Nyt tulee juttua Max Factor -museosta! :)
Ahh herranjestas miten kiinnostava paikka! Harvalla tämän päivän värikosmetiikkabrändillä on näin pitkä ja vaikuttava historia, eikä moni False Lashe Effect -maskaran tai Pan Stik -puikon 2000-luvulla ostanut peruskuluttaja varmaankaan tiedä, millainen perintö merkin taustalla vaikuttaa.
Itsekin myönnän, että Max Factorin brändistoori Hollywood-tähtineen on kautta vuosien näyttäytynyt minulle hieman väriteltynä juttuna ja olen ajatellut, että se on juuri sitä itseään; markkinointia. On ollut joku tunnettu meikkitaiteilija ja hänen ympärilleen on kehitetty nimikko-sarja, okei. Mutta nimen takana on paljon enemmän: kyseinen Max Factor on itse omin käsin luonut alkuperäisen meikkisarjansa ja vastannut henkilökohtaisesti monien tunnettujen Hollywood-näyttelijättärien lookeista 20-30-luvuilla hiusvärejä myöten. Ihan sairaan mielenkiintoista! Max Factor on ollut meikkitaiteen ja värikosmetiikan todellinen innovaattori ja pioneeri.
Jutun kuvien laatu ei ole paras mahdollinen kun ne on kuvattu museovalaistuksessa ja osittain lasin läpi, mutta kyllä ne varmasti asiansa ajavat :) Museossa oli ilokseni lupa kuvata, joten en joutunut salakuvaamaan. (Eikä se olisi ollut asiallista tietenkään...)
Jean Harlow puuteroi (voi mitä minivippoja tuohon aikaan on käytetty...!)
Max Factorin tarina
Max Factor syntyi 1870 Lodzissa, Puolassa, joka oli tuolloin Venäjää. Farmaseuttiopinnot antoivat hänelle taidon tehdä kosmeettisia valmisteita ja loivat kiinnostuksen ihmisen muotoon. Factorista ei tullut farmaseuttia vaan hän päätyi avaamaan Moskovaan 1890-luvun lopulla oman liikkeen jossa myi itse valmistamiaan voiteita, saippuoita, tuoksuja ja poskipunia. Factorin tulevan menestyksen pohja luotiin, kun kiertävä teatteriryhmä käytti hänen meikkejään esiintyessään venäläiselle ylimystölle ja meikeistä vakuuttunut Venäjän Keisarillinen Ooppera nimitti Factorin meikkiasiantuntijakseen.
Factor muutti perheineen Yhdysvaltoihin vuonna 1904, ja loppu on niin sanotusti meikkitaiteen historiaa. Todellinen läpimurto tapahtui vuonna 1914 kun Factor kehitti täysin uudenlaisen, joustavan ja ohuen version siihen asti teatterimaskeerauksessa käytetystä raskaasta greasepaint-meikkipohjasta.
20- ja 30 -luvuilla Max Factor kehitti lukuisia värikosmetiikan "ensimmäisiä", kuten huulikiillon ja kompaktin meikkivoiteen, sekä ensimmäisen kaupallisesti kuluttajille myytävän meikkikokoelman.
Max Factorin keksintöihin kuuluu myös tänä päivänä niin itsestäänselvä väriharmonia-periaate; meikkisävyt valitaan sopimaan yhteen henkiön ihon-, silmien ja hiustenvärin kanssa. Tiesittekö, että Max Factor on myös keksinyt termin "make-up"?
Max Factorin meikkistudiolla Hollywoodin sydämessä kävivät meikattavana kaikki tuon ajan suuret tähdet, joille Max Factor loi ikonisia lookkeja. Factor on mm. ideoinut Lucille Ballin punapää-lookin!
Lucille oli alkujaan blondi, mutta Factorin mielestä jokin vaaleaverikkö-lookissa ei toiminut. Hän kokeili Lucillelle kaikkia mahdollisia hiussävyjä vaaleanruskeasta tummaan ja punaiseen. Lopulta Factor löysi Lucillelle täydellisen punaisen sävyn, ja muutti sen myötä myös koko Lucillen klassisen meikkilookin vastaamaan luonnollisen punapään sävyjä, esimerkiksi iho meikattiin aivan eri sävyiseksi kuin aiemmin. Uusi look oli niin aito ettei moni varmasti tiedä että Lucille on koskaan blondi ollutkaan. Punapäänä Lucille Ballin ura otti ihan uuden suunnan ja hänestä tuli koko Amerikan ikoninen Redhead.
Puuterihuoneet
Kun Factor ymmärsi miten paljon hiussävy vaikutti meikin sävyyn, hän kehitti "puuterihuone"-menetelmän. Hän loi neljälle eri hiussävylle oman, eri sävyisen meikkihuoneen, jonka valossa meikkien sävyt tulivat iholla esiin kaikkein luonnollisimmin ja kaunein mahdollinen tulos saatiin varmistettua. Nämä alkuperäiset "powder room" -huoneet ovat edelleen paikoillaan Max Factorin meikkitalossa. Kukin huone oli omistettu sen käyttöön vihkineelle näyttelijättärelle.
Punapäiden huone on vihreän sävyinen ja omistettu Ginger Rogersille.
Tällä hetkellä huoneen näyttely kertoo Lucille Ballin urasta ja esillä on Lucillen henkilökohtaisia meikkejä. Huomaatte että museo on jo sisustettu joulukuosiin...! :) ^_^
Vaaleaverikköjen huone oli sinisävyinen ja omistettu Jean Harlowille.
Näyttelyesineet kertovat kuitenkin Marilyn Monroesta ja hänen meikkilookeistaan.
Ruskeaverikköjen huone oli puuterisen pinkin sävyinen ja omistettu Claudette Colbertille.
Vaaleanruskeahiuksisten huone oli persikan sävyinen ja omistettu Rochelle Hudsonille.
"Brownette" eli vaaleanruskeahiuksinen oli sekin Max Factorin keksimiä termejä. Hänen mielestään monet "brunetet" olivat itse asiassa brownetteja.
Näissä huoneissa on luotu mm. sellaisia ikonisia Hollywood-lookkeja kuin "Bee-stung lips" ja "Cupid's Bow lips".
Heavy lashes...!
Max Factorin kuoltua 1938 hänen poikansa Frank, lahjakas meikkitaiteilija hänkin, siirtyi yrityksen johtoon ja vaihtoi nimensä Max Factor Junioriksi.
Junior jatkoi Max Factorin innovatiivista linjaa ja hänen ajallaan kehitettiin mm. maailman ensimmäinen kestohuulipuna Tru-Color sekä vielä tänäkin päivänä myynnissä olevat Pan-Stik - ja Creme Puff -meikkivoiteet. Creme Puff oli ensimmäinen meikkivoiteen ja puuterin yhdistänyt meikkituote. Vuonna 1958 Max Factor kehitti maailman ensimmäisen tuubiin pakatun, sauvamaisella applikaattorilla annosteltavan ripsivärin. Maailman ensimmäinen peiteainekin tulee Factorilta. Aikamoinen curriculum vitae tällä merkillä :)
*
Innovaatiot vuosikymmenittäin
1914 – joustava, aiempaa ohuempi Greasepaint-meikkivoide kehitetään elokuvakäyttöön.
1918 – Colour Harmony -periaate
1920 – luo termin ”make-up” ja julkaisee ensimmäisen kaupallisesti myytävän meikkikokoelman nimeltä Society Make-Up. Tähän kokoelmaan ei vielä kuulu meikkivoidetta, vain puuteri, huulipunia ja poskipunia.
1928 – kehittää ensimmäisen huulikiillon, ”Lip Pomadan”
1932 – kehittää Beauty Calibrator –laitteen joka mittaa kasvojen mittasuhteita. Härvelin antaman tiedon mukaan kasvot voidaan muotoilla/varjostaa vastaamaan ns. ”täydellistä” muotoa.
1935 – Pan-Cake-meikki kehitetään vastaamaan värifilmin tarpeita. Mustavalkofilmeissä käytetty meikkivoide ei toiminut värifilmillä saaden kasvot näyttämään joko voimakkaasti punoittavilta tai sinertäviltä. Pan-Cake oli korjaava meikkivoide joka teki ihosta värifilmillä luonnollisen sävyisen.
1930-luku – Kun näyttelijät alkavat viedä Pan-Cakea mukaansa kuvauksista ja käyttää sitä myös kuvausten ulkopuolella, Max Factor Jr. tajuaa meikkivoiteen kaupallisen suosion ja lanseeraa kuluttajaversion. Pan-Cake on maailman ensimmäinen kaupallisesti myyty meikkivoide.
1940 – Tru-Color-huulipuna. Kestohuulipuna jota testataan Kissing Machinella.
"Suutelukone" oli laite, jossa huulipunien kestoa testattiin toisiaan pussaavilla tekohuulilla. Huulet pussasivat toisiaan tarkasti määritellyllä paineella jonka piti vastata aitoa suudelmaa.
1947 – Pan-Stik-meikkivoide lanseerataan.
Pan-Stik on ensimmäinen voidemainen, ei-rasvainen meikkivoide puikkomuodossa. Voidetta testataan mm. levittämällä sitä naisten sääriin ja tarkkailemalla miten meikkivoiteen sävy muuttuu ulkona auringossa.
1953 – Creme Puff –meikkivoide kehitetään, maailman ensimmäinen meikkivoiteen ja puuterin yhdistävä meikkipohjatuote.
1954 – Erase-peiteaine-stick lanseerataan, maailman ensimmäinen kaupallinen peiteaine.
1958 – maailman ensimmäinen sauvalla annosteltava, tuubiin pakattu ripsiväri kehitetään.
2000 – Lipfinity-kestohuulipuna (2000-luvun tunnetuin Max Factor -innovaatio)
2008 – False Lash Effect -maskara. Lipfinityn ohella Max Factorin suosituin tuote 2000-luvulla.
