Eiiiih...!! Eikä mitä mä missasin!!
Kävelin äsken yhtä Mykonos Choran labyrinttikaduista. (Jos olen aiemmin puhunut labyrinteista, niin ne eivät oikeasti muualla Kreikassa ole mitään Mykonokseen verrattuna.)
Eteeni putkahti Sephora. Mitä pikkuisin, söpöin mini-Sephora.
Astuin sisään. Skannasin myymälää. Clinique, Make Up For Ever, Benefit, Dior... Minkäs hintaisia Diorin viisikot ovat täällä... jahas, 55,60€. No ei ole paha tuokaan Suomen hintaan verrattuna.
Katse ylös seinälle. Iso plakaati, -35%. Mitämitä, 35% mistä? Kaikesta?
Käännyin sydän lepattaen myyjän puoleen. Hän näytti pahoittelevalta. "Kyllä, kaikesta, mutta tarjous päättyi eilen."
Eilen??
Älä viitsi!!
Dioristakin?
Myyjä nyökkäsi. Kaikesta.
Räpläsin tärisevin käsin kännykän esiin. 55,60 x 0,65 = 36,14€.
Ei-KÄ. Katsoin myyjää anovasti. Eikö hän voisi vielä antaa minulle alennusta? Olihan heillä sitä paitsi aleplakaatit vielä esillä. (Suomessa alennus olisi pakko antaa jos mainos on esillä - asiakkaalla on oikeus niihin tarjouksiin jotka ovat myymälässä esillä ja on myymälän moka jos he eivät poista alemateriaalia ajoissa.)
Myyjä pudisti päätään. Ei, ei hän mitenkään voi antaa alennusta. Mutta kiinnostaisiko minua joku muu merkki? Tänään saisi 25% alennusta esimerkiksi Benefitistä ja MUFEsta. Ei, ei. Mun viisikko…!
Tuijotin Cuir Cannagen testeriä. Kiusasin itseäni vielä kysymällä, oliko heillä ylipäänsä Cuir Cannagea jäljellä. Yksi löytyi. Sekin vielä.
Ei hemmetin hemmetti. Oikeasti. Mä olisin eilen voinut saada sen 36 eurolla!! Miten voi ihmisellä olla tällainen tuuri? Miksi mä en osunut tuolle kadulle eilen? Eiiih... Eipä tuo paletti lentokentältäkään noin halvalla irtoa.
*vetää henkeä*
Yritän nyt rauhoittua ja palaan ulos aurinkoon. Jospa aurinkoterapia tekisi tehtävänsä.
(Ja tiedän - onhan se naurettavaa saada slaagi missattuaan mahdollisuuden säästää joku säälittävä 20 euroa. Mutta se on se periaate. Että alennus olisi ollut eilen tarjolla alle 300 metrin päässä. Ja kävelin sen ohi.)
No niin, en mä sitten eilen saanutkaan tätä postattua. Koska en enää palannut kämpille ennen puoltayötä. Ei oikeasti ole montaakaan raivostuttavampaa asiaa kuin tekniikan *ittuilu kun yrität saada jotain valmiiksi. Bloggaajat ainakin voivat varmasti samaistua tähän 100-prosenttisesti - istut innoissasi käsittelemään kuvia ja kirjoittamaan ja odotat vain että kohta tää on valmis ja pääsee jakamaan tämän..! Ja sitten Computer says no.
Teki kyllä hyvää päästä eilen ulos tynkäpostauksen jälkeen, olin ihan ylikierroksilla ja lounaskin oli unohtunut koneen kanssa taistellessa. Menin suoraa tietä syömään ja tilausta tehdessä tajusin että kello oli jo 17 - vaivaiset 8 tuntia aamupalasta. Melkein tärisin kun oli niin nälkä. (Sori, nää ei liity mitenkään postauksen varsinaiseen aiheeseen, kunhan vain puran taas pään sisältöä tähän alkuun...)
Ruoan jälkeen lähdin kävelylle Ano Syrosiin. Kävelin siellä pimeän tuloon saakka. Ai että teki hyvää tuulettua. Loppuillan vietin elokuvafestivaalilla. Tällä kertaa filmit eivät olleet ihan niin ahdistavia kuin muutamat aiemmat, lukuunottamatta illan viimeistä, jonka väkivaltaisuus veti jälleen mykäksi. Kolmen päivän festivaalikokemuksen perusteella voisi vaivatta vetää sen johtopäätöksen, että aikuisten animaatiofilmimaailmassa ei kerrota kauniita ja iloisia tarinoita.
Mutta nyt: kauniiseen ja iloiseen kosmetiikan maailmaan :)
Kun ollaan suuremmassa kaupungissa, on kosmetiikkatarjontaakin taas vähän enemmän. Rakastan kosmetiikkaliikkeissä haahuilua. Työ liikkeessä ei mitenkään vähentänyt tätä viehtymystä, enkä koskaan väsy niiden kotoisten Sokosten ja Stockmannienkaan kosmehyllyjen hiplailuun.
Otin perjantain päiväkävelyn teemaksi kosmetiikkaliikkeet. Seuraavassa esittelyssä Ermoupolin kosmetiikkatarjontaa.
Ermoupolin pääostoskadun, Stamatiou Proioun varrelta bongasin erityisen viehättävän, retrohenkeen somistetun apteekin näyteikkunan. Ihana!
