaalle on aina jännittävä momentti. En tiedä kuinka kauan pitäisi tehdä meikkauksia että voisi luottaa kätensä vetävän nestemäiset rajaukset aina takuuvarmasti sottaamatta...! ^_^

Laveran tarkkuussiveltimellä homma on luonnistunut erittäin kiitettävästi.

Nestemäisiä eyelinereitahan on vaikka minkälaisia, ja eri tyyppejä olen esitellyt tässä postauksessa. Laveran laineri sopii erityisesti teille, jotka suositte siveltimellistä, ohutta eyelineria. Ja tietysti se on erityisen hyvä tärppi luonnonkosmetiikan käyttäjille!

Omistan Laveran lisäksi myös kaksi muuta luonnonkosmetiikan eyelineria, Santen ja Dr. Hauschkan.

Tässä näkyy sivellinten erot; Lavera on kaikkein ohuin. Myös Dr. Hauschka on erittäin ohut, mutta siveltimen harjakset eivät pysy aivan yhtä hyvin "nipussa" kuin Laveran ja saattavat joskus hieman harottaa (voi tietysti olla että kyse on vain minun kappaleestani eikä asiaa voi yleistää). Santen eyeliner-kärki on reilusti paksumpi ja huopamainen.

Tässä verrokkikuva Benecosin eyelineriin, jota minulla ei enää ole. (Laitan kuvan ihan kuriositeettina jos joku jäi eilisessä postauksessa miettimään miksi pidän Laveran eyelineria parempana ;))

.

Huom; käyttämäni Laveran sävy on ruskea, mutta saatavilla on luonnollisestikin myös musta.

.

Myös Hauschkalla saa ohutta jälkeä, mutta pidän itse Laveran koostumuksesta ja siveltimestä enemmän. Laveran koostumus on nestemäinen, Hauschan semi-voidemainen ja jotenkin hitusen tahmeampi kuin Laveran.

Huom: jos silmänne vuotavat helposti tai pidätte muuten vain enemmän säänkestävistä rajauksista, eivät luonnonkosmetiikan eyelinerit ole paras mahdollinen vaihtoehto. Ne eivät ole kosteudenkestäviä.

. . .

Tuleeko lukijoille mieleen muita vinkkejä hyvistä, ohuista eyelinereista? Etenkin ammattilaisten vinkit asiakasmeikkauksissa hyvin toimiviin, luotettaviin eyelinereihin otetaan erityisellä kiinnostuksella vastaan! :)

Tänään kaksi erisävyistä peruslookkia Benecosin meikeillä; kylmä ja lämmin.

Sain Benecosin maahantuojalta merkin kaksi uutta poskipunaa ja kolme uutta luomiväriä. Näihin meikkeihin olen käyttänyt myös aiemmin saamiani Benecos-tuotteita.

Lämmin look. Meikkipohja Benecosin mineraalipuuterilla, jonka esittelin vuosi sitten täällä. Poskilla uusi Toasted Toffee -poskipuna, huulilla Peach-huulipuna ja silmämeikissä So What? -  ja Mokka -luomivärejä. Rajaukseen lainasin kilpailevan merkin eyelineria, pahoitteluni Benecos, mutta Laveran eyeliner on vain parempi! ^_^

.

Toasted Toffee -poskipuna näyttää rasiassa hurjan ruskealta, ja ensin mietin että näinköhän tämä menee melkein aurinkopuuterista. Mutta eipä sitten kuitenkaan..! Kuten kuvasta näkyy, sävy on oikein toimiva lämmin rusehtavan punainen, oikein yllätyin miten hyvin se sopi iholleni kun odotin sellaista tosiruskeaa. Tämän sävyistä poskipunaa minulla ei ole ennen ollutkaan, tervetuloa täydentämään väriskaalaani, Toasted Toffee! :)

Liikkuvalla luomella uusi So What? -luomivärisävy. Tämän neutraalimpaa sävyä tuskin onkaan, niin perusbeige kuin olla voi. Koostumus on kevyesti hohtava, ja aikalailla vähäpigmenttinen. Testaan aina luomivärien pigmentin sivellintekniikalla - mikäli luomivärin saa selkeästi näkyviin myös siveltimellä levitettynä, se on loistokamaa. So What? ei tarttunut siveltimeen käytännössä lainkaan, vaan se piti levittää vaahtomuoviapplikaattorilla.