.
Tänä päivänä Max Factor on Procter & Gamblen omistuksessa, eikä omistajissa enää ole Factorin suvun jäseniä.
Max Factorin pojanpojat Dean ja Davis Factor sen sijaan ovat luoneet toisen erittäin tunnetun meikkisarjan; Smashboxin. Voikin sanoa, että Factorin innovatiivisuus jatkuu 2000-luvulla Smashboxin muodossa. :)
Cleansing Cream - jo 30-luvulla on ollut selvää, että vahva meikki irtoaa rasvapohjaisella puhdistajalla :)
Max Factor -museo avattiin alkuperäisen meikkistudion tiloihin vuonna 1984.
Myöhemmin museon nimi muutettiin Hollywood Museumiksi ja rakennuksen ylempiin kerroksiin avattiin näyttelytiloja joissa on esillä kaikkea ihanaa elokuva-memorabiliaa näyttelijöiden vaatteista elokuvarekvisiittaan. Parhaillaan museossa on upea näyttely Jean Harlowin elämästä.
Jos käytte Hollywoodissa ja teissä on yhtään meikkifriikin verta, älkää missatko tätä paikkaa..!
Arvatkaas muuten tekeekö nyt mieli käydä ostamassa legendaarinen Pan Stik kokeiluun...! ^_^ Totta kai koostumusta on varmasti muutettu monet kerrat vuosien varrella, mutta on tuntuu älyttömän kiehtovalta, että jollain tuotteella on sellainen maine että sen suosio on kantanut kuusi vuosikymmentä...!
.
Millainen "suhde" teillä on Max Factor -brändiin?
Onko teillä suosikkeja Max Factorin tuotteiden joukossa?
Tämähän minun piti laittaa ulos jo ennen reissuun lähtöä, havahduin muistikuvaan tänä aamuna..! :) (Täällä on aamu.)
Jälleen yksi ihan mahtava halpismaskara:
Essence Lashes Of The Day Super Volume Mascara eli LOTD.
Okei, tämä nuorekas ripsari ei ulkokuoreltaan ehkä ole kaikkien mieleen :D mutta mun mielestä se on jopa aika söpö possunpunaisine hylsyineen. Ja mitäpä ulkokuorella väliä jos sisältö toimii.
Tämä on toinen kokeilemani Essencen ripsiväri (vai kuuluukos tämä nyt oikeaoppisesti kirjoittaa pienellä e:llä essence...) ja tykkäsin valtavasti edellisestäkin; Forbidden Volumesta.
LOTD on vielä parempi; siinä on kapeampi harja ja kauluri on tiukempi niin että se "niistää" kunnolla harjasta ylimääräiset massat kun harjan vetää ulos. Forbidden Volumessa oli niin löysä kauluri että harjaa ulos vetäessä ei kuulunut minkäänlaista "plomps"-ääntä.
Jälki näissä kahdessa essence-maskarassa on aika saman tyyppinen, mutta paremman harjansa vuoksi koen LOTDin miellyttävämpänä käyttää. LOTD-harja on kapeampi ja myös tiheämpi. Tämän mallisella harjalla saan maskaramassan kohdistettua parhaiten ihan ripsien tyveen ja pystyn harjaamaan ripset tyvestä kärkiin ilman pelkoa siitä, että harja osuu kulmaluuhun ja sotkee, tai tahrii liikkuvaa luomea.
Sotkevista ja liian suurista harjoista puheen ollen, siinä on mm. yksi syy miksi olen jättänyt arvioimatta kaksi kuluneen vuoden uutuusmaskaraa; Lumenen Nordic Noir Deep Impact ja IsaDoran Grand Volume Lash Styler. Joo, voisinhan minä ne joka tapauksessa arvioida, mutta jos maskara ei toimi minulla ihanteellisesti niin se ei ainakaan hamua kärkipaikkoja postausmateriaalini joukossa :) Deep Impactin ja Grand Volume Lash Stylerin kaltaiset pullukat harjat ovat auttamatta liian kömpelöitä minun käyttööni ja tuloksena on usein tahriintunut silmäluomi ja kulmaluu.
Muistetaan kuitenkin, että maskaraharjat ja niiden toimivuus ovat aina täysin maku- ja silmänmuotoseikka. Toiset rakastavat massiivisia harjoja, toisten silmille sopivat kapeat tarkkuusharjat.
Lashes Of The Day in action.
Kuvissa LOTD-maskaraa on vain yksi kerros, eli tällä saa aika kivasti volyymia vähällä vaivalla. Useampi kerros alkaa hieman hapsuttaa ripsiä, joten pitäydyn yhdessä. Sekin kyllä riittää, en ole superpaksujen "manga"-ripsien ystävä.
Harjaa ei voi ehkä kutsua perinteisesti erottelevaksi sillä harjakset eivät ole "kampaavan" tyyppiset, mutta se ei myöskään klimpitä ripsiä vaan tekee oikein siistiä jälkeä.
Ainoa pieni negatiivinen huomio jonka olen LOTD-maskarasta tehnyt on lievä leviäminen. Se ei varise, mutta silmien alla alaripsien tyvessä on illalla pientä tahriintumista, maskara on siis "vuotanut" iholle yläripsistä (alaripsiin laitan maskaraa vain aniharvoin).
Tahriintuminen on sen verran pientä, ettei se vaikuta myönteiseen kokonaisarviooni, mutta kuitenkin mainitsemisen arvoinen seikka koska ripsivärit pysyvät minulla tyypillisesti "kuin tauti". Siis ihan kaikki ripsarit: ne eivät varise, tahraa tai leviä. Poikkeuksena luonnonkosmetiikan maskarat jotka leviävät joutuessaan kosketuksiin kosteuden (vesisade, lumihiutaleet, kyyneleet) kanssa. Niiden kyky vastustaa kosteutta on huono.
Essencen ripsarit ovat muistaakseni kaikki hinnaltaan alle viisi euroa. Tämä Lashes Of The Day maksoi alle neljä euroa. Vahva suositus :)
*
Loppuun nopea huomio täältä USAn reissusta;
Nyt on korealainen kosmetiikka saavuttanut massaketjut täälläkin, bongasin K-Beauty-hyllyn apteekkiketju CVS:stä. Väittäisin, etten viime syksyn Yhdysvaltojen matkalla nähnyt korealaista kosmetiikkaa missään, en ainakaan näissä päivittäiskosmetiikan ketjuissa.
CVS-asiakasta opastetaan korealaisen kosmetiikan maailmaan.
"Miksi K-Beauty?" - "Poikkeuksellisia innovaatioita, hellävaraisia tuotekoostumuksia, ainutlaatuisia ainesosia ja henkeäsalpaavia tuloksia".
^_^ :D
Hyllynreunatekstit opastavat myös kaksoispuhdistuksen saloihin ja miten kerrostaa tuotteita saavuttaakseen Aasiassa niin ihannoidun syväkosteutetun, kasteisen kuulaan näköisen ihon. :)
Saa nähdä tarttuuko täältäkin vielä mukaan korealaista kosmetiikkaa... ^_^ Melkein toivon että ei, sillä Etelä-Korean tuliaisista on vielä kolmasosa korkkaamatta ja se hervoton kassillinen näytteitä koskemattomana... Yhden kosmetiikkahankinnan olen täällä kuitenkin jo tehnyt; Juice Beautyn tutustumispakkaus.
.
P.S. Vierailin eilen ihan mahtavassa paikassa; Hollywood Museumissa joka sijaitsee Max Factorin alkuperäisessä meikkistudio-talossa! Siellä on kokonainen kerros omistettu Max Factorin 30-, 40- ja 50- lukujen meikkituotteille, vanhoille mainoksille ja sen ajan tunnettujen elokuvanäyttelijöiden meikkilookeille. Näyttelyesineiden joukossa oli mukana mm. Max Factorin henkilökohtainen meikkipakki 30-luvulta ja ihan hullunkurinen melkein kidutuslaitteelta näyttävä härveli jolla herra Factor on määritellyt asiakkaidensa kasvojen "epäkohtia" räätälöidäkseen tarkat kosmeettiset toimenpiteet ulkonäön parantamiseen..! Niin mielenkiintoista! Ehkäpä teen museon antimista oman postauksenkin.
Kaupallinen yhteistyö: Biodelly. * Sis. mainoslinkkejä
Aijjai, olen päässyt vuoden aikana tutustumaan jo toiseen ihan huikeaan luonnonkosmetiikan meikkivoiteeseen. (Ensimmäinen oli Avrilin BB-voide <3). Kehitys kehittyy ja luonnonkosmetiikassa tätä kehitystä on aivan erityisen mielenkiintoista seurata, etenkin kun olen seurannut sceneä läheisesti jo yhdeksän vuotta ja muistan vielä kuin eilisen miltä ensimmäiset kokeilemani luonnonkosmetiikan meikkivoiteet iholla tuntuivat. Ja voin sanoa: hyvin erilaisilta kuin nyt.
Aletaan lähestyä aikoja jolloin luonnonkosmetiikan meikkivoiteiden tekniset ominaisuudet alkavat saada kiinni synteettistä kosmetiikkaa mitä tulee levittyvyyteen ja iholle kiinnittymiseen. Etuna tietysti edelleen luonnollisen meikkivoiteen hoitavampi koostumus, sekä ekologisuus, sille kuluttajaryhmälle jolle kosmetiikan ympäristöystävällisyys on tärkeä arvo.
Nui Cosmetics on merkin nimi ja ihastukseni on Natural Liquid Foundation. Sain Biodellyltä testattavaksi myös muutaman muun Nui-tuotteen mutta pääspotlightin tässä esittelyssä saa meikkivoide, ja ymmärrätte miksi kun luette eteenpäin.