Apteekit muodostavat Ermoupolinkin kokoisessa kaupungissa sen suurimman kosmetiikan myyntiväylän. Kreikkalaiset ovat tottuneet ostamaan peruskosmetiikkansa sieltä. Esimerkiksi Korresia ja Apivitaa saa vain apteekeista, poikkeuksena Ateena (ja varmaan Thessaloniki, Kreikan toiseksi suurin kaupunki), jossa ko. merkit löytyvät edudstettuina myös tavarataloista ja Hondos Centeristä.
Protopapadakhi-kadulta löytyi tyylikkään näköinen Dust + Cream -liike. Ulkoa olisin päätellyt valikoimaa erilaiseksi, mutta sisältä löytyi halpiksen oloisia, vähemmän tunnettuja meikkimerkkejä. Nuo ihanat My Little Pony -värimaailman eyelinerit houkuttivat kovasti.... Vain 2,50€. :) Muuten olisin varmaan ostanutkin, mutta kämmenselkään tekemäni swatchit eivät kuivuneet koko liikkeessä viettämäni 15 minuutin aikana. Voi siis arvata miten hienosti ne pysyisivät luomilla....
Liila + keltainen -yhdistelmä olisi kyllä ollut niin makea....
Pääkadulta, läheltä retroapteekkia, löytyi liike nimeltä Glossy. Tämä myymälä oli niin ulkoa kuin sisältä todella halvan näköinen, sisustukseen oli panostettu tasan sen verran että liiketilaan oli tuotu hyllyt ja kassatiski. :P Näyteikkunastakin saattoi toki päätellä jotain... Esteettinen silmäni hämmästelee aina tällaisia kohtaamisia. Minulle täysin tuntemattomien merkkien joukosta löytyi sentään China Glazen kynsilakkoja. :)
Oletteko muuten koskaan ostaneet ulkomailta noita feikkituoksuja? (Suomessa en ole niitä nähnyt... Suomessa ei tosin oikein ole sen tyyppisiä liikkeitäkään mistä feikkituoksuja voisi kuvitella löytävänsä. Ehkä jotain markkinakojuja lukuunottamatta.) Tuoksuttelin liikkeessä muutamia ja kyllähän ne aika hyvin on kopsattu. On tietysti asia erikseen millaisiksi nuo muuttuvat iholla.... Yksi nuuhkuttelemani oli suursuosikkini Diorin Hypnotic Poison, erittäin hyvin kopsattu. (Eilen illalla elokuvafestivaalilla muuten tunsin teatterin hämärässä Hypnotic Poisonin tuoksun leijailevan joltain penkkiriviltä...)
Myyjä esitteli minulle innostuneesti muutamaa kreikkalaista kosmetiikkasarjaa, Yellow Rosea ja Venus Secretsiä. Kumpikin vaikutti pakkaustensa perusteella halpatuotannolta (muovikin niin ohutta että pullot ihan lommolla), mutta Venus Secretsillä on yllättäen oma nettikauppa joka toimittaa muualle maailmaankin.
Premium Natural Products, kertoo Venus Secretsin esite. No mineral oil. No, kääntelin tietysti purkkeja, on ihan ammattitauti katsoa aina ensimmäiseksi inciä. (Henkilökunta tarkkaili toimintaani selvästi ihmetellen...) Veden jälkeen seuraavana paraffinum liquidum. Lähes joka tuotteessa.... Ilmeisesti tuote-esitteiden väsääjät luottavat siihen, ettei kukaan osaa lukea incejä. Voi morjens. "Only natural ingredients", myyjä vakuutti. Katsoin häntä enkä viitsinyt sanoa mitään. Tuskin nainen itsekään ainesosalistoista mitään ymmärtää. Vai minkähänlainen keskustelu meillä olisi syntynyt parafiiniöljyn ympärille? :)
Ermoupolin rantakadulta löytyy se Suurin ja Kaunein, Kreikan oma "Sephora/Kicks", eli Hondos Center. Täältä löytyvät kaikki tunnetut merkit niin selektiiviseltä kuin edullisemmaltakin puolelta. Hondos Centereitä on kaikissa vähänkään suuremmissa kaupungeissa ympäri Kreikkaa.
Oli pakko tsekata Diorin viisikoiden hinta. 52 euroa ja rapiat...! (Tosin tässä oli joku pieni prosenttialennus, Hondoksella on käytännössä koko ajan meneillään jotain alennuspromootioita.) Taidan kuitenkin odottaa vielä Ateenan lentokentälle... Sieltä, oi sieltä olisi tarkoitus kotiuttaa joku niistä uusista kaunokaisista.... :)
Protopapadakhi-kadulta löysin apteekin, jonka Korres- ja Apivita -valikoima vaikutti laajimmalta. (Etsin sellaista apteekkia jotta saisin parhaimmat kuvat ^_^)
Oikean alakulman kuvassa muuten FrezyDerm, jälleen yksi kreikkalainen sarja. Tämä on enemmänkin Avénen ja La Roche-Posayn tyylinen, erilaisiin iho-ongelmiin erikoistunut apteekkisarja. Värikkäät Korresit ja Apivitat edustavat toista kosmetiikkamaailmaa - ylipäänsä on hassua että ne ovat apteekkisarjoja. Kiitos näiden, Kreikassa apteekkien yleisilme onkin värikkäämpi kuin meillä päin.
