Karkkipäivän synttäriarvontaan tuli yli 900 osallistumiskommenttia, ja olipahan niissä lukemista. :) Osallistumisehtonahan oli kertoa blogista tai bloggaajasta jotain, mitä vain lukija voi tietää.
My Little Ponyt ja karppaus kuuluivat suosituimpiin vastauksiin, kuten myös listamania ja "laihialaisuus". Myös koirat Totti ja Viivi sekä Casa Karkkipäivän "hobittiparvi" saivat paljon mainintoja. Olin liikuttunut, kun yllättäen myös sisareni O oli jäänyt monenmonelle lukijalle mieleen.
O. Siellä jossain.
Koirien kunnosta oltiin huolissaan, kun niistä ei ole kirjoitettu vähään aikaan. Totti ja Viivi lähettävät terveisiä ja vakuuttavat voivansa hyvin! :) Tässä Mr. Karkkipäivän iPhone-taiteilu toissapäivältä. (Pikkuisethan eivät muuten ole omiani, vaan hoidokkeja. Virallisesti ne ovat sisareni.)
Nauratti, kun muutama lukija muisti ponipesusienikampaukseni yli kahden vuoden takaa..!
* *
Mutta nyt sitten voittajiin. Arvonnan suoritti tuttuun tapaan Random.org.
DIOR-setti menee nimimerkille Anskuliini joka jätti seuraavan kommentin:
"Nassukka!!!:)Siinä vastaus jota kukaan ulkopuolinen ei voi tietää lukematta blogiasi.He eivät voi tietää miten tärkeä ja ihana Nassukka-pehmoankka on sinulle! Ja lukematta blogiasi he eivät saakaan tietää miten huikeita meikkejä ja rehellisiä tuotearvosteluja täällä on! :)"
LUMENE-tuotteet menevät nimimerkille Molly. Hän kirjoitti näin:
"Olen lukenut blogiasi jo puoli vuotta, mutta olipas silti vaikeaa keksiä, mitä vastaisin tähän kysymykseen :) Sanotaan vaikka, että käytät Lily Lolon mineraalimeikkejä ja meikkipohjasta sävyä Blondie ja muistaakseni kesäisin jotain toista sävyä, jonka nimeä en muista ja tykkäät laittaa blogiin mieluummin kuvia, joissa näkyy vain osa kasvoista, koska ne on helpompia. Huolisin palkinnot 2 ja 3."
LAVERA-paketti menee nimimerkille Laura V., joka kirjoitti näin:
"Tässä jotain jutskia sinusta tai blogista:))
-Keräät MLP-poneja
-Olet viettänyt aikaasi paljon Ahvenanmaalla, kun työskentelit siellä
-Meikkaat joskus myös Mr. Karkkipäivän silmäluomia..!
-Et kuulema välitä niin kauheasti hiustesi laitosta/värkkäämisestä
-Sanot, ettet ostele juurikaan uusia vaatteita
-Blogin bannerin sateenkaarimeikki on (muistaakseni) tehty mineraalimeikeillä (Mad Minerals?)..:)
Toivottavasti jotain voittais! Hyvää synttäriä!"
Yllätysyllätys, täältä pesee vielä bonuspalkintona hyvin karkkipäivämäiset lahjat kolmelle lukijalle! Sain arvottavaksi kolme settiä Fazerin uusia, kesäkuussa kauppoihin saapuvia Angry Birds -nameja! :)
Nämä namupussukat lähtevät seuraaville nimimerkeille:
Marde
"Lueskelen blogiasi aina silloin tällöin, kuitenkin viikottain :). Tässä joitain asioita sinusta :tykkäät listata asioita, harrastat intohimoisesti karppausta ja rakas siskosi asuu “maailmalla”. Viimeiseksi asiaksi haluan sanoa, että teet aivan ihania ja värikkäitä meikkejä ja koitankin ottaa pientä vinkkiä sinulta näissä meikkiasioissa;)"
Kaius
"Jos ottaisit tatuoinnin se olisi meri-my little pony nilkkaan. Kerran olet jättänyt Samuli Edelmanin puhelimesta viestin Santeri Kinnusen vastaajaan. Blogin alkaessa et oikeastaan meikannut kulmakarvoja. Olet asunut Ahvenanmaalla. Tykkäät vaahtoavista putsareista ja sinulla on sisko O, joka asuu toisella puolella maapalloa. Nämä tulivat mieleen ensimmäisinä. Olen lukenut kaikki blogitekstisi ainakin kerran, useimmat huomattavasti useampaan otteeseen. Minä. Olen. Koukussa. Tähän. Blogiin. Hyvää kevättä Sanni! (Vai oliko se Inkivääri?)"
