Ahh, tämä analyysi oli kutkuttavan mielenkiintoista tehdä!
Aloin jo viime syksyn aikana saada seuraajiltani yhteydenottoja, joissa kyseltiin mielipidettäni uudesta ihonhoitosarjasta nimeltään Soluni NOVA. En ollut sarjasta kuullutkaan, ja vielä oudompaa oli, ettei sarjasta löytynyt netistä mitään tietoa. Kun meni Novaa markkinoivan Solunin sivulle, ei sivuilta löytynyt kuin ravintolisiä. Mun seuraajat sitten lähettivät mulle valokuvia pakkausteksteistä ja inci-listoista. Tuotteita heille oli myynyt ja esitellyt Solunin edustaja.
Myyntipuheet olivat olleet ilmeisen vaikuttavia – ja moninaisia -, niin moni otti minuun Novan tiimoilta yhteyttä ja halusi tietää, onko Nova niin mullistava, kuin brämdin myyjät antoivat ymmärtää.
Postauksen kuvat ovat screenshotteja Novan verkkosivulta sekä lanseeraus-webinaarista.
Heti ensimmäinen assosiaatio incit nähdessäni oli suomalainen BTB13. Oli helppo tunnistaa BTB13, sillä yhdiste on patentoitu ja siksi hyvin harvinainen. Alkuperäinen BTB13 muodostuu yhdisteistä karnitiini ja oroottihappo (Carnitine ja Orotic Acid.) Nova-tuotteista bongasin Carnitinen ja Magnesium Orotaten. Magnesium Orotate on oroottihapon suola, ja vapauttaa ihoon päästyään oroottihappoa. Eli: sama aine, kuin alkuperäisessä BTB13-yhdisteessä.
Myös se, että tuotteet vaikuttivat BTB13-yhdistettä lukuunottamatta luonnonkosmetiikalta, vei ajatukseni heti BTB13-sarjaan. Alkuperäinen BTBT13-sarja on sekin lähes-luonnonkosmetiikkaa, vain tuo karnitiinin ja oroottihapon yhdistelmä on synteettinen.
En pystynyt kuitenkaan tämän enempää seuraajilleni syksyllä vastaamaan, koska muuta tietoa ei ollut saatavilla. Totesin vain, että tuotteet vaikuttavat kyllä oikein laadukkailta, mutta hinta oli aivan liian kova (käytin verrokkina tietysti alkuperäistä BTB13:a).
Fast-forward tammikuuhun 2026, ja saan Instagramissa yhteydenoton Soluni Novan edustajalta. Hän kysyi, olinko kuullut sarjasta ja oliko se herättänyt mielenkiintoa. Vastasin, että kyllä, monien kyselyiden perusteella kiinnostukseni oli tosiaan herännyt. Sain sitten kuulla Novan edustajalta, että sarjaa ei näkynyt netissä, koska sen virallinen, Euroopanlaajuinen lanseerauspäivä oli vasta 17.1. Osa edustajista oli saanut tuotteita testiin ja myyntiin jo edellisenä syksynä, mutta viralliseen myyntiin ne tulisivat vasta 17.1. Okei.
Edustaja kutsui minut Novan web-lanseeraustilaisuuteen, ja ajattelin, että miksipäs ei. Kuunnellaan, mistä tässä hypessä on kyse. Edustaja tarjosi minulle tuotteita myös testiin, ja kun vastasin myöntävästi, sain kuulla saavani ostaa tuotteet -20% tarjoushintaan (!). Kävi sitten ilmi, että edustaja ei tiennyt minun olevan kauneusalan vaikuttaja, vaan hän luuli minun olevan kauneudenhoitotuotteita myyvä yrittäjä. (Tämä siksi, että Instagram-tilini profiilissa lukee ”Skincare expert”). Edustaja kertoi haluavansa tarjota minulle ainutlaatuista tilaisuutta päästä tutustumaan tähän uuteen, upeaan kosmetiikkainnovaatioon.
