Lyhyt tunnelmapostaus.
Haluan jakaa muutaman valokuvan.
Vuoden antoisimpia asioita elämässäni on ollut saada viettää aikaa tämän maiseman äärellä. Olen kuvannut siitä tuhansia valokuvia eri valossa, eri säässä, eri vuodenaikoina. Peilityynenä, raivoisan tuulisena, harmaan sävyisenä, sinisenä, sumuisena, talvella jään peittämänä.
Varhain aamulla, kun aurinko on vasta lämmin aavistus taivaanrannassa, iltapäivällä kesäkuussa kun vesi on sinisimmillään, huhtikuisena aamuyönä kello 03.25 kun puunrungot piirtyvät mustina siluetteina arvoituksellisen siniviolettia taivasta vasten.
Tämä ilta oli kauneimpia koskaan. Juuri kun luulin, että valaistus ei voisi enää muuttua upeammaksi tai pilvet kuvauksellisemmiksi, niin tapahtui yhä vain. Järven selkä oli tyyni kuin peili. Kaikkialla oli hiljaista, ei kuulunut edes lintujen ääniä. Kuin kaikki olisivat pysähtyneet nauttimaan illan poikkeuksellisesta rauhasta ja kauneudesta.
Seisoin kumisaappaissa veden rajassa ja olin pakahtua. Haluan jakaa tämän hetken teille.
Sekä lauantaisen auringonnousun.
Suomen luonto ja puhtaat järvemme. On siinä kylliksi kiitollisuuden aihetta. ❤️
8 comments on “Hetkiä jotka pysäyttävät kauneudellaan”
Tuo eka "sunset" kuva tuntui kehossa asti. Kiitos kun jaoit.
❤️
Niimpä 😊 ihana postaus
Meni kylmät väreet. Upea maisema!
Mykistävää... Nuo värit, pilvien muodot, tyyneys ja veden väreily. Tunnelma! Nämä kuvat ylentävät mielen ja tekevät onnelliseksi. Kiitos sinulle tästä elämyksestä! "Kauneus"-blogi toden totta voi jakaa kauneutta myös tässä muodossa.
Mielettömän upeita kuvia!!! Olisiko sinulla halua perustaa valokuvauskoulu??
Listasin juuri eilen itselleni iloa tuottavia asioita, ja listalle nousi auringonnousut ja -laskut. Näissä silmä lepää. Fantastisia kuvia!
Oon laittanu itsestäni sen merkille, että kauniit maisemat on asia joka tuntuu sydämessä asti. Välillä juurikin vaikka vain kauniita maisemakuvia katselle tuntuu siltä, että vois vaikka vähän itkeä siitä kauneudesta. Mielenkiintoisia reaktioita voi moiset saada ihmismielessä aikaan 😄