Sannu
"Tykkäät My Little Ponyista ja Ahvenanmaasta, olet innokas karppaaja ja tilastohirmu ja Lorealin Golden Beige on usein suosittelemasi vaalea luomiväri :). Onnea 3v.! :)"
. . .
Lopuksi vielä nimimerkki soyan mieletön runo! Tässä oli jo nähty sen verran vaivaa että soyallekin lähtee jotain pientä kivaa kaappien kätköistä. :)
"Vain Karkkipäivän lukija tietää sen
seikan kovin suloisen,
että Sanni My Little Ponyista tykkää
ja rakkaimpia ponejaan vitriinissä säilyttää.
Ahvenanmaa Sannia puoleensa vetää
mahtaakohan hän sinne tulevaisuudessa rakentaa pesää?
Taitaa kuitenkin luonto viedä pesästä voiton
kuuleehan Ahvenanmaalla lintujen kauniin soiton.
Vaikka Sanni on leppoisa kaveri
sattuu aina välillä henkinen haveri.
Kielioppivirheet tekevät Sannin mieleen aukon,
niin polttavan ja tulisen että täytyy pitää tauko.
Kosmetiikassa kaikki värikäs on ihanaa,
etenkin jos löytyy vivahde lilaa.
Luonnonmukaisuus on järkevää
siksi se on Sannillekin tärkeää.
Oletkos muuten koskaan maistanut Sannin kokkauksia?
Ne ovat vähähiilihydraattisia luomuksia!
Karkkipäivässä postatut ohjeet rokkaa
ja miellyttävät minun lisäksi perheen jokaista nokkaa.
Loppuun haluan vielä kertoa seikan sen,
että olen mukana palkinnon arvonnassa jokaisen.
Toivottavasti tästä tulee hyvä päivä
ja ikkunasta näkyy edes auringon häivä!"
Karkkipäivä-blogi juhlii huomenna 3-vuotistaivaltaan. (Ja sen kunniaksi on muuten aikas kiva arvonta luvassa...!)
Haluaisin kysyä, onko tämänhetkisten lukijoiden joukossa ketään sellaisia, jotka olisivat lukeneet Karkkipäivää ihan alkuajoista (kevät 2009) saakka? Huikatkaas jotain kommenttilootaan! Itse tiedän ainakin kaksi; Lunacracker! (Lunalle muuten vielä kiitokset viimekesäisestä poniadoptiosta!! <3) ja milipili.
Miltä näyttää 3-vuotias lukuina?
9. elokuuta 2009 olin kirjoittanut blogiin ensimmäisen tilastoaiheisen kirjoituksen. Tällöin blogi oli runsaat 3 kuukautta vanha. Baby-Karkkipäivällä oli uniikkeja lukijoita noin 250 päivässä. Nyt vähän varttuneempaa Karkkipäivää lukee 4000-5000 ihmistä päivässä. Tämä luku kertyy niinä päivinä, kun teen postauksen. Ilokseni olen huomannut, että blogia luetaan silloinkin, kun en tänne mitään päivittele. Lomaviikoillakin täällä käy päivittäin vajaa 3000 uniikkia lukijaa. Viikossa teitä käy jopa runsaat 20 000, riippuen tietysti siitä kuinka usein/harvoin olen päivittänyt.
