Vuoden vaihtuessa koittaa aina bloggaavan tilastofriikin juhlapäivä, eli voi tarkastella koko vuoden tilastoa ja katsoa, mitkä postaukset ovat kiinnostaneet lukijoita eniten.
Top 10 luetuimpien listalla on aina enemmän edellisten vuosien kestohittipostauksia kuin kuluneen vuoden kirjoituksia. Niin myös vuonna 2015. Top 10 -postauksista vain neljä on kuluneelta vuodelta, loput vanhempia.
Lista on tämän näköinen:
1 Että ihan PROTEIINIrahka - koko blogihistoriani kaikkien aikojen suosituin postaus, tämän lukukertoja ei varmasti tule mikään ylittämään. Julkaistu helmikuussa 2015.
2 Joulupötsistä eroon kahdessa viikossa
Oletko uusi lukija? (Tai miksei vanhempikin, jolta viime tammikuun postaukset jäivät väliin :)) Painaako juhla-ajan herkuttelu vielä vyötäröllä? Etsitkö helppoa tietä karistaa pöhötykset? Suosittelen tällöin klikkaamaan yllä olevaa postausta.
Omakin vatsani on ollut tutussa turvonneessa joulukuosissaan, ja kovasti houkuttaisi ottaa pikatie takaisin normaalitilaan induktion avulla. Mutta tällä kertaa jätän induktion väliin ja kuljen hitaampaa tietä. Syy: liikunta. Kuten taatelikakku-jutussa kirjoittelin, valitsen nyt satsata juoksuharrastukseeni, ja induktio (eli erittäin matalahiilihydraattinen ruokavalio) ja pitkät juoksulenkit eivät sovi yhteen.
Jos valitset kokeilla induktiota, muista madaltaa liikuntaharrastuksesi tehoa. Induktion aikana suositellaan kevyttä, matalasykkeistä liikuntaa kuten kävelyä ja kevyttä hölkkää.
3 Sokerinatsi - kannanotto sokerin valtaan elämässämme
4 Tehokkaat kotikutoiset kuorinnat - tämän postauksen suosio on minulle suuri mysteeri, se oli top-kympissä viimekin vuonna vaikka on julkaistu jo joulukuussa 2012. Postaus on lyhyt eikä mielestäni sisällä mitään erityisen uutta tai erikoista tietoa, mutta silti sitä luetaan ihan hulluna.
5 Nettishoppailun ABC - tämänkin postauksen kestosuosiota ihmettelen, sillä nettishoppailu on muuttunut kuudessa vuodessa yhä vain luonnollisemmaksi ja itsestäänselväksi tavaksi ostaa, ja kuvittelisin ko. jutun sisältämän informaation olevan tänä päivänä melkein kaikille "selvää pässinlihaa" :D Kirjoitin jutun kesällä 2009 kun olin pitänyt blogia vasta 3 kuukautta - ja täällä se viihtyy kuutta vuotta myöhemmin edelleen luetuimpien joukossa. :)
6 Silmän muodot ja meikkaus - tämä on varmaan suurimmalle osalle pitkäaikaisista lukijoista tuttu! Tässä on mielestäni hyvää asiaa selkeästi havainnollistavassa muodossa ja pidän sitä edelleen hyvänä, informatiivisena postauksena, vaikka itse sanonkin. :)
7 Halpaa ja helppoa hiustenvaalennusta - ja tämä... aina vain top-kympissä!
8 Silmän rajaus, osa 1: Perusteet - samoin tämä. Onhan tässäkin ihan hyvää perusasiaa selkeästi kuvattuna, mutta toteutus näyttää nykysilmääni ehkä vähän kömpelöltä, en tiedä :D Tekisin jutun tänä päivänä vähän eri tavalla. Mutta ilmeisesti tästäkin kokee moni saavansa paljon hyötyä.
9 Sannin herkkucorner: julmetun mehevä vhh-porkkanakakku - siemennäkkärien ohella suosituin reseptini! Eikä ihme! ^_^
10 Käytännön vinkkejä ja ruoka-ainelista induktiojaksolle
*
Kun tarkastellaan suosituimpia postauksia pelkästään vuodelta 2015, lista näyttää tältä:
2 Joulupötsistä eroon kahdessa viikossa
4 Käytännön vinkkejä induktiojaksolle
5 Hellävaraisin hiustenpidennys: Mago - elämäni ensimmäinen hiustenpidennys/tuuhennos
6 Induktioviikko 1 - maanantai
7 Millä se elää? - onko se joku salainen agentti? Lottovoittaja? :)
8 Kulttisarja Urban Decay vihdoin Suomessa - UDPP ja Naked, ei enää pelkän nettikaupan tai ulkomaanmatkan takana!
9 Jemmaajan elämä ja teot - kun tavaroilla on tunteet ja "sitä voi vielä joku päivä tarvita"
10 Induktioviikkojen päätös ja tulokset - menihän se vetoketju kiinni :)
Omat vuoden suosikkipostaukseni liittyivät matkailuun. Vaikka kauneudesta rakastankin kirjoittaa, on itselle silti kaikkein antoisinta päästä jakamaan matkatarinoita. Jos yksi ihminen innostuu lähtemään vaikkapa Folegandrokselle minun kirjoitukseni inspiroimana... kyllä, se on monin verroin palkitsevampaa kuin se, että sata ihmistä ostaa Maybellinen maskaran koska tykkäsin siitä. :) On myös ihanan lämmittävää kuulla, kuinka moni kommentoi pääsevänsä ikäänkuin itsekin matkalle matkapäiväkirjojeni myötä. Tykkään matkustaa yksin, mutta te olette mun matkaseuraa. :)
Henkilökohtaisiin lempparipostauksiini vuodelta kuuluu mm. The Good Stuff - Kreikkalainen keittiö, koska siinä yhdistyvät kaksi suurta intohimoani, ruoka ja matkailu. Jutun kirjoittaminen kesti kolmatta päivää, ja materiaalia olin hankkinut jo edellisenä vuonna, mutta se oli vaivan arvoinen. On mahtavaa kun saa jakaa jotain joka on samalla itselle hurjan kiinnostavaa ja hauskaa, ja myös informatiivista muille. Juuri tällaiset jutut ovat bloggauksen suola! :)
"Mun pitäisi lauantaina tehdä goottimeikki. Anna mulle jotain meikkejä".
Näin lausui armas mieheni kuluneella viikolla, ja tuon kuullessani olin vielä hiukan epäuskoinen. "Laitat vain mustat rajaukset, se on ihan hyvä, mä annan sulle kajalin", sanoin.
Mutta kohta äijä oli tabletillaan katsomassa gothic smokey eye -tutorialeja, ja ilmoitti vakavissaan aikovansa toteuttaa meikin. No, mitäpä siinä väheksymään tai kyseenalaistamaan toisen päättäväisyyttä. :) Aikomus oli vilpitön.
Nakkasin miehen kouraan setin meikkejä ja ohjeistin pohjustuksen tärkeydestä. "Ja voit töpötellä luomelle myös kajal-kynällä että saat oikein tumman pohjan." MACin siveltimiäni en suostunut antamaan, ja mies sai pärjätä Lorkun La Palette Smokyn mukana tulevalla applikaattorilla.
Mies halusi lakata myös kyntensä, ja täysmustan lakan puutteessa tarjosin tarkoitukseen Viva La Divan mustaa glitterlakkaa. Hyvin näytti sekin kelpaavan. Oli kuulema tärkeää, että lakka olisi juhlissa katu-uskottavasti kuluneen näköinen, ja siksi lakkaus suoritettiin jo muutamaa päivää aikaisemmin.
Totta kai olisin itse mieluusti meikannut äijän, mutta olemme tänä viikonloppuna eri tahoilla. Mies menee gootti-teemaisiin bileisiin Helsingissä ja minä puolestani villasukkailen Savossa perheeni kanssa. Jep, tässä iässä sitä usein valitsee mieluummin kotoilun kuin bileet.
