Tästä mä olen ollut superinnoissani viimeisen kuukauden: allekirjoittanut on kutsuttu yhdessä Ostolakossa-blogin Virven ja Nude-blogin Erikan kanssa maaliskuun lopussa Pariisissa pidettävään L'Orealin Skin Summit -tilaisuuteen.
Pääsemme kuulemaan L'Orealin tutkimuksesta, tuotekehityksestä, keinoihon historiasta (L'Oreal on kehittänyt alkuperäisen keinoihon, vaihtoehto eläinkokeille) ja vaikka mistä! :) Monet kosmetiikkayritysvierailut olen päässyt vuosien varrella tekemään, ja nyt on vihdoin vuorossa Jättiläinen, kosmetiikkamaailman tuotekehityksen ykkönen. Piti L'Orealista tai ei, osalla on siihen perustellut syynsä, ovat yrityksen laboratoriot kiistatta maailman edistyksellisimmän kosmetiikkatuotekehityksen takana. Olen vierailumahdollisuudesta todella otettu ja iloinen.
Miettikää mikä tilaisuus kosmetiikan tuotekehityspuolesta kiinnostuneille, arvatkaa vain millaisina tiedon imusieninä me kolme bloggaajaa lähdemme Pariisiin! :) Luvassa on niin paljon kiinnostavia aiheita että hengästyn jo nyt pelkästä ajatuksesta. :)
Otteita ohjelmasta:
Deep Skin Knowledge:
Expert In Formulation:
Meet The Experts:
Hauska sattuma, että olin Pariisissa ensimmäistä kertaa elämässäni tasan kolme vuotta sitten, ja sekin oli blogiin liittyvä matka. :)
Vasta viime keväisen Pariisin vierailuni jälkeen kaupunki avautui minulle kunnolla ja nyt tuntuu, että voin jo sanoa vähän tuntevani Pariisia. :) Niin paljon lämpimämpi ja ystävällisempi paikka mitä olin vuosikaudet kuvitellut. Yhdistelmä Pariisi + kosmetiikkakonferenssi pintaa syvemmältä ei todellakaan ole kehnompi tarjous! ^_^ Eräs taitaa ainakin käydä Sephorassa täydentämässä rajauskynävalikoimaansa... ;)
Olen samoissa fiiliksissä kuin tämä viime keväänä montmartrelaisessa muurissa kuvaamani lisko ^_^ No, minä ilman tuota savuketta ;) Mutta tekee suunnilleen mieli tanssia kun olen niin superinnoissani :)
Toivottavasti ette maaliskuun lopulla saa Skin Summit -ähkyä kun saatte lukea läjäpäin juttuja vierailusta kolmesta kauneusblogista :D
Tänään esittelyssä parivaljakko länsinaapurista: True Organic of Sweden –merkin All You Need is Me –monikäyttövoide ja Undercover Agent –mineraalideodorantti. Olen saanut tuotteet merkin maahantuojalta.
All You Need Is Me on näitä suosittuja monikäyttöisiä salvoja joita on monillakin merkeillä selektiivisistä klassikoista (Elizabeth Arden 8 Hour Cream) luonnonkosmetiikkaan (Weleda Calendula) ja apteekkituotteisiin (Ceridal). Yhteistä voiteille on vedettömyys ja erilaisista vahoista, rasvoista, öljyistä ja usein antibakteerisista ja tulehdusta alentavista ainesosista muodostuva koostumus. Voiteita voi käyttää paikallisesti erittäin kuivien ihoalueiden, ihottumien tai pienten naarmujen hoitoon tai yksinkertaisimmillaan huulirasvana. Moni käyttää salvoja myös pakkasilla suojavoiteena mutta kuten todettua, salvojen soveltuvuudesta pakkasvoiteeksi on nykyään vaihtelevia käsityksiä.
Toiset rakastavat näitä, toiset eivät keksi mitä kummaa moisilla tahmajankeilla oikein voi tehdä.
Minä kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään, sillä salva-tuotetyyppi sopii ilman muuta parhaiten kuivalle tai ihottumaiselle iholle tai iholle, jossa on paikoittain karhean kuivia kohtia. Minulla tällaisia ihoalueita ei juuri ole, joten salvojen käyttömahdollisuudet rajoittuvat huuliin ja kynsinauhoihin.
Kantapäävoiteenakaan vedettömät voiteet eivät ole minulla toimineet; ne eivät imeydy paksun nahkan läpi ja vaikutus on olematon.
All You Need Is Me –voide tuntuu huulilla erittäin miellyttävältä. Se on notkeaa ja ihanan rasvaisen (no totta kai ;D) tuntuista eikä juurikaan tahmeaa (verrattuna esim. Ceridaliin). Rasva koostuu risiiniöljystä, mehiläisvahasta, oliiviöljystä, sheavoista, mustikan- ja auringonkukan siemenöljystä. Suojaavia ja tehokkaasti kosteuttavia aineita, tällaisen koostumuksen soisin erittäin mieluusti toimivan huulirasvana.
Vaan ei, tulos on sama kuin 99% huulirasvoista minun huulillani: All You Need Is Me haihtuu nopeasti ja kohta on laitettava lisää. Harmillista. Kun ensimmäisen kerran sipaisin AYNIM:tä huulille olin ihan että jess, voinko vihdoin julistaa luonnonmukaisen huulirasvan joka toimii minunkin huulillani. Olisin kovasti halunnut tehdä niin.
Mutta minun huuleni ovat poikkeuksellisen nirsot, ja liittyyhän asiaan olennaisesti myös käyttäjän huulirasvariippuvuus ja yksilöllinen mieltymys siihen miltä huulten kuuluu tuntua. Kokeilkaa muut ihmeessä, huonoa tämä rasva ei todellakaan ole. Uskon että AYNIM toimii monella muulla erittäin hyvin, koostumus antaa siihen kaikki syyt. :)
Vertaanpa tässä samalla All You Need Is Me’tä kahteen muuhun vastaavaan voiteeseen.
Ceridal on kolmikosta täysin synteettinen, AYNIM täysin luonnollinen ja Decubal on sekoitus synteettisiä ja luonnon ainesosia.
Decubal inci: vaseliini, lanoliini, nestemäinen parafiini, mehiläisvaha, salisyylihappo, tokoferoli (e-vitamiini), risiiniöljy.
Ceridal inci: vaseliini, cyclopentasiloxane, mikrocristallina-vaha, parafiini.
Ceridal-lipogeeli on voiteista tahmein ja paksuin (eikä suomenkielisen nimensä mukaisesti lainkaan geeliä). Kuten tammikuisessa Ceridal-postauksessa kerroin, tästä voiteesta on tullut minulle Blistexin ja Carmexin ohella suosikkihuulivoide: se pysyy huulillani ja tuo juuri sen helpottavan, kestävän rasvaisuuden tunteen jota itse haen huulirasvoilta. Kummallista kyllä, vaikka Ceridal ei sisällä mitään varsinaisesti imeytyviä ainesosia, se tuntuu silti imeytyvän toisin kuin vaikka Baby Lipsin tai Labellon tyyliset vahamaiset huulipuikot, joiden jättämän huuliin ”uppoamattoman” kalvon voi melkein konkreettisesti tuntea. Ceridal ei jätä tällaista tunnetta, mutta en keksi sille ainesosiin perustuvaa selitystä.