Nuin meikkivoide on ollut minulla eniten käytössä meikkipohjana sen jälkeen kun sen kuukausi sitten sain, ja olen vain odottanut koska pääsen siitä kirjoittamaan. Odotus johtui merkin lanseerauksen siirtymisestä, mutta nyt Nui on vihdoin myynnissä Suomessa. Muutama muu luonnonkosmetiikkabloggaaja on jo tämän hehkuttanut, joten en ehtinyt ensimmäisenä..!
Saksalaisen Nui Cosmeticsin tarina liittyy huulipunaan. Sarjan kehittäjät Wantje ja Annika von Uehm huomasivat, että on vaikea löytää täysin luonnollisista raaka-aineista valmistettua kirkkaanpunaista huulipunaa joka on vieläpä vegaaninen. He lähtivät luomaan tällaista sävyä itse, ja niin syntyi täydellinen kirkkaanpunainen sävy Aroha, ja sen ympärille kokonainen meikkisarja vegaanista luonnollista värikosmetiikkaa.
Natural Liquid Foundation kolmella sanalla: täyteläinen, vaniljainen ja peittävä.
Mutta laitetaan nyt useampi sana :D
Koostumus on voidemaisempi ja kermaisemman tuntuinen kuin aiemmin kokeilemani luonnonkosmetiikan meikkivoiteet. Se on myös peittävämpi. Mutta toisin kuin muut peittävämmät luonnonkosmetiikan meikkipohjat, jotka ovat tuntumaltaan usein vähän jäykkiä tai jopa kuivakoita ja levittyvyydessä on ollut paljon toivomisen varaa, Nui levittyy kuin unelma.
Ennen / jälkeen Nui-meikkivoiteen
Peittävämpi koostumus tarkoittaa myös ”puuterisempaa” koostumusta, sillä peittävyys tulee titaanidioksidista ja mineraaliväripigmenteistä jotka ovat jauhemaisia ainesosia. Tämän vuoksi luonnonkosmetiikan peittävämmät laadut ovat helposti kuivakan ja hankalasti levitettävän tuntuisia. Fiilikseen vaikuttaa olennaisesti myös se, ettei niissä ole synteettisen kosmetiikan käyttämiä silikoniyhdisteitä helpottamassa levittyvyyttä.
Nui levittyy todella notkeasti ja tasaisesti ja asettuu iholle älyttömän kauniisti. Koostumus ei ”jumahda” ihoon heti vaan meikkivoide sallii pienen työstövaran. Myös kerrostus onnistuu ilman rantuista ja röpelöistä tulosta.
Meikkivoiteesta on saatavana seitsemän sävyä josta minulle sopii täydellisesti sävy Intense Taiao, virallisen kuvauksensa mukaisesti "warm light to medium shade, slightly darker than Taiao".
Meikkivoidesävyihin voi tutustua tarkemmin Biodellyn sivuilla *.
Nui-meikkipohjan pinta lähikuvassa 12 tunnin jälkeen, wow..!!
Kirsikkana kakun päällä Nui-meikkivoiteen pinta kuivuu iholla samettisen puuteriseksi eikä vaadi erillistä puuterointia kiinnittyäkseen iholle. Toki rasvoittuvaihoinen varmasti haluaa käyttää puuteria ja itsekin sitä nenään ja leukaan lisään, mutta puuteri ei ole välttämättömyys. Poskipunankin voi levittää meikkivoiteen päälle ilman puuterointia koska pinta ei tosiaan jää yhtään nahkeaksi.
Pinta kestää ihollani hämmentävän hyvin. Ottaen huomioon miten hoitavan voidemaiselta meikkivoide tuntuu, jotenkin odottaisin, että se myös herkästi "sulaa" ja mössööntyy päivän aikana ihohuokosiin. Mutta ainakaan minun ihollani tällaista ei tapahdu vaan saan illallakin ihastella siistiä ja kaunista pintaa.
Ennen
Jälkeen
Minulla ei ole tälle meikkivoiteelle kuin kauniita sanoja <3 Se on ihanin koskaan kokeilemani luonnonkosmetiikan meikkivoide ja tuntumaltaan lähimpänä synteettisen meikkivoiteen tuntua - ilman synteettisiä kemikaaleja.
Ainiin, mainitsin vaniljaisuuden – meikkivoiteessa on ihanan vieno, vaniljauutteen tuoma luonnollinen tuoksu. Se yhdessä kermaisen koostumuksen kanssa tekevät käyttöelämyksestä ylellisen.
Nuin valikoimaan kuuluu myös monitoimivoiteita, Tints, toiset englanninkieliseltä nimiversioltaan "Creamy Blush" ja toiset "Natural Illusion Cream Eye Shadow." Kumpiakin voi käyttää niin poskilla, silmäluomilla kuin huulilla.
Pititi-sävy on kaunis mattainen ruusu, tosin ”mattainen” ei Nuilla tarkoita täysmattaa vaan himmeästi kuultavaa vailla helmiäistä. Pititi-sävy luo kasvoille ihastuttavan terveen raikkaan punan joka näyttää todella luonnolliselta. Puna, joka ei välttämättä paljasta että käyttäjällään mitään poskipunaa onkaan. Pititi sopii kaikille ihonsävyille.
Mawhero-sävy on hohtava nuderoosabeige ja sopii mielestäni parhaiten korostuksiin. Toki se jättää ihoon myös hieman sävyä ja toimii poskipunana etenkin vaaleilla ihonsävyillä.
Biodelly on valinnut kutsua näitä sivuillaan "Multi-stickiksi", älä siis etsi sieltä "poskipunaa". :)
Mitä kuivempi ja aikuisempi iho, sitä paremmin voidemainen poskipuna sopii puuterimaisen sijaan.
Voidemainen saattaa tuntua kinkkisemmältä levittää, mutta sen pinta sulautuu puuteria luonnollisemmin meikkipohjaan ja parhaimmillaan voiteen tuoma puna on kuin ihosta itsestään kumpuavaa. Puikosta voiteen voi kätevästi vetää suoraan poskille ja häivyttää sitten sormin, mutta jos tämä tekniikka arveluttaa (”en halua mitään värikiitorataa poskeen..!), ota sävyä ensin vähän sormiin, lämmitä voide sormien välissä ja sivele iholle.
"Meikitön" look: Intense Taiao-meikkivoide, Pititi-poskipuna ja Moana-huulipuna
Minusta Nuin puikkoposkipunan koostumus on helpompi levittää kuin purkkeihin pakatun voideposkipunan, ja se on voimakkuudeltaan ”kiltimpi” kuin nestemäinen poskipuna, jonka pigmentti saattaa olla ärtsympää ja vaatii tarkemman häivytyksen.
Natural Illusion Cream Eyeshadow Piari on neutraali, hohtava shampanjan sävy.
Luomiväri-nimellä myytävän tuotteen koostumus on puikkoon pakattua Blush-tuotetta kovempi, mutta muuten se käyttäytyy iholla kuta kuinkin samoin. Biodelly on nimennyt Cream Eyeshadow -tuotteet sivuillaan korostusvoiteeksi, ja tätä nimeä minäkin käyttäisin mieluummin kuin ’luomiväri’, sillä korostuksessa nämä rasvapohjaiset voidetuotteet ovat ehdottomasti parhaimmillaan. Jatkuvasti liikkeessä olevalla silmäluomella ei tämän tyyppinen voideluomiväri pysy paikoillaan kuin ”harvoilla ja valituilla”, rehellisesti sanottuna olen aina vähän ihmetellyt miksi rasvapohjaisia luomivärejä valmistetaan.
Piari silmäluomilla
Nuin ”eyeshadowt” ovatkin siis paremminkin voidemaisia korostustuotteita. Valkoinen sävy Hukarere sopii viileälle ja todella vaalealle iholle, neutraali, shampanjan sävyinen Piari on omiaan neutraalille vaalealle ja keskivaalealle iholle, lämpimän ruusuinen Puawai sopii parhaiten lämpimälle iholle.
Suomalaiset ovat edelleen vähän varovaisia voidemaisten korostustuotteiden käyttäjiä mutta ehkä hekin pikku hiljaa oppivat. :)
Huulipunista valitsin esiteltäväksi raikkaan läpikuultavan ja tyttömäisen pinkin Moanan sekä peittävämmän, murretun ”matta”liilan Ruihan.
Ruiha-sävyn virallisessa kuvauksessa puhutaan matasta mutta kuten poskipunalaadussa, Nuin ’matta’ tarkoittaa vain helmiäistyyppisen hohdon puuttumista. Ruihassa on kaunis satiininen kuulto, kuten kuvasta näkee.
Ihana, mustikkainen sävy! <3
Moana
Mustikkaisessa lookissa Intense Taiao -meikkivoide, Mawhero-poskikuulto ja Ruiha-huulipuna. Luomivärit Essencen.
.
Hintatietoja:
Meikkivoide 40€ / 30 ml
Korostusvoide 38,50€ / 3 g
Poskipuna 33,50€ / 5 g
Huulipuna 32,90€ / 4,5 g
.
Nuin meikkituotteet ovat nyt saatavilla Biodellyn verkkokaupassa * sekä Turun myymälässä.
Miltäs merkki teidän mielestänne vaikuttaa? Vieläkö on tilaa uusille luonnollisille meikkisarjoille? :)
Vegaanisille luonnonkosmetiikan meikkisarjoille ainakin tuntuu olevan jatkuvasti enemmän kysyntää. Nuin tuotteet ovat siis vailla mm. mehiläisvahaa, lanoliinia tai eläinperäisiä pigmenttejä kuten karmiinia.
Tiedätte millainen nostalgikko olen, ja vanhat kosmetiikkaesitteet kuuluvat herkullisimpiin nostalgisoinnin kohteisiin.
