Miten eri ihotyyppejä hoidetaan ja mitä tulisi ottaa huomioon? (Ihotyypit käytiin läpi osassa 1.)

Puhuimme aiemmin puhdistusaineesta ja kosteusvoiteesta. Ne muodostavat ihonhoidon kulmakiven, mutta duoon voidaan yhdistää vielä kuorinta, jonka käytöstä on etua lähes kaikille ihotyypeille. Paitsi ehkä niille onnekkaille 10 prosentille joiden iho pärjäilee itsekseen. ;) Tosin näidenkin 10 prosentin on hyvä turvautua aurinkosuoja-aineeseen mennessään aurinkoon, se on neljäs perusihonhoitoon kuuluva kosmetiikan tuote. Jos omaa aurinkoihotyypin 5 tai 6 tai ei koskaan oleile auringossa, tällöin voi ymmärrettävästi skipata UV-suojankin.

Lähdetään valitsemaan puhdistustuotetta. Niitä on saatavilla kaikilla mahdollisilla koostumuksilla ja tehoilla. Perusperiaatteena on, että seka- ja rasvoittuvalle iholle sopii geelimäinen tai voidemainen, veden kanssa vaahtoava puhdistusaine, ja kuivalle rasvapohjainen eli emulsio, maito tai voide, jotka eivät vaahtoa ja joiden poistossa ei ole välttämätöntä käyttää vettä. Normaali-ihoinen voi valita minkä putsarin tahansa.

Tietenkään periaatteet eivät ole kiveen hakattuja, ja jokaisen kannattaa valita puhdistusaine ennen kaikkea oman mieltymyksensä ja ihon signaalien mukaan. Kiristääkö ihoa vaahtopuhdistuksen jälkeen vaikka ihosi on rasvainen? Vaihda toki kosteutta säilyttävämpään emulsioon. Markkinoilla on myös rasvoittuvalle iholle tarkoitettuja emulsioputsareita niin kuin kuivalle iholle tarkoitettuja vesiputsareita, vaikkakin nämä ovat harvinaisempia. Kosmetiikkavalmistajat ajattelevat yleensä, että kuivaihoinen valitsee mieluiten rasvaisen putsarin ja sekaihoinen raikkaan ja vaahtoavan, ja tuotevalikoimat muodostuvat tälle pohjalle.

Nämä termit tarkoittavat useimmiten ihan samantyyppistä tuotetta. Samat puhdistavat ainesosat irrottavat niin lian kuin meikinkin, poikkeuksena oikein vahva vahamainen meikki tai vedenkestävä meikki joihin eivät pure pelkät tensidit vaan ne vaativat rasva- tai öljypohjaisen puhdistusaineen. Jotkut luonnonkosmetiikan puhdistusaineiden tensideistä ovat myös niin mietoja, ettei niillä välttämättä lähde synteettinen meikki.

Jos et käytä mitään erityisen vahvoja tai vedenkestäviä meikkejä, riittää kasvojen puhdistukseen yksi tuote. Siis sellainenkin, jossa ei puhuta mitään meikistä vaan pelkästään ”kasvojen pesusta”. Silmämeikille voi hankkia oman poistoaineen jos kasvoputsari ei sitä irrota tai silmät reagoivat kasvoputsariin esim. kirvelyllä. Monen silmät eivät kestä vaahtoavia tuotteita ilman kirvelyä, ja silmämeikinpoistoaineet eivät vaahtoa.

Kosteusvoiteen tehtävänä on sitoa ihoon kosteutta, pehmentää ihoa ja estää kosteuden haihtumista. Eli toimia synkassa ihon oman suojamuurin ja hydrolipidikalvon kanssa.

Kaikki kosteusvoiteet tekevät tämän saman tehtävän, merkistä tai hinnasta riippumatta. Ainesosat vaihtelevat, tuoksut vaihtelevat, pakkaukset ovat eri näköisiä – mutta kaikki hoitavat homman eli sitovat ihoon kosteutta ja estävät sitä haihtumasta (ja tuovat ihoon rasvoja, poislukien öljyttömät tuotteet). Tuloksen kannalta on sama käytätkö tarkoitukseen Herbinaa, Aqualania, Dr. Hauschkaa vai Shiseidoa. Kaikissa on ainesosiensa puolesta edellytykset kosteuden sitomiseen ja säilyttämiseen. Iho voi herkistyä tai reagoida huonosti mille tahansa ainesosalle missä tahansa tuotteessa, eli todennäköisyys ei-toivotuille oireille on yhtäläinen ostit sitten 100 euron voidepurkin tavaratalon kosmetiikkaosastolta tai 10 euron rasvatuubin ekokaupasta. Ainoastaan apteekin hajusteettomissa perusrasvoissa tai joidenkin luonnonkosmetiikkamerkkien parin raaka-aineen salvoissa voi perustellusti sanoa olevan pienempi todennäköisyys ihon herkistymiselle, sillä ainesosat ja näin ollen potentiaaliset ärsyttäjät on pidetty minimissä. Mitä vähemmän ainesosia = sitä vähemmän mahdollisia ärsyttäjiä.