Karkkipäivä ei ole koskaan roikkunut missään Blogilistojen kuumilla listoilla, ja lukijakuntaa on kertynyt tasaiseen, rauhalliseen tahtiin. Se on mukavaa. Joku overnight success tuntuisi ahdistavalta. Nyt blogi on saanut kasvaa hissukseen enkä meinaa vieläkään oikein uskoa että blogia lukee näinkin paljon ihmisiä. Jostain niitä lukijoita vain tänne löytää, vaikka kosmetiikkablogit eivät tunnetusti Suomessa kuulu siihen suosituimpaan genreen. Muoti- & lifestyleblogeihin verrattuna kosmetiikkablogit ovat edelleen verrattaen pieniä. Olisi muuten tosi mielenkiintoista nähdä ruoka- & käsityöblogien tilastoja.... Miten ne sijoittuvat Suomen blogosfääriin?
On kyllä kiva että Karkkipäivästä tuli osa elämääni, ja olen myös iloinen siitä että osasin höllätä tahtia kun jossain vaiheessa panta kiristyi pään ympärillä vähän liikaa. Ja ihanaa että nykyinen leppoisampi postaustahti ei ole tuntunut karkottaneen lukijoitakaan! :)
P.S. Kuka tekis mulle tuollaisen ponikakun? ^_^
...muuten adoptoida noita edellisissä postauksissa esiteltyjä Benecosin uutuusmeikkejä ja Santen meikkivoiteen postikulujen hinnalla? Unohdin ihan että minun oli tarkoitus kysyä tätä jo ko. postausten yhteydessä. Minulla kun noita meikkejä riittää niin laitan mielellään blogin kautta saatuja testijuttuja eteenpäin.
Santen meikkivoide on sävy 01 Porcelain, vaalein sävy. Olen käyttänyt sitä ehkä viitisen kertaa. Luulen että se menee maksikirjeenä, postarit tällöin 3€.
Benecosin uutuudet voisin laittaa könttänä (siis kaikki edellisen postauksen ylimmässä kuvassa näkyvät tuotteet), näistä en ole ihan varma meneekö maksina. Postikulut siis korkeintaan 3€, mutta todennäköisesti nuo kynsilakat on sen verran hoikkia että kirje menee tavallisenakin.
Kynsilakkoja ei käytetty kertaakaan, eyelineria kerran, nudekajalia useita kertoja (mutta vielä ei ole tarvinnut teroittaa! Uusi omistaja voi kätevästi "desinfioida" kynän teroittamalla), luomiväriä kolme kertaa ja huulipunaa kerran.
Huikatkaa kommenttilaatikossa joko 'Sante' tai 'Benecos', ja suoritan halukkaiden kesken arvonnan huomenna (keskiviikkona 21.3.) illalla klo 21.00.
Edit. Voittajat arvottu: Benecos-paketti menee nimimerkille SaraP (kommentoi 21.3. klo 13.27) ja Santen meikkivoide nimimerkille maria (kommentoi 21.3. klo 14.26). Arvonnan suoritti random.org. Onnea! :)
Sarjassa kerrotaan bloggarin lempiluomiväreistä.
...ja taas vaivaiset 5 kuukautta kulunut edellisestä osasta... ^_^ Vauhdilla mennään!
Tämä paletti lienee tuttu blogin lukijoille melkein väsymiseen saakka; IsaDora Blooming Spring. Tänä keväänä jälleen ajankohtaisempi kuin koskaan. Edelleen kaunein ja toimivin pastellisävypaletti minkä tiedän. Olen käyttänyt Blooming Springiä blogissa todella usein, ja täältä löytyy paletin ensiesittely meikkikuvin.
MAC. Tuntuu, että MAC-lempparini vaihtelevat vähän kausittain, ja tästäkin neliköstä vaihtaisin tällä hetkellä vasemman alakulman Creme de Violetin pois. (Kuvat ovat vuoden takaisesta Suosikkiluomivärejä -koontipostauksesta.)
Swish - vasemman yläkulman jäinen marjapinkki. Ihana huurteinen sävy! Pehmeä, voimakkaan helmiäinen koostumus. Kuuluu niihin harvoihin pinkkeihin joista tykkään. Yhdistän sekä violettiin että persikkaan (esim. tähän tyyliin, vaikka tuossa ei juuri Swishiä olekaan käytetty).
