Mielenkiintoista miten paljon suhteeni aurinkoon on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana.
Olen aina ollut "aurinkotyttö", aurinko on paheeni. Olen ihannoinut rusketusta ja halunnut olla erittäin päivettynyt. Olen rakastanut kuumuutta ja porottavaa, iholla melkein kihelmöivää aurinkoa.
Ihoni kestää hyvin aurinkoa ja pärjään kesän alkuviikkojen jälkeen alhaisilla suojakertoimilla. Suomessa käytin todella pitkään suojakerrointa 6 (jota ei pian varmaan edes saa kun se on nykystandardien mukaan aivan mitätön) ja ulkomaillakin SK15:a.
En halunnut käyttää korkeampia suojakertoimia koska a) halusin ruskettua mahdollisimman syvästi ja b) koin, että kun en palanut, alhaiset suojakertoimet riittivät. Korkean suojakertoimen voiteet olivat vastenmielisiä. Ikäänkuin epäluonnollisia.
Runnoin syrjään tietoisuuden UVA-säteilystä, joka ei polta ihoa mutta vanhentaa sitä. Vaikka iho ei palaisi, pitkäaikainen altistus auringolle takaa iholle kyllä kivat annokset pro-aging-käsittelyä UVA-säteiden muodossa. En halunnut miettiä sitä. Minähän rakastin olla auringossa.
Rakastan aurinkoa edelleen. Se vetää minua puoleensa ja terasseilla valitsen edelleen sen aurinkoisen pöydän, en mene varjon alle istumaan. Muutos on kuitenkin tapahtunut. Viimeisten vuosien aikana asenteeni on muuttunut valtavasti mitä tulee ruskettumiseen ja ihon suojaamiseen. Myös entinen erittäin korkeiden lämpötilojen ihanteeni on pikkuhiljaa rapistumassa.
17-vuotias Sanni vaelteli naama kiillellen 40-asteisen Ateenan katuja, nauttien jokaisesta hikisestä askeleesta. Oli heinäkuu ja etelä-Eurooppa kuumimmillaan. Mitä tummemmat rusketusrajat, sen parempi. Ei väliä vaikka silmissä välillä sumenee ja vettä kuluu litra kahden korttelin välein. Olin aurinkonarkomaani ja sain mielettömiä kicksejä tukahduttavasta kuumuudesta. Jos asteet jonain päivänä olivat alle 30 olin pettynyt.
Oli mahtavaa kertoa kotona että lomaa on vietetty joka päivä ainakin 33 asteen paahteessa.
Nyt huomaan kokemuksen muuttuvan vuosi vuodelta. Pikkuhiljaa kuumuus on alkanut ahdistaa, ja mikä ennen toi virtaa, vetää nyt ihan puhki. En oikein jaksa enkä halua tehdä mitään kovassa helteessä. Hikinen tahmaiho ällöttää ja vahva porotus saa pään särkemään. Ennen kaikkea ei vain ole energiaa liikkua. Nykyinen ihanteeni on 25 ja 30 välillä, pienellä tuulenvireellä kiitos :)
Huvittuneena huomioin jopa kehtaavani valittaa joinain päivinä liian kuumasta säästä huhtikuisella Kreikan reissulla. Entinen aurinkotyttö on todellakin muutoksen kourissa.
En myöskään enää piittaa pakkomielteisesti rusketuksesta. Okei, olen mielelläni ihan päivettynyt, ja pidän omaa päivettynyttä ihoani terveemmän ja kauniimman näköisenä kuin talvikalpeaa, mutta en hakeudu aurinkoon varta vasten saamaan väriä pintaan. Mikä ennen oli jopa tavoite, on nyt vain "kaupan päällisenä" tuleva mukava auringon oheisilmiö.
SK15 kasvoilla on kohonnut viime vuosina 20:een ja viime kuussa käytin Kreikassa SK30- ja SK50-voiteita.
Ironisesti - rusketun ihan yhtä lailla sillä viidenkympin voiteellakin. Kaikki se nuoruusvuosien kunnon suojakertoimen välttely rusketusperustein oli ihan turhaa. Toki rusketuksen muodostuminen on jonkin verran hitaampaa korkeilla suojakertoimilla, mutta neljän viikon auringossa oleilun jälkeen lopputuloksena on kyllä ihan yhtä päivettynyt iho kuin sillä viidellätoistakin. Nyt vain vähemmällä UVA-damagella.
Ikääntyminen ja auringon ikääntymistä vauhdittavien seikkojen parempi tiedostaminen ovat varmasti osaltaan myös vaikuttaneet asenteeni kultivoitumiseen.
Parikymppisenä ihon ikääntyminen oli vielä "kaukana edessä", ei sitä jaksanut miettiä tai tehdä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Se on varmasti ihan luonnollista. Toimimme usein niiden signaalien ja ärsykkeiden mukaisesti jotka ovat edessämme juuri nyt.
Ja nyt kun ohentunut ja yhä vain herkemmin reagoiva iho jolla on niin pigmenttiläiskiä, voimistuvaa couperosaa kuin juonteitakin, on tätä hetkeä ja silmieni edessä, reagoin. Jokin suojamekanismi minussa on mennyt päälle ja haluan pitää ihosta parempaa huolta. Se on alitajuista.
Vartalolla käytän edelleen vain kymppiä. Ja myönnän - saatan mennä joskus aurinkoon ilman mitään "UV-mömmöjä", kun ei vain jaksa. Siinä missä kasvoaurinkovoiteen käyttöni on viime vuosina parantunut ja olen tullut sen kanssa entistä huolellisemmaksi, kropan aurinkorasvailu tuntuu vuosi vuodelta vastenmielisemmältä. En voi sietää tahmaista ihoa, ja auringossa sen kanssa on vain elettävä - kun kerran haluaa aurinkoon mennä. Olen kirjoitellut aiheesta aiemminkin.
Fantisoin siitä, että kosmetiikkateollisuus jonain päivänä kehittää täydellisen suun kautta otettavan aurinkosuojan - kapseli, jonka syötyään olisi suojattu koko päivän. Tällä hetkellä markkinoilla olevat "aurinkokapselit" toki tuovat jo vähän suojaa auttamalla soluja suojautumaan UV-säteilyn aiheuttamalta hapettumisstressiltä, mutta mikään aurinkovoidetta korvaava tuote ne eivät ole.
Suojakerroinmarkkinoilla trendi on koko ajan ylöspäin, ja tällä hetkellä SK30 tuntuisi olevan standardi-kerroin ja se yleisimmin tarjolla oleva lukema. SK 20 ja SK 25 ovat yleisiä nekin, mutta niitä alempia lukuja enää harvemmin löytää etenkään kasvoille.
Kuvassa näkyvä Clarinsin Sun Wrinkle Control Cream oli monivuotinen suosikkini, ja kun aloin käyttää sitä, siitä oli muistaakseni olemassa SK6 ja 8 -versiotkin. Nyt tuo 15 on alhaisin, ja odottaisin että sekin katoaa pian.
Minkä suojakertoimen voiteita te käytätte? Onko teillä käytössä eri kerroin vartalolle ja kasvoille?
Mikä on suhteenne aurinkoon? Välttelettekö sitä vai hakeudutteko sitä kohti? :)
Lisää aiheesta:
Tässä kesällä 2011 tekemässäni haastattelussa ihotautilääkäri Matti Hannuksela mm. toteaa, että "jos suojavoidetta käyttää oikein, riittää SK 8 aina Suomessa, SK 15 tropiikissakin". Asiantuntijat myös kertovat, mitä eroa on aurinkovoiteella ja suojakertoimellisella päivävoiteella.
Lähiaikoina on muuten luvassa paljon aurinkovoidearvosteluja, synteettisistä luonnollisiin :)
Tulipahan taas todettua miten hankalaa suoravärin ylläpitäminen voi olla. Miten pienestä värin tarttuminen voi olla kiinni.
Hemaisevan keltainen tyvi....
Suoravärihän vaatii vaalennetun pohjan, kuten tunnetaan. Olen vaalennellut tyveä kotona kaupan väreillä sekä kampaajalla.
Viimeisin tyven vaalennus epäonnistui täydellisesti - violetin värin kannalta.
Satuin löytämään kotoa vielä yhden pakkauksen Korresin Argan Oil Advanced Colorant -hiusväriä. Tämähän oli se vaalea väri jonka löysin syksyn 2014 Kreikan matkalla ja ihastuin siihen täysin - väri tuntui älyttömän hoitavalta ja sain sillä myös mieleiseni vaalean värin. (Tämä oli vielä sitä aikaa kun olin lämpimän vaalea.) Ostin Korresin väriä useamman pakkauksen jemmaan kun sitä ei saa Suomesta, ja talvella löysin kotoa vielä yhden.
No, minäpä käytän tämän pois ja vaalennan sillä tyven.
Tulos: suoraväri ei tartu Korres-vaalennukseen ollenkaan.
Minusta havainto on todella erikoinen. Ymmärrän, että oikein kirkkaan vaalea pohja on värikkäiden suoravärien kannalta ihanteellinen, jotta suoraväri ylipäänsä toistuu hiuksessa mahdollisimman uskollisena. Mitä kirkkaampi pohja, sitä kirkkaampi väri, totta kai.
Mutta että väri ei tartu 10-asteisella vaalennettuun hiukseen ollenkaan..? Mitä ihmettä? Miksi?
Jo aiemmin olen kyllä pannut merkille, että suoraväri tarttuu aina kaikkein huonoimmin tyveen, oli se sitten kuinka stydisti vaalennettu. Edes kampaaja ei saa liilaa väriä tarttumaan yhtä hyvin juuri vaalennettuun tyveen kuin muualle hiuksiin. Mutta on liila kuitenkin aina aiemmin tarttunut juureen jonkin verran, ja lähtenyt värjäysten ja värin kerrostumisen myötä syvenemään. Nyt tyvi hylkii väriä kokonaan.
Ja tyvi on käytännössä keltainen.
Tosi kaunista :D
Miten ihmeessä väri nimeltään "Platinum Blonde", joka aiemmin teki hiuksista neutraalin kirkkaan vaaleat, toi nyt samaan hiukseen keltaisen tyven johon suoravärikään ei tartu?