Sain käsiini jotain, jonka luulin olleen menetetty jo aikaa sitten. Olin säästänyt teini-iästä saakka kaikki Yves Rocherin postimyyntikatalogit, viralliselta nimeltään Kauneuden Vihreät Kirjat, vuodesta 1994 vuoteen 2002. (Katalogien säästäminen loppui kun muutin pois Kuopiosta.) Olin vannottanut äitiä ettei kirjoja saa heittää pois, mutta kun muutama vuosi sitten yritin niitä löytää, äiti tunnusti, että oli kaiketi tullut vieneeksi ne paperinkeräykseen. Eihh...!
Kunnes...
...tänä syksynä äiti ilmoitti pinon putkahtaneen esiin jostain varaston laatikosta. Jei...!
My precious...! Olkoonkin jemmauksessa myös ne aidosti huonot puolensa ja se on tapa, jonka ylenpalttisesta harrastamisesta pyrin vilpittömästi eroon, mutta nostalgikko minussa kiljuu riemusta tällaisten vanhojen aarteiden äärellä :)
Vuoden 1994 katalogi on minulle aivan erityisen tärkeä siksi, että sen sivuilla on lukemattomia tuotteita jotka ovat kosmetiikkahistoriassani ensimmäisiä laatuaan. Muistelisin, että varsinaisen ensimmäisen oman Yves Rocher -tilaukseni tein jo vuoden 1993 katalogista, jolloin olin seitsemännellä luokalla ja ylipäänsä aloin käyttää kosmetiikkaa, mutta tuo kirjanen ei ole säilynyt. Vuoden 1994 kirjassa ovat kuitenkin kaikki ne tuotteet, joilla olen kauneudenhoidon tieni aloittanut <3 :)
Acaciane on ensimmäinen "oikea" ihonhoitosarja jota olen käyttänyt. Ajasta tätä ennen minulla ei ole mitään muistikuvia mitä tulee ihonhoitoon, ainakaan en ole käyttänyt erillisiä meikinpoistoaineita tai kosteusvoiteita. Olisinkohan sitten lainannut joitain äidin tuotteita...
Ensimmäinen meikinpoistoaineeni ja kasvoveteni <3
Muistan yhä kaikkien näiden kuvien tuotteiden tuoksunkin... Acacianessa oli sellainen hyvin aikuismainen, mieto, vihreä kasvimainen tuoksu.
Säilytin kasvovettä jääkaapissa kun olin lukenut siitä vinkin jostain kauneuslehdestä.
Huomasin nopeasti, että puhdistusemulsio ei sopinut minulle silmämeikinpoistoon ja silmiä kirveli. Pian tilasinkin erillisen silmämeikinpoistoaineen, tai itse asiassa nämä kummatkin, ja sinisestä tuli monivuotinen suosikkini.
Tuo roosan värinen oli ohuempi ja nestemäisempi kun taas sininen oli paksumpi ja geelimäinen. Siitä lähti rakkauteni geelimäisiin silmämeikinpoistoaineisiin. :) Rakkaus, joka on jatkunut tähän päivään.
Acaciane-sarjan jälkeen kokeilin Camomille-sarjaa. Käytin kasvomeikinpuhdistukseen edelleen emulsiomaista tuotetta, sillä tuohon aikaan en muunlaisista meikinpoistoaineista tiennytkään. Kuvittelin, että meikki täytyy poistaa emulsiolla ja geelimäiset putsarit ovat meikittömän ihon puhdistukseen. Itse asiassa taisin käyttää pelkästään emulsioita aina lukioikään saakka, jolloin siirryin pysyvästi vaahtoavaan putsarityyppiin.
Tykästyin Camomille-sarjasta etenkin yövoiteeseen, jota käytin todella monta vuotta. Itse asiassa kyseinen voide taitaa olla Sebamedin ja Aqualan L:n ohella eniten koskaan ostamani ihonhoitotuote, käytin sitä melkein kolmekymppiseksi saakka. Meitsi on ollut aikoinaan todella uskollinen lempituotteilleen :)
Acacianea tai monia muitakaan 90-luvun puolivälin Yves Rocher -sarjoja ei enää ole, mutta Camomille-sarja on pysynyt valikoimassa kaikki nämä vuodet. Vain nimi on vaihtunut; Camomille --> Calmille --> Bio-Calmille --> Pure Calmille.
Entäs tämä tuoksu..! Oih, ihanin, jännin, kiehtovin tuoksu mitä tiesin tuohon aikaan..! Kuka muu muistaa 8e Jourin..? Se oli 15-vuotiaalle vähän liian aikuismainen mutta ai että mä ihailin tätä tuoksua... Ensin lainasin sitä äidiltä ja sitten sain jonkun tilauksen kylkiäisenä oman minipullon. 8e Jour -tuoksu ei sopinut kouluun vaan käytin sitä viikonloppuisin viihteellä...! ^_^
Arkituoksuina minulla oli Pivoine, Nature ja Magnolia, ja joukko muita, näistä katalogeistahan tuli aina tilattua melkein kaikki mikä vähänkään kutkutteli koska hinnat olivat halvat ja kaiken sai aina vähintään puoleen hintaan. Niinhän se taitaa kyllä olla vieläkin ;) Tarjoushinta on Yves Rocher -tuotteen oikea hinta.
Nämä olivat ensimmäiset kokeilemani Yves Rocherin hiustuotteet. Tätä ennen olin käyttänyt markettituotteita kuten XZ:aa ja Elvitalia. Hydra Vegetal -hiustuotteissa oli aivan ihana, maitomaisen makea tuoksu, mutta se käytännössä jäikin niiden ainoaksi positiiviseksi asiaksi. Muistan, kuinka "erityisen hoitavaksi" mainostettu shampoo tuntui lirulta ja vaahtosi aika miedosti, ja olin vähän pettynyt, kun en tuohon aikaan vielä tajunnut että mieto vaahtoavuus liittyi sen hellävaraisuuteen.
Latvojen hoitovoiteesta en myöskään tykännyt, kun se oli voidemainen eikä tuntunut lainkaan niin silottavalta kuin siihenastinen suosikkini Elvitalin (melkein pelkään silikoniin pohjautuva) latvasuoja oli.
Meikkejäkin tuli totta kai tilattua :) Mutta muistan, että en koskaan pitänyt Rocherin meikkejä heidän vahvuutenaan, etenkin ripsarit olivat ihan kamalia. (Kuka muistaa "Maxi Mascaran" jonka sai usein kaupanpäällislahjaksi...)
Näitä voidemaisia luomivärejä minulla oli kaksi, mutta en koskaan oppinut kunnolla käyttämään niitä.
Kosmetiikkamuseostani löytyy edelleen yksi vuonna 1994 ostettu Yves Rocher -poskipuna... Ja kyllä, toimii edelleen :)
Yves Rocherilta löydämme myös ensimmäisen koskaan käyttämäni meikinpohjustusvoiteen. "Primer"-sanaa ei tuolloin käytetty.
Ko. tuote oli todella erikoinen, sen koostumuksella ei ole mitään tekemistä tämän päivän primereiden kanssa. Se oli koostumukseltaan jäykkää ja kuivakkaa, kuin kiinteää meikkivoidetta. Se ei tehnyt mielestäni iholle yhtään mitään ja tuntui vain epämiellyttävältä levittää.
Ohje "voit käyttää meikinalusvoidetta myös värivoiteeseen sekoitettuna" kuulostaa aivan hullulta; miten jäykkää, kiinteää voidetta saisi ihanteellisesti sekoitettua nestemäiseen meikkivoiteeseen..?
Muistan että tilasin tätä innoissani "kaksi yhden hinnalla" -tarjouksesta ja toinen purkki meni roskiin koska en saanut ensimmäistäkään käytettyä.
Ja kynnet...! <3 Oih, näistä tuotteista alkoi kynsienkasvatusprojektini. :)
Inspiroiduin ystäväni kauniista, pitkistä kynsistä, pyysin häntä tekemään minulle manikyyrin ja tilasin seuraavana päivänä satsin omia kynsienhoitotuotteita :)
Vuoden 1994 katalogiin olen ympyröinyt mitä aion tilata... ^_^
Kosmetiikkamuseossani on yksi pullo "kynsikylpyä". :) Tyhjänä, sentään :D
Seuraavan vuoden Kauneuden Vihreässä Kirjassa tulivat uutuutena nämä hoitolakat, jotka tilasin tietysti kaikki..! ^_^
Näissä oli hienoiset karkkimaiset tuoksut joista liilan tuoksu on jäänyt parhaiten mieleen.
Cap Soleil -sarjasta löytyy seuraava "ensimmäinen"-kategorian tuotteeni; ensimmäinen itseruskettavani. ^_^ Tämän tilasin (kalpean :D) ystäväni vinkistä. Ystäväni kertoi "ihmetuotteesta" jota laitetaan yöksi kasvoille ja aamulla kalpeus on tiessään, sitähän piti heti saada kokeilla...! Tuote tuntui minusta ihan taialta ^_^
...mutta itseruskettavien tuotteiden laatu oli tuolloin jotain ihan muuta kuin tänä päivänä, ja Cap Soleil -voiteella sain sen oikein klassisen kamalan, oranssinläikikkään naaman...! :D Silti käytin tuotetta pitkään koska olin niin haltioissani sen kyvystä häivyttää kalpeuttani... ^_^ Muistan miten rasvainen koostumuskin tuossa oli, se ei meinannut millään imeytyä...