Seedy Pearl - oikean yläkulman kalpea vaaleanpunainen. Tämä on outo sävy, mutta jotenkin vain todella mainio! En aluksi tykännyt Pearlista juurikaan sen kovan koostumuksen ja heikohkon pigmentin vuoksi, mutta jotenkin vaivihkaa se vakiinnutti paikkansa eniten käyttämieni luomivärien joukossa. Käytän sitä kulmaluulla lähes kaikissa violeteissa meikeissäni. Näyttää ensikatsomalta tylsältä, mutta on yllättävän uniikki vaalea sävy joka shiftaa jännästi harmaan-vaaleanpunaisena.
Creme de Violet - hyvin ristiriitainen sävy! Tämä kaveri on laadultaan ehdottomasti surkein MAC-luomivärini, ja sen koostumusluokitus (frost) on harvinaisen kaukana totuudesta. Tämä kuivakka, mattainen ja mikroglitterillä maustettu beibi ei ole frostia (= helmiäissävy) nähnytkään. Pigmenttikään ei ole paras mahdollinen, eikä sävy levity tai häivyty kauniisti. Miksi ihmeessä olen sitten valinnut sen yhdeksi suosikikseni? Sävy vain on niin täydellinen kirkas pinkkivioletti! Toivon, että joskus löydän vastaavan sävyn parempilaatuisena. Meikkikuva täällä.
Beautiful Iris - oikean alanurkan vaalea sinivioletti. THE liila. Kaunein, kaunein, kaunein violetti jonka tiedän! Lancômen Electric Dream ja Estee Lauderin edesmennyt Iris Pearl muistuttavat tätä sävyä, mutta eivät kuitenkaan pääse ihan samaan täydellisyyteen. Kevyesti vaaleanpunaiseen shiftaava Beautiful Iris on koko luomella niin kuulaan kaunis että harvoin haluan yhdistää siihen mitään varjostuksia. Meikkikuva täällä.
Expensive Pink - vasemman ylänurkan kuparipersikka. Jännä kuparinen sävy jossa itse en näe pinkin häivähdystäkään. Kaunis ja persoonallinen. Lemppareitani kun haluan saada silmien sinisyyden oikein pomppaamaan. Meikkikuva.
Amber Lights - oikean ylänurkan ruskeakupari. Todella runsaspigmenttinen, upea sävy joka Expensive Pinkin tavoin on erittäin tehokas korostamaan sinisiä silmiä. Amber Lights näkyy mm. tässä meikissä.
Shimmermoss - vasemman alanurkan turkoosi. Jos Beautiful Iris on lempiviolettini, on Shimmermoss lempiturkoosini. Upeasti sädehtivä sävy joka kuuluu kesämeikkiin kuin nenä päähän (anteeksi latteat ilmaisuni). Benecosin Amazing on tämän sävyn luonnonkosmetiikkakaksonen. Meikkikuva.
Shroom - oikean alanurkan perusvaalea. Neutraali, kevyesti hohtava ihon sävy joka sopii meikkiin kuin meikkiin. Lorkun Golden Beigen ohella eniten käyttämäni highlighter-sävy, jonka taidan saada pian loppuunkin! (En ole käyttänyt yhtäkään luomiväriä loppuun yli kymmeneen vuoteen. )
Koska tänään on ystävänpäivä, haluan jakaa kanssanne yhden lempisaduistani lapsuudesta. Olen saanut kirjan joululahjaksi 4-vuotiaana, ja se kertoo sammakosta ja rupikonnasta nimeltä Kurnu ja Loikka. Ne ovat parhaita ystäviä.
Tarinan nimi on:
Yksin
Kurnu meni tapaamaan Loikkaa.
Hän näki ovessa lapun. Lapussa luki:
"Kurnu hyvä, en ole kotona. Olen mennyt ulos. Haluan olla yksin."
"Ai että yksin?" Kurnu ihmetteli.
"Onhan Loikalla ystävä, minä. Miksi hän haluaa olla yksin?
Kurnu katsoi kaikista ikkunoista. Hän katsoi puutarhaan. Hän ei nähnyt Loikkaa.
Kurnu meni metsään. Loikka ei ollut siellä.
Hän meni niitylle. Loikka ei ollut siellä.