Juttelin pitkään apteekin myyjän (vai pitäisiköhän häntä kutsua farmaseutiksi..?) kanssa Korresista ja Apivitasta ja kreikkalaisesta kosmetiikasta ylipäänsä. Täältä kuulin taas saman vastauksen; "Apivita on parempi kuin Korres". "More natural", myyjä lisäsi jostain syystä. Mariannakin tuntuu olevan siinä uskossa, että Apivita olisi luonnollisempi kuin Korres. Kuitenkin incit kertovat toista, samoin purkkien kyljissä ilmoitetut luonnollisuusprosentit (kumpikin merkki ilmoittaa tuotteissaan luonnolisten ainesosien pitoisuuden), joita sentään tavalliset kuluttajatkin ymmärtävät. Jotenkin Apivita on silti onnistunut markkinoimaan itsensä luonnollisempana kuin kilpailija.
Myyjä nosti esiin seikan, joka erottaa Korresin Apitivasta. Värikosmetiikka. Apivitalla ei ole meikkejä. Ehkä tämänkin vuoksi Korresin on ollut helpompi saavuttaa kansainvälinen menestys, sillä on tarjota kokonaisvaltaisempi paketti. Tai kenties Apivita ei edes halua laajentua ulkomaille samalla volyymilla kuin Korres..? Mä vain jatkan näiden merkkien välisen kilpailutilanteen pohtimista... :D
Oli miten oli, minua itseäni Korresin (vasemmalla) graafinen ilme ja pakkaus-design miellyttää paljon enemmän kuin Apivitan (oikealla).
Jos pitäisi ostaa pelkkien pakkausten perusteella, valitsisin ilman muuta Korresin.
Niinkuin perjantaina taas teinkin. :)
Suihkugeelini ja vartalovoiteeni korisevat viimeisillään, ja oli aika ostaa uudet. Päädyin Päärynä-Bergamotin sijaan lopulta Santorini Vineen, tässä on jotain jännän persoonallista. Ja nuo pakkaukset... Kyllä minuun vain uppoaa. Niin kauniit. Täydellinen Santorini-fiilis.
Apteekin myyjä kertoi, että ulkomaiset "Korres-turistit" ovat heille perusasiakaskuntaa. :D Korres on Kreikassa niin halpaa että sarjan ulkomaiset fanit riehaantuvat täällä totaalisesti ja palaavat kotiin kassit täynnä purkkeja. Ja onhan teiltä lukijoiltakin tullut vastaavia kommentteja... :)
Vahdin vaihto... :) Tuntuu muuten hullulta että ihoni on imaissut sisäänsä koko tuon tuubin - 2oo milliä voidetta viidessä viikossa. Kotioloissa 200 ml:n kropparasva kestää mulla runsaat kolme-neljä kuukautta.
Kuivaihoiset saavat ostaa useammin uusia voiteita... ;)
Sain apteekista myös läjän näytteitä. Apivitan silmänympärysvoidenäytteet tulivat juuri sopivasti tarpeeseen, Kiehl'sin matkasilmänympärysvoiteeni vetää sekin viimeisiään. Noilla näytteillä pärjään loppumatkan.
Voi sitä onnea kun saa korkata uudet Santorini Vinet.... :) Täällä kosmetiikkailo on niin erilaista kuin kotona ^_^
Alan olla yhä häkeltyneempi Karkkipäivän lukijoiden levittyneisyydestä universumissa. Minne tahansa menen, siellä tuntuu olevan lukija. :)
Voitteko kuvitella, että minut on jo tälläkin matkalla bongannut yksi lukija Ateenan Henkkamaukalla. Siis 4 miljoonan ihmisen kaupungissa, 3000 kilometrin päässä Suomesta, joku lukija sattuu samaan aikaan Hennesille kuin minä..! Kyllä siinä vähän hämmentyy maailman pienuudesta.
Olin alustavien suunnitelmieni mukaan menossa Sporadien jälkeen Koillis-Egean saarille.
Mutta nyt olenkin Santorinilla.
Sain nimittäin tänne kutsun Karkkipäivän lukijalta. :)
Lukijani Outi on Santorinilla kirjoittajakurssilla, ja keksi hetken mielijohteesta tarjota minulle kattoa pään päälle jos sattuisin olemaan Kykladeilla samoihin aikoihin. Koin kutsun mitä erinomaisimpana syynä muuttaa suunnitelmaa. :) Outi vaikutti niin kiinnostavalta ihmiseltä. Ylipäänsä tilaisuus päästä surffaamaan lukijan sohvalle kesken saarihyppelyni tuntui niin hauskalta ja odottamattomalta "seikkailulta" että ei muuta kuin lippu Santorinille!
Olen tosi iloinen että tulin. Meillä on ollut oikein mukavat kaksi päivää ja Outin seura toi piristävää vaihtelua viime viikkoina yksin viettämiini päiviin. Olemme "kälätttäneet" niin paljon että Outilla varmaan korvat soivat vielä kotonakin ja minä sain täydennettyä sosiaalisuus-varastoni pitkälle ensi viikkoon! ^_^
Ja Santorinihan nyt on yhtä huikea kuin viimeksikin.
Auringonnousu Kamarissa.
Auringonlaskun värejä Firassa.