Cap Nature...! Ja mikä "ensimmäinen" tähän sarjaan liittyy..? Ensimmäinen greippituoksuni. <3
Voi Pamplemoussea, se oli jotain aivan ihanaa... Greippi-hajuvesissä on se jännä juttu, että nehän eivät itse asiassa tuoksu siltä miltä oikea greippi tuoksuu, oikea greippi on hapan ja kirpeä, ei yhtään makea. Tai jos onkin makea niin väkevällä tavalla, greippi-hedelmän tuoksussa ei ole mielestäni mitään pehmeää. Mutta kun se siirretään hajuveteen ja liitetään osaksi muuta tuoksukompositiota... oih...! Tuloksena on yksi kiehtovimpia tuoksutyyppejä. Greippituoksut ovat vastustamattomia..! Kaikki eivät ole onnistuneita, mutta yhtä lailla ne vetävät minua puoleensa.... "grapefruit"... taikasana..!
Kun vuotta myöhemmin sarjaan lanseerattiin myös suihkugeelit, niin totta maar ostin senkin :)
Suihkugeeleistä puheen ollen, nämä Les Ondées Parfumées -suihkugeelit olivat, jep, ensimmäisiä omia suihkugeelejäni. Olin hurmaantunut niiden suloiseen pakkaukseen jossa korkki oli kuin vihreä kasvin lehti.
Jos näkisin pakkauksen ensimmäistä kertaa nyt, vuonna 2017, pitäisin sitä todennäköisesti vain halvan näköisenä. 90-luvulla se oli ihana ja elegantti, jotain ihan muuta kuin kaupan Palmolivet sun muut päivittäiskosmetiikkamerkkien suihkugeelit joiden ulkonäkö ei koskaan ole vedonnut minuun.
Vielä yksi jäsen kosmetiikkamuseostani;
Appelsiininkukkakylpyvaahto, sekin vuodelta 1994. Meillä ei ollut omaa ammetta mutta ostin kylpytuotteita käytettäväksi kaverini luona jossa vietimme usein tyttöjen iltoja.
Ostin näitä kaksi yhden hinnalla -tarjouksesta, ja toinen jäi käyttämättä... Sisältökin oli vielä joitain vuosia sitten tallella, mutta kaadoin sen lopulta viemäriin (joo ehm, miksi säilyttää 20 vuotta vanhaa kylpyvaahtoa..? Aioinko joskus testata vieläkö se vaahtoaa..?) Pullon säästin koska en halua luopua näistä muutamista vanhimmista kosmetiikapakkauksistani. Kreisi-jemmailijalle sallitaan oma pieni kosmetiikkahistorialaatikkonsa.
Ja siihen laatikkoon kuuluvat myös nämä esitteet :) <3
Tällaista historian havinaa tänään :)
Toivottavasti kirjoitus toi mukavan nostalgiatripin ainakin muille vanhoille "yvesrocheristeille" :) <3
.
Minkä merkin tuotteilla te olette aloittaneet ihonhoitonne?
Nyt luvassa kokemuksia ja mielipiteitä L'Orealin uudistetusta True Match Minerals -meikkipohjasta.
Tykkäilen kovasti L'Orealin viime vuonna alkaneesta pakkaus/look-uudistuksesta joka näkyy nyt myös uudelleen valikoimaan lanseeratussa True Match Minerals -meikkipuuterissa.
Neliön muotoinen pakkaus ei ehkä ole se kaikkein käytännöllisin meikkipussissa, mutta ovat nämä kyllä tyylikkään näköisiä. Paljon arvokkaamman näköisiä kuin vanhat.
Vanha pakkaushan näytti tältä.
True Match Minerals ei ole ns. "oikea" eli 100-prosenttisesti luonnollinen mineraalimeikkipohja, niinkuin eivät mitkään valtavirtameikkisarjojen lanseeraamat mineraalipohjat (korjatkaa jos olen väärässä, en ole 100-prosenttiseen mineraalipohjaan vielä "normikosmetiikassa" törmännyt).
L'Oreal TMM on kuitenkin ollut selvästi parhaimpia näistä normimeikkisarjojen varianteista, ja vanha TMM nautti laajaa suosiota. Itsekin sitä töissä kokeilin ja tykkäsin, ja kuulin asiakkailta vain positiivista palautetta. True Match Mineralsia kannattaakin tarkastella oikein hyvänä, mineraaleilla rikastettuna meikkipuuterina ennemmin kuin mineraalipohjana, sillä puhtaan mineraalipohjan ideologia ("ei mitään ylimääräistä iholle, minimoidaan kemikaalit ja käytetään vain mineraaleja") ei näissä normikosmetiikkaversioissa täysin toteudu.
TMM:n incistä näemme, että puuteri koostuu monista muistakin aineista kuin mineraaleista, mukana on niin synteettisiä koostumuksen muokkaajia kuin luonnollisia hoitavia ja koostumukseen vaikuttavia ainesosia kuten kaoliinia ja karnaubavahaa.
Mineraaliosastolta löydämme kalsiumin, manganeesin, magnesiumin, kuparin ja sinkin sekä värikosmetiikan "työhevoset" titaanidoksidin ja mican. Viimeiset kaksi tuovat mineraalipohjaan peittävyyttä ja valoaheijastavuutta (mica on kiillemineraali), ensimmäisillä on hoitavia funktioita kuten humektanttisuus (kyllä, mineraalit sitovat ihoon kosteutta).
Kosmetiikkanörtteilyä:
Miten ulkoisesti käytetyt mineraalit tarkalleen ottaen hoitavat ihoa kosteuttavuuden lisäksi, on seikka, josta ei ole sellaisia tutkimuksia joiden pojalta useimpien niistä virallinen funktio kosmetiikassa olisi lainsäädännöllisesti tarkempi kuin 'hoitava'. Tämä termi siis tarkoittaa, että kosmetiikan ainesosalla on iholle hyödyllisiä vaikutuksia, mutta näitä vaikutuksia ei ole todistettu riittävin tutkimuksin.
Mineraaliainesosien tutkimuksin todettuja ihonhoidollisia funktioita kosmetiikassa ovat UV-säteilyltä suojaavuus, antioksidanttisuus, kosteuttavuus ja antimikrobisuus, mutta nämä eivät siis toteudu kaikissa mineraaliyhdisteissä.
Vanhassa TMM-pakkauksessa tuli mukana korkkiin kiinitetty sivellin, uuteen myydään sivellin erikseen.
Huomio kiinnittyy myös uuteen, selvästi cushion-meikkitrendistä vaikutteita saaneeseen tension pact -verkkoon (minulle tuttu mm. Misshan Geum Sul -meikkivoiteesta). Puuterimaisessa mineraalimeikkituotteessa, jossa puuteri ravistellaan purkista toiselle alustalle, tension pact -ratkaisut eivät tuo olennaista hyötyä tuotteen annosteluun, mutta näyttäähän kuvioitu verkko tietysti nätimmältä perinteisen rei'itettyn muovivälikannen rinnalla.
Mietin, olisiko verkkojuttua kuitenkin haluttu käyttää sen tyyppisesti, että erilliselle alustalle ravistelun sijaan puuteria otettaisiinkin siveltimeen suoraan rasiasta, painelemalla sivellintä joustavaa verkkoa vasten. Verkon läpi siveltimeen sitten tarttuisi sopiva määrä mineraalipuuteria. Voisikohan toimia..?
No...
...ainakin siveltimen täytyy tällöin olla tosi pieni ja kapea, sillä normaalikokoinen kabuki ei TMM:n purkkiin mahdu.
Kuvassa Idun Mineralsin kabuki joka on suosikkini mineraalimeikkipohjan levitykseen. Toinen suosikkini, pienempi ja tiheämpi Uoga Uogan kabuki on tällä hetkellä Maarianhaminan asunnolla joten sitä en ole vielä päässyt testaamaan purkkiin.
Kertokaa te muut uuden TMM:n ostaneet miten annostelette puuteria rasiasta..? Ehkäpä erikseen myytävä TMM-sivellin on mitoitettu purkin kokoon, mutta en ole sivellintä vielä nähnyt livenä (sitä ei ollut siinä myyntipisteessä josta TMM:ni hankin).
True Match Mineralsin jälki on kaunista ja kuultavaa, ihan "ehdan" mineraalipohjan näköistä ja tuntuista. (Ai miten mineraalipohjan erottaa muunlaisesta puuterimaisesta meikkipohjasta? Siten, että mineraalit tekevät meikkipohjaan kermaista ja jopa vähän voidemaista tuntua ja koostumus ikäänkuin "sulaa" iholle ja tuntuu sormien välissä hieroessa sileän liukkaalta, tavallinen meikkipuuteri viimeistelypuuterista puhumattakaan ei tunnu siltä.)
Kuulto ei näy kuvassa mutta TMM:n jälki on valoaheijastavampaa kuin vakkarini Lily Lolon. Ei yhtä hohtavaa kuin vaikka Idunissa tai Bare Minerals Originalissa, mutta hohtavaa kuitenkin. Minun silmääni hohto on oikein kaunista, mutta voi korostaa ihohuokosia joten suurihuokoiselle iholle en tätä suosittele.
En saanut kuultavuutta näkymään edes tässä swatch-kuvassa, mutta kyllä se siellä on :D
Sävy 4W Golden Natural sopii ihoni tämän hetkiseen sävyyn täydellisesti. (Jännitän tässä jo jääkö ihoni tänä talvena vielä viimekin talvea tummemmaksi... nyt siis käytössä sävyt joita ennen olen käyttänyt vain kesäisin reilusti ruskettuneella iholla).
"Tuomioni"? Tykkään! Vaikka tämä ei 100-prosenttista mineraalitavaraa olekaan, se näyttää hyvältä ja toimii ihollani, joten kyllä purkki tulee ehdottomasti käytettyä loppuun. Sävykin on niin täydellinen.
True Match Minerals -purkissa on puuteria 10 g ja se maksaa kahden kympin kieppeillä. Itse maksoin purkista 19,90€ (Kuopion Carlson) mutta esimerkiksi Sokoksella hinta on 21,50€.
Muita speksejä:
Kenelle?