Minulla klikkasi heti. Edustaja oli ottanut minuun yhteyttä, koska oli värväämässä uusia Nova-edustajia verkostoonsa. Soluni on verkostomarkkinointiyritys, ja edustajat tienaavat oman myyntinsä ohella myös verkostonsa ja värväämiensä toisten edustajien myynneillä. Ahaa, tästä hommassa siis oli kyse. Kiinnostukseni laski saman tien. Ei siksi, etteivätkö tuotteet oikeasti voisi olla hyviä, vaan siksi, että verkostomarkkinointi bisneksenä ja tienaamismallina ei kiinnosta minua tippaakaan.
Lanseerauspäivä tuli, ja ajattelin uteliaisuuttani kuuntelevani webinaarin. Kosmetiikan ja markkinoinnin ammattilaisena minua kiinnosti nähdä, millä tavoin verkostomarkkinointifirma esittelisi tätä ”uutta mullistavaa” ihonhoitosarjaansa. Minua kiinnosti myönnettävästi myös kuulla, paljastuisiko BTB13-kytkös webinaarin aikana, ja miten yritys ylipäänsä sanoitti tuotteiden toimintamekanismia.
Lanseerauspäivänä verkkoyhteys sitten kaatui, ja sain webinaari-tallenteen katsottavaksi myöhemmin.
Lanseeraustilaisuuden katsominen oli yksi viihteellisimpiä hetkiä kosmetiikkaurallani. Popcornia teki mieli kaivaa esiin useaan otteeseen..! 🍿
Puolentoista tunnin mittainen webinaari oli kuin koulukirjaesimerkki teemasta: ”Näin esittelet tuotteen X mahdollisimman myyvästi ja houkuttavasti, luoden tuotteesta mahdollisimman tieteellisesti tehokkaan kuvan vailla aidosti uskottavaa tieteellistä tukea.”
Lanseeraustapahtuma oli taitavasti koottu, ja aivan varmasti moni ihonhoitoon, kosmetiikan hinnoitteluun tai kosmetiikkatuotteiden tieteelliseen validointiin perehtymätön oli aivan myyty. Webinaariin oli siroteltu runsaasti tieteellistä sanastoa, viitattiin Novan saamaan hienoon vastaanottoon kansainvälisessä tiedekonferenssissa ja paikalle oli tuotu syöpätutkija vakuuttamaan kuulijoita tuotteiden ennennäkemättömästä tehosta.
Ennen kuin luulette mun dissaavan Nova-tuotteet kokonaan, sanon: tuotteet vaikuttavat itse asiassa oikein hyviltä. Tuotteissa ei ole mitään vikaa, ja ne vaikuttavat oikein päteviltä hoitamaan ja kosteuttamaan monia ihotyyppejä. Niiden sisältämä patentoitu teknologia on sekin lupaava.
Mutta! Kaksi asiaa, mille irvistän:
1. Nova-tuotteet on totaalisen ylihinnoiteltu. Miksi? Ainakin siksi, että niitä myydään verkostomarkkinointi-mallin mukaisesti, ja tässä myyntimallissa suuri osa hinnasta menee edustajien provisioihin. Vastaavan tuotteen VOI saada tavallisesta kaupasta tai kosmetologilta halvemmalla. (Pätee kaikkiin verkostomarkkinointi-mallilla myytäviin ihonhoitotuotteisiin, ei vain Novaan.)
2. Nova-tuotteiden täysin överi markkinointi tieteellisillä väittämillä. Tämä tietysti kulkee käsi kädessä verkostomarkkinointi-yritysten strategian kanssa, jossa halutaan innostaa ja vakuuttaa ostajat siitä, että kyseessä on ainutlaatuisen tehokas tuote tai palvelu, jota et saa mistään muualta. Ja tuo ainutlaatuisuus, TIETEELLINEN TEHO ja patentoidut teknologiat sitten tuovat perusteen tuotteen korkealle hinnalle. Mikä esimerkiksi Novan tapauksessa ontuukin sitten pahasti.