Oma asiansa, ja tuotteiden valintaan useimmiten eniten vaikuttava seikka on se, millaisen elämyksen tai ideologisen ulottuvuuden haluaa kosmetiikan käyttöön liittää. Tässä kohtaa tulee mukaan eri merkkien, brändien ja pakkausten merkitys. Toki ainesosatkin vaikuttavat, en missään nimessä sano etteikö niilläkin ole olennaista vaikutusta – mutta ei voi tehdä sellaista universaalia väitettä, että halvoista raaka-aineista valmistettu halpa voide kosteuttaa ja suojaa ihoa huonommin kuin kalliiden ainesosien luksusvoide. Kyse on aina siitä mikä sopii millekin iholle. Toisen ihon hyvinvointiin riittää simppeli yhdistelmä vettä, glyserolia ja jotain rasva-alkoholia kun taas toisen iho vaatii kompleksimman sekoituksen hyaluronihappoa, sheavoita ja kenties tujumman pitoisuuden NMF-ainesosia. Kolmas pärjää pelkällä kookosöljyllä kesät talvet. Saatteko kiinni siitä mitä ajan takaa? :)

Itse esimerkiksi suosin luonnonkosmetiikkaa, ja omalla kohdallani olen kokenut sen sisältämän rasvakoostumuksen kosteuttavan ja pehmentävän ihoani paremmin kuin synteettisiä ainesosia sisältävät voiteet. En kuitenkaan pysty väittämään, että tämä rasvakoostumus olisi parempi kaikille. Luonnonkosmetiikan kohdalla voi mielestäni vedota tuotteiden ympäristöystävällisyyteen yleispätevänä perusteluna sen ”paremmuudelle”, mutta ei pelkkiin raaka-aineisiin.

Saan paljon kysymyksiä koskien spesifikoituja tuotesuosituksia. Myös kosmetiikkaliikkeissä asiakkaat odottavat, että myyjällä on esittää tuotteita, jotka sopivat juuri kyseisen asiakkaan iholle. Monesti jonkun tietyn tuotteen odotetaan muuttavan ihoa ja myyjän tai muun ammattilaisen suositukseen luotetaan sokeasti. Jos voide ei tuokaan toivottua tulosta, asiakas – tai blogin lukija – saattaa olla pettynyt. ”No ei se tiennytkään mikä minulle sopii, miten se nyt mulle näin huonon voiteen myi?” Välillä näitä asiakkaita palaa liikkeeseen reklamoimaankin. ”Halusin voiteen herkälle iholle ja nyt iho punoittaa, rahat takaisin”.

On hyvä ymmärtää, että kosmetiikan suosittelussa on pohjimmiltaan aina kyse arpapelistä, eikä sellaista tuotetta olekaan joka ”takuuvarmasti heleyttää jokaisen ihon”.  Ei ole mahdollista tietää varmasti miten jonkun iho johonkin kosmetiikkatuotteeseen reagoi, vaikka osaisi lukea incin ja analysoida henkilön ihotyypin. Tuotesuositukset perustuvat aina ihonhoidon perustietojen lisäksi omiin mieltymyksiin, työpaikan tuotevalikoimaan ja usein –karua mutta totta – jonkun tuotemerkin myyntikilpailuun.

Helppona nyrkkisääntönä voi pitää ihon "tahmeusastetta", eli kun voide imeytyy optimaalisesti eikä ihosi jää kiristävän tai tahmean tuntuiseksi, olet löytänyt rasva-vesi-suhteeltaan sopivan voiteen. Jos voide ei imeydy kunnolla, se on useimmissa tapauksissa liian rasvainen ihotyypillesi = iho ei ime rasvoja joita se ei tarvitse. Toisessa vaihtoehdossa iho on niin kuiva ja/tai kuolleiden ihosolujen peitossa (joillain ihotyypeillä kuolleet ihosolut eivät irtoa yhtä helposti kuin normaalilla iholla ja jäävät pinnalle hilseileväksi kerrokseksi) että voide ei pääse imeytymään. Tällöin ei ole kyse vääränlaisesta voiteesta, vaan ihoa täytyy auttaa muilla keinoin jotta imeytyvyys paranee. Näitä keinoja ovat kuorinta ja ihon höyryttäminen.

Kuten puhdistustuotteissa, kauppojen kosteusvoidevalikoima ja tyypitykset on kehitetty tiettyjen perusolettamuksien pohjalta (sekaiholle ohuempaa, kuivalle iholle täyteläisempää voidetta jne), mutta anna ihosi fiiliksen ohjata tuotteen valinnassa. (Todellisia "for dummies" -toteamuksia... ^_^)

Yleensä kuitenkin...

...normaali ja sekaiho pitävät ohuemmista, emulsiomaisista koostumuksista. Sekaiho voi kausittain tarvita eri tuotteita eri ihoalueille - öljytöntä fluidia rasvoittuvalle alueelle ja täyteläisempää voidetta kuiville alueille.

...kuiva iho kiittää rasvaisista voiteista. Oikein kuiva iho ei tuota itse tarpeeksi lipidejä, ja se tarvitsee ne voiteesta.

...rasvaiselle iholle sopii lähestymistavan mukaan joko öljytön tuote (geeli tai emulsio), tai täysin päinvastaisesti kasvoöljy (tämä hoitotapa on harvinaisempi, mutta toimii erinomaisesti toisten iholla).

Alussa mainitsemani kosmetologit pystyvät mielestäni tekemään tarkempia tuotesuosituksia, sillä he tekevät työtä kirjaimellisesti ihon kanssa ja pystyvät konkreettisesti havainnoimaan tuotteiden vaikutuksia eri ihotyypeillä, etenkin pitkissä asiakassuhteissa. Kemppariosastojen myyjät pääsevät huomattavasti harvemmin kuulemaan tai omin silmin toteamaan, miten heidän myymänsä tuotteet toimivat. Kosmetologien suositusten ”miinuksena” on valikoiman rajallisuus ja puolueellisuus – he luonnollisestikin suosittelevat vain niitä sarjoja joita ovat liikkeeseensä ottaneet.