Kuluttajalle, joka pitää puuterimaisesta meikkipohjasta ja haluaa hoitavamman vaihtoehdon perinteiselle meikkipuuterille. Mineraalien kosteutta sitovien ominaisuuksien ansiosta mineraalipitoinen meikkipuuteri sopii myös kosteusköyhälle iholle, joskin kuiva iho vaatii yleensä totuttelukauden mineraalimeikkiin siirtyessä.
Kuluttajalle, joka pitää luonnollisen näköisestä ja helposta meikkipohjasta (ainakin allekirjoittaneen mielestä mineraalipohja on aina nopeampi sutia kasvoille kuin nestemäinen meikkivoide. Sitä ei myöskään tarvitse häivytellä ja tasoitella niinkuin nestemäistä = helppoa.)
.
P.S. On eräs toinen meikkipohja joka on saanut suurimman huomioni viimeisen kuukauden aikana, siitä saatte kuulla maanantaina..! Sanonpahan vain että luonnonkosmetiikan meikkivoiteet ne sen kuin paranee...! <3
* Sis. mainoslinkkejä
Jos blogit ovat "pahoja" ostotarpeiden luojia, niin niin ovat kaveritkin.
Vierailin viime viikolla parhaan kaverini luona Kuopiossa, ja puhutaan sen tason kosmetiikkafriikistä että mun meikkikokoelma on vain kalpea aavistus tämän meikkimonsterin tursuavien aarrelaatikoiden vierellä. Vierailut Milin luona ovat kuin vierailuita meikkitaiteen galleriaan.
Milin erityisrakkaus ovat huulimeikkituotteet, ja tällä hetkellä tietenkin trendin mukaisesti mattapunat. (Minä suosin trendin vastaisesti aina vain kiiltoja... <3)
Viimeisimpien hankintojensa joukossa Mili esitteli kauniiseen maitolasiseen hylsyyn pakatun Kicksin nestemäisen mattahuulipunan. "Uuu, haista, tää tuoksuukin niin hyvälle".
Joo, ja se näyttikin hyvälle. Niin hyvälle, että paria päivää myöhemmin löysin itseni Kicksin kassalta kolmen Liquid Lipstickin kanssa.
Ihanuudet...!! Kuvassa vasemmalta oikealle 07 Your Lips But Better, 08 Sweet Kiss ja 09 Perfect Nude. *
Voi sanoa että sävymaailma todellakin puhuttelee minua..! <3 Olin ihan hilkulla ostaa vielä neljännen, nimi oli Raspberry-jotain.
Swatcheissa sävyt näyttävät vieläkin kuolattavammilta..! Ahh, siis suunnitteliko joku nämä juuri minulle..? Murrettua marjaisaa liilaa ja roosaa... Rakastan!
Mili kehui koostumusta supermiellyttäväksi ja ohueksi, ja sitä se todellakin on. Kun punan on levittänyt huulille sen olemassaolon kohta unohtaa. Ohut neste kuivuu huulille joustavaksi kerrokseksi joka ei tunnu yhtään kuivalta. Ei halkeile, ei hilseile. Eikä oikeastaan tunnu yhtään miltään. Kultaa..!
Vaikka alkuvuodesta jo löysin The Balmin todella mukavan tuntuisen mattapunan, on asenteeni mattapuniin edelleen vanhasta tottumuksesta vähän kankea. Kiinnostukseni kohdistuu perusmieltymysteni mukaisesti vieläkin ensisijaisesti kiiltäviin huulikiiltoihin tai satiinisiin, kevyesti hohtaviin creme-laatuihin.
Mutta hyvänen aika, kun tarjolla on tällaista laatua niin voisin päivittää asenteeni ja alkaa siirtyä mattaisenkin käyttäjäksi..! Ainakin näitä Kicksin kaunokaisia tulen todellakin käyttämään.
Kaikki kolme ovat tosi kauniita mutta suosikkisävyni on näistä liilaisin, Your Lips But Better. *
Lipstick with flu face...
Olen parhaillaan kovassa flunssassa enkä tänä aamuna ollut varma jaksanko edes meikata kun olen kotona potilaana ja joutuu koko ajan niistämään. Otin Your Lips But Better -huulimeikkikuvan tällä lailla hemaisevasti meikittömänä, kun halusin kuitenkin blogijuttuun tästä lempparistani myös kokonaamaversiollisen kuvan. (Jännästi huulipunasävyt hahmottuvat aina paremmin kun on koko naama ympärillä, vs. pelkkä huulikuva.)
Muutamaa tuntia myöhemmin olin kuitenkin sen verran piristynyt että heitin vähän tasoitusta naamaan, ja Perfect Nude -huulipuna kuvattiin jo vähän freesimmällä naamalla.
Tässä kuvassa huulilla siis sävyistä vaalein, Perfect Nude,* ja Kicksin hyllystä päätellen kenties myös sävyistä suosituin, sillä kaapaisin koriini viimeisen myyntikappaleen.
Kasvoilla myös muita viime aikojen hankintoja; L'Oreal True Match Minerals -meikkipohja ja Essencen halpisripsari, joista kummastakin tulossa piakkoin oma esittely. No, voin jo sanoa että kummatkin ovat tosi hyviä, neljän euron hintaansa nähden etenkin Essencen Lashes Of The Day -maskara. Sekin muuten Milin kylvämiä ostohaluja.
On aika "perfekt". :)
Sweet Kissin * kuvasin jo aiemmin niinikään flunssasta nuutuneella naamalla ja siitä saa riittää pelkkä huulikuva. Sweet Kiss on ostamistani sävyistä raikkain ja helein, mutta kuitenkin mukavan hillitty ja murrettu sopiakseen arkeen.
Tykkään kyllä voimakkaistakin huulipunasävyistä mutta olen huomannut, että ne kuitenkin ovat sen verran perusmukavuusalueen ulkopuolella, ettei niitä tule oikeastaan käytettyä kuin juhlissa. Tavalliseen päivämeikkiin valitsen aina neutraaleja kiiltoja tai murrettuja huulipunasävyjä, niin olo on kotoisa <3
Kicksin Liquid Lipstick -huulipunat maksavat 13,90€. Ne ovat tällä hetkellä kampanjatarjouksessa -25% eli vieläkin halvempia. En innoissani edes tajunnut että ne ovat alennuksessa ja kassalla tuli iloinen yllätys kun ne maksoivatkin vähemmän kuin luulin..! :D Kampanja on voimassa 14. marraskuuta saakka.
Suosittelen tsekkaamaan! Kiitos Mili ^_^
P.S. Ja niin - nämä siis myös tuoksuvat kevyen suklaiselle...! :)
Tänään haluan esitellä ihastuttavan hemmotteluvoiteen josta varmaan muutkin tykkäävät, mutta arvelisin tuoksuherkkien kiinnostuvan erityisesti. Alempana koen lisäksi tarvetta avautua pimeän ajan "vaikeista ajoista" joita tuikkuhullu kohtaa kaupoissa... :D
Moni luonnonkosmetiikkalukijoistani varmaan tunteekin Nurmen, tuon pienen virolaisen perheyrityksen jonka suloisen simppelit kosmetiikkatuotteet valmistetaan käsin. En käytä 'simppelit'-ilmaisua tässä yhteydessä kuvaamaan tuotteiden laatua vaan valikoimaa - Nurme keskittyy valmistamaan koko perheelle sopivia perustuotteita saippuoista vartaloöljyihin ja -kuorintoihin jättäen hi-tech seerumit ja fermentoidut eliksiirit muille firmoille.
Nurmen periaatteisiin kuuluu mm. kunnioittaa raaka-aineiden ominaistuoksuja eivätkä he halua lisätä tuotteisiin tuoksuainesosia. Näin ollen kaikki Nurmen tuotteet sopivat tuoksuyliherkille ja -allergikoille.
Nurme on myös siinä mielessä ihana brändi, että se kiireettömällä uusiutumistahdillaan edustaa slow life -ideologiaa, josta meikäläinen diggaa. Niin paljon kuin kosmetiikkaa rakastankin, mielestäni uusia tuotteita ei tarvitsisi olla pukkaamassa markkinoille harva se kuukausi. Kaupallisille yrityksille se on tietysti elinehto, kuluttajan mielenkiinto on pidettävä jatkuvasti yllä ja asiakasta on stimuloitava uutuuksilla. Nurmen kaltaiset slow-companyt ovat virkistäviä poikkeuksia hektisen kosmetiikkamarkkinan seassa.
Nurmen viimeisin uutuus, liekö jopa tämän vuoden ainoa <3 uutuus, on ihastuttava Rich Shea and Almond Cream. Voide on tarkoitettu vartalolle ja ihanteellisesti kuivalle iholle, mutta en näe syytä miksipä tätä ei voisi laittaa kasvoilleenkin. Jos siis on todella kuiva iho.
Ruusukuvioinen purkki on minusta älyttömän suloinen..! Siinä on jotain vanhanaikaista mutta elegantilla tavalla, purkkia katsellessa tulee jotenkin tyyni ja hyvä olo :) (Joo, eikö ole hassua että kosmetiikan pakkaus voi tuoda tällaisia viboja...) Olen saanut voiteen testiin maahantuojalta.
Koostumus on jotain ihan muuta kuin Nurmen aikaisemmissa, nestemäisissä vartaloemulsioissa. Body lotion -nimellä kulkevat, pumppupulloihin pakatut voiteet ovat täyteläisiä ja rasvaisia mutta koostumukseltaan aika litkumaisia, uutukainen taas on niin ylellisen kermaista kuin olla voi - kuin oikein tiiviiksi vatkattua kermavaahtoa.
Iholla se jää ihme kyllä jopa vähemmän rasvaisen tuntuiseksi kuin aiemmin testaamani Grapefruit Body Lotion. Vaikka Shea and Almond on paksumpaa, se kuivuu iholle jättäen Greippi-lotionia himmeämmän pinnan.