Decubal on koostumukseltaan Ceridalin ja All You Need Is Me’n väliltä, notkeampaa kuin Ceridal. Voiteessa on lampaanvillarasvan tuoma eläimellinen navettatuoksu, samaan tyyliin kuin Ardenin 8 Hour Cream –klassikossa. Toiset eivät voi sietää tätä tuoksua, minua se ei haittaa. Decubalilla on sama ongelma kuin AYNIM:llä: lupaavan alkufiiliksen jälkeen se ei kestä huulillani vaan haihtuu/imeytyy, ja alle tunnin kuluttua huulten pinta tuntuu taas kuivalta.
Jälleen voin vain todeta, että huulirasvoissa minulle toimii ennen kaikkea kaksi asiaa: mineraaliöljyt ja tahmeus. Ihanteellisimmillaan sekoituksessa on mukana myös luonnonöljyjä kuten Blistexissä (oliiviöljy) ja Carmexissa (kaakaovoi), mutta mineraaliöljyt ovat ehdottomia kestävän pinnan aikaansaamisessa.
Lopuksi: Undercover Agent -deodorantti. Sanonkin tässä heti saman tien, että tämä taitaa olla viimeinen kerta kun arvioin, tai yritän arvioida, deodorantteja. Miksi? En yksinkertaisesti ole hikinäkökulmasta hyvä henkilö toteamaan deodoranttien tehoa. Saa nauraa. Minun ”arkihikeni” ei oikeastaan haise millekään. Hikoilen, kyllä, mutta koska hiki on hajutonta, en pysty arvioimaan poistaako käytössä oleva deodorantti hajuhaitat. Edes liikuntahikeni ei haise, ainakaan iholla. Olen testannut asian moneen kertaan tunkemalla lenkkihikikainaloni miehen nenään ja vaatimalla tuoksuanalyysia. Ei tuoksu oikein miltään, on vastaus. (Vaatteissa muhinut hiki kyllä haisee, tämä liittyy varmasti johonkin hien ja kankaan väliseen kemiaan.)
Ainoastaan stressihikeni haisee. Ihmisellähän on kahden tyyppistä hieneritystä, elimistön lämpötilaa säätelevää ja stressin laukaisemaa. Kun olen hermostunut tai jännitän jotain, kainaloissa on ihan eri odööri kuin salilla. Kaikkea sitä tulee kerrottua blogissaan tuotearvostelun nimissä… Joka tapauksessa, tällaisia stressihikitilanteita on huomattavan harvoin, ei välttämättä edes viikoittain.
Ilmeisesti en ole ollut Undercover Agentin testauspäivinä erityisen stressaantunut tai jännittänyt mitään, sillä en ole haistanut mitään yhtenäkään testipäivänä. Ja niitä on ollut monia, UA on ollut minulla kokeilussa joulukuusta saakka. Tai sitten – olen stressannut ja UA on onnistunut pitämään hajun poissa. Mahdoton sanoa.
Sama juttu on toistunut kaikkien deodoranttien kanssa, joten arvioistani ei ole kenellekään mitään hyötyä. Jätän siis deodoranttiarvostelut tähän. Antiperspiranteista sentään pystyy helposti sanomaan kuinka hyvin ne toimivat.
Muilla samanlaisia ajatuksia/kokemuksia dödöistä? Huomaatteko te selvästi käyttämänne deodorantin vaikutuksen hajuun?
Ja vielä noista monikäyttösalvoista - onko teillä omaa suosikkia?
Hintatietoja:
All You Need Is Me -voide 50 ml / 27€
All You Need Is Me -voide 15 ml / 14€
Undercover Agent -deodorantti 50 ml / 16,50€
Kivoja asioita tänään:
Vein repullisen kosmetiikkaa Tampereen Tyttöjen Talolle. Kosmetiikkalipastosta ja saunan laiteilta vapautui taas tilaa, ahhh....
Kävin hakemassa EmKasta French Connectionin sinisen paidan (kun nyt ajattelin avata silmiä siniselle stailauksen jälkeen... ^_^) Korallinen versio roikkuikin jo kotona :)
Ilahduttaa myös että heitin näiden tieltä kaksi vanhaa trikoopaitaa roskiin. Nyt ollaan jo tilanteessa jossa ei juurikaan enää ole jäljellä kuin koko ajan käytössä olevia trikoita, hyvä minä! :)
Lakkasin kevätkynnet jotka loppujen lopuksi näyttävät 6-vuotiaan tarhapiirustukselta :)
Eräs ihan älyttömän kiinnostavaan matkaan liittyvä detalji varmistui tänään enkä malta odottaa että pääsen kertomaan teille reissusta! Vaikka et muuten lukisikaan matkajuttujani niin tämän sisältö aivan varmasti kiinnostaa myös kauneuslukijoitani ;)
Ostin tuoksulyhdyn aromaterapiaa varten :)
Olin lauantaina Nurmen ja Sosarin lanseeraus/koulutustilaisuudessa Helsingissä ja ohjelmaan kuului myös koko iltapäivän kestänyt supermielenkiintoinen luento eteerisistä öljyistä. Palasin kotiin inspiroituneena ja "reseptin" kera: keskittymisvaikeuksiin ja kotistressausta lieventämään sitruunaa, rosmariinia ja patsulia. Myös bergamotti sopii.
Kirjoittelen teille myöhemmin Nurme/Sosar-tilaisuuden annista. Opinpahan uutta mudasta, savesta ja turpeestakin! :)
(Aijoo - en ole pöllinyt testereitä :D vaan sain ne Nurmen koulutuksesta :))
Sain vihdoin viimein hankittua isomman siivilän kvinoan huuhtelua varten. Jess! Penteleen kvinoa on niin pienirakeinen että sehän menee kaikkien paitsi teesihvilän läpi...! Sain vinkin Ruohonjuuren myyjältä että Clas Ohlsonilta löytyy tavallista tiheämpirakenteinen siivilä ja tämä pitikin paikkansa.
Tähän saakka olen oikeasti käyttänyt teesihvilää. Vaikka mulla muuten riittää kärsivällisyyttä moneen asiaan niin tuohon kvinoan huuhteluun se ei oikein ole meinannut venyä...
Hain postista Elevenin tilaukseni jossa oli Virven blogista bongaamani Maria Nilan hopeanaamio! Jee! Olen menossa testaamaan sen ekaa kertaa juuri nyt kun sormi on kohta klikannut "Julkaise"-namiskaa :) Tilasin myös Anastasia Beverly Hillsin kulmageelin, kiitos Martina vinkistä! :)
Alkaa tuntua keväältä! :)
Viimeisimpiin testaamiini ihonhoitosarjoihin kuuluu The Body Shopin Drops Of Youth.
Olen muuten viimeiset viisi kuukautta kunnostautunut oikein poikkeuksellisen systemaattisessa ja aikataulutetussa ihonhoitotuotteiden testauksessa :) Kotimaisen kosmetiikan teemaviikko asetti "väkisin" aikataulun jotta ehdin saada kaikki viikolle mukaan haluamani sarjat testattua lokakuun ja joulukuun välillä, ja joulun jälkeen huomasin jääneeni tähän suunnitelmallisesti aikataulutettuun testausmoodiin. Olen ehtinyt vuodenvaihteen jälkeen koeajaa jo parikin sarjaa, mutta niistä kuulette sitten Kotimaisen kosmetiikan teemaviikolla vol. 2 joka on luvassa kevään aikana. :)
Tänään kuitenkin luupin alla Drops Of Youth. Päivän kuuma kysymys kuuluu: montako tuotetta jaksaisit tai olisit valmis kerrostamaan ihollesi ihonhoidon nimissä? Sarjan filosofian mukaan ihonhoidon peruspuhdistus- ja kosteutusrutiiniin voisi kuulua minimissään sellaiset kuusi tuotetta.