* * *
Lopuksi varaan oikeuden jakaa tarpeettoman ja informaatioköyhän kynsilakka-ilostuksen. :) Tätä varten blogit onneksi ovat alunperin syntyneetkin! ^_^
Ette tiedä miten erilaisen merkityksen kosmetiikka saa kun olet siitä eristyksissä...! Tai ainakin eristyksissä normaalielämäsi kosmetiikkamaailmasta. Kotona hukun kosmetiikkaan. Kynsilakan valintaan voi mennä kaksi päivää kun selaan sävykarttojani ja yritän päättää ottaisinko tällä kertaa siniseen taittavan vai marjapuuron sävyisen liilan, vai kenties kultaan shiftaavan. Vai lakkaisinko nyt kuitenkin vihreällä... Lakkoja on niin paljon että yksilöt katoavat massaan.
Ja täällä..! Kyllästyin nopeasti nuden väriseen, ainoaan matkakynsilakkaani ja päätin ostaa pienen värikimaran. Koin suunnatonta riemua pähkäillessäni Ateenan Hondos Centerissä mitä sävyjä ostaisin. Ja nyt olen niin innoissani kolmesta uudesta lakastani. :) Samaan tyyliin kuin olin teininä innoissani jokaisesta uudesta lakasta. Ne eivät kadonneet massaan.
Valinta kohdistui tietysti budjetin puitteissa niihin halvimpiin, ja Kreikassa halvin merkki on (käsittääkseni saksalainen) Essence. Merkki on minulle entuudestaan tuttu ulkomaan reissuilta ja olen aiemmin ostanut Essenceltä mm. hyvän geelilainerin. Tuotteet maksavat alkaen 1,30€.
Ostoskoriin päätyivät siniseen ja kevyesti turkoosiin shiftaava violetti, kimaltava vedenvihreä ja ahhhhh niin ihana henkäyksen verran pinkkinä hohteleva pastelliliila. Suosikki-liilani MACin Beautiful Iris -luomivärin kaksonen. <3
Essencen kynsilakat maksavat 1,99€.
Liila on vain niin täydellinen..! <3 Toivottavasti saan nämä jotenkin mahtumaan litran kosmetiikkapussiini niin saan ne mukaan Suomeen.
Tänä aamuna satoi. Siksi vesipisarat kynsillä.
Mun kynnet alkaa jo näyttää joltain...! :) :)
(Säästäkää kommenttinne eripituisuudesta, kuuluu asiaan! ^_^)
*
Huomenna suuntaan saarelle, jonne olen halunnut päästä jo todella pitkään. Sen Choraa kuvaillaan oppaassani vastustamattomasti näin; "The town of five squares, free of traffic and sitting atop a spectacular cliff, arguably the most beautiful inland island capital".
Saa nähdä voinko huomenna allekirjoittaa tuon väitteen...! :) Mahanpohjaa kutkuttaa joka kerta kun pääsen uudelle saarelle. Koskaan ei voi minkään opaskirjankaan tai netin kuvien perusteella päätellä, millainen persoona siellä odottaa. Saarilla on taipumus yllättää jollain tavoin joka kerta. :)
...mutta lokakuun numerossa muutama bloggari kertoo lempiripsareistaan, ja mun suosikki sitten EI ole kuvasssa näkyvä Maybelline. ;) Demillä oli mennyt mun ja Dixi-blogin Helenan lempparit ristiin. Ainakin kuvat siis. En ole tuota lehteä itse nähnyt mutta sain Demin toimittajalta viestin mokasta.
Ja koska mulle on tärkeää, ettei mun lemppariripsariksi kuvitella Maybellinea, niin koin pakolliseksi tehdä tämän minitiedotuksen asiasta :D Mun suosikki on IsaDoran Precision Mascara (esitelty mm. tässä ripsarivertailupostauksessa).
Ei mulla muuta. :)
Paitsi että ostin tänään (lue: keskiviikkona) hetken mielijohteesta kolme kynsilakkaa ja vihdoin sen uuden sinisen rajauskynän. Tietenkään en löytänyt yhtäkään sävyä joka olisi lähellekään niin makea kuin se YR:n kuivahtanut sininen. Murr. Eikä Kreikassa myydä Yves Rocheria.
Mutta kynsilakat ilahduttavat erityisesti...! Kun mullahan alkaa jo pikkuhiljaa olla niitä kynsiä mitä lakata...! ^_^
Jes! Jes! Vihdoin! Tampere liittyy Suomen MAC-pisteisiin! :)
Tietoa ei käsittääkseni ole vielä julkistettu, mutta.... kuinkas moni on bongannut Työkkärin sivuilta pari varsin ilostuttavaa työpaikkailmoitusta; MAC Retail Make-Up Artist ja MAC Counter Manager Tampereelle? :)
En ollut näitä itsekään huomannut, mutta "pikkulinnut" lauloivat... ^_^ Kiitokset vain linnulle :) Mikä mahtava uutinen!
Tampereesta tulee MACin kolmas piste Suomessa. Ensimmäinen avattiin Helsingin Stockmannille vuonna 2007 ja seuraava Turun Stockmannille vuoden 2009 syyskuussa. Spekulaatiot seuraavasta pisteestä ovat leijuneet ilmassa siitä saakka, ja Tampere on ollut koko ajan vahvin kandidaatti. Aika monta vuotta saatiin odotella että asia vihdoin toteutuu! :) HURAA! :)
Hymiö-overload!