Huokaus.
Opittu läksy: tästä lähin täytyy käsitellä tyveä (ilmeisesti) vain niillä +++-luokan vaalennusaineilla, mikäli haluaa varmistaa liilan tarttumisen.
Hiusparat... eihän tällainen supervahva vaalennus tietysti niille hyvää tee. Hiukseni ovat jo luonnostaan kuivat ja hauraat, ja "perus"vaalentaminenkin (9-10-asteisilla sävyillä) on ollut kyseenalaista hiusten kunnon huomioonottaen.
Kaikki tämä koska kuitenkin rakastan violettia hiusväriäni <3
Muuten, tyviongelmaa lukuunottamatta, hiusten väri säilyi tämän kertaisella Kreikan matkalla yllättävän hyvin. Toki ne haalenivat ja "raidoittuivat" auringossa, mutta väri säilyi kuitenkin tasaisempana kuin aiemmilla matkoilla.
Tein hiuksiin pintapuolisen värikäsittelyn matkan aikana neljä kertaa mukaan ottamallani värisekoituksella. (0,2 litran Minigripin sisältö riitti neljään kertaan.)
Matkavärisekoitus:
Arctic Fox Girls Night
Color Mask Paint Purple Rain
Biozell Color Mask INK Laguna Blue
Jenkeistä ostamani Arctic Foxin Girls Night on aivan superihana pastellinen liila, mutta valitettavasti sen verran heikkopigmenttinen ettei yksinään oikein tee kummoista tulosta. Sekoitan siihen Arctic Foxin tummaa Purple Rainia saadakseni sopivan intensiteetin, mutta Purple Rain oli reissuun lähtiessäni toisella asunnollani.
(Kun en löytänyt kaupoista enää luottoväriäni Biozellin Mystic Violetia, jouduin tekemään matkahiusväriksi "hätäsekoituksen" niillä väreillä joita löytyi Tampereen kotoa.)
Tummemman liilan puutteessa tummensin Girls Nightia aavistuksen Biozellin Laguna Blue'lla, jota minulle jäi Biozell-kamppiksen jäljiltä. Se on niin järjettömän pigmenttistä että pariin desiin vaaleaa liilaa voi laittaa vain teelusikan kärjellisen tai koko seos vetää aivan siniseksi. Säädin sinertävän seoksen vielä sopivaksi Color Mask Paintin punertavalla Purple Rainilla.
Hiuksissa on Kreikan jäljiltä paikoin kuin hopeisia raitoja, mikä on ihan kivan näköistä :)
Kuvasta näkee myös hiusteni lovitilanteen, siitäkin on välillä kyselty viime kevään reilumman pätkäisyn jäljiltä. Mysteerinen lovi. Onko se palannut..?
Toistaiseksi ei kovin näkyvästi, mutta kun viimeksi tasasin latvojani kampaajalla helmikuussa, kampaaja kommentoi "hauraasta, muita pituuksia lyhemmästä osiosta".
Eli siellä se on ja pysyy, mutta hiusten pituuden ollessa lyhempi, se ei näy niin dramaattisesti.
Nyt olen taas pitkästä aikaa varannut värjäysajan kampaajalle että saan tyven kuntoon ja muutenkin tasaisemman värikäsittelyn koko hiuksiin.
Täytyy tentata kampaajaa tästä suoravärien tarttumiskemiasta. Mielelläni kuulisin selityksen sille, miten 10-asteisella värillä vaalennettu tyvi voi käyttäytyä näin. Miksi suoraväri ei tartu? Koska hius ei Korresin hoitavalla väriaineella tuhoutunut tarpeeksi...? Täytyykö hiuksen olla optimivaaleusasteen lisäksi myös optimaalisen huokoinen = kärsinyt, jotta suoraväri imaistuu siihen...? :/
Mistä päästään seuraavaan pohdiskeluun: onnistuuko hyväkuntoisten, liukkaiden ja sileiden hiusten värjäys ylipäänsä suoraväreillä? Tarttuuko väri? Kokemuksia?
Tässä tulee tietopaketti Kreikan saarihyppelijöille: selviytymisopas Pireuksen satamaan.
Opas vastaa kysymyksiin:
Kuinka pääsen Pireukseen?
Kuinka löydän oikealle portille ja oikeaan laivaan?
Mistä ostan laivaliput?
Pireuksen satama on valtava ja kaoottinen paikka, ja ensikertalaisella voi mennä sormi suuhun satojen laivojen ja 3 kilometrin pituiselle alueelle levittäytyvien lähtöporttien keskellä. Toivon, että oppaasta on apua ja hyötyä Sinulle, joka olet miettinyt omatoimista saarihyppelyä Kreikan upeassa saaristossa :)
Miten päästä Pireukseen:
Ateenasta – metrolinja numero 1, vihreä.
Vaikka kuuluukin Ateenan metroverkostoon, linja numero 1 ei ole varsinaisesti metro vaan maan päällä kulkeva juna (entinen Athens-Pireus Railway Company, ISAP). Se liitettiin osaksi metrojärjestelmää vuonna 2011, mutta julkisen liikenteen kartoissa siihen viitataan edelleen ilmaisulla ISAP, Electronic Railway. Älä siis ihmettele kun et löydä Pireuksesta "metroon" opastavia kylttejä.
Turistin kannalta keskeisimmät asemat joilta hypätä vihreän linjan kyytiin ovat Omonia, Monastiraki ja Thissio. Monastirakista matka pireukseen kestää noin 25 minuuttia. Lippu maksaa (vuonna 2018) 1,40€.
Ateenan lentokentältä
BUSSI. Bussi numero X96 liikennöi Eleftherios Venizeloksen kentältä Pireukseen. Matka-aika on noin 60-90 minuuttia liikenteestä riippuen. Lipun hinta 6€ (tieto vuodelta 2023). Lisätietoa täällä.
JUNA. Proastiakos-junalla (Athens Suburban Railway) matka lentokentältä Pireuksen satamaan kestää tunnin. Lipun hinta 9€ (tieto vuodelta 2023). Lisätietoa täällä ja linkki aikatauluihin täällä (skrollaa sivun loppuun, josta löydät PDF-tiedostoina viimeisimmät aikataulut).
SAAPUMINEN PIREUKSEEN
Ateenassa lähes kaikki paikkojen, katujen ja julkisen liikenteen pysäkkien nimet on kirjoitettu myös latinalaisin aakkosin, mutta kreikaksi ’Pireus’ voi näyttää tältä. Moderni kirjoitusasu on 'Peiraias', vanha ’Peiraieys’.
(Huom: laivalippujen online-hakukoneissa Pireus on englanninkielisessä asussaan 'Piraeus')
Pireuksen juna (metro)aseman pääovet
Kun astuu ulos metro/juna-asemalta Pireuksessa, saattaa hämmentyä kun ulkopuolella ei näykään satamaa, merta tai laivoja.
Edessä on vähintään sekava näky. Pireuksen metroaseman välitön ympäristö on ollut viime vuodet remontissa ja ruma vihreä aita peittää näkymän satamaan ja lähtöporteille. Metron ja sataman välissä kulkee vilkas autotie, jonka yli menee kulkusilta, mutta remontin takia siltakin on ollut kiinni pitkään. Sillalle menevät liukuportaat näkyvät kuvassa vasemmalla.
Edit 2023. Kirjoitus on vuodelta 2023, tilanne on sen jälkeen muuttunut.
Käänny kulkusillan jälkeen oikealle kun lähdet metrolta, ja pääset pian laivojen lähtöporteille.
[vimeo 267536644 w=640 h=564]
Kuvasin aiheesta ”For Dummies” –videon niin ei ainakaan jää epäselvyyksiä. ^_^
Pireuksen satamakartta. Kuvan saa klikattua isommaksi.
Pireuksen satama on itäisen Välimeren suurin. Siellä on 12 porttia, E1- E12. Kukin palvelee tiettyä saaristoaluetta ja/tai laivayhtiötä/yhtiöitä.
Portit ja kohteet Piraeus Port Authorityn mukaan, tosin tämä taulukko ei vaikuta olevan ihan ajan tasalla sillä esimerkiksi Rethymnoniin ei pääse (ainakaan tällä hetkellä, vuosi 2018) Pireuksesta ollenkaan. Pääosin tiedot ovat kuitenkin oikein.
Klassisille reiteille eli suosituimmille saarille suuntaavan saarihyppelijän kannalta tärkeimpiä ovat portit E6 ja E7 sekä E8 ja E9.
Kykladien lautat lähtevät porteilta E6, E7 ja E9.
Näistä erityisesti Blue Star Ferries -yhtiön käyttämät E6 ja E7 tulevat monelle saarihyppelijälle tutuksi, yhtiö on Kreikan laivaliikenteen suurimpia ja suosituimpia. Blue Star -laivat kulkevat Kykladien ns. ydinreittiä yhdistäen saaret kuten Paroksen, Naxoksen, Ioksen, Santorinin, pikku-Kykladit, Amorgoksen ja Astypalean. Toinen pääreitti kulkee Syroksen kautta Tinokselle ja Mykonokselle. Blue Starin laivoilla pääsee myös Koillis-Egean saarille ja Kreetalle (mutta eri porteilta kuin Kykladeille).
Blue Starin reitit ja aikataulut löydät täältä.
Portit E6 ja E7 sijaitsevat kätevästi lähimpänä metroa. Portit ovat edessäsi muutaman minuutin kävelyn jälkeen kun olet kääntynyt metron pääovien vieressä olevien liukuportaiden (nyt remonttialuetta) jälkeen oikealle, kävellyt noin 30 metriä kahviloiden ja leipomoden ohi ( - ja ohitat ruman vihreän aidan) ja ylität suojatien. Ylempänä liittämäni video näyttää sisäänmenon juuri näille porteille.
Porteille on Pireuksessa selkeät opasteet ja kukin portti on merkitty näkyvästi sisäänmenonsa kohdalle.
Juuri porttien E6 ja E7 sisäänmenon kohdalla ne kuitenkin puuttuvat (tilanne ainakin nyt vuonna 2018). Portit on onneksi helppo tunnistaa metron viereisen sijaintinsa ja suurten Blue Star -laivojen perusteella.