Tätä kirjoittaessani mies on matkalla juhliin meikkeineen. :)
Sain illan aikana kuvaviestejä meikin edistymisestä. Ja nämähän on pakko jakaa teidän kanssa :) (Sain luvan, kunhan en laita koko kasvoja.)
On taidettu paritkin videot katsoa. Täytyy emännän olla vähän ylpeä! :)
Ensimmäinen kuva. Kehotin lempeästi miestä vähän häivyttämään kulmakarvan alta.
Ja sitten näyttikin jo tältä. Ei lainkaan huono! :)
Kulmakarvat olisi tietty ollut makea meikata kunnolla muotoon, mutta se olisi jo ollut mahdollisesti turhan vaativa askel ensikertalaiselle.
"Ota vähän sitä paletin ihonväristä sävyä ja häivytä sillä varjostuksen ulkoreunoja. Mutta on tämä näinkin jo ihan tosi hieno!"
Gootti-Mr.Karkkipäivä. <3
Ja röyhelöpaitakin päällä asiaankuuluvasti :D
Way to go kulta!
.
P.S. Kello 23.22 Hemmetti... unohdin ihan kokonaan antaa mukaan meikinpoistoaineen... Mies soitti juuri ja kysyi saako nämä irti käsisaippualla. Sori hani, voi vähän kirvellä..
Hyvää alkanutta uutta vuotta kaikille! :)
Aloitetaan vuosi katseella menneeseen, eli vuorossa on perinteinen listaus parhaista vuoden aikana kohtaamistani tuotteista. Ennen olen pyrkinyt pitämään listan Top 10 -tyylisenä, mutta tällä kertaa tuotteita läpikäydessäni totesin, että mitäs järkeä siinä on. Miksi ihmeessä kutistaisin listan väkisin kymmeneen, jos tosihyviä tuotteita on enemmän. ;)
Tässä siis kuluneen vuoden parhaat uudet tuttavuudet. Tuotteet eivät ole paremmuusjärjestyksessä. Mutta kuten viime vuonna sanoin Lushin Fairly Traded Honey -shampoon kohdalla, niin kyllä voisin tälläkin kertaa kruunata yhden tuotteen yli muiden. Ja se on:
Pihkavoide. Kyllä. Moni ehkä muistaakin kun kerroin tästä haavat parantavasta "ihmevoiteesta" lokakuussa. Tämä töhnä on kyllä sellainen all-round-pelastus että en voisi enää kuvitella olevani ilman. Olen hoitanut voiteella haavat pikkunaarmuista tulehtuneeseen avohaavaan, näppylät, itikanpuremat ja viimeksi ihottuman silmäluomessa. Kertaheitolla umpituntemattomasta asiasta luottotuotteeksi.
Minun käyttämäni pihkavoide on Donna Taponero -merkkistä ja 100% luonnontuote, siinä on vain rypsiöljyä, mehiläisvahaa ja kuusenpihkaa. Markkinoilta löytyy myös monen muun merkkisiä pihkavoiteita, mm. apteekin mineraaliöljypohjainen Abilar.
EkoPharma Mustaherukka-kasvoöljy. Tämäkin on varmaan teillä tuoreessa muistissa, niin hiljattain sen esittelin. Ensimmäinen kasvoöljy koskaan johon olen ihastunut. Jättää ihon aivan ihanan tuntuiseksi ja kuulaan näköiseksi - ja tämän sanoo henkilö, joka on ennen ällönnyt öljyn tunnetta kasvoilla. (Vartaloöljyt ovat asia erikseen.) Tässä on öljy, joka ei jätä rasvaista ihoa.
Ylipäänsä EkoPharma ansaitsee erityismaininnan vuoden kiinnostavimpana ja mahdollisesti parhaana uutena sarjalöytönä. En voi ottaa kunniaa löydöstä täysin itselleni, sillä sarjasta minulle vinkattiin Tampereen Sokokselta. Mutta mahtavaa, että vinkkasivat. Minun tavoin moni ei varmasti koskaan kuulisi sarjasta, ellei joku varta vasten sitä suosittelisi - tuotteet kun ovat poissa tavallisen kuluttajan silmistä, koska niitä saa vain hoitoloista.
Urban Decay Brow Beater -kulmakynä. Muuta kulmakynää tai -väriä en ole käyttänytkään kun tämän sain. Tykkään aivan älyttömästi ohuesta kärjestä ja värikin on juuri passeli.
Puhumattakaan violettifanaatikon unelmasävyisestä hylsystä... ;)
Goldwell Soft Color -vaahto. Tällä sävyttävällä hoitovaahdolla olen taittanut hiuksistani keltaisuutta vaihdettuani hiussävyni viileään viime kesänä. Yllätyin vaahdon hoitavuudesta (hoitavina aineina steartrimonium chloride ja behentrimonium chloride); sen jälkeen ei melkein edes tarvitse erillistä hoitoainetta. Vaahtoa on miellyttävä levittää hiuksiin kun sormet eivät juutu hiusten sekaan. Olen käyttänyt sävyjä 10V ja REF.
Kerroin Soft Color -vaahdoista täällä.
Vuoden ihanimpiin vartalovoiteisiin kuuluu ehdottomasti Estelle & Thildin Body Butter. En kuulu butter-tyypin vartalonkosteuttajien ydinkäyttäjiin, sillä body butterit ovat useimmiten makuuni liian rasvaisia ja jäykkiä. Ohuemmat voiteet ja emulsiot riittävät minulle. Estelle & Thildin vartalovoi on kuitenkin notkeampaa ja ohuempaa kuin monet butterit, hyvänä verrokkina esim. The Body Shop jonka butterit eivät ole my cup of tea, ja E&T:n koostumusta tykkään minäkin käyttää.
Koko Estelle & Thildin vartalotuoteuudistus on minulle vuoden kosmeettisia kohokohtia, niin ihania tuotteita kauniissa pakkauksissa! <3
Hahaa, tämä oli vähän ylläri! Scholl Velvet Smooth -raspi.
Esitellessäni Schollin Velvet Smooth -tuotteita kesällä kirjoitin, että vaikka tästä sähkökäyttöisestä automaattiraspista tykkäänkin, valitsen silti manuaaliraspin koska olen "toiminnan ihminen". Nooh, kummasti sitä kuitenkin vain mieltyi automaattiraspin vaivattomuuteen, ja myönnän, että tavallinen raspi on ollut käytössä enää vain matkoilla.
Dinosaurus-jalkapohjat omaavana olen raspeista lähes riippuvainen. Scholl Velvet Smooth teki elämästä asteen helpompaa. :)
Vielä enemmän kuin jalkaraspista, olen riippuvainen käsivoiteista. Niitä kuluu paljon.
Vuoden miellyttävimmät käsivoidetuttavuudet olivat Urtekram ja Arctic Arbutin.
Urtekram saa EkoPharman ohella maininnan vuoden ilahduttavimpana sarjana. Urtekram on ollut minulle tuttu merkkinä jo vuosikaudet, mutta vasta vuonna 2015 tutustuin tuotteisiin perusteellisemmin. Aiemmin kokemusta oli vain yhdestä vartalovoiteesta. Budjettiluonnonkosmetiikkaa parhaimmillaan!
Jopa supervaativana hiustyyppinä tunnettu, loputtomasti värjätyn ja vaalennetun, helposti takkuuntuvan kuontalon omaava toinen sisareni tykästyi Urtekramin hiustuotteisiin. Se on jo paljon se.
Ahh, nämä. <3 Essence Crystal Eyelinerit.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan jotain niin mahtavaa. Harvoin innostun tuotteista niinkuin näistä; olen käyttänyt hohtavia halpiseyelinereita vuoden aikana enemmän kuin mitään muuta silmämeikkituotetta (UDPP poislukien). Ja kun eyelinereihin liittyy vielä niin hauska tarina kuin näihin, niin paikka listalla on taattu.
Kun näistä aika jättää, suren. Uusia ei saa.
Toinen rajausihastus: Sephoran vedenkestävät kynät. Ihan törkeän hyviä. Ei-niin-yllättäen olen käyttänyt eniten violettia ^_^ Ihan täydellinen kunnon violetti.