Drops Of Youth -sarja kehitettiin TBS:n ekosertifioidusta Nutriganics-sarjasta irrotetun, samannimisen tehotiivisteen ympärille.
Drops Of Youth -sarjaan kuuluu kuusi tuotetta ja se edustaa aasialaisen ihonhoidon kerrostustekniikkaa, eli sarjan tuotteita on tarkoitus käyttää kaikkia päällekkäin. Tuotteet käyttöjärjestyksessä: hoitovesi, tehotiiviste, silmänympärystiiviste, kosteusvoide tai yönaamio ja päiväsaikaan meikinpohjustusvoide.
Sain testiin hoitoveden, tehotiivisteen ja kosteusvoiteen.
Youth Essence-Lotion
"Hoitovesi, joka toimii ensimmäisenä tärkeänä vaiheena ihonpuhdistuksen jälkeen. Ravitsee ja valmistelee ihon kasvojenhoidon seuraavia vaiheita varten. Kosteuttaa ja silottaa huokosia."
Sisältää alppitähden kantasolu-uutetta Italian Alpeilta.
Koostumus: geelivesi.
Tämä on siis niin sanottu "fancy kasvovesi", eli astetta hoitavampi kasvovesi. Sitä on tarkoitus käyttää puhdistusaineen ja kasvoveden jälkeen. Tuotetta voi toki käyttää myös kasvoveden tapaan tai asemasta, mutta tällöin on suositeltavaa annostella sitä kahdesti: ensin vanulappuun jolla viimeistellään puhdistus ja sen jälkeen muutama pisara sormien kautta seerumin tapaan levitettynä.
Sannin kokemus: todella miellyttävän ja kosteuttavan tuntuinen, iho jää siloiseksi, kuulaaksi ja napakaksi. Raikas tuoksu. Silikoniton, mutta sisältää denaturoitua alkoholia jota toiset haluavat välttää. Minulle alkoholi ei ole kynnyskysymys ja tykkään tuotteesta kovasti.
Inci täällä.
Youth-tehotiiviste
Sisältää 99% luonnollisia tai luonnollista alkuperää olevia ainesosia. Kysyin TBS:ltä onko alunperin Ecocert-sertifioidun tiivisteen koostumusta muutettu tuotteen siirryttyä pois Nutriganicsista. Minulle kerrottiin, että raaka-ainepohja on säilynyt samana, mutta tuotteelle ei haluttu enää hakea sertifikaattia. Lisäksi juuri lanseerattu viimeisin versio tiivisteestä sisältää nyt kolmea eri kantasolu-uutetta aiemman yhden sijaan.
TBS:n tuotetietojen mukaan: "Nopeuttaa epidermiksen uusiutumista parantaen ihon kuntoa. Pehmentää ihon välittömästi ja säännöllisessä käytössä elvyttää, kirkastaa ja silottaa ihoa. Imeytyy nopeasti pienimolekyylisen koostumuksensa ansiosta. Sopii kaikille ihotyypeille, erityisesti niille jotka haluavat tehokkaita tuotteita hoitamaan ikääntymisen ensimerkkejä."
Koostumus: geelifluidi.
Tiivistettä suositellaan käytettäväksi aamuin illoin ennen seerumia ja päivävoidetta. Seerumin kaltaiset 'tiivisteet' ovat tehneet tuloaan valtamarkkinoille jo pitkään, rajoittuen ensin selektiiviseen kosmetiikkaan ja nyt niitä alkaa näkyä edullisemmilla päivittäistavarasarjoillakin kuten Lumenella ja The Body Shopilla. Moni kysyy: tarvitseeko tuollaista oikeasti? Eikö seerumi riitä? Eikö kyseessä ole vain lisämyyntikikka?
Minä vastaan omasta puolestani: kyllä ja ei. Ei, et varmastikaan ehdottomasti tarvitse tiivistettä. Ja kyllä, tiivisteet edustavat epäilemättä valmistajille myös lisämyyntimahdollisuutta. Mutta niistä saa oikeastikin lisäkosteutta ja jollekulle se voi olla toimiva lisä ihonhoitorutiiniin. Tuhdimmat voiteet eivät sovi kaikille, ja erilaiset seerumit, hoitovedet ja tiivisteet tarjoavat toisenlaisen, kevyemmän tavan tuoda iholle lisäkosteutta. Lisäksi aasialainen kerrostusrutiini on oma elämyksellinen kokonaisuutensa josta saatava arvo voi olla tärkeää ja sijoittamisen arvoista toisille kosmetiikan kuluttajille.
Sannin kokemus: erittäin miellyttävän ja silottavan tuntuinen. Hoitovesi + tiiviste yhdessä riittävät kosteuttamaan ihoni täysin enkä kaipaa päälle voidetta, ainakaan nyt kun ei ole enää pakkasia. Levittyy iholle liukkaasti ja kuten hoitoveden kanssa, tulee tunne että formulassa voisi olla jotain silikoni- tai polymeeriainesosia tuomassa tätä liukkauden tunnetta. Näin ei kuitenkaan ole.
Inci täällä.
On muuten outoa, että Drops Of Youth -sarjaan ei kuulu seerumia, vaikka tiiviste suositellaan käytettäväksi seerumin alla. Seerumi on siis hankittava toisesta sarjasta.
Youth Cream
"Kevyt, ilmavan kuohkea kasvovoide jättää ihon samettisen pehmeäksi ja kimmoisaksi. Kosteuttaa 24 tunnin ajan, ihohuokoset näyttävät supistuneilta ja juonteet pienemmiltä".
Koostumus: sorbettimainen, raikas voide.
Sannin kokemus: minun makuuni koostumus on liian silikoninen, mutta arvaan, että juuri tällainen ihofiilis on todella monelle normikosmetiikan käyttäjälle mieleen. Mikä minulle on keinotekoisen liukasta ja epäluonnollisen tuntuista, voi monelle muulle olla ihastuttavan sileä ja raikas tunne.
Voide on aika kevyttä kosteusteholtaan, eli ei sovi kuivaihoiselle ainakaan yksinään käytettynä.
Tässä on taas erinomainen verrokkiesimerkki luonnonkosmetiikan ja normikosmetiikan koostumuksista: jos levittää Drops Of Youth -voidetta kasvojen toiselle puolelle ja toiselle puolelle yhtä kevyen koostumuksen luomuvoidetta, eroa ei voi olla huomaamatta. Kummatkin imeytyvät yhtä nopeasti, silikoniversio vain liukuu iholla aivan eri tavalla ja silottaa ihon pinnan kevyellä filmillä. Luonnonkosmetiikan voide voi jättää ihon aavistuksen nahkeaksi ainakin hetkellisesti, Drops Of Youthin kaltainen koostumus taas "kuivuu" ihon pinnalle saman tien mikä on silikoni- ja muoviyhdisteiden aikaansaamaa: ihon pinta tuntuu niiden ansiosta "samettiselta". Jep, Youth-voiteessa on myös muovia.