.
MAC-juttuja Karkkipäivässä:
Mikä ihmeen MAC? Aloita tästä: Merkit esittelyssä: MAC
Makeoverissa Kapkaupungin MACilla
Muutamia lempparimeikkejäni MACilla:
Bright Sunshine (keltaista ja mustaa)
Goldmine & Coppering (kultaista ja oranssia)
Shimmermoss / Humid / Expensive Pink (vihreää, turkoosia ja oranssia)
Shale & Copperplate (harmaata ja harmaanliilaa)
Katsaus matkakosmetiikkaani - osa 2.
Vartalon kosteutus – pari näytekokoista pussukkaa ensimmäisten päivien tarpeeseen. Ateenastahan ostin sitten matkavartalovoiteeksi Korresia. :-*
Iho on imenyt voidetta täällä niin hulluna että en voi kuin pyöritellä päätäni kun mietin viime syksyn vartalovoidetilannettani. Meinasin pärjätä viisi viikkoa vetisellä halpis-lotionilla. No, silloin matkabudjettini oli vielä paljon tämän vuotista tiukempi, ja yritin säästää voiteessakin - tuo viime syksyn hankintani maksoi euron (!). Iho menikin aivan kauheaan kuntoon…
Vihreä neste ei ole kosmetiikkaa vaan tiskiainetta. Ja se on mukana silmälasien puhdistusta varten..! :D Mä en saa rillejä kunnolla puhtaaksi millään muulla kuin tiskiaineella.
Blistex nyt ei varmaan esittelyjä kaipaa.
Kynsituotteet – Trind Nail Repair ja värilakkana Lumenen syyskokoelman Utuharso. Kynsilakanpoistoaineen ostin paikan päältä.
(Kuvasta muuten jäi puuttumaan Benecosin kynsibalsami, se kuuluu myös nesteisiin.)
Meikit.
Tällä kertaa olin fiksu ja jätin luomivärin suosiolla kotiin. En mä sitä täällä käytä, viimekin syksynä taisin laittaa luomiväriä peräti kahdesti.
Mutta vaikkei ole luomiväriä, luomen pohjustaja on silti ehdoton! :) Olen niin tottunut siihen, että se on mulle samanlaista rutiinia kuin kasvojen puhdistus ja kosteutus. Se vain kuuluu asiaan. Ilman pohjustajaa paljaat luomeni kiiltävät hikisinä. (Ja mitä väliä sillä on? En osaa sanoa, mutta on vain. :p Tykkään ylipäänsäkin pohjustajan tuomasta värin tasoituksesta - luomeni ovat luonnon tilassa punertavat ja verisuonten kirjailemat.) Kicksin Eye Shadow Primer ei tosiaan ole laadukkaimmasta päästä, mutta kelpaa reissuolosuhteisiin.
Huulikiilto on oltava aina! Mukaan pääsi Kicksin Lip Plumper johon olen erittäin ihastunut, kirjoittelin siitä aiemmin täällä.
Peiteaine on myös must, tosin sen käyttö rajoittuu vain iltoihin. Illan hämärässä tummat silmänaluset ja pigmenttiläiskät tulevat selvemmin näkyviin kuin päivällä, ja tykkään tasoitella nämä alueet iltaisin ”kylille” mennessä.
Silmämeikki on yhtä kuin rajaukset. Mukana on neljä rajaustuotetta, yksi niistä on Lumenen Intense Liner joka on vuoden suosikkituotteitani.
Maskaraksi mukaan valikoitui Jane Iredalelta saamani näytekokoinen Longest Lash -maskara, josta en valitettavasti tykkää yhtään. En ollut vielä kertaakaan käyttänyt sitä ennen matkaa, joten en ollut tajunnut että kyseessä on kuitumaskara. Eli sen tyypin ripsari joka löytyy alimmalta portaalta maskara-mieltymyksissäni.
Minun hennoissa ja harvoissa ripsissäni toimivat parhaiten volyymia tuovat, helposti kerrostuvat, polymeeriharjaiset maskarat. Iredalen Longest Lash ei kerrostu (koska sen tarkoituksena on tuoda pituutta, ei tuuheutta), ja kuidut vain tekevät massasta jotenkin sotkuista. Ripsien päihin kuidut eivät asetu - niinkuin ei tapahdu mun ripsissä koskaan minkään kuitumaskaran kanssa. Harja on paksu eikä erottele ripsiä tarpeeksi minun makuuni.
Lisäksi maskaratuubi hajosi ensimmäisellä käyttökerralla. Sen sauma ratkesi auki päästään. Korjasin tuubin teipillä, mutta taitaa olla vain ajan kysymys koska se ratkeaa uudestaan. Tämä ei ollut hyvä matkakumppani.
Ja viimeiseksi vähän väriä. Olen jo useampana kesänä tykännyt käyttää Yves Rocherin vedenkestäviä automaattikyniä (automaatti = tarkoittaa että rullataan päästä, ei teroiteta) koska ne pysyvät niin hyvin ja niissä on tosi kivoja värejä. Olen saanut kynät blogin kautta Yves Rocherilta.
Olisi tehnyt mieli ottaa vaikka kaikki sävyt mukaan, mutta lopulta valitsin turkoosin, sinisen ja tuon aina-niin-käytännöllisen ruskean.