Vuoden suosikkiluomiväripalettini: Lily Lolon Laid Bare. Jep, niin turvallinen, niin perus. Mutta niin hyvä ja aina toimiva. Jos lähden jonnekin viikonloppureissuun, nappaan aina mukaan tämän. Loistavalaatuinen, kermaisen pehmeä koostumus ja hyvä pigmentti. Tummat sävyt eivät ole supertummia vaan iholla hillittyjä, kaiken kaikkiaan mahtava arkipaletti jolla on vaikea tehdä ylilyöntejä.
Paletilla tekemäni tutorialin voi kurkata täällä.
Sain Mago-hiustuuhennoksen yhteydessä Simply Naturalin maahantuojalta hiuspidennyksille sopivan harjan; Denmanin D81:n. Näitä on kolmessa koossa, S, M ja L. Omani on M, jota Simply Natural valmistuttaa Denmanin tehtaalla omana nimikkoharjanaan (sen toisella puolella lukee Simply Natural).
Harjassa on sekaisin nailon- ja luonnonkuituja. Tykästyin siihen niin kovasti että se syrjäytti vanhan vakkariharjani Denmanin D3:n. D81 on samalla ihanan hellävaraisen tuntuinen kiitos luonnonharjasten, mutta sopivan napakka ja harjaa kunnolla läpi. Täysluonnollisista harjoista en ole koskaan tykännyt kun ne ovat niin pliisuja, ja monissa sekaharjaksisissakin on usein makuuni liian kovat tai terävät muovipiikit. Tämä on täydellinen <3
Vuoden markkinointitapaus: on-eioo-on-hohdepuuteri a la Yves Rocher. Kesällä blogiani lukeneet varmaan muistavat tämän jo välillä farssin asteita saavuttaneen puuterijupakan.
No, lopulta aika moni puuteria metsästänyt taisi sen saada näppeihinsä odottelujen jälkeen. Harmi että puuteri julkaistiin vain kausituotteena, niin onnistunut sävy ja koostumus. Onneksi poskipunat eivät koskaan lopu mun käytössä (olen saanut elämässäni loppuun vain yhden), joten kun tämän ihanuuden kerran sai, se on ikuinen! <3
Idun-peiteaine esiteltiin blogissa vasta pari päivää sitten, ja on parhaita koskaan käyttämiäni peiteaineita. Rakkautta ensikohtaamisella.
Vuosi 2015 merkkasi minulle AHA-happovuotta. Koskaan aiemmin en ole käyttänyt niin monia AHA-happotuotteita. Mádara, EkoPharma, Paula's Choice, Supermood...
Parhaana näistä listalle selviää Paula's Choicen Resist-linjan AHA-duo. Näkyvästi ja tuntuvasti kauniimpi iho - jos nyt sellaista ilmaisua voi käyttää. Sileä iho, supistuneet ihohuokoset. Kyllä, kiitos. Ja vuoden sitkeässä istunut miliumikin lähti näiden käytön myötä.
Kyllä AHAt ovat tulleet jäädäkseen tämän auringossa ihoaan kärtsänneen naisen ihonhoitorutiineihin. (AHA-happojen sanotaan pystyvän korjaamaan auringon aiheuttamia ihovaurioita.)
Vuoden paras kasvovoide: Nafha Creme de Jour.
Tällaiset on just mun heiniä; ohut, raikas, jopa silkkisen tuntuinen ja nopeasti imeytyvä koostumus. Ei jätä iholle tahmeutta tai muita tuotekoostumukseen liittyviä jälkituntemuksia, vain kosteutetun ja miellyttävältä tuntuvan pinnan. Aivan ihana. Vain aavistuksen karvas tuoksu estää tätä olemasta täydellinen.
Sitten päästään tuotteeseen, jota en ole ehtinyt hyvistä aikeista huolimatta esitellä blogissa aiemmin: Korres Magnolia-seerumi.
Sain seerumin alkukesästä ja ihastuin siihen heti. Materiaalin ylirunsaudesta "kärsivänä" bloggaajana en saa aina edes kaikkia välittömän ihastusreaktion aikaansaaviakaan tuotteita lusikoitua blogiin. Mutta nyt on Magnolian vuoro päästä näkyviin! :)
Olen kokeillut Korresilta aiemmin Wild Rose -seerumia, joka on niinikään yksi lemppareitani. Magnoliassa on hyvin samantapainen koostumus: se on geelifluidimainen (eli ohutta, lähes nestemäistä geeliä), mutta ei yhtään tahmea (mikä on tuttu ominaisuus monissa geelimäisissä tuotteissa). Magnolian tuotekuvaus kuuluu; "kosteuttava seerumi ensimmäisiin ikääntymisen merkkeihin". Lisätietoa saa Korresin suomenkieliseltä sivulta täällä.
Tässä meillä on nyt hyvä verrokki Mia Höydön Lumous -seerumille: kummatkin lupaavat tehokosteutusta hyaluronihapon voimalla, mutta siinä missä Höydön Lumous katoaa ihoon saman tien jättäen ihon jopa kiristäväksi, tuntuu Korresin Magnolia selvästi kosteuttavalta ja jättää ihon erittäin miellyttävän, sileän ja ravitun tuntuiseksi. Tietenkään seerumin ei ole tarkoituskaan jättää ihoa yhtä kostean tuntuiseksi kuin voide, mutta toiset seerumit onnistuvat tehtävässä paremmin kuin toiset. Magnolia kuuluu sarjassamme seerumeihin, joita voin käyttää yksinäänkin ilman voidetta.
Sokerina pohjalla kaksi tuotetta, joita minulla ei enää ole joten en voinut ottaa niistä uutta kuvaa Parhaat-listalle, mutta jotka parhautensa vuoksi todellakin kuuluvat joukkoon: Natura Siberica Tyrni-shampoo ja EkoPharman Tyrni-silmänympärysvoide. Hahah, sattumalta kaksi tyrniä! ^_^
Natura Siberican shampoo oli jotain niin ihanaa että sitä aion hamstrata lisää Tallinnasta nyt lukijamatkalla. Se tuoksu.... Oi. Ihan vesi herahtaa kielelle kun vain muistelee. EkoPharman silmänympärysvoiteen käytin kasvovoiteena, ja jos sitä olisi saatavana edullisempaan hintaan isommassa koossa, ostaisin. Kirkkaasti ihanin voide jota olen lärviini hieronut, ehkä koskaan. Alle kahdessa kuussa kulunut 15-millinen voide on kuitenkin myös nopeimmin koskaan kuluttamani kasvotuote. Referenssinä: 50 ml voide kestää mulla päivittäisessä käytössä vuoden.
*
Vuodelta 2015 päällimmäisenä jäävät mieleen kauneuden ja kosmetiikan saralta Mago-tuuhennos, AHA-tuotteet, EkoPharma, kasvoöljyn löytäminen ja Estelle & Thildin upea uudistuminen. Muista kuluneen vuoden kohokohdista voisi tehdä vaikka oman postauksen... jos ehtii, kun noita aiheita on tunnetusti liikaa! ^_^
Innolla starttaan uuden vuoden ja odotan, mitä kaikkea jännää se tuo tullessaan! :) Tervetuloa mukaan! :)
*
Olen pitänyt Vuoden Parhaat -listaa blogin alusta saakka. Aiempien vuosien listaukset:
Joulu ja herkut.
Vaikka en juuri näitä perinteisiä herkkuja enää syökään (enkä riisipuuroa, konvehteja, tavallisia pipareita tai vehnään ja sokeriin leivottuja kakkujakaan), ei makeita herkkupaloja jää joulustani uupumaan.
Vhh-joulumässyä illalliseksi :)
Vaikka parit ekat vhh-joulut jäivät makean tasolla köyhemmiksi, herkuttelin tänä vuonna pipareilla, taatelikakulla ja viikuna- ja suklaapallosilla samaan malliin kuin viimekin vuonna.
Hedelmästä, tummasta kaakaosta, kookoshiutaleista, pähkinöistä ja jouluisista mausteista syntyvät maut ovat niin vahvoja, että en koe jääväni kaipaamaan mitään, mitä vehnäsokeriversiot tarjoavat.