Inci täällä.
Summa summarum: tykästyin kovasti hoitoveteen ja tehotiivisteeseen, etenkin luonnonkosmetiikaksi laskettavaan tiivisteeseen. Ihanan raikkaita ja tehokkaasti kosteuttavilta tuntuvia tuotteita joiden jäljiltä iho jää kuulaaksi ja napakaksi.
Hintatietoja:
Essence-Lotion 160 ml / 17,90€
Youth-tehotiiviste 50 ml / 38,60€ (litrahinta laskenut vanhasta DOY-tiivisteestä)
Voide 50 ml / 27,50€
.
Ja nyt uudelleen kysymys: montako tuotetta sinä käytät ihonhoitorutiinissasi? Puhutaan siis pelkästä puhdistamisesta ja kosteuttamisesta.
Voisitko kuvitella käyttäväsi esimerkiksi kahdeksaa tuotetta aasiattarien tyyliin? Suomalainen Pirjo hieroo nassuun tyytyväisenä Pirkan päivävoiteen, "Mei Lingin" kosteutusrituaaliin voivat kuulua hoitovesi, tiiviste, seerumi, päivävoide, kasvoöljy ja suojakertoimellinen voide. :) Niitä ennen on suoritettu kaksoispuhdistus ja viimeistelty kasvovedellä. Saldo: yhdeksän tuotetta. En usko että tavalliset pirjot ihan äkkiä omaksuvat Mei Lingin ihonhoitofilosofiaa. ;) En minäkään, vaikka kosmetiikan elämyksellinen puoli minua puhutteleekin. Täällä mennään max. neljällä tuotteella. Ei kun viidellä, silmänympärysvoide unohtui. ^_^
Tänään esittelyssä RMS Beauty, ylellinen ja vähän erilainen luonnollinen meikkisarja. Sarjan kotimaa on Yhdysvalloissa.
Miksi erilainen? Ensinnäkin, RMS:n tuotteet pohjautuvat öljyihin ja rasvoihin. Luomivärit, meikkipohjat, poskipunat, allihopa, ovat rasvaisia. Toisekseen, RMS on "raakakosmetiikkaa" eli käyttää tuotteissaan kuumentamattomia, mahdollisimman vähän prosessoituja raaka-aineita. RMS:n sivulla lukee, "formulated with raw, food grade and organic ingredients in their natural state", jonka tulkitsen niin, että ainesosat ovat niin lähellä sitä tilaa missä ne ovat luonnossa. Tämä tosin ei voi päteä mineraaleihin, jotka luonnollisestikin on puhdistettava ja partikkelit jauhettava jotta niitä voi käyttää kosmetiikassa.
Sain RMS Beautyn tuotteita testattavaksi Eleven.fi-verkkokaupalta. Settiin kuuluu Beauty Oil -kasvoöljy, Un Cover-Up -meikkipohja ja sivellin sen levitykseen, Living Luminizer -kuultovoide ja Eye Polish -luomiväri. Olin toivonut myös poskipunaa mutta toivomani sävy oli varastolta lopussa.
Sarja vaikutti filosofiansa pohjalta erittäin kiinnostavalta (ja tuotteet kieltämättä tyylikkäiltä), mutta olin skeptinen meidän synkkauksesta heti alkuun. Tiedätte miksi: Sanni ja rasvaiset meikit, etenkin rasvainen luomiväri. Voiko toimia...? Aiempi kokemus ei ole ollut juhlien arvoinen.
Täyteläisen voidemaiset meikkipohjat "hikoilevat" usein irti iholtani ja rasvaiset luomivärit kasautuvat luomivakoon. Ja nyt olin testaamassa kookosrasvapohjaan perustuvaa meikkivoidetta ja luomiväriä. Mitähän tästä tulee..?
Jos joku muistaa tammikuisen Pakkassuosikit-postaukseni, niin siitä kävi ilmi että ainakin Beauty Oiliin tykästyin kovasti. Siitä lisää postauksen lopussa. Keskitytään jutussa ennen kaikkea meikkipohjaan ja luomiväriin.
"Un" Cover-Up (kyllä, kirjoitetaan RMS:n mukaan juuri noin, lainausmerkeillä), on sarjan bestseller-tuotteita.
Seokseen ei ole lisätty mitään mikä absorboisi rasvamaisten ainesosien kiiltoa ja toisi sitä synteettisille meikkivoiteille ominaista samettista ihotunnetta. "Un" Cover-Up on rehellisesti rasvainen voide. Se ei kuivu iholla vaan pinta jää juuri sellaiseksi mitä kookosrasvan, risiiniöljyn, mehiläisvahan, kaakaovoin ja jojobaöljyn cocktaililta saattaisi odottaa. Eli tahmeaksi. Ainakin minun ihollani.
Voiteen levittäminen sarjan omalla (söpöllä!) siveltimellä onnistui oikein mallikkaasti. Voide levittyy kauniin tasaisesti ja yllätyin sen peittävyydestä. Ensin kovin kiiltäväksi iholle jäävä voide himmenee imeytyessään, ja tuloksena on lopulta - - - kaunis, hehkuva, tasaisen värinen iho. Siis sanalla sanoen: älyttömän kaunis iho.
Ennen ja jälkeen:
Sävy 22 näyttää kuvissa ehkä aavistuksen kalpealta kasvoillani, mutta livenä se ei näyttänyt siltä.
Ällistyin miten hyvin voide peitti vasemman poskeni punoituksenkin, laajentunut verisuonikin katosi. Käytin voidetta myös silmänalusilla peiteaineen sijaan.
Tulos ansaitsee suuren lähikuvan ;)
Wow, tämähän on.... mahtava meikkipohja! Vai... onko..?
Olen kokeillut RMS:n pohjaa useita kertoja talven aikana, ja jokainen kerta on mennyt samaa rataa: ensin iho näyttää aivan törkeän upealta, sanoinkuvaamattoman kuulaalta, raikkaalta ja tasaiselta. Mutta... ilo on lyhytaikainen. Meikkipohjalle käy juuri niinkuin pelkäsinkin: se ei kestä iholla vaan sulaa jo seuraavan parin tunnin aikana, liukuu paikoiltaan ja ikäänkuin haihtuu. Illalla iho on liejuisen näköinen.
Entä puuteri - voisiko se auttaa? "Un" Cover-Up on kehitetty käytettäväksi ihanteellisimmillaan ilman puuteria ja sarjan yhden raaka-aineen "Un" Powder -puuteria (silica) suositellaan vain rasvoittuvalle ihotyypille tai jos henkilö välttämättä haluaa matan lookin. Minun mielestäni "Un" Cover Upin luoma eteerinen kuulaus on koko RMS:n meikkipohjan kauneuden pointti, enkä haluaisi sammuttaa sitä puuterilla. Kokeilin kyllä pari kertaa tuputella päälle mahdollisimman ohuelti Laveran irtopuuteria, mutta tulos ei ollut senkään avulla kestävä. Ja kuulaus todellakin sammui.
Mutta katsellaan vielä pari kuvaa lisää valmiista meikistä ennen illan finaalia.