Kurnu meni joelle. Siellä Loikka oli.
Hän istui pienellä saarella aivan itsekseen.
"Loikka-parka", sanoi Kurnu. "Hän on varmaan kovin surullinen. Minäpä piristän häntä vähän."
Kurnu juoksi kotiin. Hän teki voileipiä. Hän täytti kannun kylmällä teellä. Hän pani kaikki eväät koriin.
Kurnu kiiruhti takaisin joen rantaan.
"Loikka!" hän huusi. "Minä täällä. Täällä on paras ystäväsi Kurnu!"
Loikka oli kaukana eikä kuullut.
Kurnu riisui takkinsa ja heilutti sitä kuin lippua. Loikka oli kaukana eikä nähnyt. Kurnu huusi ja huiskutti, mutta se ei auttanut. Loikka istui saarella. Hän ei nähnyt eikä kuullut Kurnua.
Sitten rantaan ui kilpikonna. Kurnu nousi kilpikonnan selkään.
"Kuule kilpikonna", Kurnu sanoi. "Vie minut tuonne saarelle. Loikka on siellä. Hän haluaa olla yksin."
"Jos Loikka haluaa olla yksin, miksi et anna hänen olla yksin?" kilpikonna kysyi.
"Ehkä olet oikeassa", sanoi Kurnu. "Ehkä Loikka ei halua nähdä minua. Ehkä hän ei enää halua että olen hänen ystävänsä."
"Voi olla niin", kilpikonna sanoi ja ui saarelle.
"Loikka!" Kurnu huusi. "Pyydän anteeksi kaikkea hölmöä mitä aina teen. Pyydän anteeksi kaikkea typerää mitä aina sanon. Ole taas ystäväni, ole kiltti!"
Kurnu putosi kilpikonnan selästä. Hän molskahti jokeen.
Loikka auttoi Kurnun maihin omalle saarelleen. Kurnu katsoi koriin. Voileivät olivat kastuneet. Teekannu oli typötyhjä.
"Eväät menivät pilalle", hän sanoi. "Tein ne sinulle, Loikka, jotta tulisit hyvälle mielelle."
"Voi, Kurnu", Loikka sanoi. "Minähän olen hyvällä mielellä."
"Kun minä aamulla heräsin, minusta tuntui hyvältä se, että aurinko paistoi. Minusta tuntui hyvältä se, että olin sammakko. Ja minusta tuntui hyvältä se, että sinä olet ystäväni. Halusin olla yksin. Halusin ajatella rauhassa miten hyvin kaikki on."
"Ai", sanoi Kurnu. "Se taitaakin olla tosi hyvä syy siihen, että haluaa olla yksin."
"Ja nyt", Loikka sanoi, "olen iloinen kun en ole yksin. Jospa syötäisiin eväät."
Kurnu ja Loikka jäivät saarelle ja viipyivät siellä kaiken päivää. He söivät märkiä voileipiä ilman teetä. He olivat mitä parhaimmat ystävät, kun he istuivat yksinään kaksin.
Kuvitus: Arnold Lobelin kirjasta Kurnu ja Loikka - Yksin ja kaksin.
Hyvää ystävänpäivää!
.
Tein uuden vuoden lupauksen, jonka vuoksi olen ollut koko tammikuun iloinen ja onnellinen.
Lupasin palata vanhojen harrastusteni pariin ja löysätä bloggaustahtia. Ennenkaikkea lupasin ottaa yhteyttä vanhoihin ystäviini ja elvyttää rakkaan kirjeenvaihtoharrastukseni. Enemmän aikaa ystäville ja itselle, vähemmän aikaa selkä jumissa koneen äärellä.
Teille lukijoille tämä lupaus on tietenkin näkynyt blogipostausten harvenemisena. Se ei välttämättä ilahduta niitä lukijoita, jotka mielellään lukisivat uusia päivityksiä joka päivä. Minulla on kuitenkin parempi fiilis näin. Noin kolme postausta viikossa tuntuu nyt hyvältä tahdilta. Joskus voi tulla useampiakin, joskus vähemmän.