No okei. En edelleenkään ole löytänyt luumutortun korvaajaa, sillä luumumuffinit eivät nyt kuitenkaan ihan ole sama juttu. ;) Eikä tänä jouluna aika lopulta riittänyt kaavailemani gluteenijauhopohjaisen torttutaikinan testaukseen.
Ilman vehnää ja sokeriakin on joulun ajan hiilihydraattikulutukseni joka tapauksessa huimasti korkeampaa normaaliarkeeni verrattuna. Bataatti- ja porkkanalaatikot sekä kuivatut hedelmät pitävät huolen siitä, että hiilaria piisaa :)
Ja nyt seuraa tunnustus.
Tai paremminkin; erään asian myöntäminen. Tuumailin tätä jo viime jouluna, mutta jostain syystä olen ollut (krhm, itsepäisyyttäni?) haluton testaamaan asian laitaa normaaliarjessa.
Kyllä se on myönnettävä, että treeni kulkee huomattavasti paremmin joulun hiilariherkkutankkauksella kuin normaaliruokavaliollani. Etenkin juoksu. Viime jouluna juoksin "taatelikkakujen voimalla" lenkkiennätykseni kaksi tuntia, ja tänä jouluna on sama ollut helposti lähellä.
Myönnetään, että te hiilarit parantavat liikuntasuoritusta -juttujen puolestapuhujat olette oikeassa. Kyllä mun treenikestävyys on selkeästi parempi kun syön enemmän hiilareita. 10 kilometrin lenkki ja sen perään tunnin punttitreeni sujuu hämmentävän tehokkaasti.
Mitäs nyt sitten? Johtaako tämä havainto muutoksiin ruokavaliossani? Kysymys kai kuuluukin, kuinka paljon liikuntasuorituksissa kehittyminen merkitsee minulle?
Minulla on normaaliarjessani oikein hyvä olo matalahiilihydraattisella ruokavaliollani. Yleisen olon perusteella ei siis olisi syytä lähteä muuttamaan itselle toimivaksi koettua tapaa syödä. Mutta haluanko jaksaa juoksulenkkejäni jouhevammin? Tai jopa kehittyä voimatreenissä? Tähän saakka minulle on ollut ihan ok, että vain ylläpidän saavutettua tasoani puntin puolella. Juoksussa kyllä olen toivonut kehitystä... Auttaisiko siihen ihan oikeasti kaurapuuro ja kuivattu viikuna?
Joku voi miettiä, miten vaivaudun edes pohtimaan näin yksinkertaista asiaa - jos hiilareilla kulkee paremmin, totta kai lisäät niitä lautaselle! Minulle asia ei kuitenkaan ole niin helppo. Kun on päässyt eroon ikäviksi koetuista mieliteoista ja jopa riippuvuudesta tiettyihin ruoka-aineisiin, ja tämä muutos on johtanut niin kokonaisvaltaisesti parempaan hyvinvointiin, vanhoja tapoja ei tee mieli houkutella takaisin alkamalla taas säännöllisesti syödä korkeamman hiilihydraattipitoisuuden ruokia.
Vaikka asia ei ole minulle yksinkertainen (älkää luulko etten tiedä miten hullunkuriselta tämä kuulostaa :p), niin joitain muutoksia aion tehdä. Pikkuhiljaa. Kyllä liikuntaharrastus on minulle kuitenkin sen verran tärkeä. Leipään ja makeisiin ei tietenkään tarvitse palata, mutta hyviä, hitaita hiilihydraatteja aion lisätä.
Jotenkin vain niin huvittava tämä havainto. Että herkuilla jaksaa liikkua! ^_^ Ainakin kun herkut ovat tyyppiä hedelmät, juurekset ja tumma kaakao.
Hyvä havainto. En ole lainkaan pahoillani. :)
Ja miksi sitten minulle on ylipäänsä ollut niin tärkeää pitää kiinni ajatuksesta, ettei (hyvien lähteiden) korkeammalla hiilaripitoisuudella voisi olla minulle etujakin... Jaa-a, sitä voi miettiä. Jääräpää on jääräpää.
*
Loppuun jaan viime jouluna kehittämäni vhh-reseptin entisille lempparimakeisilleni; Julia-konvehdeille. Näiden Julioiden marmeladisydän syntyy siirappimassan ja hedelmäesanssin sijaan oikeasta hedelmästä <3
Taas on löytynyt aivan loistava peiteaine!
Piti äkkiä alkaa tekemään tästä esittelypostausta kun se on päätymässä vuoden parhaat tuotteet -listalleni :) Yleensä listalla on vain tuotteita jotka olen vuoden aikana esitellyt blogissa, mutta nyt siellä on kaksikin "parasta" jotka eivät ole blogissa näkyneet kun en ole ehtinyt niistä kirjoittamaan. Tämä toisen survon nyt tähän juuri ennen listan julkaisua :)
Sain Idun Mineralsilta pienen testipaketin joulukuun alussa, ja aijjai, sieltä voisi päätyä parhaat-listalle useampikin tuote. Idun on kyllä hämmentävän hyvä ja tasalaatuinen merkki tähän saakka kokemani perusteella. Yhtään varsinaista hutia tai heikkolaatuista tuotetta ei ole vielä kohdalle sattunut.
Tämänkertaisessa testipaketissa (jonka sisältö ei ollut mitään random-tuotteita vaan itse kiinnostukseni pohjalta toivomia) oli Idunin voidemainen peiteaineduo nimeltään Strandgyllen. Kaikilla Idunin tuotteilla on ruotsinkieliset kasveihin tai pohjoismaalaiseen mytologiaan liittyvät nimet.
Pakkauksessa lukee 100% highly purified minerals, mutta tämä viittaa tietenkin vain peiteaineen mineraaliainesosiin, ei koko ainesosacocktailiin. Kun on kyse muusta kuin jauhemaisesta tuotteesta, mukana on aina muitakin ainesosia kuin mineraaleja. Strandgyllen ei myöskään ole luonnonkosmetiikkaa, siinä on synteettisiä ainesosia kuten muovia (polyetyleeni). Idun Mineralsin tuotteista osassa on vain luonnosta peräisin olevia raaka-aineita (esim. mineraalipohjat ja muut jauhemaiset tuotteet sekä kiinteät poskipunat) ja osassa sekä luonnollisia että synteettisiä raaka-aineita.
Tuo polyetyleeni kuulostaa kenties "pahalta", mutta se on edelleen yksi kosmetiikan yleisimpiä ainesosia monipuolisuutensa vuoksi. Sitä käytetään mm. sitomaan ainesosia yhteen voidemaisissa tai kiinteissä meikkipohjissa, kuorivana ainesosana kuorinta-aineissa, emulsioiden stabilisoijana sekä koostumuksen paksuntajana.
Mutta teitä kiinnostavat varmasti enemmän tuotteen tulokset "in action" ;)
Tässä silmänaluset ennen ja jälkeen Strandgyllenin. Olen käyttänyt duon kahdesta sävystä tummempaa, yllättäen se sopii minulle ainakin tällä hetkellä paremmin kuin vaaleampi. Miten minusta tuntuu että ihoni vain tummuu joka vuosi... :p
Strandgyllen on yksi peittävimpiä peiteaineita joita olen kokeillut, koostumuksen ollessa samalla miellyttävä eikä kuiva ja tönkön pakkelimainen, niinkuin monet vahamaiset peiteaineet. Peitepuikko on hyvä esimerkki paksusta, tönköstä koostumuksesta jolla on taipumus jäädä iholle paksuhkona kerroksena joka etenkin silmien alla kasaantuu juonteisiin.
Strandgyllen on "tanakkaa" ja kerrostuu paksummin kuin ohuet voidemaiset peiteaineet, mutta se sisältää sopivassa suhteessa rasvamaisia ainesosia (mm. risiiniöljyä ja jojobaöljyä) jotta fiilis on miellyttävän notkea eikä tuote tunnu tai näytä iholla kuivalta. Tykkään tästä todella paljon enkä ole vakkariini Estee Lauderiin koskenutkaan kun tämän rasian avasin. :)
Tässä toinen ennen/jälkeen-kuva, kohteena poskeni punoittava alue.