Et välttämättä. Useimmille sopii sama voide vuorokauden ympäri, ellei sitten käytä suojakertoimellista päivävoidetta (joillain merkeillä, kuten Cliniquella ja Estee Lauderilla, myös näitä voi käyttää yöllä kapseloidun UV-filtteri-teknologian ansiosta).

Kuivaihoisille yövoiteesta on lisähyötyä. Kuiva iho janoaa mahdollisimman rasvapitoisia voiteita mutta päiväkäyttöön on usein meikin takia valittava hieman kevyempi versio. Yöllä kuivaihoinen voi hemmotella ihoaan niillä kaikkein rasvaisimmillakin voiteilla.

Ikuisuuskysymys. :) Silmänympärysvoiteet on alun perin kehitetty lisämyyntiä ajatellen, ja useimmat voiteet jotka sopivat kasvoille sopivat myös silmänympäryksille. Useat sy-voiteet eivät poikkea koostumukseltaan kasvovoiteista juuri mitenkään, ovat monesti vain hieman ohuempia ja osa hajusteettomia (koska ajatellaan, että hajusteet ovat huono juttu sy-iholla).

Suosittelen kokeilemaan, saatko kasvovoiteestasi jotain oireita silmänympärysiholla, eli reagoiko iho esimerkiksi turvotuksella, punoituksella, kirvelyllä tai muuten. Jos ei, niin käytä ihmeessä kasvovoidettasi myös silmänympärysiholla. Ei ole mitään erityistä syytä ostaa siihen eri tuotetta. Ohuen silmänympärysihon hoitoa ei kuitenkaan kannata missään nimessä unohtaa – se rypistyy nopeammin kuin muu kasvojen iho ja pitämällä sen pehmeänä ja joustavana hidastat juonteiden syntymistä. Tiedän, osa lukijoista murahtaa nyt että kyllä iän merkit saavat näkyä kasvoilla ja "älä nyt neuvo ihmisiä että pitää pysyä nuoremman näköisenä". En, en. :D Kyllä ne rypyt sieltä kaikille tulee – mutta mielestäni ei ole turhamaista hidastaa niiden juurtumista kun se on mahdollista pelkän kosteutuksen avulla.

Erillisen silmänympärysvoiteen käyttö on mielestäni perusteltua silloin, jos sy-iho reagoi huonosti kasvovoiteeseen tai sy-alueen iho on eri kunnossa kuin muu kasvojen iho, siinä on vaikkapa ihottumaa tai kroonista turvotusta. Kosmetiikkafriikkeys voi myös olla yksi syy, eli yleinen halu käyttää niin monia kosmetiikkatuotteita kuin mahdollista ja siitä saatava nautinto. :) Osta toki tällöin hyvällä omallatunnolla silmänympärysvoide. Kaikki positiiviset elämykset parantavat elämänlaatua ja ovat suositeltavia! :)

Seuraavassa osassa puhutaan ihon kuorinnasta ja erikoistuotteista.

Ihonhoito For Dummies - osa 1 löytyy täältä.

Saan hurjan paljon kysymyksiä perusihonhoitoon liittyen niin blogin kommenttilaatikkoon kuin sähköpostiinkin, ja ajattelinkin, että voisi olla syytä tehdä aiheesta tällainen ”For Dummies” –tyyppinen postaus. Monet minulle itsestään selvät asiat eivät ole itsestään selviä kaikille muille ja tällaiselle jutulle on selvästi tilausta. :)

En siis pidä ketään tyhmänä, haluan vain kirjoittaa ikäänkuin jatkona "Make-Up For Dummies" -sarjalle vastaavanlaisen kokonaisuuden myös ihonhoidosta.

Jutusta tuli kokonaista 8 sivua pitkä, joten lienee järkevää jakaa se osiin. Ensimmäisen osan alaotsikkona voisi olla "Asiantuntijuudesta, perusihonhoidosta ja ihotyypeistä". ^_^

Minua välillä mietityttää ja hitusen huvittaakin, kun minua pidetään ”ihonhoidon ammattilaisena”. Mikä tekee ammattilaisen tällä saralla? Itse pidän ihonhoidon todellisina ammattilaisina ja asiantuntijoina kosmetologeja ja ihotautilääkäreitä, ja jossain mielessä farmaseuttejakin, ainakin mitä tulee lääkevoiteisiin. Mutta toki ihonhoidon perustiedot ovat hallussa useimmilla perusjaanoilla ja tiinoillakin, etenkin jos omaa ylimääräistä kiinnostusta ja harrastuneisuutta kosmetiikan suuntaan. Myös kosmetiikkaosastojen ja –liikkeiden myyjiä pidetään ihonhoidon asiantuntijoina, vaikka useilla heistä ei ole kosmetologin – dermatologiasta puhumattakaan – koulutusta. Amattitaito on tällöin kertynyt työn, tuotekoulutusten, oman kiinnostuksen ja asiakaskokemusten kautta. Minä kuulun tähän porukkaan.

Kyllä, pidän itseäni kosmetiikan ammattilaisena. Mutta ihonhoidon varsinainen asiantuntija en ole, ja sitä haluan aina korostaa. Mielestäni kaikkein paras tuntemus ihon käyttäytymisestä on kosmetologeilla jotka seuraavat asiakkaidensa ihoa jopa vuosien hoitosuhteen ajan ja pystyvät havainnoimaan mitä vaikutuksia eri käsittelyillä, tuotteilla ja aktiiviainesosilla on eri ihotyyppeihin.