Portilta E9 liikennöivät laivayhtiöt kuten Zante Ferries (hitaat autolautat) ja Sea Jets (nopeita katamaraaneja).
Porteilta E9 lähtevät reitit suuntautuvat suurten ja keskeisten saarten lisäksi myös läntisillle Kykladeille, kuten Kythnokselle, Serifokselle, Sifnokselle, Milokselle ja Folegandrokselle. Tsekkaa esimerkiksi Sea Jetsin kohteet täältä.
Kreikassa laivoihin mennään aina suoraan laiturilta, laivan peräosasta. Isoihin laivoihin pääsee sisään usein jo tuntia ennen lähtöä.
Blue Star Delos -laivan viihtyisää matkustamoa
Jos matkustat Economy-luokassa eli kansipaikalla (kuten useimmat varmasti matkustavat, ellet ole menossa yölaivaan ja halua ottaa hyttiä), kannattaa mennä laivaan mahdollisimman aikaisin niin saat varattua istuinpaikan. Esimerkiksi Blue Star Ferries –laivoissa myös kahvilan ja ravintolan pöydät ja istuimet ovat ”Economy-paikkoja”, ja niille voi linnoittautua koko matkan ajaksi.
ARGO-SARONIA
Toinen saarihyppelijän kannalta tärkeä portti on E8, jolta lähtevät Argo-Saronian eli Ateenaa lähimpänä olevan saariryhmän laivat. Porttisi on tämä, kun olet suuntaamassa Hydralle, Porokselle, Eginalle tai Spetsesille. E8-”portti” on laaja, ja kattaa pitkän pätkän satamaa. Argo-Saronialle liikennöi kaikkein laajin ja tihein laivaverkosto, joten tila on tarpeen.
E8-portti on metrolta tullessa E7:sta vasemmalle, Plateia Karaskaki -aukion toisella puolella.
E8 -portin alueen maamerkki on tuo korkea tumma rakennus, sitä voi käyttää suunnistuksen apuna :)
Metrolta päin tullessa ensimmäisinä ovat isommat, hitaat laivat ja niiden jälkeen kauempana, melkein portilla E9, ovat pienet ja nopeat Flying Cat –katamaraanit ja Flying Dolphin –kantosiipialukset.
Argo-Saronialle liikennöivät laivayhtiöt Hellenic Seawaysia ja Aegean Flying Dolphinia lukuun ottamatta toimivat yhteisnimen Saronic Ferries alla.
KREETA
Kreetalle liikennöivät laivat lähtevät melkein kaikkein etäimpää metrolta, porteilta E2 ja E3. Sinne on metrolta matkaa runsas kilometri.
Kreetalle liikennöivät laivayhtiöt kuten ANEK, Minoan Lines ja Blue Star Ferries. Pireuksesta pääsee kahteen Kreetan satamaan: Haniaan ja Iraklioon. Muut Kreetan satamat kuten Rethymnon ja Sitia linkittyvät muille saarille.
Pireuksen satamassa kulkee myös ilmainen shuttle-bussi eri porttien välillä.
Tunnistat sen siitä että se kulkee satama/porttialuetta reunustavan aidan sisäpuolella. Pysäkit on merkitty selkeästi.
LIPPUJEN OSTO
Lippuja ei yleensäkään tarvitse ostaa monia päiviä aikaisemmin, ellei ole:
NETISTÄ
Lippuja voi ostaa netin kautta etukäteen, esimerkiksi greekferries.gr tai danae.gr- aikataulusivustojen kautta (kattavat melkein kaikki laivayhtiöt) tai laivayhtiöiden omilta sivuilta. Netistä ostettuun lippuun tulee usein jonkinlainen lisämaksu.
Pireuksen satamakadulla laivalipputoimistot tungeksivat vieri vieressä.
PAIKAN PÄÄLTÄ
Lukemattomat matkatoimistot ja laivalippumyymälät niin Ateenassa kuin Pireuksessa myyvät lippuja lähes kaikkien laivayhtiöiden laivoihin. Kokemukseni mukaan yli 80% toimistoista on tällaisia. Voit siis marssia melkein mihin tahansa puljuun jonka ovella näet ilmoituksen laivalipuista. Isoimpien laivayhtiöiden kuten Blue Star Ferriesin, Fast Ferriesin (ovat samaa yhtiötä), Hellenic Seawaysin, Sea Jetsien ja ANEKin lippuja myydään kaikissa yleismatkatoimistoissa.
Joitain poikkeuksia on, kuten Aegean Flying Dolphins ja Saronic Ferries, joiden liput täytyy ostaa niiden omista toimistoista. Saarilla voi myös olla omia pienempiä paikallisia laivoja (kuten Eginan ja Agistrin välillä Agistri Express tai Rodoksen ja Symin väliä liikennöivä ANES), jonka liput voi ostaa vain kyseisiltä saarilta eivätkä niiden aikataulutkaan aina näy virallisilla aikataulusivuilla.
Parhaimmat työkalusi aikataulujen hakuun ja selailuun ovat nämä sivut:
Openseas.gr
Gtp.gr
Openseas on käsittääkseni se virallisin ja päivitetyin ja siitä on myös ammattilaisversio jota kreikkalaiset matkatoimistot käyttävät varausten tekemiseen.
Huom: vaihda Openseas-hakukoneen käyttökieli englanniksi oikean yläkulman kielivalikosta, muuten oletusasetus on kreikka ja valikot kyrillisillä aakkosilla.
Jos lipun hankinta jää aivan viime tippaan niin sekään ei ole ongelma, lipun voi hankkia vielä vaikka 5 minuuttia ennen lähtöä laiturin pikkukioskeista - jos vain tilaa on.
Laivasta lippua ei voi ostaa, paikallisten pikkulaivojen poikkeukset poislukien.
Lipun merkinnöistä:
Tarkista lipustasi aina, että siinä on oikea lähtöpäivämäärä. Minulle on pariinkin otteeseen sattunut, että lippu on vahingossa myyty väärälle päivämäärälle.
Toinen tärkeä tieto on lähtöportti, joka on lipun oikeassa yläkulmassa.
Kreikan suurimpien laivayhtiöiden autolauttoja
LAIVATYYPEISTÄ
Saarille liikennöi pääsääntöisesti kolmentyyppisiä aluksia; isoja autolauttoja, nopeita katamaraaneja (joista isommat ottavat myös autoja) sekä kaikkein nopeimpia ja pienimpiä kantosiipialuksia (ns. Flying Dolphins).
Autolautat ovat hitaita ja halvimpia. Edullisuuden lisäksi etuihin kuuluu mukavampi matkustusympäristö ja mahdollisuus käydä ulkokannella ihailemassa maisemia, sekä tasaisempi meno tuulisella säällä – erityisen hyvä juttu jos voit helposti pahoin.
Blue Star Ferriesin isot autolautat muistuttavat kenties eniten meidän ”Ruotsin lauttoja”. Ilman tax free -kauppoja, tietenkin. Blue Star –laivat ovat moderneja ja erittäin mukavia matkustaa. Itse matkustan aina niillä jos mahdollista. Hytitkin ovat oikein siistejä ja uusimmilla Blue Star -laivoilla paljon tasokkaampia kuin meidän Viikkareilla ja Siljoilla.
Hellenic Seawaysin ja Aegean Flying Dolphin -yhtiöiden kantosiipialukset portilla E9
Katamaraaneilla ja ”lentävillä delfiineillä” matka taittuu noin kolmanneksen nopeammin, mutta ne ovat jopa puolet kalliimpia kuin isot lautat. Miinuksia on tylsä ja ahdas matkustamo (matkustajien on istuttava numeroiduilla istuimillaan) eikä mahdollisuutta päästä ulkokannelle. Epävakaalla säällä nämä alukset heittelehtivät aika tavalla joten helposti pahonvoivien kannattaa harkita tällaisen kulkupelin mielekkyyttä etenkin jos tiedossa on tuulinen sää.
Oikein tuulisella säällä katamaraanit ja delfiinit eivät kulje, mutta isommat kulkevat.
Matka-aikaesimerkkejä:
Pireuksesta Santorinille: autolautta nopeimmillaan 7,5 tuntia, katamaraani nopeimmillaan 4 tuntia.
Pireuksesta Naxokselle: autolautta 5 h 20 min, katamaraani 3,5 tuntia.
Pireuksesta Kreetalle: autolautta 9 tuntia (ei katamaraaneja)
Pireuksesta Eginalle: autolautta 75 minuuttia, kantosiipialus 40 minuuttia.
MITÄ JOS SÄÄ TAI LAKKO ESTÄÄ LAIVANI KULUN?
Laivayhtiö korvaa sinulle lipun hinnan tai saat lipun seuraavaan kulkevaan laivaan.
MATKATAVARAT LAIVALLA
Laukun voi halutessaan jättä autokannelle säilytykseen tai ottaa mukaan matkustamoon.
(Itse en koskaan uskalla jättää laukkua silmistäni, vaikka Kreikka onkin verrattain turvallinen maa.)
.
VIELÄ MUUTAMA VINKKI:
Plateia Karaiskakis -aukio on yksi Pireuksen pienistä bussiasemista. Myös lentokenttäbussi X96 pysähtyy täällä. Aukio sijaitsee porttien E7 ja E8 välissä.
Aukion matkatoimistot tarjoavat lipunmyynnin ohella myös matkatavaran säilytyspalveluja. Jos et löydä X96:n pysäkkiä, lipputoimistojen henkilökunta auttaa :)
Pireuksen metro / Electronic Railway -rakennus porteilta päin nähtynä. Opastekylttejä metroon ei ole, ja jos saavut Pireukseen ensi kertaa saarilta päin eikä paikka ole tuttu, etsi katseellasi tämä keltainen rakennus. Sen tunnistaa myös tuosta nyt remontissa olevasta ylikulkusillasta.
Sitten ei muuta kuin saarihyppelyä suunnittelemaan :)
Kreikan saarihyppelyn satamaoppaiden kakkososassa kerron kuinka pääset muihin Attikan alueen satamiin joita ovat Rafina, Lavrio, Volos ja Agios Konstantinos.