Sininen on ollut suurin lempparini kaksi viime kesää. Se on niin täydellinen väripilkku päivettyneellä iholla että aijjai... Sininen on hankala väri, sävyn pitää olla ihan tietynlainen että tykkään siitä. Ei yhtään kasari-sininen. Mieluiten ihan aavistuksen violettiin taittava.
Ja arvatkaapa harmittiko ihan pikkuisen, kun perille Ateenaan päästyä huomasin, että kynän korkki oli jäänyt löysälle – ja kynä oli kuivunut..! :( Tiedän, että nämä vedenkestävää laatua olevat meikkikynät kuivuvat nopeammin kuin ei-vedenkestävät, ja korkkia sulkiessa on muistettava olla huolellinen, mutta enpä olisi uskonut että kynä voi kuivua jo parissa päivässä..! (Otin kuvat muutama päivä ennen reissuun lähtöä.)
Niinpä olen sitten meikkaillut vain tuolla turkoosilla. Sinisen kuivuminen harmittaa kuitenkin sen verran, että aion ostaa täältä uuden sinisen kynän. Ja ehkä jotain muitakin värejä. Olen huomannut kaipaavani lisää värejä, ruskea osoittautui tällä kertaa vääräksi valinnaksi :p
Mutta juu. Tässäpä nämä mun matkakosmetiikat. Vähemmällä en oikeasti pärjäisi :) Tai no - ei kai meikkaus mikään välttämättömyys ole toisin kuin ihon puhdistus ja kosteuttaminen, mutta kyllä se turkoosi välähdys ripsen tyvessä kummasti ilahduttaa kun katsoo peiliin! :) Niin pienillä asioilla on merkitystä.
Muistatte, kun kirjoittelin hämmentyneitä ja huvittuneita fiiliksiäni Maybellinen Baby Lipseistä heinäkuun lopussa. Elokuussa alkoivat TV:ssä rullata Baby Lips -mainokset ja täytyy myöntää, että on tämä kyllä oikeasti yksi huvittavimpia mainoskampanjoita ja hypetyksiä mihin olen koskaan törmännyt.
Kuva: L'Oreal Finlandin kuvapankki
Mainoksissa korostetaan, kuinka huulet tuntuvat pehmeiltä jo viikon Baby Lips -käytön jälkeen..! Ohoh, minä saan huuleni pehmeiksi vain yhdellä kerta-annoksella Blistexiä. Ja eikös se ole huulirasvan perustehtävä - tehdä huulet pehmeiksi? Ei Baby Lips -kamppikselle voi kuin nauraa - huulirasvan itsestäänselvät perusominaisuudet saadaan kuulostamaan joltain uudelta edistyneeltä teknologialta. Wow, huulirasva joka pehmentää ja kosteuttaa - tätähän on pakko saada!
Samalla on pakko antaa iso käsi kamppiksen takana olevalle markkinointitiimille - eipä ole aikoihin nähty yhtä onnistunutta kampanjaa kosmetiikkatuotteen ympärillä. Baby Lipsit ovat todellakin kaikkialla ja nuoret keräävät koko sarjan niin kuin me 90-luvun alun teinit Date-tuoksuja ja dödöjä konsanaan. Erittäin mielenkiintoista tämä markkinointimaailman "kemia". Miten ihmeessä kolmen euron huulirasva saadaan lanseerattua vuosikymmenen supermahtavuutena? Se vaatii taitoa, jolle voi vain kumartaa.
Täällä Kreikassakaan en ole voinut välttyä Vauvahuulilta. Kaikissa yhteyksissä joku porukasta on jossain vaiheessa kaivanut laukustaan Baby Lips -puikon.
Niin myös ystäväni Marianna. Marianna on sävytettyjen huulirasvojen suurkuluttaja, ja kun huomasin hänen rullaavaan oranssia Baby Lipsiä huulilleen, tartuin heti tilaisuuteen. Nyt mä selvittäisin kaikki markkinoiden värilliset huulirasvat tuntevalta asiantuntijalta, onko Baby Lipsissä oikeasti jotain erilaista ja ainutlaatuista mikä selittäisi sen suosiota (siis muukin kuin taidokas mainoskampanja).
"On, on!" huudahti Marianna. "Oh my God, they are the best..!"
Tuijotin häntä melkein pettyneenä. (Miksi halusin kuulla jotain muuta..?)
Marianna selitti ihailtavalla verbaliikalla, kuinka Baby Lipsin koostumus, pigmentti ja "huulifiilis" ovat täydellisessä balanssissa ja kuinka tuote vain tuntuu huulilla ihan täydelliseltä ja sävy pysyy pitkään. (Nainenhan voisi aloittaa sivutoimisen uran kauneusbloggaajana, niin perusteellisesti ja havainnollistavin sanavalinnoin hän onnistui Baby Lips -rasvaa kuvailemaan..!)
Mariannan ultimate-suosikki on muuten Korresin purkki-huulirasva. Selvisi, etteivät Baby Lipsit ihan päihitä huulifiiliksessä Korresia, mutta Babyn etuna on hygieenisyys ja se voittaa myös pigmentillään. Entä Korresin puikko-versio, sehän on hygieenisempi kuin purkkirasva? Ei, Marianna sanoi. Korresin puikot eivät kuulema kosteuta yhtä hyvin kuin purkkirasvat.