Jälkeen-kuvassa on yksi siveltimellä vedetty kerros Strandgylleniä.
Käytänpä tässä tilaisuuden hyväkseni ja kehun samalla myös H&M:n peiteainesivellintä.
Vanha peiteainesiveltimeni on kadonnut, ja ostin tilalle H&M:n siveltimen kun sattumalta tajusin (monen kuukauden viiveellä) että Henkkamaukan meikkisarjahan on kokonaan uudistunut. Rohmusin satsin muitakin sarjan meikkituotteita kuten eyelinereita ja voidemaisia luomivärejä ja hyvältä vaikuttaa!
Jos siis etsit hyvää ja edullista sivellintä peiteaineelle tai voidemaiselle luomivärille, kipaisepas H&M:ään. Siveltimellä taisi olla hintaa noin 5 euroa ellen ihan väärin muista.
Sivellin on todella napakka mutta ei liian jäykkä ja ainakin minun makuuni juuri sopivaan pituuteen leikattu. Peukku tälle!
Idunin Strandgyllen-peiteaineduon suositushinta on 33,70€, mutta esimerkiksi YA:n nettikauppa näyttää myyvän sitä tällä hetkellä hintaan 25,40€.
Peiteaine on pysynyt silmänalusillani erinomaisesti kasautumatta juonteisiin ilman puuterikiinnitystäkin, lukuunottamatta joitain kuntosalin juoksumattosessioita. Posken punoitusta peittäessä olen laittanut Strandgyllenin mineraalipohjan alle, eikä mineraalipuuteri ole kökkööntynyt sen päälle, kun olen antanut peiteaineen hetken kuivahtaa. Strandgyllen ei tietenkään kuivu samalla lailla kuivaksi kuin Estee Lauderin Double Wear Stay-in-place Concealerin kaltaiset ohuet kestopeiteaineet, mutta ei myöskään jää "tahmeaksi" niinkuin jotkut vahamaiset purkki- tai puikkopeiteaineet.
Ilahduttava löytö kaiken kaikkiaan! :)
Jep, mulla on tänä vuonna aikamoinen viehtymys glögiin, kuten on tullut todettua.
Yksi päivä teki mieli jotain raikasta ja viileää jouluista juomaa, ei lämmintä.
Ajatus: entä jos maustaisin omenasiiderin glögimausteella...? Saisin ikäänkuin vaaleasta glögistä viileän ja kuplivan version.
Tuumasta toimeen: glögimausteita ja omppusiideriä muhimaan pulloon noin kolmeksi tunniksi, ja juoma oli valmis :) Ihan sairaan hyvää!
Seuraavana päivänä syntyi punainen versio karpalolonkerosta :) Nämähän sopivat vaikka joulusaunajuomiksi jos olut ei maistu! ^_^
Tee-se-itse raikas glögijuoma!
Tarvitset:
1. Karpalolonkkua punaiseen versioon, omenasiideriä vaaleaan versioon.
(Hmm, ei varmaan selvinnyt jo tuossa ylempänä ^_^ Noo, kiva laittaa vähän lisää kuvia :))
2. Pienirakenteista glögimaustetta ja tyhjän pullon johon kaadat siiderin/lonkeron + mausteet tekeytymään. (Tai tottakai - jos ostat juomasi valmiiksi pullossa, kaadat glögimaustetta sinne :) Pullo tarvitaan jos juomasi on tölkissä, muuten hiilihapot karkaavat.)
Minä laitoin puoleen litraan noin teelusikallisen glögimaustetta.
.
Jos kardemumma muuten tuntuu oudolta yhdistää siideriin tai lonkeroon, niin Punnitse & Säästästä löysin tosi hyvän kardemummattoman glögimausteseoksen jossa on kanelia, appelsiininkuorta, neilikkaa ja inkivääriä.
Kokeilin hauduttaa yhden koesatsin yön yli, mutta tuolloin juomasta tuli vähän liian mausteista. 2-5 tuntia on sopiva aika, eivätkä hiilihapotkaan ehdi siinä ajassa lähteä juomasta.
Siivilöi glögimausteet juomasta vaikka teesihdin avulla ja ei kun hörppimään! :)
Juuri tässä nautiskelen itse omenaversiota :)
Hyvää joulua! <3
*
P.S. Sain juuri testiin uuden Hollywood-tähtienkin suosikiksi mainitun, vähän spesiaalimman merkin meikkejä. Eilen kokeilin sarjan luomiväriä: 10 minuuttia ja se oli jo viiruilla. Illalla otettu kuva sulaneesta meikistä oli vielä hienompi! ^_^ Stay tuned!
Kotimaiselle kosmetiikalle omistetun viikon viimeisessä postauksessa tapaamme jälleen Lifehairin eli markkinointinimeltään Lh-Beautyn. Viikko päättyy eilisen postauksen hengessä edulliseen koko perheen peruskosmetiikkaan.
Valitsin esittelyyn kaksi Lh-Beautyn merkkiä: Lacto Linen ja Oliivin. On ollut oikeasti tosi kiinnostavaa kokeilla pitkästä aikaa aivan toisenlaista kosmetiikkaa mitä olen viime vuodet käyttänyt, kuten teemaviikon kaikki edullisemmat merkit. En ole koskaan väheksynyt edullisia kosmetiikkamerkkejä, minähän olen puolet elämästäni ollut Yves Rocher -tyttö, mutta luonnonkosmetiikkaan siirryttyäni olen tietysti pysytellyt niissä merkeissä. Hiuspuolella taas kampaamotuotteet ovat vetäneet puoleensa viimeiset 10 vuotta. Siinäkin on ennen kaikkea kyse elämyksellisyydestä... En voi rehellisesti väittää löytäneeni juuri salonkibrändien joukosta niitä ehdottomasti parhaita tuotteita, mutta elämyksellisesti niiden maailma vetoaa minuun. Niin kuin ne lasiset kultareunusvoidepurkit toisille ;)
Lifehairista yrityksenä minun ei enää tarvinne sen enempää turista, esittelin merkin juuri kattavasti marraskuun puolella. Mutta lyhyesti: Lifehair on vuonna 1993 perustettu ylöjärveläinen yritys jonka tuotteet valmistetaan omassa tehtaassa Ylöjärvellä.
Oliivi-shampoo 4,60€ / 250 ml
Sulfaatiton shampoo kaikille hiustyypeille. Pesevinä ainesosina cocamidopropyl betaine, sodium cocoamphoacetate ja decyl glucoside.
Shampoossa on todella paksu ja jämäkkä geelikoostumus, tämä ei valu lattialle vaikka kääntäisit kämmenen ylösalaisin. Tuoksu on perusmiellyttävä ja aika voimakas, sellainen tyypillinen "koko perheen hygieniatuotteen" puhdas tuoksu. Vaikka tuote on sulfaatiton, se pesee hiukset ja hiuspohjan nitisevän puhtaiksi - mutta jättää pituudet samalla sileiksi. Yleensä tehokkaasti pesevät shampoot takuttavat minulla hiusta tehden niistä karhean tuntuiset ja huuhdellessa sormet ihan takertuvat tukkaan. Tämä shampoo ei käyttäydy niin.
Oliivi-shampoo vaahtoaa maltillisesti ja vaahto syntyy hitaammin kuin sulfaattishampoilla, mutta vaahdon synnyttyä se on kermaisen pehmeää.
Tykkään tästä shampoosta kovasti. Se on tavallaan ominaisuuksiltaan eilen esitellyn todella hoitavan EHS Plus -shampoon vastakohta. Oliivi-shampoon jäljiltä tyvi jää ilmavaksi ja puhtauden tunne säilyy hiuksissa pitkään - tai pidempään kuin paljon hoitavia ainesosia sisältävillä shampoilla. Pesutulos ei kuitenkaan ole yhtä "raju" kuin syväpuhdistavilla shampoilla. Jännästi shampoolla on ikäänkuin "kaksinaisluonne"; toisaalta se on hyvin pesevä, mutta toisaalta jättää pituudet selviksi. Miltään ylelliseltä shampoolta Oliivi ei tunnu, eikä tämän hintaluokan shampoolta sitä odottaisikaan. Mutta sen pesutulos ja pesevyys/hoitavuussuhde on todella hyvä. Minulla on niin paljon hoitavia shampoita, että välillä on mukava käyttää tällaista hiukset kunnolla ilmaviksi jättävää, nitiseväksi pesevää shampootakin.