Esimerkiksi Sporadeille (Skiathos, Skopelos, Alonnisos ja Skyros) ei pääse Pireuksesta vaan on mentävä Voloksen, Agios Konstantinoksen tai Evian satamiin.
Kakkososassa kerron myös miten päästä Ateenasta Joonian saarille.
Kreikan iloa :)
Aiemmat oppaani:
Opas Kreikan saarihyppelyyn (yleistietoa sesongeista, laivoista ja majoituksesta)
Suuri Kreikka-hakemisto (kaikki juttuni Kreikan saarista)
[vimeo 267374643 w=640 h=564]
Kaupallinen yhteistyö: Biodelly. *Sis. mainoslinkkejä
Jess, sain tiedon että Biodellyn varastot ovat viimein täydentyneet ja pääsen pitkän odotuksen jälkeen esittelemään tämän suloisen merkin: Lovely Day.
Lovely Day on ihana, pieni saksalainen luonnonkosmetiikkamerkki. Jo nimestä tulee iloiselle mielelle! Tuotteet näyttävät ja tuntuvat suloisilta. Tämä on oikein sellainen über-Karkkipäivähenkinen kauneudenhoitosarja, pastellista söpöstelyä...!
Lovely Day valmistaa tuotteet omassa laboratoriossaan Berliinissä ja kaikki tuotteet ovat vegaanisia ja hajusteettomia. Yritys lahjoittaa 5% tuotoistaan eläinsuojeluun (lisää hyvää mieltä!), ja tuotteet ovat luonnollisestikin eläinkokeettomia.
Tänä vuonna kaksivuotistaivaltaan juhlivan merkin taustalla on nuori nainen nimeltään Josephine Förster. Kemisti-tätinsä opeissa luonnonkosmetiikan saloihin vihkiytynyt Förster halusi luoda oman tehokkaan ja samalla hellävaraisen luonnollisen sarjansa. Lovely Dayn hoitotuotteet perustuvat tehoaineisiin kuten PHA-happoon, hyaluronihappoon ja niasiiniamidiin, kaikki hyvin siedettyjä ja iholle hellävaraisia. Lovely Dayn tuotteissa vältetään ihoa potentiaalisesti ärsyttäviä ainesosia kuten etyylialkoholia, eteerisiä öljyjä ja tiettyjä herkistävinä tunnettuja kasviuutteita.
PHA-happo eli polyhydroksihappohan on kuin hellävaraisempi AHA-happo, sillä on iholle samat hyödyt kuin AHA-hapoilla mutta vailla AHA-happojen ärsytyspotentiaalia. Oikein herkkäihoiselle PHA-happo on hedelmähappoja parempi vaihtoehto.
Tuotteiden ainesosaluettelot ovat aivan mielettömät!
18,90€ / 50 ml tai 29,90€ / 100 ml
Hibiskuksen kukkauute, aloe vera, kamomilla- ja ruusuvesi sekä hyaluronihappo kosteuttavat ihoa samalla kun 2% mieto PHA-happopitoisuus kuorii ihoa kirkastaen ja tasoittaen sitä. Kuoriva ominaisuus on riittävän hellävarainen päivittäiseen käyttöön. Ihana, raikastava hoitoneste jota käytän aamuisin.
Pullon suihkemekanismi annostelee vettä niin napakalla paineella että tämä suihke kannattaa (valmistajan omankin suosituksen mukaan) annostella iholle vanulapun kautta. Itse innostuin vanhasta tottumuksesta suihkuttamaan Hyalyron + Bloom -suihketta ensimmäisellä kerralla suoraan kasvoille ja sain sitä silmiini. :)
Tuote tuntuu ihollani enemmänkin virkistävältä kuin rauhoittavalta minkä vuoksi tykkään käyttää sitä aamuisin.
Hajusteettomassa koostumuksessa tuoksuvat veden kukkaisraaka-aineet.
Hyaluron + Bloom -kasvoveden löydät täältä *, matkakoon täältä * Tuotteet ovat 2.5. saakka 15% Vappualennuksessa, kuten koko Biodellyn valikoima. (Näitä Vappualennuksia tuntuu nyt riittävän, mutta hyvä vain :) Emme valita alennuskampanjoista :))
31€ / 30 ml
Syväkosteuttava, antoksidanttinen ja rauhoittava seerumi kaikille ihotyypeille. Tuntuma iholla on samalla raikkaan viilentävä ja silottava, geeli levittyy liukkaan mukavasti eikä tunnu tahmealta.
Ainesosat saavat hymyn leviämään korviin; puhtaan veden sijaan seerumin pohjana ovat kamomilla- ja aloevesi ja kosteuttava nektari pullistelee ihoa helliviä ja hoitavia aineita kuten kaktusviikunaöljyä, babassunsiemenöljyä, niasiiniamidia, hyaluronihappoa ja sodium pca:ta. Biodellyn sivuilta voi lukea tarkan kuvauksen kaikkien ainesosien vaikutuksista ihoon. Itsehän ihastuin antioksidantteja pursuavaan ja ihon punoitusta rauhoittavaan kaktusviikunaan eli viikunaopuntiaan Evolven kasvoveden kautta kun huomasin sen selvästi rauhoittavan vaikutuksen ihooni.
Myös niasiiniamidi eli B3-vitamiini on sellainen "tekee-kaiken" supersankariainesosa että sen läsnäololle hoitotuotteissa voi vain nyökkäillä hyväksyvästi; se suojaa ihoa vapailta radikaaleilta, kirkastaa ihoa, häivyttää juonteita, pigmenttiläiskiä ja laajentuneita ihohuokosia ja vaikuttaa yleisesti ihon suojabarriääriä vahvistavasti. Kaikkien iho siis voi hyötyä siitä!
Niasiiniamidi on yhdessä hyaluronihapon, C-vitamiinin ja AHA/BHA/PHA-happojen kanssa niitä kaikille ihoille hyödyllisiä aktiiviaineita joka kannattaa painaa mieleen.
Seerumin löydät täältä *.
29,90€ / 100 ml tai 18,90€ / 50 ml matkakoko
Kuin puhdistaisi ihonsa maitovanukkaalla! Tämä suloinen, erittäin miedosti vaahtoava maitogeeli tuoksuu lempeästi mantelille ja puhdistaa hellävaraisesti vailla sulfaatteja.
Hoitavassa koostumuksessa on kylmäpuristettuja luumunkivi- ja manteliöljyjä, rohtosalkouutetta ja pieni (0,7%) pitoisuus PHA-happoa. Puhdistavat aineosat ovat dekyyliglykosidi ja cocamidopropyl betaine.
Putsarin pH on 5 eli erittäin ihoystävällinen. Biodelly on muuten alkanut merkitä sivuilleen tuotteiden pH-arvoja, peukku siitä!
Söpöin puhdistustuote koskaan? Nämä Lovely Dayn pikkupullot ovat niin suloiset että säästän ne muuhun käyttöön kun itse tuote on loppunut :)
Löydät Mellow Mallow -putsarin täältä *, matkakoon täältä *.
41€ / 30 ml
Blue Tansy Skin Rescue -öljy sopii kaikille ihotyypeille, mutta erityisesti sitä suositellaan kuivalle tai herkälle ja ärtyneelle iholle. Lovely Dayn hoitorituaalissa öljy korvaa voiteen ja se laitetaan iholle viimeisenä kasvoveden ja seerumin jälkeen. (Voidetta ei Lovely Dayn valikoimassa edes ole.)
Vain kolmesta öljystä (blue tansy eli sininen pietaryrtti, helokki ja argan) koostuva cocktail tuntuu iholla todella miellyttävältä. Blue Tansy on minulle entuudestaan tuntematon kasvi, ja Lovely Dayn sivulla siitä kerrotaan näin: "Tämä arvokas ja harvinainen lääkeyrtti on ehdoton suosituksemme tulehtuneen, kutiavan ja rosacea-ihon hoitoon. Blue Tansy toimii antihistamiinina ja on antibakteerinen."
Ski Rescue -öljy tuntuu sormissa ja kasvoille levittäessä täyteläiseltä, mutta näyttää iholla vähemmän rasvaiselta ja kiiltävältä kuin esimerkiksi Vintners Daughter. Se myös imeytyy hieman nopeammin. Mikään kuivaöljy Blue Tansy ei kuitenkaan ole vaan rasvahappoprofiililtaan ravitsevampi ja täyteläinen. Iho jää tuttuun tapaan äärimmäisen pehmeäksi.
Olen kokeillut Blue Tansya pelkästään kasvoveden päälle tai kasvoveden sekä seerumin, ja iho tuntuu parhaimmalta kun öljyn laittaa seerumin päälle. Öljy vaatii alleen kunnon kosteuden.
Blue Tansy -kasvissa on luonnostaan limoneenia (eteerisen öljyn tuoksuainesosa), ja niinpä tässä Lovely Dayn tuotteessa on poikkeuksellisesti pienen pieni pitoisuus eteeristä öljyä. (limoneeni, 0,0028%). Öljyseoksen sininen väri tulee blue tansyn sisältämästä atsuleenista.
Löydät Skin Rescue -öljyn täältä *.
24,90€ / 100 ml
Siinä missä Hyaluron + Bloom -kasvovesi aktivoi ja virkistää, Mermaid-suihke rauhoittaa. "After sun" -nimellä myytävän suihkeen käyttöä ei tarvitse rajoittaa auringonoton jälkeisiin hetkiin, vaan ainesosiensa puolesta se sopii rauhoittavaksi, kosteuttavaksi kasvovedeksi milloin vain. Viilentää tehokkaasti punoittavaa, ärtynyttä ihoa ja auttaa laskemaan punoitusta.
Rauhoittavasta vaikutuksesta vastaavat kamomilla- ja aloevesi, joita löytyy muistakin LD:n tuotteista mutta Merenneito-suihkeessa niitä on arvatenkin suurempi pitoisuus, kosteutta ihoon sitovat glyseroli ja pantenoli, vihreä tee suojaa vapailta radikaaleilta ja kookosuute ravitsee ja lupaa jopa uudistaa vaurioituneita ihosoluja.
Löydät Merenneito-suihkeen täältä *.