Tuntuu, että kosmetiikkamarkkinoilla hajusteettomat tuotteet ja tuotesarjat ovat usein jotenkin kliinisen ja arkisen näköisiä, ja harvoin kohtaa mitään oikein ihania hemmottelutuotteita jotka olisivat hajusteettomia. (Ikäänkuin tuoksuherkät asiakkaat olisivat myös yliherkkiä kauniille pakkauksille tai eleganteille koostumuksille...) Nurmen kermavaahtovoide on mukava poikkeus tässä stereotypiassa.
Runsaassa voiteessa kuivaa ihoa hellivät luomulaatuiset auringonkukansiemenöljy, kaakaovoi, sheavoi, jojobaöljy, vehnänalkioöljy, manteliöljy ja aprikoosinkiviöljy.
Voiteesta lähes 90% on luomuperäisiä ainesosia. Raaka-aineiden muodostama "tuoksuton" tuoksu on erittäin neutraali, ehkä kevyen pähkinäinen, jos nyt jotain haluaa hakea.
Pienen yrityksen käsintehty kosmetiikka ei tietenkään ole halpaa, ja Shea and Almond -voidepurkki maksaa (ainakin maahantuojan omassa verkkokaupassa, muualla en ole vielä hintoja nähnyt) 21,60€ / 150 ml. Shea and Almond -voidetta alkaa varmaan pian näkyä Nurmen jälleenmyyjillä kuten Ruohonjuuressa. Verkkokaupoissa en ole sitä vielä bongannut.
Hinta vähän kirpaisee, mutta tässä voisi olla vaikkapa mainio lahjaidea kuivaihoiselle tuoksuallergikolle. Vähän nätimpi pakkaus ja henkilökohtaisempi ajatus kuin apteekin hajusteettomassa perusrasvatuubissa... :)
*
Ja sitten siihen tuikkuasiaan.
Tämä vuodenaika houkutuksineen on ihan kamala.
Ei, en tarkoita kauppojen ihania joululahjapakkauksia, vaikka nekin kyllä vetävät puoleensa. En tarkoita viimeisimpiä joululevyjä - niitä voi kuunnella Spotifyssa. En tarkoita joulukoristeitakaan, vaikka ihan täyden vahvuuden jouluihminen olenkin.
Tuikkukipot. Lämpökynttiläkupit. Millä nimellä näitä pikkuisten lämpökynttilöiden alusia haluaa kutsua.
Mä rrrrrrakastan niitä. Ne ovat ihania. Ne ovat söpöjä. Ne luovat tunnelmaa. Haluan ostaa niitä lisää. lisää. LISÄÄ. Ihan kauheaa.
Olen kertonut teille jemmailuluonteestani ja tavaranvähennysprojektistani, ja olen mielestäni onnistunut tosi hyvin muuttamaan ja uudellenohjelmoimaan asennettani tavaranhankintaa kohtaan. Olen nykyään erittäin tietoinen jokaisen uuden hankinnan tuomasta kuormituksesta meillä kotona, ja siksi ostankin hyvin harkiten. (Okei, kosmetiikkaa en tarvitse YHTÄÄN mutta ostan sitä blogisisältöä varten, ja perustelen ettei se siksi ole, köh, turhaa.)
Olen päässyt yli vuodevaatteidenostohimostani ja uusien kahvimukien ostotaipumuksesta. Kaiken maailman säilytysrasioiden ja -laatikoiden ostovietin olen myös onnistunut tehokkaasti vaimentamaan. Ostan todellakin älyttömän vähän yhtään mitään.
Mutta nämä tuikkukupit... tästä heikkoudesta en vielä ole päässyt voitolle..! Minun on todella vaikea kulkea kaupoissa kauniiden, lasisten tuikkukuppien ohi. Pysähdyn aina hipelöimään kun näen jonkun oikein kauniin tai kiinnostavan yksilön. Erityisesti kaikki huurteiset tai kullan ja metallinhohtoiset kipot vetävät minua puoleensa, joskus hellyttävät kuvioinnitkin. Eilen eräät siili- ja pöllökuvioiset tuikkukupit olivat hyvin lähellä hypätä ostoskoriini. Lopulta onnistun pysymään tiukkana.
Mutta toisessa kaupassa sitten...
Ostin nämä. (....ja kun nuo neljä pientä oli puoleen hintaan......)
Kotiin tultua ja kynttilät sytytettyä sitten harmitti pirusti kun olin väärinarvioinut pienempien kippojen läpikuultavuuden. Haluan tuikkukuppieni materiaalin olevan sellainen, että liekin valo kuultaa kauniisti läpi ja luo tunnelmallisen valonkajon kupin ympärille. Nämä eivät tee sitä. Möh. Ja ei pysty palauttamaankaan koska ovat aletavaraa.
Ihan oikein mulle varmaan ;)
Meillä on jo kaapeissa kymmeniä tuikkukippoja ja muita kynttilänalusia. Mä en. tarvitse. uusia. Tarvitsemisellahan ei tietysti olekaan asian kanssa mitään tekemistä - mä vain haluan niitä.
Ja jos haluan uusia - voisinko sitten edes viedä vanhoja keräykseen? Tässä on varmaan se suurin ongelma.
Huokaus.
Tunnistaako joku muukin itsessään tämän heikkouden? Onko joku teistäkin hulluna tuikkukuppeihin? Montako omistatte? :D
(... ja joo, entäs sitten nuo kauniit tuoksukynttilät omissa lasipurkeissaan... ei edes lähdetä sille tielle...)
Tänään jatketaan ylellisen apteekkikosmetiikan merkeissä. Esittelyssä Lieracin uudet puhdistustuotteet kasvoille, jotka perustuvat - tadaa - kaksoispuhdistusteknologiaan.
Ensin mietin että hetkinen, miten yhdessä tuotteessa voi toteutua kaksoispuhdistuksen mekanismi, mutta otettuani tuotteet käyttöön oivalsin mistä on kysymys.
Lieracin jännissä putsareissa on itse asiassa kolmenlaista erilaista puhdistusmekanismia; rasvoihin perustuvaa, vesipohjaista eli tensideihin perustuvaa sekä kemiallisesti kuoriviin ainesosiin perustuvaa.
Kerrataan vielä klassisen kaksoispuhdistuksen idea: ensin iholta irrotetaan rasvaliukoinen lika kuten meikki ja ihotali rasvamaisilla ainesosilla, sitten puhdistetaan vesiliukoinen lika ja rasvaputsarin jäänteet tensidi-pohjaisella eli useimmiten vaahtoavalla puhdistustuotteella. Myös misellivesi perustuu tensideihin. Ihoon kertyy päivän aikana monenlaista likaa kuten pölyä, saasteita, hikeä ja ihon omia rasvoja, ja nämä saa poistettua perusteellisimmin käyttämällä sekä rasvaliukoisia että vesiliukoisia puhdistajia.
Lieracin Double Cleansing -putsareista kahdessa toteutuu klassinen rasva/tensidi-mekanismi, yhdessä rasva/entsymaattinen. Aloitetaan kursailematta suoraan lempparistani :)
Ja muuten - kuten hoitovoiteista, myös putsareista on Yliopiston Verkkoapteekissa tarjous; kaikki Lierac Double Cleansing -puhdistustuotteet saa 15% alennuksella koodilla KARKKIPÄIVÄ1. Kaupan päälle saa ihanan Hydragenist-hoitosuihkeen.
FOAMING CREAM
Sopii erityisesti: sekaiholle
Ihan mahtava, kirjaimellisesti 2-in-1 tuote! :)
Mitään tämän tyyppistä putsaria en ole koskaan aiemmin kokeillut, ja etenkin nyt kun olen siirtynyt tunnolliseksi kaksoispuhdistuksen käyttäjäksi, ihastuin Foaming Creamin helppouteen täysillä. (Minähän hurahdin syksyllä kaksoispuhdistukseen eikä paluuta entiseen enää ole.)
Foaming Cream levitetään ensin kuivalle iholle, jolloin se toimii kuin rasvapohjainen putsari. Tuotteen ihotuntuma on kuin oikein paksussa ja täyteläisessä puhdistusemulsiossa, mitään maitoa tämä ei tosiaan ole vaan kunnon tömäkkää tavaraa jolla lähtee vahvakin meikki. Voidetta hierotaan kuivalle iholle kunnes meikki liukenee. Sen jälkeen kasvoille lisätään vettä jolloin koostumus vaahtoutuu. Vesipohjaiset puhdistusaineet eli tensidit vapautuvat nyt, vievät iholta mukanaan loput liat ja rasvafaasin jäänteet ja varmistavat ihon syväpuhdistumisen.
Kemiallisesti kuorivasta vaikutuksesta vastaavat entsyymit (ananas, appelsiini ja papaija) sekä AHA-hapot (maito-, glykoli- ja omenahappo). Kun putsarin antaa hetken vaikuttaa iholla, mikä tulee luonnostaankin siinä vaiheessa kun voidetta hieroskelee hipiälle ja liuottelee meikkiä, ehtivät kemialliset kuorijat vaikuttaa kuolleita ihosoluja poistaen. Tietenkään tuote ei ole varsinainen kuorintatuote, mutta hapot ja entsyymit vahvistavat sen syväpuhdistavaa tehoa. Tarkka ainesosaluettelo näkyy täällä.
Aikamoinen pakkaus kolmea eri tyyppistä puhdistusmekanismia..! Foaming Cream saa minulta erittäin suuren suosituksen ja tuubi on jo tainnut varata paikkansa Vuoden Parhaat Tuotteet -listaltani.
Tällainen 2-in-1-tuote on myös onnen omiaan paljon matkustavalle ihmiselle; minua on jo vähän harmittanutkin, kun uskollisesti noudattamani kaksoispuhdistus tarkoittaa konkreettisesti sekä öljyn että vaahtoputsarin pakkaamista matkoille mukaan, mutta Lieracin Foaming Cream poistaa tarpeen erilliselle öljyputsarille.