Poskilla Jemma Kiddin voidemainen Guava-poskipuna (ihana). Poskipäillä ja kulmaluulla RMS:n Living Luminizer -kuultovoide. Poskipunaa ja kuultotuotetta levittäessä meikkipohja alkaa jo haihtua; koska mikään ei varsinaisesti ole kiinnittänyt meikkivoidetta ihoon, sitä tarttuu sormeen kun taputtelen päälle muita tuotteita. Posken verisuoni on taas näkyvissä.
Luomilla RMS:n Eye Polish sävyssä Magnetic. Siitä lisää alempana.
Living Luminizer on makuuni vähän liian jähmeää. Pidän notkeammista koostumuksista kun on kyse kuultovoiteesta. Jähmeät koostumukset vaativat enemmän työstöä iholla = irrottaa alla olevaa meikkipohjaa.
Vielä toinen RMS:n meikkipohjan kestävyyteen liittyvä tekijä: alle laitettu kosteustuote. RMS Beauty suosittelee välttämään synteettisiä normikosteusvoiteita ja käyttämään "Un" Cover-Upin alla luonnollista kasvoöljyä, mieluiten tietysti sarjan omaa Beauty Oilia. Teinkin havainnon, että "Un" Cover-Up levittyy jotenkin tasaisemmin öljyllä kosteutetulle iholle kuin normikosteusvoiteen päälle (kai öljyinen meikkivoide mukautuu helposti öljytylle iholle), mutta kestoon en huomannut alle laitetun kosteustuotteen vaikuttavan. Primereita RMS Beauty ei luonnollisestikaan suosittele, sillä niissä on synteettisiä ainesosia.
Kuulas on iho... Lookista tulee mieleen talvinen versio tästä omiin lempparilookkeihini lukeutuvasta dewy skin -meikistä.
Kas niin. Lähden kaupungille ja kuvaan meikin taas palatessani kotiin.
Miltä nyt näyttää?
Tältä. En tiedä miten hyvin ihon tila välittyy kuvan kautta, mutta "Un" Cover-Up on jo liuennut reilusti ja iho näyttää hikiseltä.
"Un" Cover-Up ei tosin ole ainoa joka on liuennut.... ;) Voidaan havainnoida myös Sephoran Waterproof-kynän levinneen ja liuenneen. Se ei ole kovin yllättävää: wp-koostumukset liukenevat herkästi rasvaan, ja kun sekä ylä- että alaluomella on rasvainen tuote (käytin Un Cover-Uppia myös silmien alla peiteaineena), ei rajaukselta voida odottaakaan kovin hyvää kestävyyttä.
Vessan valossa.
Summa summarum: minulla harmillisesti "Un" Cover-Up ei toimi, mutta tuotteen suosio huomioiden se varmasti kestää paljon paremmin monien muiden iholla. Toisaalta kestävyyden mekanismi jää minulle mysteeriksi: iho tuottaa luonnostaan talia. Terveen ihon pinta on luonnostaan vähän rasvainen. RMS:n meikkipohja on rasvainen. Ja rasvat liukenevat rasvoihin. Millä pelkkiin rasvamaisiin aineisiin + väripigmentteihin perustuva tuote voi kiinnittyä ihoon siten että pinta kestää koko päivän...?
.
Katsotaanpa sitten Eye Polish -luomiväriä.
Kun avasin purkin, oli luomivärin päällä kerros erottunutta kookosöljyä. Imeytin sen paperiin ennen kuin lähdin levittämään tuotetta.
Magnetic on kaunis metallin hohtoinen taupe-sävy.
Luomivärissä on käytetty risiiniöljyä lukuunottamatta samaa rasvapohjaa kuin "Un" Cover-Up -pohjassa.
Tässä Magnetic juuri levitettynä. Luomella voi havaita jo minuutteja levityksen jälkeen vekin, johon rasvainen sävy alkaa kerääntyä.
Ja miltä Magnetic-meikki näytti kaupungilta palattua...
Nnoh.
Illalla sävy oli liuennut ja kadonnut käytännössä kokonaan. Alla oli pohjustuksena Urban Decayn Primer Potion.
Tässä yhden Magnetic-testikerran tulos illalla ilman pohjustajaa...
I rest my case. Eiköhän tämän tyyppisen luomivärin epäsopivuus luomilleni ole tarpeeksi demonstroitu.
.
Minua kiinnostaisi tietää, millaisilla luomilla tällainen luomiväri voi ylipäänsä pysyä...? Miten kuivumaton, rasvainen aine voi millään keinolla pysyä jatkuvassa liikkeessä olevalla ihoalueella..?
Onko jolla kulla onnistuneita kokemuksia RMS:n Eye Polishista?
Lopuksi: suosikkini RMS:n testituotteista.
Beauty Oilia kuvaillaan RMS:n sivuilla kevyeksi, mutta sitä se ei ole. Ei paksuintakaan tahmaa, mutta kaukana kuivaöljymäisestä koostumuksesta. Kyseessä on täyteläinen, iholla selvästi rasvaiselta tuntuva öljysekoitus. Se koostuu jojoba-, ruusunmarja,- buriti- ja tamanuöljyistä. Elevenin sivulla öljyä suositellaan levitettävän kerralla 3 tippaa, mutta tämä on minulle turhan suuri määrä ja iho jää liian rasvaiseksi, yksi tippa riittää.
Öljyn tuoksu voisi täyttää oman postauksen. Se on koukuttava, ihana ja outo. Öljy on hajustettu vaniljauutteella, ja vahva, mausteinen vanilja onkin öljyn päätuoksu. Mutta uskokaa tai älkää, haistan Beauty Oilissa myös jotain hyvin kalanmaksaöljymäistä. Aluksi luulin että kyseessä oli yksittäinen hajureseptorieni "bad smell day", mutta kyllä, haistan kalanmaksan joka kerta kun avaan pullon. Kalaisa aromi ei ole epämiellyttävä, se vain on... kalaisa. ^_^
Hajuherkille tiedoksi: vaniljan tuoksu on niin voimakas että se tuoksuu pullon läpikin. Kun avaan kylppärin kaapin, Beauty Oilin raukea vanilja tervehtii minua.
Vanilja + "Möller" ei kuulosta kovin houkuttavalta yhdistelmältä, mutta minä olen täysin koukuttunut siihen. Rakastan sitä. Sniffailen Beauty Oilia usein ihan vain aromaterapeuttisessa mielessä. :)
Pakkasilla käytin Beauty Oilia yksinään, nyt lauhemmilla säillä sekoitan sitä voiteisiin kuten Laveran hajustamattomaan Neutral Fluidiin, jolloin öljy imeytyy paremmin. Käytän Beauty Oil + voide -komboa yövoiteena.
Olenpahan sekoittanut Beauty Oilia myös Ceridal-voiteeseen, jolloin saan vielä ravitsevamman käsivoiteen.
Kun äsken tarkistin RMS Beautyn hinnat blogijuttua varten, hätkähdin kun näin öljyn hinnan - aika arvokasta ainetta käsivoiteeseen..! ^_^ 30 ml maksaa 81,30€.
Muita hintatietoja:
"Un" Cover-Up 38,70€ / 5,6 g
Living Luminizer 40,70€ / 4,8 g
Eye Polish 27,30€ / 4,2 g
Skin2Skin meikkipohjasivellin 40,70 €
*
Mitä ajatuksia arvokas "rasvameikkisarja" teissä herättää? Onko joukossamme jo RMS:n faneja?