Koska juttelimme Lifehairin tehtaalla shampoiden paksuntamisesta, en voinut olla kysymättä kemisti Alex Westerbergiltä, miten Oliivi-shampoon paksuus on tehty. Sitä ei kemiansa puolesta voi paksuntaa suolalla, niinkuin ei monia sulfaatittomia shampoita. Kysyin samalla yleisesti Oliivi-shampoon koostumuksesta ja miten siitä on saatu niin pesevä, kun kaikki reseptin tensidit luokitellaan hellävaraisiksi. Westerberg kertoo, että shampoo on paksunnettu akryylipolymeereilla. Puhdistavista aineista hän kertoo näin:
"Oliivi-shampoossa kolmen pesevän aineosien välinen suhde on tarkkaan tuotekehityksen kautta harkittu, jotta shampoo pesee hyvin, ollen silti hiuksille ja päänahalle hellävarainen. Sodium Cocoamphoacetate on hellävarainen amfoteerinen pesevä aineosa, jossa kookosöljyn asetaattiryhmä, joka omalta osaltaan parantaa tuoteen hoitavuutta. Lisäksi tämä aineosa toimii synergistisesti muiden pesevien aineosien kanssa, vähentäen osaltaan pesevien aineosien mahdollista ärsytystä. Lisäksi se osallistuu tuotteen 'kermaisen' vaahdon muodostumiseen."
Westerberg kertoo myös, että Lifehair on parhaillaan kehittämässä uutta täysin luonnonmukaisiin aineosiin perustuva paksunnusta, jossa tarkoituksena on pitää koostumus, paksuus ja vaahtoavuus yhtä mukavan "kermaisena".
Oliivi-hoitoaine 4,60€ / 250 ml
Koostumukseltaan lirumpaa kuin parivaljakon shampoo, mutta ei ihan niin vetistä kuin EHS Plus -hoitoaine. Hoitoaine on silikoniton ja hoitavuutta tuovat jo tutuiksi käyneet kvatit (niistä muuten monessa on tuo 'monium', cetrimonium chloride, behentrimonium chloride jne, jos jotakuta kiinnostaa opetella bongailemaan kvatteja :)) yhdessä oliiviöljyn, oliiviuutteen, pantenolin ja lesitiinin kanssa.
Sama ilmiö tapahtuu Oliivi-hoitiksen kanssa kuin EHS Plussan: kämmenellä niin lirulta vaikuttava hoitoaine paljastuu hiuksiin levittäessä erittäin tehokkaasti selvittäväksi ja silottavaksi. Kun hoitoaineen vielä kampaa hiuksiin (olen nyt naamiokauden jälkeen innostunut käyttämään Tangle Teezeriä melkein kaikkien hoitoaineiden kanssa), tuntuu koostumus kuin muuttavan muotoaan; lirun ohut emulsio muuttuu kermaiseksi. Joku lukija kommentoi eilen kokeneensa samaa jonkun simppelin hoitoaineen kanssa - kampaaminen tuntuu taianomaisesti muuttavan hoitoaineen koostumusta niin että se "kermaistuu".
Oliivihoitoaine jättää hiukset todella hyvän tuntuisiksi eikä niissä ole piiruakaan sähköisyyttä. Tämä sähköisyyden tarkastelu on ollut tosi kiinnostavaa nyt kun olen viime kuukaudet testannut niin monta eri hoitoainetta - hiusten pehmeys ja sileys eivät korreloi sen kanssa, miten hyvin hoitoaine tai naamio poistaa sähköisyyttä. Joku hoitis saattaa siis hoitaa todella hyvin, mutta hiukset ovat silti rätisevät ja lentelevät.
Lacto Line Hellästi Hoitava Puhdistusvaahto 5,70€ / 150 ml
Tässäpä meillä taas kiinnostava yksilö. Kuten todettua, Lifehair-brändien pakkaukset ovat kaukana ylellisestä ja kaiken kaikkiaan, suokaa anteeksi Lifehair, jopa hellyttävän kömpelön ja vanhanaikaisen näköisiä. Nythän sitten ne uusitaankin kevään aikana ;) Anyways, se mikä tekee Lacto Linen puhdistusvaahdosta kiinnostavan on se, miten kaukana pakkauksen herättämät mielikuvat ja tuotteen itsensä välittämä kokemus ovat toisistaan. Minäpä kerron teille: jos Lacto Linen puhdistusvaahto kaadettaisiin jonkun luksusmerkin purkkiin ja siihen lisättäisiin hienostuneempaa hajustetta, se menisi ihan täydestä selektiivisen merkin ylellisenä puhdistusaineena.
Vaahto on todella hoitavan ja kermaisen tuntuista. Ei ihan yhtä paksua ja liukasta kuin esim. Lumenen ja ACOn vaahdot, mutta huomattavasti liukkaampaa kuin luonnonkosmetiikan pumppuvaahdot. Vaahtoa voi pyöritellä iholla kauan, ilman että se hajoaa ja kermaisuuden tunne häviää. (Luonnonkosmetiikan vaahdot taas eivät käyttäydy näin.) Tuote on kehitetty erityisesti kuivalle ja herkälle iholle.
Vedellä huuhtelun jälkeen iho jää hoidetun tuntuiseksi; se ei nitise yhtään eikä sitä kiristä. Tuntuu siltä, kuin pintaan olisi jäänyt hoitavia aineita. Tunne ei kuitenkaan ole kalvomainen tai tahmea/nahkea, vain 'hoidettu'. Vaikea kuvailla, välillä loppuu sanat pahasti kesken kun yrittää kuvailla kosmetiikan tunnetta iholla tai hiuksissa! ^_^
Todella hyvä puhdistusvaahto. Harvasta puhdistustuotteesta voi sanoa, että se jättää iholle hoidetun tunteen, mutta Lacto Linen puhdistusvaahdosta niin voi sanoa. Iso peukku!
Kääks, juttu on taas venynyt tosi pitkäksi, pidetään kasvovesiosuus lyhyenä:
Lacto Line Hellästi Hoitava Kasvovesi 4,60€ / 150 ml
Alkoholiton ja kosteuttava kasvovesi. Iho jää miellyttävän tuntuiseksi eikä yhtään tahmeaksi. Ei mitään erityistä kommentoitavaa, koska kokemus on yksinomaan positiivinen ja simppelissä incissä on vakuuttava setti kosteuttavia ja hoitavia ainesosia: glyseroli, pantenoli, aloe vera, hyaluronihappo ja maitohappo.
Ainoa ihmetyksen aihe on kaksi eri inciä: minun pullossani on lyhyempi versio kuin Lifehairin sivulla. Ilpo Laurila puhuu kasvoveden puhdistavasta ominaisuudesta (siitä puhutaan pakkaustekstissäkin), jonka tuotteeseen tuo PEG-40 Hydrogenated Castor Oil, mutta tämä ainesosa puuttuu minun pulloni ainesosaluettelosta. Lifehairin sivulla on tuplasti pidempi inci. En ehtinyt saada selvyyttä kahden incin stooriin, mutta ehkä palaan siihen vielä myöhemmin.
Minun oli tarkoitus liittää postaukseen myös vastauksia marraskuisen postauksen kommenteissa nousseisiin kysymyksiin, mutta jutun ollessa jo näin pitkä, jätän ne tuonnemmaksi.