Siksi haluankin aina ohjata etenkin ongelmaihoisia kääntymään kosmetologien tai ihotautilääkärien puoleen. ”Surullinen” tosiasia on, että jos ihosi on oikein kenkku ja oireilee jos milläkin tavalla, et saa parasta mahdollista apua kosmetiikkaosaston myyjältä. Heidän tietonsa ja suosituksensa perustuvat valtaosin maahantuojien tuotekoulutuksiin ja omiin kokemuksiin. (Harmillisen harva myyjä ymmärtää edes kosmetiikan inci-listojen päälle.) Ja tällä en halua teilata myyjäkollegoitani tai väheksyä kenenkään omien kokemusten kautta hankittuja tietoja, kertoa vain miten asian laita on.

Pelkistetyimmillään se on sitä, että ylläpidetään ihon terveyttä. Terve iho on puhdas, sarveiskerroksen suojamuuri on ehjä ja sitä suojaava hydrolipidikalvo on tasapainossa.

Perusihonhoidossa pyritään siis pitämään iho mahdollisimman hyvässä tasapainossa niin, että suojamuuri on ehjä ja iho pysyy kosteutettuna, pehmeänä ja suojattuna.

Joillain ihmisillä ihon suojamuuri ja happovaippa pysyvät kunnossa ihan itsestäänkin ilman kosmeettisia apuaineita. Tällöin ihonhoito voi olla pelkästään ihon pesemistä – itsestään puhdistuvaa ihoa ei tietääkseni toistaiseksi tunneta. ;) Aikuisista kuitenkin vain 10 prosentilla on lapsuuden jälkeen normaali iho, ja puhdistusaineen lisäksi kosteusvoiteella on perusteltu paikka osana ihonhoitorutiinia.

Mikä sitten on ”normaali iho”? Katsotaanpa eri ihotyypit ja niiden määritelmät (vapaasti tiivistettynä ja muokattuna Una Nuotion Kerro, kerro kuvastin –kirjan mukaan.)

* Tali- ja hikirauhaset toimivat normaalisti, iho ei ole kuiva tai rasvainen

* Ihossa ei esiinny epäpuhtauksia, tai niitä on vain satunnaisesti

* Kosteuspitoisuus on normaali

* Verenkierto on hyvä ja ihon väri ruusuinen

* Ihon pinta on pehmeä ja sileä, huokosia ei juuri näy

– tähän ihotyyppiin luetaan sekä kosteuden että rasvan puutteesta kärsivät ihot, todella kuivassa ihossa rasvan puute on oleellisinta. Kuivassa ihossa erotetaan kolme eri tyyppiä; patologinen (ihosairauksista kuten atopiasta johtuva), fysiologinen (perinnöllinen, ikään liittyvä) ja hankittu (ihon kuivuus johtuu ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta kuten ilmastosta, vääristä hoitotavoista, kuivasta huoneilmasta ja liiallisesta auringonotosta.)

* Ulkonäöltään ohut, pergamenttimainen ja jopa hilseilevä

* Huokoset ovat pienet ja supussa, lähes näkymättömät

* Ihon pinta on hoitamattomana karhea, ärtyessään helposti punatäpläinen

* Iholla tuntuu usein kiristävä tunne

* Iho kutiaa varsinkin pakkasella

– tässä ihotyypissä talirauhaset erittävät liikaa sebumia ja talin laatu on myös erilaista kuin normaalissa ihossa. Rasvaista ihoa on kahta eri tyyppiä; öljyisen rasvaista ja kuivarasvaista.

* Iho kiiltelee

* Huokoset ovat laajentuneet ja usein selvästi näkyvillä

* Iho on paksuhko

* Ihoon muodostuu helposti epäpuhtauksia

* Ihoa ei juuri koskaan kiristä, se ei tunnu kuivalta edes pesun jälkeen

(suomalaisten yleisin ihotyyppi)

* Ihossa on sekä rasvaisia että kuivia kohtia, yleisesti T-alue rasvoittuu poskien ihon ollessa normaali tai kuiva

* Ihossa voi myös olla epäpuhtauksia

HERKKÄ IHO ei ole ihotyyppi, vaan lisäominaisuus jota voi esiintyä millä ihotyypillä tahansa. Myös couperosaa voi esiintyä kaikilla ihotyypeillä, mutta yleisin se on kuivalla ja ohuella iholla.

Osassa 2 lähdetään katsomaan tarkemmin millaisia tuotteita perusihonhoitoon kuuluu ja mikä vaikuttaa niiden valintaan.

Älkää nirhatko mua!

Aloin tänään kirjoittaa yhtä ihonhoitojuttua mutta sitten vain ajauduin keittiöön ja.... No se ihonhoitojuttu on niin pitkä että en muutenkaan olisi saanut sitä tänään loppuun ^_^ Tulee huomenna sitten!

Mutta tänään...

Suklaa-myslipatukka.

Mun siskon seura on vaarallista. Sillä on lähdössä tämä koko vhh-juttu ihan pelkän herkuttelun puolelle. Patikkaretkellä se alkoi suunnitella oman vhh-myslipatukan kehittämistä... Ja minun täytyi laittaa idea saman tien toteutukseen! :) (Hähä, kerkesin ensin ^_^)

Eikä niistä mitenkään kehnoja tullut!

Idea lähti siitä, kun kerroin siskolle kokeilleeni ensimmäistä kertaa raakasuklaan valmistusta. (Tein Antti Heikkilän kahden raaka-aineen ohjeella - (raaka)kaakaojauhetta + kookosöljyä. Valaistuminen! Ai näinkö helppoa oman suklaan teko on? ^_^) Sisko puolestaan myhäili oman retkieväs-pähkinämyslinsä kanssa (vinkki tietysti minulta ;)), ja siinä Atkins-patukoiden loputonta ainesosalistaa tavaillessamme idea oli yhtäkkiä ilmiselvänä edessämme.