37,90 € / 100 ml
Tämän hetken trendiainesosaa, aktiivihiiltä sekä PHA-happoa (2%) ja marokkolaista laavaperäistä savea sisältävä syväpuhdistava naamio. Auttaa vähentämään ihon epäpuhtauksia ja poistaa ihosta ympäristöstä johtuvia saasteita. Lupaa myös häivyttää aknearpia ja supistaa ihohuokosia.
Hoitaviin ja ihoa helliviin ainesosiin kuuluvat myös manukaöljy, arganöljy ja auringonkukansiemenöljy.
Kiitos ravitsevien ainesosiensa korkean pitoisuuden, Hiilimanuka-naamio ei kuivu iholla täysin koppuraksi. Se on miellyttävän kermaisen tuntuinen ja aromaattisen tuoksuinen ja tekee sen mitä laadukkaan savinaamion kuuluukin; jättää ihon tasaiseksi ja heäleäksi suppuun nipistetyillä huokosilla.
Löydät hiili-manuka-naamion täältä *.
37,90 € / 100 ml
Pehmeän kermainen syväkosteuttava naamio kuivalle ja samealle iholle. Auttaa myös vähentämään pieniä epäpuhtauksia sisältämiensä saven ja miedon PHA-happopitoisuuden (0,7%) avulla.
Naamio sisältää jälleen kerran huippucocktailin hoitavia ainesosia: vaaleanpunainen savi syväpuhdistaa kuivan ja herkänkin ihon hellävaraisesti ja lataa ihoon mineraaleja, kylmäpuristetut vadelman - ja ruusunsiemenöljyt ravitsevat ja silottavat ihoa ja suojaavat vapailta radikaaleilta ja hyaluronihappo, hibiscuksen kukkauute ja ruusuvesi kosteuttavat.
Löydät Pink Clay -naamion täältä *.
.
Lovely Dayn incit ovat kerta kaikkiaan vakuuttavia ja on ilo tutustua tällaisiin, laadukkaat ainesosat edellä meneviin merkkeihin. Bonuksena lahjoitukset eläinsuojeluun <3
Kaikki Lovely Dayn tuotteet löydät Biodellyn sivuilta täältä *.
P.S. Seuraava Biodellyltä testiin saamani merkki on muuten islantilainen Sóley...! Vähänkö jännää, en ole koskaan kokeillut mitään islantilaista kosmetiikkaa :)
P.P.S. Pääsin kuin pääsinkin tänään Ateenaan ;) Huojennus...!
Kirjaimellisesti - jäin rannalle vilkuttamaan kun Pireukseen suuntaava laiva irtosi satamasta. Pitäisi kai minun olla viisaampi kaikkien näiden vuosien Kreikka-kokemuksen jälkeen, mutta näköjään ei.
Olen Argo-Saronian saarilla. Ne ovat ateenalaisten "takapihaa" ja etenkin lähimmät niistä ovat viikonloppuisin tupaten täynnä viikonloppua viettäviä, juhlivia ja rannoilla paistattelevia pääkaupunkilaisia. Sunnuntai-illan laivat Ateenaan ovat täynnä. Kai se pitäisi ymmärtää. Lippu tulisi varata päiviä tai jopa viikkoja aikaisemmin.
No, spontaanisti reissaava Sanni päätti muutenkin vasta viime hetkillä käväistä vielä Agistrillakin, vain kahta päivää ennen kuin paluulentoni Helsinkiin lähtee. Nyt jäin tänne. Ja huominen on viimeinen mahdollisuuteni päästä Ateenaan, sillä tiistaina on taas lakko. Tämä on muuten ensimmäinen kerta kun reissuni ajalle sattuu kaksi lakkoa.
Hikinaamainen bloggaaja Agistrilla.
Pikkuinen, leppoisa Agistri ei todellakaan ole ikävä paikka jäädä jumiin, mutta kyllähän se vähän jännittää kun paluu Ateenaan jäi nyt yhdestä päivästä kiinni. Neuvon aina muita varaamaan saarilta paluuseen hyvin aikaa kun "aina voi sattua", enkä sitten itse noudata aina omia neuvojani... No, elämä.
Olen nyt vieraillut kaikilla Argo-Saronian saarilla ei-suositeltua Salaminaa lukuun ottamatta. Salaminaa eivät suosittele vierailukohteeksi opaskirjat eivätkä kreikkalaiset itsekään. Se on "ruma Ateenan betonilähiö", taisi olla jonkin opaskirjan kuvailu. (Onko joku teistä sattumoisin käynyt siellä..?)
Aikeissa on kirjoittaa kunnnollinen Argo-Saronian saaria vertaileva postaus, mutta en malta olla tekemättä pientä "Saronian saaret muutamalla sanalla" -tiivistelmää jo nyt. Yleinen tiivistelmäni näin huhtikuussa on tämä: Argo-Saronian saaret ovat the place to go jos haluaa nähdä elämää ja vilkkautta "shoulder-seasonillakin". Ehdottomasti suositeltava kohde nyt kun muut Kreikan saaret ovat vielä aika hiljaisia. Egina, Argo-Saronian saarista toiseksi suurin ja lähimpänä Ateenaa (asukasluvultaan suurin on Salamina), on kuulema vilkas viikonloppuisin vuoden ympäri, myös talvella. Eginalle kannattaakin varata majoitus ajoissa jos sinne on suuntaamassa nimenomaan viikonloppuna.
Hydra: jos saari voisi olla galleria, se olisi Hydra. Hyvin boutique, chic, kaikki pientä ja hienostunutta. Hydran satama on Kreikan kuvauksellisin Symin ohella. Kreikan ainoa saari jossa ei ole lainkaan autoja. Kreikan Zermatt <3 ^_^
Spetses: Kreikan Beverly Hills. Tältä upealta, uskomattoman kirkkaiden vesien saarelta löydät Kreikan miljonäärit, järjettömän kutsuvia rantoja turkooseine vesineen, loisteliasta arkkitehtuuria ja pikkukaupunkimaista tunnelmaa.
Poros: tällä erittäin viehättävällä ja hyperkuvauksellisella saarella ei ole Hydran ja Spetsesin mainetta, mutta miljööltään se on allekirjoittaneen mielestä vielä edellisiäkin hurmaavampi. Sijainti vastapäätä Peloponnesoksen upeaa vuoristoista siluettia, Saronian hienoimmat rannat (Sannin mielestä) ja erittäin kameraa rakastava, ystävällinen pääkaupunki fantastisen tunnelmallisine rantakatuineen ja eloisine vierasvenesatamineen tekevät Poroksesta mahdollisesti jopa oman suosikkisaareni Argo-Saronian saaristossa. Helmi!
Egina - aina takuuvarman vilkas, kaupunkimainen, "Ateenan lähiö". Upeita antiikin raunioita historiallisten kohteiden ystäville. Eginalla on kaikkea city-meiningistä yökerhoineen rauhallisempiin kalastajakyliin, mutta itse jouduin toteamaan että Egina on Argo-Saronian saarista vähiten suosikkini.
Agistri - rauhallinen, upeiden maisemien paratiisisaari. Pienin ja vähiten tunnettu Argo-Saronian saarista. Vedet niin kirkkaat että silmiin sattuu, Chalikiadan ranta (jossa vaatetus on valinnainen) on dramaattisella backdropillaan Saronian saarten upein. (Tämän postauksen kuvat on otettu Chalikiadan rannan yläpuolelta.) Vain 10 minuutin laivamatkan päässä Eginasta. Agistri sopii leppoisaan perhelomailuun tai niille, joita viehättää rento pikkusaareilu vailla kaupunkimaisia tai charter-turistillisia elementtejä.
Palaillaan :)
...ja pitäkää peukkuja että pääsen huomenna Ateenaan. Jos jotain pitää Kreikan saarilla varoa, ne ovat laivaliikenteen lakot. Ne voivat alkaa täysin varoittamatta ja myös laajentua yhtä varoittamatta. Vappupäivän lakko on kuulema standardilakko ja ollut vakiojuttu vuosikaudet, eikä se laajene koskemaan muita päiviä (paikallisten mukaan), mutta en enää hämmästy mistään yllättävistä "nyt päätettiinkin näin" -tapahtumista tässä maassa.
Kreikka.
Kaupallinen yhteistyö: eleven.fi. * Sis. mainoslinkkejä
BB-galore..! Sain eleven.fi’n kautta kokeiltavaksi joukon korealaisen Skin 79-merkin BB-voiteita, ja tänään juttua niistä.
Skin 79 on minulle nimenä tuttu jo vuosien takaa kun BB-buumi oli vasta nostamassa päätään eikä länsimaisia versioita BB-voiteista vielä ollut paljon saatavilla. Misshan ohella Skin 79 oli yksi niitä merkkejä joista kauneusfoorumeiden BB-aficionadot puhuivat paljon. Itse olin tuohon aikaan vielä niin henkeen ja vereen mineraalipohjan käyttäjä että en uteliaisuudestani huolimatta jaksanut tilailla korealaisia jännityksiä, vaan tyydyin lukemaan muiden hehkutuksia.
Kaverin kautta sain lopulta testattua Misshan BB:tä ja pääsin toteamaan sen täysin erilaisen koostumuksen mihinkään aiemmin kokeilemaani voidemaiseen meikkipohjaan verrattuna. Fast-forward vuoteen 2018, ja olen jo vieraillutkin Koreassa ja huomattavasti perehtyneempi korealaisiin koostumuksiin. Ja itsekin BB-voiteiden käyttäjä.
Sain Skin 79 –merkiltä kokeiltavaksi kolme perinteistä BB-voidetta ja kaksi pact-tyyppistä (eli rasiaan pakattua, vipan kanssa käytettävää).
Super + Beblesh Balmit kuuluvat elevenillä myydyimpiin BB-voiteisiin. Nämä ovat Skin 79:n alkuperäisiä BB-voiteita. Kultaiseen purkkiin pakattu Golden Snail Intensive BB Cream on ”originaaleja” anti-age-vaikutteisempi ja sisältää etanaseerumia, varmaan monelle teistäkin tuttu ikääntyneen ihon tehoainesosa.