Edit. Nyt on taas aivan valtavasti kommentteja kysymyksien kera jonossa, suurinta osaa vanhempiin postauksiin jätetyistä en ole julkaissut että muistan vastata. Älkää siis ihmetelkö kun kommenttianne ei näy, se odottaa bloginhallinnassa :) Tänään en valitettavasti ehdi vastata kommentteihin, toivottavasti jaksatte odotella.
Tästä onkin jo ollut kommenteissa juttua vuoden vaihteen jälkeen, mutta tehdään asiasta nyt virallinen uutisointi: Yves Rocher sulkee kaikki Suomen kivijalkamyymälänsä Helsingin Forumin liikettä lukuunottamatta maaliskuun loppuun mennessä. Forum jatkaa normaalisti eikä sulje vuoden lopussa niinkuin joku esitti kommenteissa. Paitsi että tämä ei pitänytkään paikkaansa vaikka tarkistin asian Rocherin PR:ltä moneen kertaan, vaan myös Forum lopettaa :(
Tämä on tietysti murheellinen uutinen meille old school Yves Rocher -faneille jotka olemme pyörineet "Kauneuden vihreissä liikkeissä" penskasta saakka. Itse olen mm. käynyt elämässäni ensimmäistä kertaa kosmetologilla juuri Yves Rocherin hoitolassa. Yksi kuopiolaisista ystävistäni on käynyt 20 vuotta (!!) laitattamassa kulmakarvansa Yves Rocherilla, talk about loyalty.
Nettikauppa ja postimyynti jatkavat Suomessa entiseen tapaan.
Uutinen oli itselleni todella yllättävä ja odottamaton, Rocherilla on ollut myymälätoimintaa Suomessa niin kauan. Surullista että he päätyivät tällaiseen päätökseen. Kai ajat ovat huonot ja liikkeiden kannattavuus on huonontunut ratkaisevasti. Toisaalta sitä sitten toivoisi, että nettimyynti olisi sitä vastoin kasvanut.
Uutisen yhteyteen lykkään kuvitukseksi omaksi postauksekseen jo tammikuussa suunnitellun jutun Yves Rocherin joulukalenterin sisällöstä. Sarjassamme postausideoita jotka vain jäävät kun ei ehdi ja jotain muuta kiinnostavampaa/ajankohtaisempaa pukkaa koko ajan päälle... :P
Minusta tämä oli ihan hauska idea: avasin kalenteriluukut eli pussukat ja kirjoitin ylös jokaisen tuotteen herättämän ensimmäisen ajatuksen.
Yhden tuotteista olin onnistunut kadottamaan ennen kuvausta. Ei yllätä :)
Tällä viikolla tuli kuukausi täyteen ruokavaliokokeilua ja on väliraportin aika. Missä mennään ja millaisia vaikutuksia olen havainnut?
Kertauksena: olen läpikäymässä 3 kuukauden mittaista valmennusohjelmaa FitFarmilla. Ohjelmaan kuuluu sekä ruokavalio että treeniohjelma, tavoitteena kohentaa kehitystä ennen kaikkea aerobisen liikunnan parissa.
Yleisesti vaikutuksista kehoon, mieleen ja energiatasoon:
Olotila on pysynyt ensimmäisen viikon energiaromahduksen jälkeen mainiona.
Vireystaso on sama kuin ennen kokeilun aloittamista, mutta herään nykyään entistä aikaisemmin. Useimpina aamuina herään jo viideltä enkä pysty enää nukahtamaan uudelleen. Tämä on selkeä muutos joka ilmeni heti ruokavaliomuutoksen jälkeen. Koska uni-valverytmin säätelyssä on mukana paljon hormonaalisia tekijöitä, voisin päätellä, että ruokavalio on vaikuttanut hormonitasapainooni. (Optimal Performancella osattaisiin varmasti ottaa kantaa tähän puoleen.)
Painoni on laskenut kokeilun aikana kaksi kiloa ja vartalosta on kutistunut senttejä. Laihtuminen ei ole toivottua eikä valmennuksen tavoitteena ja kun painon todettiin laskevan, ruokavalioon lisättiin rasvoja. Paino on kuitenkin edelleen pikkuisen jatkanut tippumista. Ruokavaliooni tehdään siis todennäköisesti jälleen muutoksia, tai ainakin lisään itse kaloreita jos vaaka näyttää edelleen laskevaa suuntaa. Koska nykyiselläänkin syön useimpina päivinä enemmän kaloreita kuin mitä ruokavalio "määrää", tuntuu laihtuminen oudolta. Lopulta selitys on tietysti hyvin yksinkertainen: normaali vhh-ruokavalioni on runsasenergisempää kuin kokeiluruokavalio.
Edelleenkään kehossa ei ole ollut minkäänlaisia turvotuksia. Valitsemani hiilarinlähteet vaikuttaisivat siis sopivan minulle erinomaisesti.
Liikunnasta:
Juoksu: Arvioin jaksavani juoksua nyt jonkun verran paremmin.
Normaalisti suoritan juoksulenkkini siten, että tunnin sisällä hidastan välillä kävelyksi, mutta nyt olen kyennyt vastustamaan hidastamisen mielitekoa ja pystynyt juoksemaan yhtäjaksoisesti 60 minuuttia. Toisaalta oma osuutensa on aivan varmasti myös valmennuksen tuomalla psykologisella motivaatiolla, sitä tsemppaa itseään rankemmin kun on tietoinen meneillään olevasta projektista. Huomaan ajattelevani, "Kun sitä hiilaria nyt on koneessa enemmän niin täytyyhän mun jaksaa". Kevyeltä juoksu ei kuitenkaan ole tuntunut. Valitettavasti ruokavalio ei myöskään poista juoksumatolla juoksemisen tylsyyttä ^_^ :D Odotan että tulee kevät ja pääsen ulos juoksemaan. :)
Painoharjoittelu: Tykkään uudesta saliohjelmastani tosi paljon ja olen selvästi saanut valmennuksen kautta uutta motivaatiota ja inspiraatiota salitreenin puolella. No, punttitreeni onkin aina ollut itselleni se mieluisin liikuntamuoto - se vain ei valitettavasti auta portaissa hengästymiseen ;) Siksi tarvitaan myös aerobinen puoli.
Salilla jeesaa FitFarmin Oskari Aaltonen
Olen oppinut liikuntaharjoitusten järkevästä koostamisesta paljon: millainen setti on mielekäs ja riittävä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suoraan sanottuna olen treenannut viimeiset kaksi vuotta ihan päin p:tä. Integroituani juoksun osaksi treeniä, olen tehnyt niin että juoksen ensin tunnin ja teen heti perään tunnin salitreenin. Ja tämä setti 4-6 kertaa viikossa. Kertoessani tästä Mikolle sain vastaukseksi pään puistelua, "Ei noin".
Mikon mukaan ei ole kovinkaan järkevä ja kehittävä strategia väsyttää itseään ensin juoksulla ja lähteä sitten suoraan nostamaan rautaa. Kuulostaahan se pirun loogiselta nyt kun sen kuulee ulkopuoliselta, itse vain ei ollut osannut ajatella asiaa niin. Salitreenille jää juoksun jäljiltä vajaat energiavarastot, eikä treeniä voi mitenkään vetää optimaalisesti kun lihas on jo väsynyt eikä sitä edes ravita välissä lisäenergialla. Kroppa on tällaisen setin jälkeen ihan puhki eikä varmasti ehdi kunnolla palautua seuraavaan päivään mennessä - ja sitten meikä on jo menossa vetämään samaa komboa uudelleen. Tulos: en kehity kunnolla kummassakaan lajissa ja suoritukset jäävät aina vajaiksi. Hyvä Sanni, olenpa vetänyt fiksusti! ^_^
FitFarmin valmennuksessa olen oppinut, että määrä ei todellakaan ole yhtä kuin laatu. Minun ei tarvitse puskea kahta eri treeniä peräjälkeen ja niin monta kertaa viikossa kuin vain jaksaa, että pääsen tavoitteisiin. Siitä ei ole mitään hyötyä, päinvastoin.