Kuinka vaikeaa tällaisen herkkupatukan kotivalmistus lopulta on? No ihan superhelppoa. :)

Tässä minulla on välipalapatukka josta ainakin tiedän täsmälleen mitä se sisältää! :)

Ainekset:

* (Kylmäpuristettua) kookosöljyä

* Tummaa kaakaojauhetta (raakakaakao on tietysti parasta ravintoainedensa puolesta mutta minulla loppui juuri raakaversio joten käytin tänään Pirkan kaakaojauhetta - siinä on muuten vähiten hiilareita kauppojen "normi"kaakaojauhoissa)

* Omatekoista pähkinämysliä (viljatonta)

* Omatekoista vaniljasoijakrispiä (= soijarouhetta + tippa kookosöljyä + steviaa + Bourbon-vaniljajauhetta)

* Kookosöljyllä pehmitettyä makeuttamatonta maapähkinävoita

* Kookoshiutaleita

Ensin valmistetaan suklaapohja. Kahteen patukkaan tein 60 gramman suklaamassan eli sekoitin 1 dl (35 g) kaakaojauhetta ja 25 g kookosöljyä. Makeutin ripauksella steviaa. Valutin massan itseväkertämieni foliomuottien pohjalle ja käytin jääkaapissa pari minuuttia jähmettymässä.

Sitten vain kerrokset päälle. Tykkään maapähkinävoista joten laitoin kerroksen sitä (kun siihen sekoittaa kookosöljyä niin sekin jähmettyy jääkaapissa eikä ole niin vuotavaa kun haukkaat patukkaa). Seuraavaksi kerros mysliä (teen vhh-mysliä useilla eri kokoonpanoilla, tämänkertaisessa on Fibrex-hiutaleita, pellavansiemenrouhetta, manteleita, saksanpähkinöitä, hasselpähkinöitä ja kookoshiutaleita).

Kolmanneksi kerros soijakrispiä, jolla saa patukkaan riisimuromaisen raksu-efektin. Minusta kaikenlaiset erilaiset tekstuurit ruoissa ovat kivoja. Sekoita pienessä kulhossa soijarouhetta, pikkuisen kookosöljyä ja makeutusta + haluttuja mausteita, esim. kanelia. Itse laitoin jauhettua vaniljaa.

Päällimmäiseksi laitoin toiseen patukkaan kookosöljyyn sekoitettuja kookoshiutaleita (jälleen kookosöljyä että pinta jähmettyy), toiseen patukkaan ohuen kerroksen pohjan suklaamassaa. Sitten vain jääkaappiin tekeytymään. Jähmettyvät noin vartissa riippuen kaapin kylmyydestä.

Jättämällä pois maapähkinävoin ja soijakrispin ja/tai korvaamalla ne vaikkapa hasselpähkinävoilla ja kaakaonibseillä (niilläkin saa pätevää raksuntaa!) saa vielä vähähiilihydraattisemman patukan.

Hei anteeksi kun nää ruokajutut on riistäytyneet mulla käsistä! :) Vaikka ei kai bloggailujaan pidä anteeksi pyydellä. Omista intohimoistahan on blogit tehty. :)

Huomenna jaaritellaan sitten ihonhoidosta oikein pitkän kaavan mukaan. ^_^

Peili.

Peilaus. Tarve nähdä kuvansa.

Mm. näitä asioita mietiskelin metsäretkellämme Seitsemisellä.

Oletteko koskaan miettineet asiaa? Kuinka usein katsotte itseänne peiliin päivän aikana?

Edellisellä vaellusretkellämme en ottanut peiliä lainkaan mukaan. Unohdin. Mihin metsässä edes peiliä tarvitsisi? Jos menee roska silmään, on selitykseni. Ja ihan pätevä sellainen. Mutta jossain alitajunnassa on vahvana tunne, että eihän minnekään voi mennä ilman peiliä. Tällä kertaa peili oli mukana. En saanut roskaa silmääni, enkä kaivanut peiliä esiin montaakaan kertaa kolmen päivän aikana. Oikeastaan vain levittäessäni aurinkovoidetta ja illalla puhdistaessani kasvot. Ei peiliä siihenkään olisi tarvinnut.

Peilittömyys tuntui hurjan vapauttavalta. Keskustelin aiheesta myös reissun miespuolisten kanssa. Näkyykö heillä peilejä? Eip. He kokevat tätä "vapautta" ilmeisesti kaiken aikaa.

Jäin miettimään asiaa. Miksi me naiset koemme jatkuvaa tarvetta nähdä peilikuvamme? Haluamme ikäänkuin varmistua siitä, että kaikki ulkoisessa olemuksessamme on kunnossa, niinkö? "Näytänkö samalta kuin 15 minuuttia sitten?"

Kotona peilaan itseäni tuon tuostakin vaikka olisin yksin. Töissä peilaus oli kroonista. Eihän ole roskaa hampaan välissä tai kuivuneita huulipunanriekaileita huulilla? Eihän meikki ole levinnyt? Julkisilla paikoillakin tuntee jatkuvaa pakonomaista tarvetta vilkuilla peilaaviin pintoihin. Tunnistatteko tämän itsessänne? Voitteko kulkea vaikkapa vaateosastolla kokovartalopeilin ohi katsomatta siihen?

Metsässä unohdin koko peilin.