Vaikka Oranssi, Violetti ja Kultainen (Snail) purkki sisältävät hieman erilaisia lupauksia, voisin periaatteessa arvostella ne kimpassa; minun ihollani kaikki kolme tuntuivat hyvin samankaltaisilta.
Mainittavin ero tulee sävyistä, vaikka lopulta kaikki sävyt mukautuivat yllättävän hyvin ihooni.
Tässä ihollani toisella puolella Oranssi, toisella Violetti. Eipä näy eroa.
Ja miltä ne sitten tuntuvat?
Ensimmäinen muistiinpanoni kuuluu näin:
"Koostumus on ihana! Ihotuntuma aasialaisista BB:eistä tuttu. Voidemainen, paksuhko ja peittävä, mutta samalla yllättävän notkeasti levittyvä, tarttuu ihoon napakasti ja tasaisesti vailla minkäänlaista rullaamista, viiruuntumista, rosoisuutta, epätasaisuutta tai muutakaan mistä voisi mitään huomauttaa. Kerrassaan mielettömän hyvän tuntuinen, koostumus sallii sen että näitä voi levittää sormilla ronskimminkin, ikäänkuin ”lähmiä” naamaan ja silti BB asettuu ihan hävyttömän kauniisti. Voide kulkee ihon yli peittäen sen kuulaasti ja tasaisesti. Päälle voi lisätä kerroksia ja ne levittyvät yhtä moitteettomasti ilman että alle laitettu kerros liikkuisi mukana tai että meikki kerrostuisi pakkelimaisen näköisesti. Ei voi kuin ihailla tällaista formulointia."
Samat sanat saatoin allekirjoittaa testijakson lopussakin. Todella miellyttävän tuntuisia voiteita joiden hämmentävän tasaisesti levittyvä koostumus, kuin ohutta maalia, tuntuu melkein taikuudelta länsimaisiin meikkivoiteisiin verrattuna. Korealaisten kosmetiikkakemistien tarkoin varjeltu salaisuus..?
Alleviivaan tuon ronskimman levityksen mahdollisuutta, sitä on vaikea selittää jos ei ole kokeillut. Kun levitän mitä tahansa muuta meikkivoidetta, minun on oltava paljon huolellisempi niin annostelun kuin levitystekniikan kanssa jotta meikki asettuu iholle optimaalisen kauniisti. Skin 79:n Beblesh Balmien kanssa saatoin käytännössä hieroa voidetta naamaan vailla minkäänlaista sofistikoitunutta tekniikkaa, ja silti se asettui kauniisti ja siististi.
Tässä kuvassa kasvoilla toisella puolella Snail, toisella puolella Violetti. Ero on jälleen hädin tuskin havaittava.
Jos nyt jotain huomauttamista löytyi testiviikkojen aikana, niin Beblesh Balmien pinta ei ihan kaikkina päivinä kestänyt siistinä koko päivää aamusta iltaan. Joinain päivinä pinta oli vähän sulanut iltaan mennessä. Toisaalta joinain päivinä meikin pinta näytti moitteettomalta 10 tunnin jälkeenkin.
Ihan yhtä luotettavia nämä eivät siis minun ihollani ole kuin ”vanha kunnon mineraalimeikki”, mutta BB:eissä on muita etuja kuten huomattavasti korkeampi suojakerroin ja hoitavia ainesosia, joita simppeli mineraalipuuteri ei tarjoa. Voidemaisina ja kosteuttavina BB-voiteet luonnollisestikin myös häivyttävät ikääntymisen merkkejä paremmin kuin mineraalipuuteri. Mutta kesto? En usko että mikään meikki maan päällä hakkaa mineraalien kestoa minun ihollani.
Katsastetaanpa Beblesh Balmien eroja. Kuten todettua, minusta kaikki kolme tuntuvat iholla hyvin samanlaisilta, mutta voiteissa on ainesosallisia, sävyllisiä ja suojakertoimellisia eroja. Luulen, että sävy on lopulta ensisijaisesti se, jolle valinta pohjautuu. On oikeastaan aika hassua, että kutakin erilaista BB:tä on vain yksi sävy.
Tuotteissa lukeva ”whitening” ei muuten tarkoita valkaisevaa vaan kirkastavaa, länkkärikorvaan parempi ilmaisu olisi brightening.
29,70 € / 40 ml - tarjoushinta 25,25€
Ominaisuudet: kirkastava, anti-age, peittävä, sopii normaalista rasvoittuvalle iholle, vaalein ja lämpimin sävy testaamistani, suojakerroin 50.
Hoitavia ainesosia: arbutiini ja lakritsiuute (häivyttävät pigmenttimuutoksia) ja todella pitkä liuta kosteuttavia ja hoitavia kasviöljyjä kuten riisiöljyä, arganöljyä, aloeuutetta, kaurauutetta, vihreän teen uutetta ja kamomillauutetta. Incin lopusta löytyy adenosiinia, retinolia, linolihappoa, peptidejä, Q10:iä… Ei aavistustakaan ovatko kaikkien ainesosien pitoisuudet sellaisia että niillä on myös selkeitä vaikutuksia ihoon (tuskin, tällaisessa kilometri-incissä), mutta oikeasti ainesosalistaus näyttää siltä kuin tuotteeseen olisi haluttu mukaan suunnilleen kaikki tunnetut anti-age-ainesosat :) ”All-Star inci”.
Oranssi Beblesh Balmin pakkausteksti ei paljasta incin lisäksi muuta kuin että tuote "sisältää ihoa kirkastavaa ja elävöittävää Vital-V-yhdistettä”. elevenin sivulla voiteen kerrotaan sopivan normaalista rasvoittuvalle iholle jolla on laajentuneita ihohuokosia ja taipumusta epäpuhtauksiin.
Oranssin BB:n sävy on #21 Yellow Beige, ”keskivaalea ja keltapohjainen”. Se on testi-BB:eistä vaalein ja lämpimin, kuitenkin aika neutraali sävy. Yellow Beige on eniten minun sävyinen mutta, ehkä entisen vaaleamman sävyni mukainen. Oli siinä ja siinä, oliko sävy talvi-ihollani liian vaalea.
Löydät Oranssin Beblesh Balmin täältä. *
29,70 € / 40 ml - tarjoushinta 25,25€
Ominaisuudet: kosteuttava, anti-age, kirkastava, puolipeittävä, sopii normaalista kuivalle iholle, viileähkö sävy, suojakerroin 40.
Hoitavia ainesosia: hyaluronihappo (kosteuttaa), arbutiini (kirkastaa pigmenttiläiskiä), adenosiini, oliivi- ja manteliöljy, keramidit.
Sävy on #23 Natural Beige, elevenin mukaan ”keskitumma beige”. (Pakkauksissa itsessään ei muuten lue sävyjen numeroita.) Violetti on testisävyistä tummin, ehkä vähän viileä. Se on sävyistä punertavin ja kämmenselälle swatchattuna selvästi Oranssia tummempi. Kuitenkin, kun Oranssia laittaa toiselle puolelle kasvoja ja Violettia toiselle, sävyeroa ei käytännössä erota.
Löydät violetin BB:n täältä. *
31,20 € / 45 g - tarjoushinta 26,52€
Ominaisuudet: anti-age, puolipeittävä, sisältää 45% etanaseerumia ja sopii erityisesti ikääntyneen ja kosteusköyhän ihon hoitoon, suojakerroin 50.
”Kultaisen etanan” pitäisi incinsä perusteella olla selvästi hoitavin, etanaseerumi on todellakin incissä ykkösenä ja pakkausteksti kertoo sitä olevan peräti 45%. Tällä pohjalla olisin odottanut sen tuntuvan selvästi erilaiselta kuin Oranssi ja Violetti, mutta ei se kuitenkaan tuntunut, ainakaan merkittävästi. Ehkä joku korealaisten BB-voiteiden hc-käyttäjä tuntisi eron..?
Hoitavia ainesosia: etanaseerumin lisäksi niasiiniamidia (kirkastaa, vaikuttaa kaikkiin ikääntymisen merkkeihin) erilaisia kasviuutteita (haa, tunnistin helichrysumin jota on Vangeliksen kasvoöljyssä..!)
Sävy #21 Natural Beige on syvyydeltään oranssin ja violetin väliltä, viileämpi kuin Oranssi mutta neutraalimpi kuin Violetti. elevenin mukaan sävy on keskitumma beige.
Löydät etana-BB:n täältä. *
.
Kaikissa BB-voiteissa silmiin pistää kasvipohjaisten hoitavien aineiden runas käyttö. Tekniset raaka-aineet, joilla voiteen koostumus ja käytettävyys hiotaan nappiin, ovat synteettisiä, mutta hoitavuus tulee pääosin luonnollisista ainesosista.
Skin 79 Original Beblesh Balmeja on yhteensä viittä erilaista. Tässä vielä niiden sävyvertailu eleven.fi-sivulta.
1 = Pinkki
2 = Oranssi
3 = Violetti
4 = Gold
5 = Snail
Löydät kaikki Skin 79:n BB-voiteet (ja kaikki muutkin elevenin valikoimassa olevat BB-voiteet) täältä. *
Sitten vielä nopea esittely Pacteista. Ne ovat kaikin puolin mukava ja kätevä meikkipohjatuote heille, jotka tykkäävät kuljettaa meikkipohjaa mukanaan käsilaukussa ja lisäillä sitä päivän mittaan. Itsekin tykästyin tähän "pact"-muotoon ostettuani kaksi sellaista Korean matkaltani.
Käytän yksinkertaisuuden vuoksi yleisilmaisua "pact", koska näitä eri mekanismeilla varustettuja rasiameikki/BB/CC-voiteita alkaa jo olla niin paljon; on cushionia, verkon läpi annosteltavaa tension pactia, tavallista kiinteää meikkivoidetta ja sitten tällainen nyt esiteltävä muovisen välikannen reikien läpi annosteltava "pumping cushion".
Sain eleveniltä testattavaksi Watery Pact -kiiinteän meikkivoiteen ja Pumping Cushion -BB:n.
Sävyt näkyvät tässä. Pumping cushion on viileä, Watery Pact lämmin. Watery Pactista on myös asteen tummempi sävy #23 Natural Beige.