Maltillisempi tahti ja harjoitusten jakaminen eri päiville on paljon viisaampi strategia minun kaltaiseni kuntoliikkujan tavoitteiden kannalta. Olen tosi iloinen ymmärrettyäni tämän, nyt liikunta tuntuu oikeasti paljon kivemmalta. Liikuntaviikkoni näyttää nyt tältä:
Ruoasta:
Aluksi rajoittavilta tuntuvat asiat ruokavaliossa ovat nyt muuttuneet luovuuden lähteeksi, ihan niinkuin kävi vhh:nkin kanssa :) Kun ateriat täytyy koostaa tietyn mallin mukaisesti eikä voi käyttää entisiä lemppareitaan samaan tapaan, tilanne onkin johtanut yksipuolistumisen sijaan siihen, että on hauskaa keksiä millä tavoin aterioille saa sääntöjen puitteissa vaihtelua ja monimuotoisuutta.
Aamiainen ja iltapala toistuvat aina samanlaisina, niitä ei juuri voi varioida, mutta se ei onneksi haittaa sillä olen tähänkin saakka syönyt aamuisin lähes aina samaa ruokaa. En koskaan tunnu kyllästyvän kananmuniin ja rahkajogurttisekoituksiin :) Päivän vaihtelumahdollisuudet tulevat siis lounaalla ja päivällisellä.
Viimeisin löytöni ovat Vaasan Kaurasydän-leivät. Kaura on yksi valitsemistani hiilarin lähteistä, ja muutenhan sitä tulee syötyä vain puuron muodossa. Hoksasin, että 100-prosenttinen kauraleipä ajaa saman asian, ja nyt olen lisännyt aterioille myös lohihampurilaiset kaurapohjalla :)
Hämmästyin kun huomasin, että Kaurasydän-leivissä on yli puolet vähemmän hiilihydraattia kuin muissa leivissä, myös paljon vähemmän kuin Vaasan toisessa 100-prosenttisessa kauraleivässä. Tämä leipähän on siis käytännössä Minihiilari-tuotelinjan tasoa. Vaikka minun ei ruokavaliokokeilun puitteissa tarvitsekaan etsiä juuri niitä vähähiilarisimpia vaihtoehtoja, niin alempihiilihydraattisen kauraleivän käyttäminen hamppariateriassa jättää kiintiötä myös muulle hiilarille --> voin lisätä hampurilaisen kylkeen vähän bataattiranuja :)
Tämäkin päivä on nyt nähty: sorruin "kumijuustojen" maailmaan. Ruoanvalmistus ilman juustoa on todella tylsää, ja tajusin, että välttelen ihan turhaan light-juustoja kun niiden käyttö mahdollistaa esimerkiksi gratiiniruokien valmistuksen siten, että pysyn kuitenkin ruokavaliolleni asetetussa rasvan kokonaismäärässä. Okei, kevytjuustot eivät tietenkään tuo yhtä hyvää makua kuin täysrasvaiset, mutta ne ovat kuitenkin luonnollista, lisäaineetonta ruokaa joissa on hyvät ravintoarvot. Miksi siis hampaat irvessä vältellä niitä. Nyt jääkaapista löytyy Polar 15%, Aamupala Cheddar ja Oltermanni 17%.
Yksi päivä tein mm. kevytversion tonnikalauunipaistoksestani: tonnikalaa, tattaripastaa ja ruusukaalia kera Polar 15%:n. Mukana vielä valkuainen sitomassa. Namskis! Voisin tehdä seuraavaksi samalla idealla tattaritonnikalalaatikon lisäämällä joukkoon mantelimaitoa.
Haasteet:
Vesi ja suola.
Niin hullulta kuin se saattaa tottuneille vedenlitkijöille kuulostaa, toisille veden runsas juominen on vaikeaa. Minun pitäisi juoda vähintään 3 litraa päivässä, enkä ole koko kuukauden aikana päässyt siihen määrään yhtenäkään päivänä. Paras saavutus taitaa olla 2,5 litran tuntumassa, keskimäärin juon ehkä 2 litraa. Ja senkin eteen saa tehdä töitä. Jatkuva vessassa ravauskaan ei ole kivaa.
Suola on vielä haasteellisempi. Eineksiä, muita ruokajalosteita, leipää ja muroja syövä ihminen saa ravinnostaan enemmän kuin tarpeeksi suolaa, minun saantini taas on melkein nolla koska valmistan kaiken ruoan itse. Syömistäni ruoka-aineista ainoastaan feta ja katkaravut sisältävät paljon suolaa, annosta kohden 1,5 - 2 grammaa. Enkä syö niitä päivittäin. Minun pitää siis joka päivä lisätä jokaiselle aterialle suolaa. Mittaan aamuisin määrätyn määrän mittakuppiin, mutta yhtenäkään päivänä en ole saanut kuppia tyhjäksi.
En ollut ennen tiedostanut suolan tärkeyttä. Tiedän kyllä, että suolassa oleva natrium on välttämätön ravintoaine ja ihmisen kuuluu saada sitä ravinnosta, mutta en tiennyt että minulle suositeltu määrä (5-6 g päivässä) on niin ratkaisevan tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Mikon mukaan, jos en saa tarpeeksi suolaa ravinnosta, ei vesikään ylipäänsä nesteytä minua riittävästi koska se ei imeydy kudoksiin vaan menee kropan läpi. Siis juon, mutta en nesteydy. Liian vähäisellä suolamäärällä on kuulema liikuntasuorituksia heikentävä vaikutus.
Mikko on neuvonut minua lisäämään suolaa myös juomaveteen jotta saisin päivän aikana tarvittavan määrän, mutta sekin tuppaa unohtumaan. Tämä asia vaatii siis vielä hurjasti tsemppausta.
*
Tällaisissa tunnelmissa siis valmennusjakson ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Vielä riittäisi paljon kirjoitettavaa havainnoista ruokaan ja energiaan liittyen, mutta säästän teidät siltä tällä erää ja jatketaan sen merkeissä toisen kerran. :)
Päivitin tänään lukijan toiveesta suosikkituotteideni listan blogin yläpalkissa. Olikin hyvä että joku muistutti siitä, en ollut päivittänyt listausta varmaan vuoteen.
Blogista voi löytää suosikkituotteitani kahdella tapaa: joko sivupalkin 'Suosikit' tai 'Löytö' -tunnisteilla, tai sitten yläpalkin Suosikkituotteet-välilehdeltä. Jälkimmäinen on helpoin ja nopein tapa kun tuotteet (mahdollisine blogilinkkeineen) ovat yhdellä sivulla kategorioittain ryhmiteltynä: kasvovoiteet, seerumit, putsarit, meikkipohjat jne.