Mutta miksi..? Enkö ole telttaretkellä yhtä oma maskiton itseni kuin kotona omassa seurassani? Töissä, kaverien keskuudessa ja muissa julkisissa, "edustavuutta" vaativissa tilanteissa ymmärrän "itsensä varmistamisen" tarpeen, mutta miksi myös kotona?

Päädyin tulokseen, että kotonakin selvästi noudatan jotain näkymätöntä roolia. "Urbaanin ympäristön Sanni" -roolia. Olen sivistyksen keskellä, en kai voi näyttää ihan räjähtäneeltä? Ja jos näytän, saan tuhahdella peilikuvalleni ja jopa paheksua sitä. Metsässä olen ilmeisesti luonnollisimmassa roolissani. Olen siellä ihan niiden samojen kaverien seurassa kuin kaupungissakin, mutta tietyt maneerit rapisevat pois. Ulkoisen olemuksen merkitys muuttuu... vähemmän merkittäväksi. Naamani on vähän noessa, entäs sitten. Kas, leukaan on tullut finni. Jahaja. Antaa olla. En ole harjannut hiuksiani kahteen päivään. Ei kukaan muukaan.

Vapauttavaa.

Laskekaapa huviksenne jonain päivänä montako kertaa tulette päivän aikana katsoneeksi peiliin. Itse aion tehdä sen huomenna.

Retki-tiramisu.....

P.S. Alan nyt julkaista ja käydä läpi reissun aikana tulleita kommentteja. :)

Olen aivan ihastunut Lumenelta saamiini uusiin eyelinereihin. Ne ovat myös vedenkestäviä, mikä on tarpeellinen ominaisuus itselleni näin keväisin kun silmäni vuotavat valoisuuden lisääntyessä. (Tämä on jännä ilmiö joka toistuu joka kevät - silmäni eivät normaalisti vuoda juuri lainkaan mutta aina keväisin kyyneltä tulee niin maan penteleesti. Ulos ei auta mennä vesiliukoisessa rajauksessa. Ripsariin vuoto ei vaikuta.)

Lumene laittoi tänä talvena ja keväänä tuulemaan eyeliner-osastollaan. Vuosikaudet valikoimiin yksinään kuulunut perinteinen nestemäinen Blueberry Eyeliner sai lauman uusia kavereita kun Lumene lanseerasi ensin Raspberry Miracle -tussit ja nyt keväällä Intense Linerit.

Intense Lineria on neljässä sävyssä joista White Crystal on sesonkisävy ja myynnissä rajoitetun ajan. Alun perin kaikki kolme hohtavaa Crystal -sävyä olivat kausisävyjä ja vain mustan piti jäädä valikoimaan, mutta Lumenelta kerrotaan että Intense Linerit ovat olleet niin suosittuja että Khaki ja Grey'kin jäävät pysyvään valikoimaan.

Hyvä juttu, sillä juuri Crystalit ovat näistä suosikkejani. :)

Linerissa on joustava, ohutkärkinen huopapää.

* Grey Crystal *

Grey Crystal on näistä ehkä suurin lempparini. En saanut sen upeutta tallennettua kuviin kaikessa realismissaan :D mutta kyseessä on tumma metallinharmaa joka hohtelee hieman sinertävänä. Todella kaunis!

(Mun ripset on taas ihan kauheassa "kato-kunnossa"...)

* Grey Crystal *

Grey Crystal ja pinkkiä luomiväriä.

* Grey Crystal + White Crystal *

White Crystal-sävy on läpikuultava ja erittäin kimalteinen. Käytän sitä efektisävynä muiden rajausten kanssa, sillä saa upean sokerihuurretun bling-kimallelisän meikkiin kuin meikkiin. Tykkään laittaa White Crystalia rajauksen alkupäähän niin se tuo sisänurkkaan kaivattua valoa. Sävy toimii myös alaluomella.

* Khaki Crystal *

Khaki Crystal on vähemmän kimaltava kuin White ja Grey, ja pinta on enemmänkin kostean kiiltävän näköinen. Kerrassaan ihastuttava sävy tämäkin - ja toimii erinomaisesti myös alaluomella. Normaalisti en koskaan käyttäisi nestemäistä rajausta alaluomella sillä jälki on siihen käyttöön liian jyrkkää ja "graafista" (alaluomelle haluaa yleensä pehmeämmän rajauksen kuin yläluomelle), mutta valoaheijastavuutensa ansiosta Intense Liner Khaki Crystal sopii oikein hyvin alaluomellekin.

* Khaki Crystal *

Khaki Crystal -rajaus taannoisessa Zuii Radiance -meikissä.

* Grey Crystal + White Crystal + Khaki Crystal *

Tässä meikissä olen laittanut kaikkia kolmea Crystalia - alimmaisena Grey, sen päällä Khaki ja alaluomella Khaki & White.

Khaki Crystal näyttää ihan märältä mutta kuivaa se on :) Jälki on noin vesimäisen hohtava tummemman sävyn päälle laitettuna.

Ehkä näin hohtavat ja kimaltavat rajaukset eivät ole jokaisen makuun arkimeikissä, mutta mulle menee nämä ihan salimeikkinäkin. :) Eivätpähän irtoa hikoillessakaan.

Ahh, värikästä. Old-skool-Karkkipäivää.

Kyllä. Kynteni ovat (taas) lyhyet. Olen luovuttanut. Syön edelleen keratiinia, käytän OPIn Nail Envyä, öljyän kynsiäni, olen ostanut lasiviilan. Teen kaiken minkä tehdä voi jotta kynnet voisivat hyvin mutta ei. Ne vain murtuvat ja hyvät kaudet ovat vain satunnaisia.