Lisäsin alaluomelle kimaltavaa Mokka-sävyä tuomaan eloisuutta muuten niin, forgive me, tylsään silmämeikkiin. Mokka on ihastuttava, kosteana levitettävä sävy jonka esittelin aikoinaan täällä.

Peach-huulipuna on aivan ihana! Ei niin oranssi kuin persikkaiset huulipunasävyt yleensä, vaan pikemminkin aika ruusuinen. Kaikessa arkisuudessaan lopulta aika veikeä, persoonallinen sävy. Sopii mielestäni minulle ihan älyttömän hyvin.

Viileä look. Meikkipohja taisi olla sekoitus eri jämäpurkkien mineraaleja. Poskilla uusi Mallow Rose -poskipuna, huulilla Pink Rose -huulipuna ja Rose-huulikiiltoa ja silmämeikissä uudet Lucky Sky - ja Happy Hour -luomivärit.

.

Oli harmillista, että Benecos lopetti vanhat mielettömän kauniit poskipunasävynsä, mutta tilalle tulleet eivät ole lainkaan hassumpia nekään, ja miellyttävät varmasti niitä joille vanhat olivat turhan hohtavia. Mallow Rose on viileä roosapinkki, oikein toimiva perussävy. Tämän ja Toasted Toffeen lisäksi valikoimaan kuuluu myös kolmas sävy, Sassy Salmon.

Tummanvioletti Happy Hour -luomiväri ja vaalea harmaanliila Lucky Sky eivät laatunsa puolesta saaneet minua hurraamaan. Koostumus on kuiva ja vaikka Happy Hour -sävyssä sentään on ihan mukavasti pigmenttiä, se varisee aika lailla ja häivyttäminen on vaikeaa.

Liikkuvalla luomella Lucky Sky, rajauksena tummasinivioletti Night Blue -kynä ja sen päällä & varjostuksissa Happy Hour.

.

Huulimeikin Pink Rose -puna on saattanut jäädä jonkun mieleen (ja meikkipussiinkin ;)) tästä oodipostauksesta. Edelleenkin lempparihuulipuniani, koostumus on vielä Peach -huulipunaakin kermaisempi ja sävy niin herkullisen marjainen että mums!

Päälle sipaisin tässä meikissä helmiäisvaaleanpunaista Rose-huulikiiltoa.

Jos joku kuuli Benecosista nyt vasta ensimmäistä kertaa, niin kyseessä on luonnonkosmetiikkasarja jonka kaikki meikit (no, meikkivoidetta lukuunottamatta) maksavat alle kympin. Eli varsin kilpailukykyisillä hinnoilla mennään.

- - -

Mitäs tykkäsitte näistä peruspläjäyksistä? Taas tekee tietty mieli kysyä että sopiko mielestänne lämmin vai kylmä look minulle paremmin? :)

Pääsin viime viikolla vierailemaan Helsingin Make Up For Ever Academy -maskeerauskoululla, jossa sain toimia meikkimallina.

Päivän demomeikin aiheena oli klassinen venäläinen balettimaski.

Parissa tunnissa meikäläisen pärstä muuttui aikalailla...!

Meikistä vastasi yksi koulun omistajista ja pääopettajista, jo 30-vuotisen uran maskeerauksen parissa tehnyt Kaarina Kokkonen.