29,70 € / 18 g - tarjoushinta 25,25€
Ominaisuudet: kosteuttaa ja heleyttää, puolipeittävä, suojakerroin 50 (UVA + UVB-suoja)
Watery Pact -meikkivoiteen sävy on lämpimin kaikista Skin 79 -testituotteista. Sävysyvyys ehkä hitusen tummempi kuin Oranssissa BB:ssä. Meikkivoide on kiinteää mutta koostumus on todella ohut, ohuempi kuin Pumpingissa. Miellyttävän tuntuinen.
Watery Pact on "meikkivoiteen" nimellä. Mutta mikä sitten lopulta on BB-voiteen ja meikkivoiteen ero..? Yleisestihän BB on hoitavampi ja sisältää enemmän kosteuttavia ainesosia, mutta lopulta ero voi tuotteesta riippuen olla hienonhieno. Koreassa meikkivoiteetkin sisältävät lähes aina hoitavia ja kosteuttavia ainesosia.
Löydät Watery Pactin täältä. *
26,70 € / 15 g - tarjoushinta 22,70€
Ominaisuudet: erityisesti ikääntyvälle iholle kehitetty hoitava koostumus, sisältää mm. kollageenia. Peittävä tulos.
Sävy 21 Bright Beige, sävyjä on vain tämä yksi. Vaaleustasoltaan se on samaa luokkaa kuin Oranssi BB mutta viileämpi kuin yksikään BB:eistä, Watery Pact-sävyyn verrattuna Pumping Cushionin sävy on harmahtava pinkki.
Ihanan tuntuinen, tässä on se sama notkeasti mutta samalla erittäin peittävästi levittyvä "napakka", voidemainen koostumus joka on tullut niin tutuksi laadukkaista aasialaisista BB-voiteista. <3 Voidetta annostellaan painamalla välikantta, jolloin BB-voidetta pusertuu esiin kannen rei'istä. Siitä nimi 'pumping'.
Löydät Gold Pumping Cushionin täältä. *
Koodilla SANNI15 saa koko eleven.fi'n* valikoimasta 15% alennuksen 13.5. asti. Ei ostorajaa. Ei voi yhdistää muihin elevin tarjouksiin.
MUTTA, jos tulee enemmänkin shoppailtavaa, kannattaa ennemminkin hyödyntää elevenin tämänhetkinen yleiskampanja, jossa saa 1. toukokuuta asti koko valikoimasta 20% alennuksen. Tähän tarjoukseen liittyy 50€ ostoraja eli alennuksen saa kun ostaa vähintään 50 eurolla.
elevenin postikulut: 4,50€ Smartpost ja 5,50€ Postin toimipiste, yli 50€ toimitukset ilmaiseksi.
Olen aiemmin omistanut postaukset kreikkalaiselle salaatille, jogurtille ja munakoisoruoille. Tänään kirjoitan jälleen yhdestä kreikkalaisesta lempiruoastani, hortasta. Se on yksi terveellisimmistä ja kreikkalaisten itsensä keskuudessa suosituimmista - ja samalla kenties epämääräisimmän näköisistä ruoista. 
Horta on keitettyjä tai höyrytettyjä villivihanneksia, tarjottuna runsaan oliiviöljyn ja tuoreen sitruunan kera. Hyvin simppeliä.
’Horta’ on yleisnimitys erilaisille ravinteikkalle villivihanneksille ja ruokaan käytetään niitä ”villivihreitä” mitä kulloinkin on saatavilla sesongin ja alueen mukaan. Horta voi olla kasvista riippuen maultaan kitkerähköä tai lempeää. Esimerkiksi Vlita on horta-varianteista makeahko.
Joskus minulle on sattunut niin kitkerää hortaa että on jäänyt syömättä. Parhaimmillaan horta on kuitenkin ihanan runsaan vihreän makuinen, voimakas ja tunnistettava. Ehkä vähän kuin pinaatti potenssiin 20. Vaikka en syö lihaa enkä tiedä miltä riista maistuu, voisin kuvitella, että hortan maku on kuin kasvisten riistaa – siinä on jotenkin villi ja juureva maku.
Kaikki eivät ihastu hortaan. Anoppini ja Mr. Karkkipäivä mm. totesivat kohteliaasti, että tämä ei ehkä ollut ihan heidän makuunsa, kun tilasin sitä meille Santorinilla lisukkeeksi. Voin hyvin ymmärtää. Etenkin kitkerät variantit ovat kenties acquired taste.
Ravinto- ja hintatietoisena minua miellyttää hortassa myös hinta-laatusuhde :D Horta on listojen halvimpia ruokia (3-5 euroa), se on älyttömän terveellistä ja sitä saa suuren lautasellisen.
Kuuma pannuversio
Horta tarjoillaan haaleana tai jopa viileänä. Hortasta on myös kuumana tarjoiltava valkosipulilla maustettu pannuversio, mutta siihen törmää harvoin, itse olen saanut tätä herkkua vain Zakynthoksella ja nyt viimeksi Poroksella. Poroksella tilaamani annos inspiroikin minut kirjoittamaan tämän ylistyksen hortalle. :)
Zakynthoksella nauttimassani kuumassa hortassa (kuvassa) oli sipulia, valkosipulia ja tilliä.
Poroksen versiossa oli sipuleiden lisäksi tomaattia ja feta. Se oli taivaallista…!
Kypsennetty, kermaiseksi sulanut feta pehmentää ja pyöristää ihanasti vähän kitkerämmänkin hortan maun. Merakin tarjoama horta tosin ei ollut yhtään kitkerää.
Tällaisesta ruoasta tulee kodikas olo, sillä se muistuttaa peruselementeiltään omia kotiruokamössöjäni.
Yksi nopean arkiruoan perusvariaatioistani on tehdä pannussa ”mössöjä” (siltä ne tosiaan näyttävät), joiden aineksina on vihanneksia, jokin proteiinin lähde (nyhtökaura, oumph, tofu, tonnikala) ja tomaattimurskaa, maustettuna valkosipulilla ja yrteillä. Joskus käytän proteiinina fetaa, silloin mössö näyttää vähän samalta kuin tuossa kuvassa.
Meraki-taverna Poroksen vierasvenesatamassa. Hortan seurana söin mustekalaa.
Hortaa on muuten yhtä vaikea, ellei vaikeampikin syödä kuin spaghettia...! Pitkiä rehuja ei saa nosteltua suuhun siisteinä "paketteina" vaan aina sieltä karkaa joku korsi vaikka kuinka yrittää pyöritellä vihreitä pitkuloita sofistikoituneesti haarukan ympärille. En haluaisi katsella sivusta kun itse syön hortaa. ^_^ Ihan kamalan sotkuista....
Aijjai että oli hyvää, ehkä jopa reissun parhaan makuinen annos. Tällainen epäelegantti mössö!
* Sis. mainoslinkkejä
Täytyy taas laittaa alevinkki kun sellaisen huomasin :) :) Nyt jos jollain vaikka jäi Mádaran superalesta uusi aurinkovoide hankkimatta, sen saa Joliesta tarjoushintaan. Alennus ei ole yhtä mehevä kuin Madaracosmeticsin taannoinen 40 prossaa mutta jotain kuitenkin ^_^ Jolien Vappualen etuna on myös ILMAISET TOIMITUSKULUT.
Aletuotteiden joukossa mm. Whamisaa, Neal's Yard Remediesiä, Patykaa, Supermoodia, Zuii'ta, Estelle & Thildiä, Kure Bazaaria, Esseä ja Mádaraa.
Algamariksen sävyttävä aurinkovoide kasvoille * (nyt 18,61€),
Algamariksen Aurinkosuojaspray SK 30 * (nyt 22,86€)
Mádaran SPF 30 -aurinkovoide kasvoille * (nyt 26,26€)
Whamisan Deep Rich Toner * (nyt 35,61€)
Whamisa Foaming Gel -puhdistusgeeli * - se hyvän pH-alueen, ei-kuivattava! (nyt 18,67€
Evolven Hyaluronihapposeerumi * (nyt 30,51€)
Estelle & Thildin sävyttävä päivävoide * - tästä mä siis todella tykkäsin, toisin kuin E&T:n meikkivoiteesta (nyt 22,42€)
Supermood Luxury Peel AHA-happokuorinta (se vahvin ja tehokkain jota olen kokeillut, suosittelen vain Sinulle jonka iho ei ole herkkä, ihosta tulee kuin uusi mutta tämä ON voimakas) * (nyt 33,15€)
Esse Sensitive -puhdistusvoide * (nyt 44,79€ - auts, Esset on kyllä kalliita alennushinnoillakin....)
Zuii kosteuttava meikinpohjustusvoide * (nyt 24,15€)
Algamariksen tuotteisiin ihastuin viime kesänä, esittely täällä. Sävytetty aurinkovoide pääsi vuoden parhaat listalleni.
Mádaran uudet aurinkosuojatuotteet esittelin tuoreeltaan täällä.
Supermoodin supertehokas "paloauto"kuorinta esitelty täällä.
Juttu Estelle & Thildin sävyttävästä päivävoiteesta täällä. Meikkivoiteeseenhan en niin ihastunut...
Evolven erinomainen seerumi ja muita ihania tuotteita esitelty täällä.
Aamun postauksessa esittelemiäni Vangeliksen tuotteita ei saa Suomesta mutta näitä saa... :D
Tiedättekö mikä on erikoista tällä matkalla? En ole kertaakaan käynyt Korresin liikkeessä, enkä edes apteekissa hipelöimässä Korres-tuotteita. En oikein tiedä miksi.