*
Muistattehan muuten vielä Lifehairin tarjouksen Karkkipäivän lukijoille: verkkokaupan tilauksista saa 10% alennusta 31.12.2015 saakka. Alennuksen saa koodilla karkkipäivä. Minä en hyödy mahdollisista tilauksistanne. ;)
* * Kotimaisen kosmetiikan teemaviikko vol. 2 palaa ensi vuoden puolella! * *
P.S. Apua, kiire vain jatkuu, en meinaa tänään (maanantaina) ehtiä millään blogin pariin. Vastaan postauksen kysymyksiin ja julkaisen eilisen arvontakommentteja (melkein 500 jäljellä...!) heti kun ehdin eli toivon mukaan illalla bussissa :)
Nyt liikutaan klassikoiden klassikossa: kaikille tuttu Erittäin Hieno Suomalainen Shampoo. Vuodesta 1974.
Onko joukossamme joku, jonka kotona ei ole jossain vaiheessa elämää ollut EHS-pulloa? Etenkin sininen alkuperäinen pullo nivoutuu allekirjoittaneen mielessä suunnilleen yhtä itsestäänselväksi osaksi suomalaista kulttuuria kuin Sibelius ja kuikan huuto kesäisessä yössä. Tiesittekö muuten, että alkuperäisen shampoon suunnittelutyössä oli mukana Kirsti Paakkanen?
En ole käyttänyt shampoota sitten lapsuuden, mutta voin yhä muistaa sen ominaistuoksun. Ajatukset kulkevat mökille ja mökkisaunaan.
Erittäin Hieno Suomalainen Shampoo kehitettiin alunperin perheyhtiö Marttiselle, ja vuonna 1995 merkki siirtyi ruotsalaiselle Cederrothille. Kaikki Erittäin Hieno Suomalainen -perheen tuotteet ovat kuitenkin edelleen kotimaisia ja ne valmistetaan Heinävedellä.
Halusin EHS:n mukaan teemaviikolle juuri siksi, että se on mielessäni niin suomalaisista suomalaisin kosmetiikkatuote, enkä ole käyttänyt markettimerkkejä hiustenhoidossa todella moneen vuoteen. Nyt oli hyvä hetki testata, mitä halvimpien markettibrändien puolelle kuuluu.
EHS:n valikoima on tänä vuonna täydentynyt vehnänalkioöljyä ja omenauutetta sisältävällä Plus-linjalla. Tuotteet on tarkoitettu käsitellyille ja värjätyille hiuksille, ja ne ovat EHS-tuoteperheen hoitavin linja. Totta maar halusin testata juuri niitä.
EHS Shampoo Plus 2,90€ / 300 ml
Oikeasti hoitavan tuntuinen, pehmeästi vaahtoava shampoo. Pesevät ainesosat ovat tuttuja; SLES, cocamidopropyl betaine, cocamide MEA ja laureth-10. Hoitavuudesta vastaavat vehnänalkiööljy, pantenoli sekä sanahirviö guar hydroxypropyltrimonium chloride (kvatti).
EHS Plus -shampoo on niin hoitava, että se jättää tunteen, että hiukset likaantuvat nopeammin. Tosiasiassahan shampoo ei vaikuta hiusten rasvoittumisnopeuteen, vaan tunne nopeammasta likaantumisesta tulee siitä, että shampoo on niin hellävarainen ettei poista kaikkea likaa tai siitä, että sen sisältämiä hoitavia ainesosia jää hiuksen tyveen ja päänahkaan, aikaansaaden tunteen "liasta". Tai kummastakin. Hoitava shampoo jättää tyven myös usein vähemmän ilmavaksi kuin "normishampoo", koska hiukset ovat vähemmän sähköiset ja hoitavien ainesosien vuoksi raskaammat, mikä voi johtaa nopeamman likaantumisen kokemukseen.
Arvioni: ihanan tuntuinen shampoo jossa on erinomainen hinta-laatu-suhde. Jos etsit halpaa, hoitavaa shampoota huonokuntoisille hiuksille, kokeile tätä.
EHS Hoitoaine Plus 2,90€ / 300 ml
Hoitoaineen koostumus on hyvin lirua ja tässä yhteydessä voi taas käyttää ilmaisua: halvan tuntuista. Mutta kas - hiuksiin levittäessä aine paljastaa heti tehonsa; hiukset tuntuvat välittömästi liukkailta ja selvitetyiltä. Hassua; niin vetinen koostumus mutta niin tehokas selvityskyky. Myönnän että hämmästyin.
Annan hoitiksen vaikuttaa pari minuuttia niinkuin aina teen pikahoitisten kanssa ja hiukset ovat huuhdellessa oikein silkkiset ja hyvän tuntuiset. Hoitavuuden tuovat ensisijaisesti kvattiyhdisteet, pantenoli ja vehnänalkioöljy. Tuotteessa ei ole silikonia.
Ei voi muuta todeta kuin olipa yllätys - erinomainen hoitoaine ollakseen kolmen euron purkki! Ei nyt tietenkään hakkaa kaikkein parhaita kokeilemiani hoitoaineita, mutta erittäin hyvä kuitenkin. Koostumus on halpiksen tuntuinen enkä aisti tuotteessa EHS:n mainostamaa "ylellistä" tuoksua (minusta tuoksu on tuttua perusmarkettikamaa), mutta mitäs sillä on väliä kun aine hoitaa hommansa ja vielä pirun hyvin :) Kommenteissa on viime päivinä puhuttu pH-arvosta, ja tässä tuotteessa pH on 4. Hyvin hapan siis, ja hapan koostumus edesauttaa suomujen (:D) pysymistä supussa.
EHS Tehohoito Plus 2,90€ / 150 ml
Välitön huomio: tässä tehohoidossa on paljon ohuempi koostumus kuin tehohoitavissa naamiotuotteissa yleensä, ei tietoakaan ylellisestä kermaisuudesta. Verrattuna juuri testaamiini naamioihin, EHS-tehohoito on jopa litkua. Sen koostumus vastaa itse asiassa normihoitoaineen paksuutta. (Ja EHS:n normihoitoaine taas on normaalia paljon vetisempi.)
Vaikuttavina aineina on samoja kuin hoitoaineessa, lisänä kauraöljyä ja yksi silikoniyhdiste. Jännää kyllä, tehohoito tuntuu hoitoainetta vähemmän silottavalta. Se kyllä selvittää ihan kiitettävästi ja hiukset jäävät kuivuttuaan pehmeiksi, mutta ei tunnu kaiken kaikkiaan yhtä hoitavalta kuin sarjan hoitoaine. Huuhdellessa hiukset ovat vain perusselvät vailla extraliukkautta ja sitä kuuluisaa silkkisyyttä. Hiukset myös jäävät aika sähköisiksi.
Tein myös sellaisen havainnon, että hiuksista puuttuu se jämäkkyys, jonka esimerkiksi Simin, Balmainin ja Rahuan naamiot jättivät. Hiukset ovat ihan kivan tuntuiset, mutta jos EHS Plus-linjasta pitäisi käyttää vain yhtä hoitoainetta, ottaisin ennemminkin pikahoitoaineen.
Kokonaisuutena Erittäin Hieno Suomalainen Plus-linja oli erittäin myönteinen kokemus. Esimerkiksi verrattuna Garnierin Marvellous Nectar -sarjaan, joka myös on ollut minulla testissä, pidän EHS:stä paljon enemmän.
Millaisia kokemuksia teillä on markettien halvimmista hiustenhoitosarjoista?
Tänään kotimaisen kosmetiikan teemaviikolla.... drumroll; mikä teki Sannista punanaaman?
Vastaus: Anne Kukkohovin Supermood-sarjan Youth Glo -hedelmähappokuorinta. Alkukuusta esittelin ravunpunaista naamaani lyhyessä teaser-postauksessa, jonka kommenteissa muutama arvasikin, että kyseessä täytyy olla AHA-happotuote.
Sain Kukkohovilta testattavaksi Supermoodin uudet Youth Glo -tuotteet; Luxury Peel -AHA-happokuorinnan ja Babyface-naamion.
Kerroin Supermoodista elokuussa 2014 kun sarja lanseerattiin. Kyseessä on luonnollisiin raaka-aineisiin pohjautuva "luonnonkosmetiikan kriteerit täyttävä" sarja, mutta sitä ei ole sertifioitu. Sarja kehitetään ja valmistetaan Helsingissä.