Kaarina on opettanut maskeerausta vuodesta 1984 ja vaikuttanut lähes kaikissa Helsingin meikki- ja maskeerauskouluissa. Oman koulun hän perusti vuonna 2012 yhdessä Tuija Luukkaisen ja Julius Sepposen kanssa.

Kun saavuin koululle, olivat oppilaat juuri kuvaamassa aamupäivällä valmistuneita fantasiahahmoja.

.

Näillä syntyisi minun maskini.

Ensin luotiin vaalea, peittävä pohja, peitettiin kulmakarvat ja varjostettiin nenänvartta ja poskia. Ja siis apuaaahhh...

....meikä näyttää ihan 85-vuotiaalta mieheltä! Hyi hemmetti! ^_^

Oli kyllä aika karu kokemus tuijottaa peilistä valkoista pälliään jossa erottui vain kaksi pientä pippurisilmää. Aika hyvä oppitunti taas siitä, miten paljon kulmakarvat muokkaavat kasvojamme.

Sitten lähdettiin hahmottelemaan silmämeikkiä. Kaarina kertoi, että klassisen venäläisen balettimeikin sävy on nimenomaan tummansininen. Se erottuu paremmin kuin esimerkiksi tummanruskea, joka kuulema helposti "haihtuu" ja menettää kauempaa katsottuna tehonsa.

Nuo kulmakarvojen alle piirretyt "aallot" ovat banaanivarjostus, eli ne tehdään reippaasti korkeammalle kuin normaalissa kauneusmeikissä.

Varjostuksia vahvistetaan ja luomet rajataan mustalla. Liikkuva luomi meikataan valkoiseksi.

Ripset ovat balettimeikin tärkein elementti. Juuri ripsillä luodaan meikkiin siihen kuuluva viuhkamaisuus. Ripsien ulkoreuna liimataan reilusti luomen ulkonurkan yli ja vähän yläviistoon.

Kaarina kertoi, että omiin ripsiin kannattaa harjata runsaasti maskaraa tukemaan näyttäviä irtoripsiä, mitä enemmän maskarakerroksia sitä parempi. Eikä ole väliä kuinka klimpissä omat ripset alla ovat, tässä meikissä ne toimivat vain pohjana.

Aikamoiset siivekkeet..!

Seuraavaksi piirretään kulmakarvat (joiden muoto ja pituus on muuten sekin tarkkaan määritelty) ja skarpataan varjostusten reunat tummalla eyelinerilla.

Nuo punaiset täplät nenänvarressa eivät ole "pakollinen" osa balettimaskia, mutta jotkut käyttävät niitä vielä. Kuuluisa pilkkumeikki syntyi vahingossa, kun venäläinen tähtiballerina Anna Pavlova huitaisi huulipunalla silmäkulmaansa juuri ennen näyttämölle menoa. Hän ei ehtinyt enää korjata pilkkua pois, ja tökkäsi hetken mielijohteesta samanlaisen täplän myös toiseen silmäkulmaan. Monien mielestä Pavlovan tanssissa oli tuona iltana aivan erityisen tulinen hehku, ja pilkut jäivät elämään omaa elämäänsä. :)

Ja näin on meikki huulia vaille valmis. Huulilla käytetään joko klassista tummanpunaista tai sitten vaaleampaa, luonnollisempaa huulipunaa.

.

..

.

Että sellainen päivä! :)

Make Up For Ever -akatemioita on 11 paikkakunnalla ympäri maailmaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole franchising-yritys, vaan nimi myönnetään jos koulun toiminta vastaa Ranskan Make Up For Everin korkeita standardeja ja opetussuunnitelmaa. Oppilaat eivät myöskään valmistu ns. automaattisesti jos suorittavat vaaditun sisällön ja osallistuvat tunneille, vaan päästäkseen loppukokeeseen on oppilaan portfolio hyväksyttävä Ranskassa.

Make Up For Ever Academy on Suomen ainoa yksityinen maskeerauskoulu, jonka opetussuunnitelma valmentaa opetushallituksen tunnustamaan teatterialan ammattitutkintoon, suuntautumisena maskeeraus.