"Aidoimmat" lempparit ihmiselle ovat tietysti ne, jotka tulevat ensimmäisenä spontaanisti mieleen asiaa sen kummemmin miettimättä. Ryhtyessäni aamupäivällä listan päivityshommaan sainkin idean:
Tuumasta toimeen.
Kipitin ympäri asuntoa kuin pieni orava ja kasasin ruokapöydälle seuraavan joukkion:
Okei, saattoi olla että aikaa meni vähän yli 5 minuuttia mutta alle 10 minuuttia kuitenkin. Täytyy ottaa huomioon että asunnossa on parvi jonne on työlästä kulkea ^_^ :D Kun huomasin että tahti hidastui ja jouduin miettimään mitä seuraavaksi haen, lopetin.
Joukosta jäi uupumaan monikin itsestäänselvä lemppari jota käytän melkein päivittäin, mutta ihan kaikki ei tietenkään ehdi tulla mieleen rajatun ajan sisällä. Esimerkiksi IsaDoran Blonde-kajaali, Urban Decayn kulmakynä ja Indeliblen Bare Necessity -luomiväri/pohjustaja ovat tällaisia.
Mitä tuotteita pöydälle kertyi?
Joukossa on niin vanhoja kestosuosikkeja kuin ihan uusia tämän vuoden puolella korkattuja tuttavuuksia jotka ovat juuri tämän hetken ajankohtaisia lemppareitani.
*) Biozell ei ole erityinen kuivashampoosuosikkini mutta tällä hetkellä käytössä ja ihan ok. Edustaa ryhmässä ylipäänsä kuivashampoita.
**) Olen säästänyt Oliv'in Antioksidanttivoiteen pakkauksen (vaikka muuten pyrinkin turhasta roinasta eroon) koska voide on NIIN muistorikas: ensimmäinen Oooooh!! -elämyksen aikaansaanut luonnonkosmetiikan voide ja edelleen koostumukseltaan paras jota olen koskaan käyttänyt. Surku että se lopetettiin. Kuinka moni muistaa vielä Oliv'in? Itse en ainakaan voi unohtaa kun kuulin että se oli myyty lukuisista paikoista loppuun kirjoitukseni jälkeen, varmasti ensimmäinen kirjoittamani tuote-esittely jolla oli tällainen vaikutus! ^_^ :) - Ja yhä tuo voide tulee kaikkien näiden vuosien jälkeen mieleen kun ajattelen, "Mitkä ovat suosikkivoiteitani?"
Tämä oli hauska tehtävä :)
Kokeilkaapa huviksenne - mitä tuotteita teidän pöydällenne kasaantuu jos saatte 5 minuuttia aikaa hakea lempparit?
Roar! Kaipaatko rouheaa tukkaa? Tällä saat!
Lush Seanik.
Runsaasti merisuolaa sisältävä kiinteä shampoo (eli ei saippua vaan tavalliseen sulfaattitensidiin perustuva, kiinteäksi pressattu shampoo) joka lupaa tuuheutta kutreihin. Lushin brittisivulla käytetään ihanaa adjektiivia buoyant - haluathan sinäkin sellaiset hiukset? ^_^
Varmaan parin vuoden "tää pitäis ostaa ja kokeilla" -jahkailun jälkeen ostin Seanikin vihdoin tammikuussa. Sitä oli minulle suositellut useampikin lukija saippuaooppera-kauhujen jälkimainingeissa (vaikkakaan Lushin shampoopaloilla ei reseptiikaltaan ole mitään tekemistä hiussaippuan kanssa, joten se toimii ilman muuta paremmin kuin saippua).
Seanikin inci: sodium lauryl sulfate, irish moss gel, perfume, nori seaweed, fine sea salt, lemon oil, mimosa absolute, orange flower absolute, jasmine absolute, sodium cocoamphoacetate, limonene, colour 42090.
Hyvin simppeliä kamaa, kuten näkyy. Ainoa vähänkään hoitavaksi luokiteltava ainesosa on irish moss (chondrus crispus, punalevä) -geeli, jolla Lush sanoo olevan "soothing and softening effect". Seanik on itse asiassa melkeinpä yhtä kuin syväpuhdistava shampoo, hoitavuuden tunne hiuksissa on nolla ja pesuteho 10. Ero tavalliseen syväpuhdistavaan shampooseen (ainakin niihin joita itse olen käyttänyt) on Seanikin vaahto, joka liukuu hiuksissa pehmeän kermaisesti ja uskottelee että kyseessä saattaisikin olla hoitava shampoo.
Mutta ei: kun Seanikia lähtee huuhtomaan hiuksista, kuuluu vain nitinää ja natinaa ja sormet takertuvat tyveen hiusten vetäessä aivan nahkeiksi. Tämän jälkeen haluat todellakin käyttää hoitoainetta ;)
Kun hiukset ovat kuivuneet, ne ovat huomattavan ilmavat ja, etten sanoisi: rapeat. Jopa hoitoaineen jäljiltä. Hoitis kyllä silottelee ja pehmentelee kutrit takuttomiksi, mutta Seanikin suolakäsittely on sen verran tanakka ettei hoitoaine pysty sitä ihan täysin kumoamaan. Tulos: merituulen tuivertama rapsakan ilmava tukka. :) Seanik on siis vähän niinkuin suolavesisuihke shampoon muodossa.
Kaikkien näiden nitisevien, natisevien, takertuvien ja rapeiden adjektiivien jälkeen sanon, että tykkään Seanikista tosi paljon. Siis tosi paljon. Ihanan rehellinen shampoo: ei mitään "triplaa hiustesi volyymin superkeratiinikompleksilla, silottaa-vahvistaa-elvyttää ja lisää hiuksen läpimittaa 200% kera 50 tanssivan marakatin-blaablaa." No joo, lupaahan brändi että hiuksista tulee buoyant ;), mutta se ei vetoa erikoisteknologioihin eikä sorru vaivaannuttaviin yli-ilmaisuihin.
Tässä on teille shampoopala joka puhdistaa tehokkaasti natriumlauryylisulfaatilla ja pörröttää tukkasi merisuolalla. Ja on hajustettu miellyttävän miedosti (= anti-lush'maisesti) kukkaisabsoluuteilla. That's it. Tukkasi ei todellakaan jää virumaan päätä pitkin Seanik-käsittelyn jäljiltä. Jos ilmava tyvi ja voimakkaasti pesevä shampoo on sitä mitä etsit, etsiydy Seanikin luo.
Huom: Seanikia ei suositella käytettävän monta pesukertaa peräkkäin etenkään kuiviin ja huonokuntoisiin hiuksiin. Lushin myyjä sanoi käyttävänsä Seanikia pari-kolme kertaa putkeen ja sitten taas taukoa useampi pesu. Hiusten kunto ratkaisee.
* * *
Loppuun off topic päivän paketti-ilostus: Everyday Minerals!
Mä rakastan tällaisia detaljeja: yrityksen pakkausmateriaalikin on persoonallinen ja mietitty asiakkaan elämystä vahvistavaksi. Pienillä asioilla on väliä! Jos nämä olisi pakattu mustaan tai valkoiseen peruspaperiin, ihan eri juttu.
Everyday Minerals -kokemuksia on kyselty minulta suunnilleen koko blogihistorian ajan. Nyt luvassa kevään aikana vihdoin viimein matskua. Tästä satsista luulisi piisaavan kirjoitettavaa :D <3