Nyt sarjaan kahden tuotteen verran tutustuttuani luonnehtisin sitä ainakin selvästi ylellisemmän tuntuiseksi kuin niinikään luonnollisena luksussarjana itseään markkinoiva Mia Höytö Cosmetics. Supermoodin tuotekehitystä ja syitä sertifioimattomuudelle tietämättä, voihan olla, että tuotteet tuntuvat koostumuksiltaan ylellisemmiltä siksi, että niiden reseptiikassa ja valmistusmenetelmissä on jotain, joka ei lopulta ihan vastaa sertifioinnin standardeja, mitkä taas Höydön tuotteet täyttävät. Mene ja tiedä.
Hintataso sarjoilla on suunnilleen sama, eli kyseessä on selektiivisen hintaluokan kosmetiikkaa.
Mennänpä sitten pidemmittä puheitta punaanaamatuotteeseen. :)
Youth Glo Luxury Peel 39€ / 75 ml
AHA-eli hedelmähappoihin perustuva kuorinta jota käytetään naamion tavoin.
Tuotekuvaus: "Sensaatiomaisen tehokas kuorintavoide. Vilkastuttaa ihosolujen uusiutumista hedelmähappojen ansiosta jolloin uusi ja heleä iho tulee välittömästi näkyviin."
Kyllä, tuotetta kokeiltuani voin todellakin allekirjoittaa, että kyseessä on tehokas kuorinta. Jos lisätieto kiinnostaa, kerroin happoihin perustuvista ja muista kuorinnoista kattavasti jutussani Ihonhoito for dummies: kuorinta. AHA-happojen sanotaan vaikuttavan erityisen tehokkaasti auringon aiheuttamiin ihovaurioihin.
Käyttöohjeet tuotteen ulkopakkauksessa: "Voimakkaasti ihoa kuoriva voide. Herkälle iholle suosittelemme vaikutusajaksi ensimmäisellä kerralla 60 sekuntia, muille ihotyypeille 5-10 minuuttia. Huuhtele pois vedellä. Ihon punoitus on kuorinnan jälkeen luonnollista ja se häviää itsestään. Käyttösuositus korkeintaan kerran viikossa." Tuubiin painetussa lyhyemmässä ohjeessa maininta herkästä ihosta on jätetty pois, ja siellä lukee vain, "When applying for the first time, we recommend to leave the product on the skin for only 60 seconds".
Minun ihoni ei koskaan reagoi yhtään mihinkään enkä pidä sitä herkkänä, ja niinpä pidin Luxury Peeliä iloisesti kasvoilla täydet 10 minuuttia. Tuote on ohuen geelimäistä ja tuoksuu piparmintulle.
Ihoa alkoi kihelmöidä hetken päästä tuotteen levityksen jälkeen, mutta kihelmöinti ei ollut mitään mainittavan voimakasta. Iho ei myöskään alkanut punoittaa kun tarkastelin sitä uteliaana ensimmäiset minuutit kylppärin peilistä. Istuin koneelle kuorinta naamalla, ja kun 7 minuuttia myöhemmin menin kylppäriin, oli naaman väri "hieman" muuttunut - kuin keitetyllä ravulla. Huuhdeltuani ihon sitä pisteli ja kihelmöi voimakkaasti. Pinta kertoi tuotteen tehon: iho tuntui häkellyttävän sileältä, kirjaimellisesti kuin hiotulta.
Laitoin Kukkohoville seuraavana päivänä sähköpostia tuotteen käytöksestä. Anne vastasi, että punoitus kuuluu asiaan, ja että hän suosittelee ensikertalaiselle aina 60 sekunnin vaikutusaikaa. Myöhemmin vaikutusaikaa voi pidentää ihon tottuessa tuotteeseen. Nojoo, vedin siis överit.
Punoitus kuitenkin lähti laskemaan heti, kun levitin sille Babyface-naamion. Normaalisti kosteuttavat naamiot eivät juuri imeydy ihooni, mutta tällä kertaa iho hörppäsi Babyfacen vauhdilla. Annoin Babyfacen vaikuttaa 20 minuuttia, ja iho oli palautunut lähes normaalin väriseksi. Aamulla kaikki punoitus oli poissa, ja muistona oli vain järjettömän sileä iho.
Luxury Peeliä suositellaan käytettäväksi korkeintaan kerran viikossa, ei tiheämmin. Vaikutus kestää iholla niin pitkään että itse käyttäisin tätä paljon harvemmin, ehkä kerran kolmessa viikossa.
Etsitkö oikeasti tehokasta "hei-tää-tekee-jotain!" -tuotetta? Se on tässä.
Inci:
Siellä on muuten se Höydön seerumista tuttu surfaktanttikombo. Luxury Peel ei kuitenkaan vaahtoa.
Halusin testata kuorintaa vielä lyhyemmällä vaikutusajalla, mutta itse en enää testiajan puitteissa ehtinyt sitä tekemään, sillä testattavana oli vielä joulukuun aikana Erisan-kuorinta. Niinpä ahdistelin läheisiäni ja yritin ensin saada Mr. Karkkipäivän koe-eläimeksi ("Älä unta näe, en kokeile!"). Sitten sain sisareni suostuteltua. Tulos: lyhyt vaikutusaika toi yhtä paloautonpunaisen ihon.
Kuorintageeli oli sisareni kasvoilla noin puolitoista minuuttia. Iho oli ihan yhtä punainen kuin minulla.
Sisarellani on muuten paljon kuivempi iho kuin minulla, poskipäiltä jopa karhea. Eipä ollut enää karhea Luxury Peelin jälkeen.
Ensin punaisuutta kauhistunut sisareni joutui myöntämään, että iho oli "kuin toinen", sileä ja pehmeä. Punoitus laski sisarellani hieman hitaammin kuin minulla, mutta poistui tuntien sisällä.
Babyface Mask 49€ / 75 ml
Tuotekuvaus: "Voimakkaasti heleyttävä kasvonaamio, joka antaa iholle nuorekkaan hehkun. Se ravitsee ja napakoittaa ikääntynyttä ihoa."
Naamiota voi käyttää yksinään tai Luxury Peel -kuorinnan jälkeen.
Tästä tuotteesta minulla ei valitettavasti ole paljonkaan sanottavaa, niin kuin ei kosteuttavista naamioista ylipäänsä. Tai sanotaan, että mistään naamioista, joissa ei ole syväpuhdistavaa tai kuorivaa vaikutusta. Eli kaikki heleyttävät, ravitsevat, rauhoittavat ja kosteuttavat naamiot ovat ihollani aika lailla yhden tekeviä. Laitan naamion, annan vaikuttaa, ja iho on ihan samannäköinen ja tuntuinen kuin ennen naamiota.
Tilanne AHA-happokuorinnan jälkeen oli poikkeus. Tuolloin naamio silminnähden rauhoitti ihoa. Kun laitoin naamion muutamaa viikkoa myöhemmin kasvoille yksinään, oli tulos se tavanomainen; ei mitään tuntemuksia tai havaintoja. Minulta kysellään välillä, miksi en kirjoita enemmän naamioista. Kun iho on tällainen, en pidä mielekkäänä kirjoittaa arvioita tuotteista, joista ei ole mitään sanottavaa.
Katja Kokko (joka ilmeisesti kuuluu Supermood-tiimiin, koska vastasi minulle Annen puolesta), kertoo naamiosta näin: "Babyface-naamio on ihana kuorinnan jälkeen, sillä se viilentää ja rauhoittaa ihoa. Mm. ginkgo biloba ja vihreä tee rauhoittavat ja piparminttuöljy viilentää ihoa. Naamio myös heleyttää ja kirkastaa ihoa tehokkaasti sisältämiensä antioksidanttien ansiosta (ginkgo biloba, matkipapu, vihreä tee), mutta yhdistettynä saveen sekä ravitseviin kasviöljyihin vaikutus on yhtä aikaisesti rauhoittava, kosteuttava, heleyttävä ja kiinteyttävä - tuhkimonaamio siis."
Jollekulle tuhkimonaamio, minulle kuin mikä tahansa naamalle levitetty voide joka pestään pois. :)