Sen sijaan olen suosinut pientuottajaa :)
Tiesin jo Suomesta lähtiessäni, että tulen ostamaan Amorgoksella Vangelis Vassaloksen kasvoöljyn. Olen kuluneen talven aikana niin kasvoöljyyntynyt, että jo parin päivän iltahoitorutiini matkan alussa ilman öljyä tuntui oudolta ja puutteelliselta. Levitin illalla kasvoille seerumin ja sen päälle voiteen (matkakosmetiikka-arsenaalini esitelty täällä), mutta iho jäi kaipaamaan sitä ultimaattista pehmennystä minkä öljy tuo. Te öljyjä käyttävät tiedätte mistä puhun. :)
Talven ja kevään aikana käyttämiäni kasvoöljyjä :-*
Bybin (ensimmäinen vasemmalta) ja Lovely Dayn öljyt minun piti esitellä teille jo aikaisemmin keväällä, mutta kummatkin ovat olleet myyjiltään pitkään lopussa. Nyt varastot ovat täydentyneet ja juttua pukkaa ulos ihan pian :)
Tämä oli hauska sattuma:
Lovely Day -tuotteisiin tutustuessa "tutustuin" myös ensi kertaa luonnon väriaineeseen nimeltä atsuleeni, jota Lovely Dayn Skin Rescue -öljyn blue tansy -yrtti sisältää, ja joka tuo öljyyn sen kauniin sinertävän sävyn. Vangeliksen labrassa sain sitten nähdä samaisen värin uudestaan muodostumassa silmieni edessä livenä, kun tislasimme koiruohon eteeristä öljyä. Myös koiruohossa on atsuleenia.
Öljytaukoni jäi onneksi lyhyeksi päästessäni shoppaamaan Vangeliksen kuulun kasvoöljyn. No, kuulun ja kuulun, mutta Vangeliksen asiakkaiden keskuudessa se on erittäin suosittu. Kuten aiemmin kerroin, jopa miespuolinen ystäväni Mat kuuluu öljyn faneihin.
Ja kuka olikaan Vangelis Vassalos? Hän on Amorgos-saaren oma ”the yrttimies” ja valmistaa IAMA-nimen alla yksinkertaista luonnonkosmetiikkaa ja rohtoihin pohjautuvia lääkkeitä.
Tutustuin supersympaattiseen Vangelikseen viime kevään reissulla, ja tiesin heti, että jos (tai kun, pikemminkin) seuraavan kerran palaan Amorgokselle, tulen tekemään lähempää tuttavuutta hänen kosmetiikkatuotteidensa – ja tietämyksensä kanssa.
Päädyin ostamaan kasvoöljyn lisäksi myös viiden yrtin kukkaisveden sekä mäkikuisma-”SOS”-öljyn. Tämä ”ensiapuöljy” on osoittanut hyötynsä jo useaan otteeseen.
Kasvoöljyn pohjana ovat manteli- ja viinirypäleensiemenöljy. Viinirypäleensiemenöljy on öljyistä kevyimpiä ja tekee öljystä nopeasti imeytyvän ja ohuen tuntuisen.
Pohjaöljyissä itsessäänkin on ihoa hoitavia yhdisteitä, mutta sekoituksen erityiset hoitavat aineet ovat kehäkukka, helichrysum eli olkikukka ja kritamos eli merifenkoli. Kritamosta voi myös syödä, ehkä joku on joskus maistanut sitä kreikkalaisissa salaateissa.
Kehäkukka on monista kosmetiikkatuotteista tuttu ja sillä on ihoa tasapainottava vaikutus, sitä näkeekin etenkin sekaihon tuotteissa. Vangeliksen mukaan kehäkukka myös vaikuttaa ihon pH:ta optimoivasti.
Olkikukka, kehäkukka ja merifenkoli
Helichrysum-lajeja on monia, joista Vangelis käyttää vain Amorgoksella kasvavaa helichrysum amorginum -lajia. Olkikukka on erittäin antioksidanttinen ja lisäksi sillä on antibakteerisia ja tulehdusta laskevia ominaisuuksia.
Kritamos eli merifenkoli (crithmum maritimum) on kosmetiikassa vähän harvinaisempi kasvi. Sillä on Vangeliksen mukaan erityisesti rauhoittava vaikutus. Tuoreesta merifenkolista voi mm. tehdä erinomaisen rauhoittavan ja kosteuttavan naamion. Meidän oli tarkoitus tehdä tällainen naamio mutta emme ehtineetkään keräämään kritamosta. Ensi kerralla sitten :)
Vangeliksen mukaan olkikukka ja merifenkoli yhdessä tuovat ihoon kiinteyttävän vaikutuksen.
Aromaterapeuttisena ja tuoksua tuovana lisänä cocktailissa on nerolia eli appeliisinkukkaöljyä. Mmmm…
Kyllä iho oli mielissään kun tarjosin sille tämän sekoitteen. :)
(Muuten, kysyin Vangelikselta, mistä kaikki yrttien vaikutuksiin perustuva tietous on lopulta peräisin. Mistä hän tietää, että esimerkiksi nämä yrtit yhdessä saavat aikaan tietyn vaikutuksen. Vangelis kertoi, että yrttien käyttö perustuu osittain ikivanhaan etnobotaniseen tietoon, osittain valmistajan omiin kokemuksiin. Vangelis on työskennellyt rohtokasvien kanssa koko elämänsä.)
Amorgoksella on poikkeuksellisen laaja biodiversiteetti verrattuna mihin tahansa Kreikan saareen ja siellä kasvaa monia yrttejä joita ei löydy muualta. Saaren yrtit ovat laadultaan erittäin korkealaatuisia; voidaan ajatella, että Amorgos on rohtokasveille vähän samaa mitä Ranskan Bourgognen tietyt alueet ovat viinille ^_^ Jotkin maantieteelliset alueet tuottavat ilmastonsa ja maaperänsä kautta erityisen laadukkaita kasveja, ja Amorgoksen yrtit ovat kuin yrttien grand cru -osastoa.
Vangelis kertoi, että Korres on parhaillaan suorittamassa saarella omaa helichrysum-koeviljelyään (he yrittävät maksimoida sen kasvun, helichrysum kasvaa vain tietyillä rinteillä) saadakseen yrttiä omiin tuotteisiinsa. Olipa Apivitakin kerran ottanut Vangelikseen yhteyttä ja yrittänyt hieroa sopimusta siitä, että Vangelis toimittaisi jotain tiettyä öljyä heille yksinoikeudella. Vangelis sanoi, että se diili olisi tehnyt hänestä pelkän Apivita-alihankkijan eikä omalle toiminnalle olisi jäänyt enää aikaa, joten hän sanoi kiitos ja ei kiitos.
Öljyn ohella minusta on muodostunut myös kasvoveden suurkuluttaja. En enää käytä sitä (pelkästään) puhdistuksen viimeistelyyn vaan myös kosteutukseen. Olin ostanut Ateenasta 2,5 euron Delia-kasvoveden joka ainesosiensa puolesta on hoitanut hommansa oikein hyvin, mutta kun sain tilaisuuden ostaa Vangeliksen kosmetiikkaa, nappasin mukaan myös ihanan tuoksuisen kukkaisveden. :)
Vangeliksen kukkaisvedessä on salviaa, rosmariinia, fenkolia, piparminttua ja sitruunaa. Se on vaikutuksiltaan erityisesti puhdistava ja raikastava, eli itse asiassa eri tyyppinen kuin Ateenasta ostamani kosteuttava halpis. IAMA-kukkaisvesi on myös miedosti huokosia supistava ja sopii myös miehille hellävaraiseksi after-shaveksi.
Vangeliksen ja Delian kasvoveden ominaisuuksien eron huomaa erityisesti siinä, että Delia jättää iholle tuotteen tunnun --> kosteutta sitovat ainesosat kuten glyseroli, mutta kukkaisvesi ei jätä jälkituntemuksia.
Mäkikuismasta opin paljon jo viime vuoden vierailulla. Se on todella monikäyttöinen rohtokasvi ja liuottimesta riippuen sillä on hyvin erilaisia ominaisuuksia. Tinktuurana eli alkoholiuutoksena mäkikuismaa käytetään mm. masennusoireiden lievittämiseen, vesiuutoksena eli hauteena (käytännössä mäkikuismateenä) sillä tasapainotetaan hermostoa ja öljyuutteen muodossa se puolestaan hoitaa kudoksia ja ihon tulehduksia kuten ihottumaa, hyönteisenpuremia, haavoja, auringonpolttamia ja sieni-infektioita.
Vangeliksen mäkikuismaöljy on oliiviöljypohjainen. ”It’s an excellent first aid oil”, Vangelis kertoi, ja tällä puheella tuli kaupat :D
Öljy on ehtinyt osoittaa tehonsa matkan aikana jo moneen otteeseen.
Kuvan kissa ei liity tapaukseen ^_^
Ystäväni kissa raapaisi minua Ateenassa, ja sain ihoon kipeät, punoittavat naarmut. Hieroin niihin mäkikuismaöljyä ja mirrin kynsien jäljet olivat iltaan mennessä vain vaalea muisto. Naarmuja ympäröivä ihon turvotus ja kipeä kuumotus laski tunnissa.
Olen hoitanut mäkikuismaöljyllä myös hyttysenpuremia (pirhanan kreikkalaiset hyttyset tekevät ihan älyttömän isoja ja pitkään kutisevia paukamia) sekä kasvojeni vasemman posken auringossa ärtynyttä couperosaa.
Olen tällä matkalla ensimmäistä kertaa huomannut, että couperosa reagoi aurinkoon hyvinkin voimakkaasti. Onko tämä nyt sitten taas näitä ikääntymisen juttuja..? En muista ennen huomanneeni, että tämä kohta ihossa käyttäytyisi auringossa yhtään eri lailla kuin muutkaan alueet ihossa. Yhtenäkin päivänä couperosa-alue punoitti niin voimakkaasti että luulin että sen palaneen, tai että siihen oli purrut hyttynen. Iho ei kuitenkaan ollut arka eikä siinä ollut paukamia. Aurinko vaikuttaa alueeseen selvästi eri lailla kuin muuhun kohtaan kasvoja. Täytyy alkaa kiinnittää sen suojaamiseen entistä parempaa huomiota.
Koiruohoa keräämässä.
Tällaisia matka- ja kosmetiikkajuttuja tänään. :)
Olen eilen saapunut tämän matkan saarelle numero kahdeksan, joka on Poros. Tämän kevään reissusta tulikin aika Argo-Saronia-painotteinen. :) Vielä ajattelin ehtiä Eginalle ja ehkä pikkuiselle Angistrillekin.
...ja ehkä pitää kuitenkin edes kerran käydä hypistelemässä Korresiakin ennen kotiin lähtöä... :D