Bloggaus on aivan ihanaa ja ehdottomasti tärkeä osa elämääni, mutta se oli ottanut vähän liiankin suuren palan vapaa-ajastani. Minun on jotenkin ollut vaikea luottaa siihen että kyllä te lukijat täällä varmaankin pysytte mukana vaikka en olisi joka ikinen päivä vastaamassa kommentteihin tai julkaisemassa uutta postausta, ja siksi en osannut rentoutua vaan tuntui että kaikki liikenevä vapaa-aika tulisi käyttää blogiin.... Ja kun niitä ideoitahan riittää, asiaa ei yhtään auta että minulla todella olisi blogijuttuja kirjoitettavana melkein kellon ympäri! ^_^
Mutta nyt olen luvannut tehdä tänä vuonna toisin.
Viime viikkoina olenkin......
....lukenut paljon.
...koonnut valokuvistani kirjoja. (Projekti joka on odottanut toteuttamistaan jo varmasti viisi vuotta...)
...kirjoittanut pitkiä kirjeitä. Ja tämä on ollut minulle tärkeintä.
Kirjekansio
Minulla on ystäviä 20 maassa ympäri maailmaa. Ystäviä, joiden kanssa olen kirjoitellut kirjeitä 15 vuotta ja joista monet olen myös tavannut. Tässä parin viime vuoden aikana kirjoitustahti on kuihtunut lähes olemattomaksi, mistä olen tuntenut suurta syyllisyyttä. Olen huono ystävä. Mutta nyt siihen tulee taas muutos! :) Käsissä tuntuu vähän kankealta kun ei ole tottunut kirjoittamaan kynällä, ja käsialakin näyttää jotenkin kömpelöltä (oletteko muuten tulleet ajatelleeksi, että opiskelujen jälkeen ei oikeastaan koskaan enää ole tarvetta kirjoittaa mitään muistilappua pidempää käsin...?). Saa nähdä alkaako kirjoitus tässä pikkuhiljaa sujua jouhevammin...!
Olen niin ylpeä itsestäni kun olen saanut monta pitkää kirjettä postiin. :) Yksi ystävä on saanut tässä välillä vammaisen lapsen, toinen on jäänyt työttömäksi, kolmas on saanut levytyssopimuksen... Paljon on kuulumisia kerrattavana.
Tässä minä ja yksi rakkaimmista ystävistäni, kreikkalainen Marianna. Marianna on kerran ollut blogissa meikkimallinakin, lomatunnelmissa syyskuussa 2010. :)
Onko teistä kukaan harrastanut kirjeenvaihtoa? Nythän tuollainen vanha kunnon etanaposti on ollut blogosfäärissä pinnalla blogien kuten Häkkitiikeri ja Valkoinen Enkeli ansiosta. Vangeille en ole itse koskaan kirjoittanut.
* * *
Lähetän tässä lopuksi vielä terveiset niille lukijoille, jotka odottelevat vastausta sähköpostiviesteihinsä. Olen kovasti pahoillani että joudutte odottamaan vastausta. Saan välillä todella paljon viestejä joissa kysytään yksityiskohtaisia ihonhoito- tai meikkivinkkejä, ja näihin vastaaminen vaatii aikaa ja keskittymistä. Arvostan lukijoitani ja vastaan viesteihin mielelläni kykyjeni mukaan, mutta välillä käperryn töiden jälkeen mieluummin sohvalle lukemaan kirjaa tai katsomaan Dexteriä mieheni kanssa, kuin vietän saman ajan koneella sähköpostin parissa. Toivottavasti ymmärrätte, ettekä loukkaannu jos vastaus saapuu vasta viiden päivän tai kahden viikon kuluttua. Joskus minua voi myös muistuttaa, jos asia on erityisen tärkeä. :) Joku viesti voi nimittäin myös ihan rehellisesti unohtua.
[vimeo 35438612 w=400 h=300]
Untitled from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.
Viime yönä kuvattua.... (Hyvä kun en tunnu tuossa videolla muistavan mikä kapistus on ripsentaivuttimet.... :P)
Minulta kysellään silloin tällöin videopostauksia, ja vastaan aina että minulla ei ole mitään välineitä liikkuvan kuvan kuvaamiseen. (Ja enpähän kyllä pidä videolla esiintymisestäkään...) Nyt tajusin yhtäkkiä, että voinhan mä kuvata videota Mr Karkkipäivän pokkarilla!