BALM-IN-OIL
Sopii erityisesti: kuivalle iholle
Tämä purkki on nyt sitten enemmän sitä kaksoispuhdistuksen ykkösvaiheen tyyppiä, eli ihan rehellinen vedetön rasva/öljyputsari. Balmiputsari, kuten tämän tyyppisiä tuotteita nimitetään. Vaahtoavaa ominaisuutta ei tässä siis ole, mutta kaksoispuhdistavuutta siihen tuo entsyymien ja AHA-happojen mikrokuoriva ominaisuus.
Pehmeä, erittäin rasvainen balmi on unelmatuote kuivalle iholle. Toki se sopii myös muille ihotyypeille perinteisen kaksoispuhdistuksen ykkösvaiheeksi.
Balmi levitetään kuivalle iholle ja koostumus muuttuu pian ihon lämmön vaikutuksesta öljymäiseksi. Meikki pyöritellään irti ja jos haluaa, voi balmin jättää iholle hetkeksi vaikuttamaan jolloin entsyymit ehtivät vaikuttaa.
Minulle on muuten muodostunut kaksoispuhdistuksen myötä ihan uusi hemmotteluaskel ihonpuhdistukseen; olen alkanut tarkoituksella hieroa rasva/öljyputsareita ihoon useamman minuutin ajan jolloin iho hyötyy myös hieronnan pintaverenkiertoa vilkastuttavasta vaikutuksesta. Ja tiesittehän, että hieronta yhdessä öljyn kanssa auttaa myös irrottamaan huokosiin "jumahtanutta" talia kuten mustapäitä. Kevyt, lempeä ja paineleva hieronta (ei hankaus) on iholle loistavaa extrahoitoa joka tulee suoritettua nyt luonnostaan rasvaputsareita työstäessä.
Kun iholle lopuksi lisää vettä, emulgoituu koostumus maitomaiseksi ja on helpompi huuhdella iholta kuin "pelkkä" rasva. Lieracin Balm-in-Oil kuitenkin selvästi jättää ihoon rasvamaista pintaa, minkä vuoksi se on erinomainen juuri kuivalle iholle.
MICELLAR MILK
Sopii kaikille ihotyypeille.
"Misellimaito" on vaahtoavan voiteen ohella toinen suosikkini Double Cleansing -tuotteista! Jälleen hybridituote; tässä purkissa yhdistyvät emulsion (rasvapohjainen puhdistus) sekä misellaariveden (tensidipohjainen puhdistus) ominaisuudet. JA - tämä on myös älyttömän hyvä silmämeikinpuhdistukseen!
Tuote tulee ulos perinteisen puhdistusmaidon näköisenä, mutta onkin itse asiassa misellivesi jossa on normaalia enemmän öljyfaasia. Tuote levitetään iholle vanulapulla, ja kun se kohtaa ihon, koostumus muuttuu nestemäiseksi, sanoisinko aavistuksen geelimäiseksi, vähän kuten hoitavat kasvovedet.
Kovin vahvaa kasvomeikkiä en tällä lähtisi itse puhdistamaan, siihen paksumpi Foaming Cream ja Oil-in-Balm ovat parempia, mutta kevyen meikin tai päivän aikana kertyneen lian (pöly, saasteet, ihotali) misellimaito poistaa. Samoin silmämeikin, ja kirvelemättä, mikä saa minut aina erityisen iloiseksi. Superherkät silmäni ärtyvät melkein kaikista putsareista (esimerkiksi normaalit emulsio- tai öljypohjaiset silmämeikinpoistoaineet eivät käy, kirvely on taattu), enkä myöskään siedä perinteisiä nestemäisiä koostumuksia koska kaipaan silmämeikinpuhdistajalta liukuvuutta --> vähemmän hankausta --> hellävaraisempi iholle.
Olen käyttänyt Micellar Milkiä eniten silmämeikinpoistoon mutta myös ihon aamuputsaukseen ja Oil-in-Balm-putsarin jälkeen, jolloin misellimaito poistaa iholta balmin jättämän rasvaisuuden.
GEL LOTION
Lierac-puhdistuksen viimeistelee täyteläinen Gel Lotion -kasvovesi. Tämä kosteuttava ja silottava kasvovesi sisältää muita Double Cleansing -linjan tuotteita korkeamman pitoisuuden AHA-happoja ja entsyymeitä sekä huokosia supistavaa silmäruohouutetta. Koska kasvovesi jätetään iholle, pääsevät hapot ja entsyymit vaikuttamaan paremmin kuin poishuuhdeltavissa tuotteissa.
Gel Lotionin kuvauksessa korostetaan enemmän puhdistavaa ja ihoa silottavaa vaikutusta, mutta minusta alkoholiton, täyteläinen ja hyaluronihappopitoinen koostumus tekevät tästä myös kosteuttavan ja hoitavan tuntuisen.
Kaikissa Double Cleansing -tuotteissa on raikkaan kukkainen tuoksu. Virallisen tuoksukuvauksen mukaan "tuoksussa yhdistyvät jasmiini, gardenia ja lootuskukka, pohjatuoksun ollessa hurmaava valkoinen myski".
*
Yliopiston verkkoapteekin kampanjassa näihin ihaniin putsareihin voi nyt tutustua 15% alennushintaan. Alennuksen saa koodilla KARKKIPÄIVÄ1.
Alennus koskee normaalikokoisia tuotteita.
Hintatiedot: (edit. lisätty matkakokoiset tuotteet)
Foaming Cream 150 ml - norm. 25,80 €, tarjoushinta 21,93 €
Foaming Cream 30 ml (matkakoko) 7,95 €
Oil-in-Balm 120 g - norm. 26,80 €, tarjoushinta 22,78 €
Micellar Milk 200 ml - norm. 25,80 €, tarjoushinta 21,93 €
Micellar Milk 30 ml (matkakoko) 7,95 €
Gel Lotion 200 ml - norm. 25,80 €, tarjoushinta 21,93 €
Gel Lotion 30 ml (matkakoko) 7,95 €
Sekä puhdistustuotteiden että hoitovoiteiden tarjous on voimassa 20.11. saakka. Kaikkiin tilauksiin saa kaupan päälle kosteuttavan ja hoitavan Hydragenist-suihkeen (30 ml). Postikulut saa veloituksetta vähintään 40 € tilauksissa.
Huomenta kaunokaiset!
Olemme jälleen ideoimassa Pohjolan Matkan kanssa uutta kauneus-teemaista lukijamatkaa, ja tällä kertaa kohteena olisi kotoisasti meidän oma Helsinki.
Lukijamatkalla Tallinnassa
Ulkomaille suuntautuvissa matkoissa on aina omat, erilaiset kustannusrakenteensa. Kotimaan matkan voi toteuttaa pienemmillä kustannuksilla ja tiiviimmällä aikataululla, jolloin budjetti tai käytössä oleva aika eivät kenties rajaa yhtä paljon mahdollisuuksia osallistua.
Moni on esittänyt kiinnostusta osallistua "kauneushörhöjen" ohjelmallisiin tapaamisiin, mutta kaikilla ei ole varaa tai aikaakaan lähteä ulkomaille suuntautuvalle matkalle. Nyt toiveissa olisi pieni hemmotteleva viikonloppureissu jolle useammalle olisi helpompi päästä mukaan :)
Meitä kutkuttelisi järjestää rento kaksipäiväinen (pe-la tai la-su) minireissu Helsinkiin keväällä.
Matkaohjelmassa olisi kiinnostavia vierailuja kauneusalan kohteisiin kuten aiemmillakin matkoilla, rentoilua mukavassa hotellissa (Pohjolan Matkan Piia kertoi mm. hotelliuutuudesta, jossa "olisi kiva lökötellä lämpimässä kattouima-altaassa huimien näköalojen äärellä pimenevässä illassa ja nauttia vaikka kuoharia".... Ooo, ei kuulosta pahalta..!) ja vapaata shoppailuaikaa, tai mitä nyt Helsingissä haluaakaan tehdä.
Vierailulla Mádaran tehtaalla Riikassa
Itse kun olen niin matkailu- ja elämysorientoitunut niin pää pursuaa kaikenlaisia muitakin ideoita spa-hoidoista viinimaistajaisiin... :D
Tällaiset tietysti lisäävät kustannuksia, eikä yhden yön reissulla ole määräänsä enempää aikaa ohjelmalle, mutta tämän vuoksi halusinkin heittää ilmaan avoimen tiedustelun kiinnostustanne koskien. On varmasti järkevää selvittää, olisiko tällaiselle reissulle lähtijöitä ylipäänsä :)
Ideoita saa esittää vapaasti :)
Minusta ajatus Helsingin matkasta on mahtava ja olisi älyttömän kivaa päästä taas vähän "luokkaretkeilemään" kanssanne :) Lopulta, aiempien lukijamatkojen perusteella mahdollisuus viettää aikaa muiden samanhenkisten kauneudesta kiinnostuneiden seurassa, onkin ollut reissujen antoisinta sisältöä. Ja tätähän voi tehdä myös kotimaan rajojen sisällä :)
Miltäs Helsingin lukijamatka kuulostaa? :)
Pohjolan Matkalta toivottiin myös ajankohdan kartoitusta. Tällä hetkellä potentiaalisia ajankohtia olisivat viikonloppu ennen pääsiäistä tai viikonloput sen jälkeen; 23.-24.3. tai 6.-7.4. tai 13.-14.4. (nämä ovat perjantaista lauantaihin -päivämääriä, myös lauantaista sunnuntaihin on mahdollinen ja todennäköisesti tällöin useammalla työssäkäyvällä olisi mahdollisuus päästä mukaan.)
Kiinnostuitko? :) <3