....ja nyt mua sitten stressaa ihan mielettömästi se, että en ole vieläkään ehtinyt lukea kaikkia stressikommenttejanne (siellä on älyttömästi hyviä pointteja!) ja se, että en ole ehtinyt maanantain ja tiistain työkeikkojen takia tehdä uutta postausta. (Edelleenkin kuuntelen kateuden sekaisen hämmästyksen vallassa, kun monet bloggaajakollegat kertovat saavansa kirjoitettua juttuja  varastoon..... Sannilassa tällainen tehokkuus on täyttä utopiaa.)

Nyt mä annan itselleni vielä hetken verran omaa aikaa lähtemällä salille, mutta koska en osaa päättää kummasta aiheesta teen päivän postauksen, kysyn teiltä:

Kirjoitanko Mysteerilaukun sisällöstä, vai teenkö meikin uusilla Benecos-meikeillä?

....ja nyt sitten stressaa sekin, että kehtasin tuikata tänne näin sisällöttömän täytepostauksen. Anteeksianteeksi....!

(Pitäisi kai kuitenkin palata siihen viime vuoden alun hitaampaan postaustahtiin, päivittäisen tahdin ylläpitäminen on lopulta kuitenkin aika haastavaa meikäläiselle.... Jos totuttaa lukijat päivittäisiin postauksiin niin sitten tulee hurja syyllisyys siitä jos ei joka viikko ehdikään tuottaa päivittäin sisältöä :/ )

Karkkipäivä on tunnetusti hyvin luonnonkosmetiikkapainotteinen, ja meuhkaan täällä pääsääntöisesti luonnonmukaisista lemppareistani. Nyt haluan vastapainoksi koota pienen sarjan postauksia, joissa jaan kanssanne ammattini kautta löytämiäni, ei-luonnonkosmetiikan suosikkeja. (Siitä otsikon nimi "synteettinen", vaikka harva tuote tietenkään on 100-prosenttisesti synteettinen.) Työssäni kosmetiikkamyyjänä ja kauneusbloggaajana olen saanut testata kohta neljän vuoden aikana sadoittain tuotteita. Sarja esittelee parhaat niistä. :)

Osassa yksi parhaat meikkivoiteet.

Olen jo joskus aiemmin blogissa kirjoitellut, että meikkivoiteet on yksi niistä tuoteryhmistä, joissa selektiiviset tuotteet yleensä todellakin hakkaavat halvat vastineensa laadussa. Eli jos johonkin meikkituotteeseen haluaa sijoittaa, niin minusta se olisi meikkivoide. Puuterien, huulipunien ja ripsareiden kohdalla saat korkeammalla todennäköisyydellä erinomaisen tuotteen myös sieltä edullisemmalta puolelta.

PEITTÄVÄ MEIKKIVOIDE

Clarins Everlasting.

Tätä en käytä itse, mutta siitä muodostui töissä suosikkini peittävien meikkivoiteiden joukossa. Kun testaa asiakkaiden iholle päivittäin lukuisia eri kosmetiikkatuotteita, niin osasta muodostuu kokemuksen kautta luotettavia "go-to" -lemppareita. Everlasting on yksi niistä.

Pidän Clarinsin meikkivoiteista ylipäänsäkin siksi, että niissä on hyviä sävyjä vaalealle iholle, myös lämpimälle. Monet muiden merkkien vaaleimmat sävyt ovat usein pinkimpiä. Everlasting on ohut, peittävä ja riittoisa kestomeikkivoide. Ei tee paksua pakkelikerrosta, mutta peittää hyvin ja pinta näyttää kauniilta. Myös hinta on Everlastingissa kohdallaan, se on yli 10 euroa halvempi kuin lukuisat muut selektiiviset kestomeikkivoidekilpailijansa.

LUONNOLLINEN MEIKKIVOIDE

Lancôme Teint Miracle.