Tämä on vain tällainen kokeilu, ja kuvan laatu on aika huonoa... Mutta saa nähdä jos videojulkaisujen kynnys nyt laskee ja vaikka joku päivä uskaltaisin julkaista jonkun simppelin meikkivideon. :) Tyyliin miten teen geelirajauksen tai levitän mineraalipohjan, joita välillä kysellään.
YouTubehan on pullollaan videomeikkiguruja, ja sille linjalle en ole lähdössä. Älkää huolestuko! ^_^ Sen tasoisiin videoihin ei taidot & tekniikka riitä. :)
Jouluntoivotukset Karkkipäivän lukijoille!
Lahjaksi valmistamiani suklaita.
Päivän lookissa kultaa (YSL Golden Sands ja Guerlainin Blonde Metal -luomivärit & Kicksin Brownish Bazar -lakka).
Vähähiilihydraattisia jouluherkkuja. Keksit, maustekakut, piiraat ja muffinsit voi kaikki valmistaa ilman viljaa ja sokeria. Nuo luumumuffarit sulavat suussa.... mmmm...
Speltti-mantelijauhopiparit taatelisoseella makeutettuna.
...mutta kaikkia jouluherkkuja ei vain saa käännettyä karpeiksi, kuten riisipuuro sekahedelmäkeitolla. Nam!
...eivätkä kaveritkaan välttämättä niin välitä karppeudestani jouluna vaan lahjapussista voi löytyä tällaisia ihanuuksia! ^_^ Kyllä näistä nyt varmaan yksi tulee syötyä. :P
Herkullista joulua kaikille!
Ihan vain kuriositeettina. Kun puhuin tuossa aiemmin siitä, että meikkipostaukset vetävät tässä meikkiblogissa itse asiassa vähemmän lukijoita kuin muun aiheiset postaukset. :)
Lyhyen Onnea on... -fiilispostauksen otsikkoa on klikattu 2390 kertaa, joista julkaisupäivänä 1120 kertaa. Eilistä Tutorial-postausta on klikattu 723 kertaa, joista julkaisupäivänä 653 kertaa. Se on keskimääräistä paljon alhaisempi lukutulos, sillä Karkkipäivän postauksia klikataan julkaisupäivänä keskimäärin yli 1000 kertaa.
Kumpiko on suositumpi postaus? :)
Edit. Kommenteissa on ihmetelty, eivätkö tilastot vääristy kun monet kuitenkin tulevat blogiin aina etusivun kautta ja lukevat postaukset klikkailematta mitään otsikoita. On totta, että nämä lukijat eivät näy "suosituimmat postaukset" -tilastoissa, sillä Google Analytics listaa postaustilastot nimenomaan otsikoiden klikkausten perusteella. Etusivun kautta tulevat lukijat näkyvät eri tilastossa, eli kokonaiskävijämäärätilastossa. Näin ollen näen kyllä, että vaikkapa tuon viimeisimmän tutorial-postauksen julkaisupäivänä blogissa on käynyt paljon enemmän ihmisiä kuin 653 (tarkalleen sanottuna 3170), ja varmasti moni heistä on lukenut nimenomaan tuon kyseisen tutorialin, mutta otsikoiden klikkailu kertoo silti paljon postauksen kiinnostavuudesta. Ja niistä voi nähdä tiettyä johdonmukaisuutta. Tietyn tyyliset postaukset keräävät aina enemmän klikkauksia kuin toiset.
* * * * *
Minulla ei tällä hetkellä ole juuri lainkaan aikaa tehdä blogia, (tonttumaa on vienyt minut mukanaan...) joten kysynkin teiltä kumpiko postaus teitä kiinnostaisi enemmän seuraavaksi: ylellisen hoitolameikkivoiteen arvostelu vai viimeisimpien kynsilakkahankintojen ihkutus? ^_^ Minulla on aikaa tehdä toinen noista postauksista huomenna. :)