Mutta ei haittaa. Niillä mennään mitkä olen saanut. :)

Minusta on ihana ottaa tällaisia kuvia ihan vain värien takia! Rakastan värikkyyttä. Vaikka en enää sateenkaarimeikeissä juuri viihdykään.

Vappukynsissä joka sormella oma sävy ja muutaman kynnen päälle laitettu kerros Goshin ihanaa Rainbow-lastulakkaa.

Blogin kautta saadut tuotteethan pitää aina mainita vaikka ne olisi jo kertaalleen aiemmin mainittu saaduiksi, mutta joudun tunnustamaan että en muista varmuudella kuin että kuvan lakoista IsaDoran Scuba Blue ja Bella Vita sekä Natural Coden Rebel Royal on saatu blogin kautta. Ostan itse niin paljon lakkoja että ei pysty painamaan mieleen mitkä kaikki on itse hankittuja ja mitkä saatuja.

Goshin Rainbow'n olen ostanut vuonna 2009 ja sitä ei harmillisesti enää saa. Se saa minkä tahansa lakkauksen näyttämään ihanalta (ainakin tällaiselle peruskynsilakkailijalle joka ei niin innostu perusteellisemmista koristeluista) ja ostaisin mieluusti uuden pullon, mutta nou can do. :/

Vasen käsi.

Lakat peukusta pikkurilliin: SnowCrystal Coral Pink, IsaDora Poseidon, IsaDora Bella Vita + Gosh Rainbow, Gosh Flamingo + Gosh Rainbow, IsaDora Scuba Blue.

Oikea käsi.

Lakat pikkurillistä peukkuun: Natural Code Rebel Royal, IsaDora Atlantis, Essie Shorty Pants + Gosh Rainbow, Trind CC166, IsaDora Lilac Bikini.

.

Kynsiin mitenkään liittymättä, olin eilen siskoni kanssa tallilla seuraamassa hänen tuntiaan.

Copycat :D En malttanut olla tekemättä "mr-karkkipäiviä". :p

Pääsin itsekin kiertämään yhden kierroksen hepalla. Rakastan eläimiä mutta hevoset vähän pelottavat minua. Sisko talutti niin pysyin rauhallisena... ^_^

Hyvää - vaikkakin harmaanpuoleista, näemmä - vappua kaikille! :)

Itse lähden kohta metsään. Huomiselle on yksi postaus ajastettuna. Palaamme lauantaina tai sunnuntaina, katsotaan kumpana päivänä olen siis taas koneen äärellä.

Ensimmäiset omat lehtikaalisipsit.

Niin kauniita. <3 Täydellisen rapea koostumus. Olen ylpeä niistä :) Lydia, jäit toiseksi.

Tämä päivä on ollut omistettu kuivausoperaatiolle. Aamu alkoi ryöppäyksellä, kuorinnalla ja pilkkomisella.

Oli aika ottaa joululahjaksi saatu kasvikuivuri vihdoin käyttöön. :) Vinkin kuivurin hankintaan sain muinoin teiltä lukijoiltani. :)

Vietämme vappua vaelluksen merkeissä. Kuivurissa valmistuu retkievästä.

Siellä se edelleen pöhisee eteisen lattialla. Lehtikaalit valmistuivat ensimmäisinä mutta lopuilla kasviksilla menee varmaan puolille öin. Aikaavievää hommaahan tämä on - mutta toivottavasti myös palkitsevaa.

Aika omituinen postausaihe mutta näissä tunnelmissa tänään. :)

Odotan erityisesti punajuurilastujen koostumusta... ^_^

Hetken mielijohdepostaus aamukahvin ääreltä.

Aamukahvi. Ja kahvimaito. Vakavia, tärkeitä asioita. :)

Mr Karkkipäivä puistelee tälle päätään ja naurattaahan tämä vähän minua itseänikin.

Pyrkiessäni löytämään sen parhaan  kahvimaitosekoituksen jossa yhdistyvät sekä vähähiilihydraattisuus että täyteläinen maku - ja täytyyhän maidon mielellään myös muodostaa kaunista vaahtoa :D, olen viime aikoina päätynyt jo kolmen eri tuotteen yhdistelmään.

Mulla on siis tosiaan käytössä kolme eri maitojuomaa aamuisin; miksaan 1 dl Kevyt-Soijamaitoa, 0,5 dl makeuttamatonta mantelimaitoa ja 0,25 dl punaista Eila-maitojuomaa.

Miksi?

* Soijamaito maistuu kahvin kanssa kaikkein parhaalta, mutta se on niin vähärasvaista että mielelläni lisään tujauksen jotain rasvaisempaa tuomaan kahviin täyteläisyyttä -> Eila-maitojuoma. Välillä käytän myös kuohukermaa, mutta se tekee kahvista vähän liian jälkkärimäisen rasvaisuudessaan. "Arkikahviin" sopii Eila 3% (siinä on hiilaria 3,1 g vs. tavallisen maidon 4,8 g). :)

* Olen kuullut monilta tahoilta että minun olisi hyvä rajoittaa soijatuotteiden käyttämistä. Kun kahvimaitoa voi päivittäin kulua parhaimmillaan 6-8 desilitraa, keksin vähentää soijakuormaa korvaamalla osan maidosta makeuttamattomalla mantelimaidolla. Samalla tulen myös vähentäneeksi hiilareita sillä makeuttamattomassa mantelimaidossa on hiilaria vain 0,1 g per desi.

Mantelimaito ei kuitenkaan vaahtoa eikä sen maku ole kahvin kanssa yhtä hyvässä synergiassa kuin soijamaidon, joten pidän pitoisuuden puolessa soijamaidon määrästä.