Tiivistettynä: tuotteet ovat hyviä. Mutta ovatko ne niin ainutlaatuisia ja tieteellisesti tuettuja kuin Soluni antaa ymmärtää, ja ovatko ne premium-hintansa arvoisia? Mun mielestä eivät.
Kerron nyt miksi.
Aloitetaan esittelemällä itse tuotteet. Niitä on kolme:
Hoitoneste 45€ / 30 ml
Seerumi 127€ / 30 ml
Hoitovoide 67€ / 30 ml
Huomaa pakkauskoko! Jopa hoitoneste, joka tyypillisesti myydään 50-100 ml pakkauksessa, on vain 30-millinen. Puhutaan todella premium-tason hinnoista. Suomessa myytävistä luonnonkosmetiikkasarjoista vain Tata Harper tulee lähelle tätä hintatasoa, ja Tata Harper on luksuskosmetiikkaa pakkauksia myöten. Novassa taas pakkaukset clip art -tyyppisine kasvikuvineen ovat vähemmän luksusta.
🌿 En nyt tässä postauksessa käytä aikaa tuotteiden ainesosien syvempään perkaukseen, mutta kerron pähkinänkuoressa: tuotteiden pohjat ovat laadukasta, joskaan ei luksus-tason luonnonkosmetiikkaa, ja niiden synteettinen pääaktiiviaine on patentoitu suomalainen keksintö, jolla on potentiaalia tukea ihon nuorekkuutta ja hyvää kuntoa. Tuotteet ovat hajusteettomia ja niissä käytetään mm. koivunmahlaa, prebiootteja, marjaöljyjä ja ektoiinia. Eli hyvät lähtökohdat.
Kyseessä on kolmen tuotteen kokonaisuus, joka sopii kaikille ihotyypeille ja vaikutus on kosteuttava ja ihon hyvää yleiskuntoa tukeva. Nova-tuotteet ovat siinä mielessä monelle ihotyypille sopivia, että ne eivät sisällä komedogeenisiä öljyjä ja kaikki aktiiviaineet ovat ylipäänsä hyvin neutraaleja. Tuotteet eivät sisällä voimakkaita, ärsytysreaktioistaan tunnettuja aktiiviaineita kuten retinoideja ja C-vitamiinia. Eivät edes niasiiniamidia. Kaiken kaikkiaan Nova-tuotteet ovat hyvin lempeitä ja hellävaraisia.
Nyt päästään itse asiaan. Soluni korostaa Nova-tuotteiden mainonnassa patentoitua ainesosaa, joka heidän mukaansa takaa ennennäkemättömän tehokkaat tulokset. Aavistukseni piti paikkansa, ja tämä ainesosa pohjautuu BTB13-innovaatioon, nyt se vain on paranneltu: BTB13-yhdisteeseen on lisätty ainesosa nimeltä Glycerophosphorylethanolamine eli GPE.
Yhdisteen on kehittänyt sama kemisti ja tutkija kuin alkuperäisen BTB13-yhdisteen; oululainen Simo Rasi. (Tätä ei enää kerrota Solunin materiaaleissa, siellä puhutaan vain "oululaisesta tutkijaryhmästä" -> Rasin yritys Bio Option Oy.)
Rasi kehitti alkuperäisen BTB13-yhdisteen 2000-luvulla, ja se patentoitiin 2011. Yhdiste on sittemmin ollut käytössä Naviterin, nykyään Berner-omisteisen BTB13-brändin tuotteissa.
2010-luvulla Rasi on lähtenyt kehittämään uuden sukupolven versiota BTB13-yhdisteestä. Näin syntyi karnitiinia, oroottihappoa ja GPE:tä yhdistävä kompleksi. Se patentoitiin Euroopassa jo vuonna 2020. (Parhaillaan sille ollaan hakemassa koko maailman kattavia patentteja, ainakin Solunin mukaan.) Tällä yhdisteellä ei ole BTB13:n tapaan trademark-nimeä, ja koska BTB13-nimi yhteenkirjoitettuna on suojattu, Nova puhuu BT-, B13- ja GPE -yhdisteestä.