Ei siitä pääse yli eikä ympäri - en ole edelleenkään löytänyt Teint Miraclen vertaista ihon kaunistajaa meikkivoiteiden maailmasta. Aina kun asiakas etsii luonnollista, kuulasta meikkipohjaa (eikä ole kiinnostunut mineraaleista), en meinaa malttaa odottaa että pääsen esittelemään Teint Miraclea! On joka kerta yhtä tyydyttävä hetki kun näkee Teint Miraclen sulavan asiakkaan kasvoille ja loihtivan tuotteen lupauksen mukaisesti "kuin sisältä valaistun", heleän, tasoittuneen ja meikittömän näköisen ihon muutamalla siveltimen vedolla. "Kuin oma ihosi mutta parempi".

Toisia meikkivoiteita täytyy työstää iholla tovi jotta jälki tasoittuu ja siveltimen jäljet saa häivytettyä, mutta TM sulautuu ihoon kuin itsestään. Se tuntuu lähes taikuudelta. Ja ei, L'oreal ei ole maksanut minulle tästä mainoksesta. :D Minä vain oikeasti vannon Teint Miraclen nimeen.

HOITAVA MEIKKIVOIDE

Guinot Youth Time Foundation.

Tähän meikkivoiteeseen tutustuin blogini kautta, ja aina kun sitä pienen tauon jälkeen koettaa taas iholle, se tuntuu yhtä ihanalta ja ylelliseltä. Pinta on samettinen ja lähes yhtä kaunis kuin Teint Miraclella. (Ehkäpä TM ajaa ohi vieläkin paremmin ihooni sulautuvalla sävyllä.)

Kermavaahtomaisen paksun ja notkean koostumuksensa, hienostuneen tuoksunsa ja virheettömän levittyvyytensä ansiosta Youth Time tuntuu todellakin luksukselta iholla. Jos on tätä ennen käyttänyt vaikka jotain perus-markettikategorian meikkivoidetta, on kosmeettinen elämys vertaansa vailla.

En ole koskaan kuulunut meikkivoiteiden ylimpiin ystäviin, vaan käyttänyt jo teinistä lähtien mieluummin puuterimaista meikkipohjaa. Meikkivoide on tuntunut ihollani jotenkin "ällöltä", ylimääräiseltä kerrokselta. Mutta Youth Coden kaltaiset tuottet, joissa koostumus on hiottu äärimmäisen miellyttäväksi, saavat paatuneenkin jauhepohjakäyttäjän myöntämään, että voidemainen pohja voi tuntua ihanalta - lähes koukuttavalta. ;)

EPÄPUHTAAN IHON MEIKKIVOIDE

Clinique Anti-Blemish Solutions.

Näppyistä ihoa hoitavia meikkivoiteita ei totisestikaan ole markkinoilla pilvin pimein, eikä etenkään sellaisia, jotka sopivat myös pintakuivalle iholle.  Cliniquen Anti-Blemish -meikkivoide on juuri sellainen. Tykkään siitä todella paljon, ja se on Everlastingin ja Teint Miraclen ohella eniten myymiäni meikkivoiteita. On ihanaa pystyä tarjoamaan asiakkaalle täsmämeikkivoide myös epäpuhtaalle ihotyypille. Asiakkaat yleensä yllättyvät saadessaan kuulla, että sellaisiakin on.

Anti-Blemish -meikkivoide ei ole paksua, peittävää jankkia vaikka joku saattaisi näppyisen ihon meikiltä sellaista odottaa. Cliniquella ei haluta kuorruttaa näppyjä piiloon, vaan hoitaa epäpuhdasta ihoa ohuella meikkikerroksella joka antaa ihon hengittää ja hoitaa näppyjä mm. salisyylihapolla. Yhdellä kerroksella saa puolipeittävän tuloksen, ja pinta pysyy kiitettävän mattaisena ilman puuterointiakin.