Ajattelin kirjoittaa tästä ihan että saatte naureskella mulle! :) Aina on positiivista jos saa jonkun nauramaan. ^_^ Tiedän että mun hiilarijutut menee välillä totaalisesti komiikan puolelle. Olen tajunnut, että erilaisista vähähiilihydraattisten ruoka-aineiden bongailusta on tullut minulle outoa tyydytystä tuova harrastus, enkä enää voi kaupoissa estää itseäni vertailemasta jos jonkinlaista purnukkaa. Aina kun löydän minulle uuden vähähiilihydraattisen tuttavuuden olen ihan innoissani ja kirjoitan sen ylös. :) Tällä ei tietenkään ole mitään merkitystä ruokavalioni kokonaisuuden kannalta, mutta se on vain hauska ja höpsö harrastus.

Onko teillä jotain vastaavia "outoja" harrastuksia? Tunnen esimerkiksi ihmisiä joilla on joku keräilyharrastus ja he jumittuvat kaikkialle bongailemaan esimerkiksi erilaisia lehmä-figuureja, poimimaan kiviä tai ihailemaan kaikkea pinkin väristä. :) Voi tietysti olla, että tämä on perin normaalia verrattuna kahvimaidon koostumuksen hienosäätöön. ;)

P.S. Alpro ja Valio eivät sponsoroi minua :D

Kokeilujonossa on useampia luomivärejä, ja kun en osannut päättää teenkö meikin ensin We Care Iconin Smoky Pink -paletilla vai Zuii Organicin Radiance-paletilla, tein meikin molemmilla. Tällaisia tuplameikkauksiahan harrastin ennen (tai blogin ekoina vuosina) lähes päivittäin niin sai yhdellä meikkauksella kahden postauksen matskut! :)

Kasvo- & huulimeikkimeikki seuraavilla tuotteilla:

Flow Kosmetiikka Peach -mineraalipohja

Estee Lauder Double Wear -peiteaine

We Care Icon -poskipuna Perfect Rose (kahden sävyn poskipuna; persikkainen sävy vihreän silmämeikin puolella, pinkki sävy pinkkimustan silmämeikin puolella)

We Care Icon -huulipuna Natural Soft Rose

We Care Icon- ja Zuii -tuotteet olen saanut blogin kautta.

Sokoksen oman We Care Icon -sarjan Smoky Pink -luomiväritrio on aivan mahtava bileluomiväri. Muistuttaa värimaailmaltaan Natural Coden edesmennyttä Punk -trioa, mutta sävyt ovat erittäin shimmeriset. Pinkki ja harmaanmusta ovat laadukkaita koostumukseltaan, valkoinen vähän kuiva ja rapiseva.

Smoky Pink -meikki: tein ensin alle rajaukset mustalla kynällä ja levitin sitten ripsirajaan, ulkonurkkaan, alaluomelle ja luomivaon uloimpaan kaareen mustanharmaata sävyä. Seuraavaksi levitin pinkkiä loppuluomelle ja korkealle luomivakoon. Lopuksi laitoin paletin valkoista luomen sisänurkkaan ja kulmaluulle. Viimeistelin meikin lisäämällä yläluomelle ja kyynelkanavan viereen Lumenen nestemäistä, valkoista kimallerajausta joka sopii upeasti bilemeikkiin bling-efektiksi.

Toteutin meikin hyvin samaan tapaan kuin Natural Coden Punk-triolla tekemäni iltameikin, johon löytyy tutorial täältä.

Zuiin kauniissa Radiance-paletissa on vihreän, murretun ruskean ja sinapin sävyjä. Plus yksi ihan puhdas valkoinen.

Käytin Zuii-meikissä Radiance-paletin lisäksi Zuii-rajauskynää sävyssä Emerald, Pure Luxen mineraaliluomiväriä sävyssä English Ivy ja Lumenen nestemäistä eyelineria sävyssä Khaki Crystal. Lumenen eyelinerit olen saanut blogin kautta.

Radiance-meikki: aloitin rajaamalla luomen Emerald-kynällä, tein kynällä myös alaluomen sisärajauksen. Levitin luomen ulkonurkkaan ja alaluomelle paletin tummanvihreää sävyä. Levitin luomen keskelle ja luomivakoon paletin vaaleanvihreää sävyä. Luomen sisänurkkaan laitoin paletin vaalean sinappista väriä (tosi persoonallinen, kiva sävy :) Neutraali mutta silti perusbeigestä poikkeava). Lisäsin luomivakoon häivähdyksen Pure Luxen hohtavaa English Ivy -sävyä tuomaan eloisuutta muuten suhteellisen mattaiseen meikkiin.

Lisäsin alaluomen ulkonurkkaan vielä hitusen paletin kellertävän ruskeaa sävyä, ja yläluomelle & alaluomen sisempään nurkkaan Lumenen Khaki Crystal -rajausta.

Sellaiset meikit. :)

WCI:n Smoky Pink -palettia saa Sokokselta ja se maksaa 10,90€. Zuiin Radiance-palettia saa mm. maahantuojan omasta nettikaupasta ja se maksaa 72€. Paletin sävyt voi ostaa myös yksittäisnappeina, yhden napin hinta on 24,80€. Zuiin tuotteet ovat aika arvokkaita johtuen raaka-aineista; meikit ovat luomua ja niissä on talkin sijaan käytetty kukkien terälehtiä.

Vastailen eilisiin kommentteihin tänään myöhemmin. Ollaan juuri lähdössä siskon synttäribrunssille. :)