Mikä tämä uusi GPE-molekyyli sitten on? Se on fosfolipidi, joka osallistuu solukalvojen aineenvaihduntaan. Se on "viestimolekyyli".
Kun alkuperäisessä BTB13-yhdisteessä karnitiini (BT) auttaa solun energiantuotannossa ja orotaatti (B13) auttaa rakentamaan DNA:ta, niin GPE toimii ikään kuin "liikenteenohjaajana", joka auttaa soluja kommunikoimaan keskenään ja ylläpitämään solukalvojen eheyttä.
Alkuperäisen BTB13-yhdisteen pääpointti on suojata soluja (erityisesti kantasoluja) oksidatiiviselta stressiltä. Patentin otsikkokin kuuluu: ”Cosmetic skincare preparation that protects stem cells”. GPE:n lisääminen on parantanut tätä vaikutusta vahvistamalla solukalvoja. Uudessa BTB13 + GPE-patentissa kuvataan, että GPE:n lisäys nopeuttaa vaurioituneen solukalvon paikkaamista. Synergia on seuraava: kun karnitiini tuottaa solulle energiaa, GPE varmistaa, että solun "kuori" on tarpeeksi vahva kestämään tämän lisääntyneen aktiivisuuden. GPE siis ankkuroi karnitiinin ja oroottihapon vaikutuksen.
Soluni itse puhuu markkinoinnissa Nova-tuotteiden vaikutusmekanismin olevan ”kantasolujen elinvoiman lisääminen”. Ja sitä BT+B13+GPE -yhdiste juuri tekee. Mutta – ja nyt tullaan tärkeimpään kohtaan: kyseinen vaikutus on vahvistettu soluviljelmä- eli in vitro -tutkimuksessa, ei ihmisen iholla.
Soluni puhuu kovaan ääneen tieteellisistä tutkimuksista, joita Nova-tuotteille on tehty. Tutkimuksista kuitenkin kerrotaan hyvin vähän, eikä missään tarkasti kuvata tutkimusasetelmia. Verkkosivullaan Soluni mainitsee ainoastaan, että tuotteille on tehty "kaksi kliinistä pilottitutkimusta, jossa oli mukana 24 henkeä." Ei mitään muuta. (24 henkeä on pieni otanta, ja 'kliininen testi' kertoo ainoastaan, että testi tehtiin ihmisille, ja 'pilottitesti' viittaa siihen, ettei kyseessä ole täysimittainen, satunnaistettu ja kontrolloitu koe, RCT, jota pidetään kliinisen testauksen kultaisena standardina.)
Lanseerauswebinaarissa Soluni maimitsee kaksi tutkimusta, joita taas verkkosivulla ei mainita: soluviljelmä-tutkimuksen sekä 15 (!) hengen testiryhmällä toteutetun instrumentaalisen mittauksen. Toki voi olla, että tuo 15 hengen ryhmä oli toinen niistä "pilottitutkimuksista", jotka mainitaan verkkosivulla.
Puhun kantasolututkimuksesta tuonnempana, mutta tartun ensin testiryhmä-tutkimukseen, koska tämän testin tuloksia Soluni käyttää vahvimmin Nova-lupausten tukena.
Kerrottakoon heti alkuun, että Solunin kuvailema testi ei ole tieteellinen tutkimusasetelma. Jotta tutkimus olisi tieteellisesti relevantti, siinä tulee vähintään olla kontrolliryhmä, eli joukko testihenkilöitä, jotka käyttävät plasebo-tuotetta toisen ryhmän käyttäessä tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. Kaikkein järein, tieteellisesti uskottavin tutkimusasetelma on sokkoutettu RTC eli satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, jossa tutkittavat sekä tutkijat eivät tiedä, kumpi ryhmä käyttää tutkittavaa ainetta ja kumpi plaseboa. Vain tällaisella tutkimuksella saadaan aidosti relevanttia tietoa tutkittavan aineen tai tuotteen vaikutuksista.