Okei. Mielenkiintoista. Teidän aiempaan Baby Lips -postaukseeni jättämien kommenttien perusteella Baby Lipsien koostumuksessa ei ole mitään ihmeellistä, joten oli kiinnostavaa kuulla Mariannan, alias "Tinted Lip Balm Queenin" olevan niin tohkeissaan Vauvahuulista.
Värittömistä versioista Marianna ei niin piittaa, sillä hänelle sävyllisyys on juuri "se juttu". Sävyllisistä Cherry Me on suosikki, sanoikohan hän että jo kolmas puikko Cherryä on menossa.
Kysyin Mariannalta aamulla netissä saisinko kirjoittaa hänen Baby Lips -innostuksestaan. Vastauksena sain joukon työpöydän äärestä lähetettyjä Baby Lips -fanikuvia :D Ehta kosmetiikkafriikki <3
Olen nyt käyttänyt Trind Nail Repair -kynnenkovettajaa tasan kolme viikkoa.
Sanoisin, että vaikutus on ehdottomasti havaittavissa.
Kynteni kasvavat todella hitaasti, ja kasvuunhan aine ei luonnollisestikaan vaikuta. Pituutta kynsiin ei siis ole hurjasti ehtinyt kertyä kolmen viikon takaisesta tilanteesta, mutta kynsien koostumus on täysin muuttunut.
Trindin Nail Repair'han toimii siten, että sen sisältämä formaldehydi ikäänkuin sulattaa yhteen kynnen eri kerrokset, jolloin ne eivät enää lohkeile. Formaldehydi muodostaa kynnen keratiinissa uusia kaksoissidoksia, minkä seurauksena kynnet kovettuvat.
Kyse on vahvasta ja helposti ärsyttävästä aineesta (ja myös herkästi allergisoivasta, käyttö oman harkinnan mukaan), ja lakkaa laittaessa on varottava ettei sitä osu kynsinauhoihin. Minä en ole saanut kolmen viikon aikana mitään reaktioita Nail Repairista.
Aloitettuani Trind-kuurin, ei yksikään kynteni ole lohjennut. Kuten kollegani Sara, jonka kynsimenestyksen inspiroimana päätin Trind Nail Repairia kokeilla, minäkin olen huomannut kynsien värin jotenkin vaalenneen, kynsistä on tullut ikään kuin kirkkaammat.
Ja siis... en tajua miten tämä voisi olla mahdollista... mutta jotkut liuskoittuneet/vaurioituneet kohdat, joita minulla oli kynsissä kuurin aloittaessani, ovat mystisesti.... kadonneet. Alla olevista kuvista näkyy (joten kuten) mitä tarkoitan.
Oikean käden kynnet 19. elokuuta. Keskisormen kynsi on liuskoittunut ja nimettömän kynnen kärjestä on lohjennut pala päällimmäistä kerrosta.
Tilanne nyt. En ole leikannut keskisormen kynttä, vähän vain viilannut reunoista. Liuskat ovat kadonneet. Nimettömässä oleva repeämä on sekin jotenkin... hälvennyt...
En käsitä miten tämä ilmiö voisi mitenkään olla mahdollinen, eihän formaldehydi niitä jo olemassa olevia liuskottumia ja muita pinnan vaurioita voi kadottaa.
Jos joku keksii selityksen niin I'm all ears. :)
Kauniithan nämä ei ole (default! ^_^), mutta terveen näköiset. Todellakin ihan eri näköiset kuin kolme viikkoa sitten.
Heh - tämä ei liity kynsiin mitenkään, mutta olin eilen Koukounariesin rannalla, jossa hiekka kimalteli aivan mielettömästi. Kun hiekkaa hieroi käsiin ne kimalsivat kuin glitterpölyn jäljiltä. Sehän on micaa...! :) Meikeistä ja voiteista tuttu kiillemineraali. :) Rantahiekan mica-partikkelit olivat tosi isoja, juuri sellaisia glittereitä joita inhoan luomiväreissä kun ne varisevat ja lopputulema on aina se että itse luomilla kimalletta ei ole lainkaan, mutta muualla kasvoissa kyllä. Kosmetiikan tarpeisiin micaa jauhetaan eri kokoiseksi, ja esimerkiksi mineraalimeikeissä mica-hiukkaset ovat yleensä todella hienojakoista "pölyä".
Kuvaan tuota rantahiekan mican kimallusta ei oikein saanut tallentumaan... Livenä iho oli todella makean näköinen, en ole ikinä ennen sattunut näin "micaiselle" rannalle..! ^_^
Pahoitteluni taas kynsikuvistani pahoinvoiville ihmisille, mutta halusin vielä liittää kuvan oikean käden peukalostani. Sen kärjessä oleva lohkeama on "pysähtynyt" - Nail Repairin myötä se ei enää edennyt. Minulla on kummankin peukalon päässä tällaiset isot lohkeamat, ja niistä on erityisesti pystynyt näkemään tuon formaldehydin "liimaavan" vaikutuksen.
Mun peukalon kynnet on muutenkin tosi kovat ja vahvat, nyt ne on niin kovat että (yökötys-varoitus...!) olen veitsen puutteessa kuorinut niillä porkkanoita...! :D (Tottakai pesin porkkanat sen jälkeen huolellisesti...!!)
Tällä hetkellä jatkan Trindin käyttöä niin, että lisään sitä 3-4 päivän välein. Ensimmäiset kaksi viikkoa lakkakerros on uusittava päivittäin jotta formaldehydi pääsee kunnolla pureutumaan kynteen. Trind suosittelee pitämään näiden kahden intensiivihoitoviikon jälkeen viikon mittaisen tauon jolloin tuotetta ei käytetä ollenkaan. Sen jälkeen lakkaa voi käyttää aluslakan tavoin.
Koska formaldehydipitoiset tuotteet kuivattavat kynsiä todella paljon, on kuurin aikana muistettava myös kynnen kosteutus. Öljyäminen on siis ehdottoman tärkeää. Jos laiminlyö kosteutuksen, kynnestä tulee pian niin kuiva että se napsahtaa helposti poikki kuin kuiva oksa.
Otin mukaan reissuun Biodellylta saamani Benecosin kynsiöljykynän. Tai luulin sitä öljyksi, mutta aine on itse asiassa koostumukseltaan enemmänkin rasvamaista, kuin kynsisalvaa. Vähän niinkuin Badgerin Cuticle Balm.
Ainesosat ovat jojoba-, kookos- ja manteliöljy, sheavoi, kamomilla ja e-vitamiini. Koostumuksen puolesta arvelisin, että sheavoita on tässä eniten, mutta ainesosat on mainittu kynässä tuossa järjestyksessä.
* * *
Laitan seuraavaa raporttia sitten, kun kynnet ovat saavuttaneet pituutta. :) Toivotaan että saavuttavat. ^_^
Meneillään on kuumeinen matkaan valmistautumisviikko. Olen hirveä lähtöstressaaja ja saan tosiaan täytettyä kokonaisen viikon asioilla joita pitää muistaa tehdä ennen matkalle lähtöä. Tänään olen aloittanut pakkaamisen.
Ennen matkaa täytyy vielä....
* Käydä jalkahoidossa - mikä onkaan ihanampaa kuin katsella rantahietikolla kauniisti hoidettuja jalkoja ja siististi lakattuja varpaankynsiä...? (Minulla on siis omasta takaa jalkapohjat luokkaa sarvikuononnahka)
* Kestovärjätä kulmakarvat ja ripset
* Värjätä tyvikasvu
* Harkita elämäni ensimmäisen brasilialaisen ottamista
* Valita matkakosmetiikka - vihaan pakkaamista, ja onneksi voinkin luntata suoraan viime syksyn matkakosmetiikkapostauksesta mitä ja minkä verran ottaa mukaan :D Matkustan pelkällä käsimatkatavaralla ja kahden kuukauden kosmetiikan ahtaminen litran pussiin ei ole ihan helppo juttu. Tällä kertaa jätän kylläkin osan tuotteista paikan päällä ostettaviksi, kuten aurinko- ja kosteusvoiteet vartalolle joita kuluu tuhottomasti.
* Kuvata hulluna materiaalia matkan aikaisia kosmetiikkapostauksia varten. On siinä hommaa..! :D Yritän ajatella myös kosmetiikkalukijoitani ja että minulla olisi tarjota jotain kosmetiikkahöpinöitä matkalla edes kerran viikossa. Paikan päältäkin tuntuu kyllä usein luonnostaan löytyvän kosmeettista ihmeteltävää... :)
Godiva vai Provence...?
Tällä hetkellä yritän päättää kumpi "saippua" lähtee mukaan tukanpesuvälineeksi. Olin jo aiemmin päättänyt ottaa Lushin Godivan, mutta ensimmäinen testipesukerta ei täysin vakuuttanut. Tukka ei tuntunut puhdistuvan ihan perusteellisesti ja takkuakin tuli jonkun verran. Toisaalta minulla oli aika paljon kuivashampoota hiuksissa, sen poistaminen on välillä haasteellista tavalliselle nestemäisellekin shampoolle.
Viime talvena testaamani Ma Provencen palashampoo taas on aivan älyttömän hyvä ja kun se kerran toimii, niin olisi tyhmää ottaa joku potentiaalisesti vähemmän hyvä. En myöskään ole adaptoitunut Godivan tuoksuun, eikä se ole juurikaan vaimentunut parvekekäsittelyistä huolimatta. Pelkään sen hajustavan koko matkalaukun ja sitten on päänsärky seurana saarelta toiselle......
Joku normaalimpi ihminen valitsisi tietysti Ma Provencen saamatta aikaan minkäänlaista ongelmaa asian suhteen. Mä nyt kuitenkin onnistun kehittämään triviaaleja pulmia milloin mistäkin, ja kun olin jo mielessäni valinnut Godivan matkakaveriksi ja matkatestattavaksi, niin en haluaisi, köh, pettää sitä... Ehdin pestä sillä vielä toisen kerran ennen matkaan lähtöä ja jos pesutulos on nyt parempi, niin se saa paikan matkalaukussa.
Mutta tätä ei tarvitse arpoa...! Nivea lähtee! :) Se on varmaa. Muistattehan, kuinka se pelasti mun silmänympärykset viime syksynä.
Jalkapohjia Nivea ei kuitenkaan pelastanut, niitä varten ostettava oma tökötti matkan aikana. Ei mahdu mukaan matkatavaraan. Voi tätä mieletöntä erilaisten voiteiden tarvetta.... Reissussa jos missä sen todella huomaa. Huokaus.