Novan tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut plasebo-ryhmää. Ryhmän koko oli erittäin pieni (15 henkeä), ja kaiken lisäksi testihenkilöt olivat Novan yhteistyökumppanina toimivan kosmetologin asiakkaita (!!). Puolueeton testiryhmä, eikö? Lisäksi neljä viikkoa on liian lyhyt aika tarkastella muutoksia liittyen erityisesti ihon kiinteyteen ja ryppyihin. Kollageenin lisääntymiseen liittyvät muutokset alkavat näkyä parhaimmillaankin vasta 8 viikon jälkeen. Sitä, että testiryhmässä oli vain 15 henkilöä, ei tarvitse edes kommentoida; vasta 20-30 henkilön ryhmä alkaa olla jollain tapaa merkittävä, ja yli 50 henkilön ryhmä antaa selvästi relevanttia dataa.
Koska Nova-tuotteiden käytön tuomia tuloksia verrattiin vain testihenkilöiden lähtötilanteeseen, voidaan ymmärtää, että asetelma on tieteellisesti kestämätön. Tavallinenkin kuluttaja käsittää, että mikä tahansa kosteuttava ihonhoitotuote säännöllisesti käytettynä parantaa ihon kosteutta, sileyttä ja yleiskuntoa.
Se, että testihenkilöiden iho oli mitattujen parametrien osalta paremmassa kunnossa Nova-tuotteiden käytön jälkeen, ei kerro siitä, että juuri Nova paransi ihoa. Ilman plasebo-ryhmää, tulos kertoo vain siitä, että ihon säännöllinen hoito ylipäänsä kosteuttavilla tuotteilla parantaa ihon kuntoa.
Soluni ei kerro testistä mitään yksityiskohtia, mutta netti on näppärä väline kun haluaa kaivella tietoja. Löysin nopeasti Simo Rasin yrityksen tilaaman bioanalytiikan tutkinto-ohjelman opinnäytetyön, jonka otsikko kuuluu: Uuden kosmeettisen tuotteen BTB13 + GPE soluja suojaava vaikutus.
Opinnäytetyön tiivistelmästä käy ilmi, että Rasin yritys (Bio Option Oy) oli tilannut tutkimuksen patenttihakemustaan varten (”tulokset tulivat Bio Option Oy:n käyttöön heidän hakiessa patenttia uudelle kosmeettiselle tuotteelle.”)
Opinnäytetyö ei ole kokonaan luettavissa, se on arvatenkin salattu, koska liittyy patentoituun teknologiaan, mutta julkisesti näkyvästä tiivistelmästä pystymme kuitenkin näkemään – tai ainakin suurella varmuudella päättelemään (onhan kyseessä Rasin tilaama tutkimus), että kyseessä on juuri Nova-tuotteiden teknologiaan liittyvä kantasolututkimus.
Tiivistelmästä: ”Opinnäytetyö toteutettiin kokeellisena tutkimuksena, johon sisältyi mesenkymaalisten kanta-solujen viljelyä ja jakamista. (…) Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että uusi kosmeettinen tuote pystyy suojaamaan soluja oksidatiiviselta stressiltä. Solut, joille lisättiin uutta tutkittavaa tuotetta, olivat elinvoimaisempia kuin solut, joille lisättiin pelkkää kasvatusliuosta.”
Rasin patentissa (josta ote yllä) puhutaan mesenkymaalisten solujen suojaamisesta, ja Novan mainonnassa puhutaan ”kantasolujen elinvoimaisuuden lisäämisestä”, ilmaisu, jota käytetään myös opinnäytetyössä. There we have it.
Mitä tämä kertoo? Se kertoo, että Soluni (tai Simo Rasin yritys) on säästänyt tutkimuskuluissa hakiessaan tieteellistä tukea keksinnölle ja sen patenttihakemukselle. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa ja opinnäytetöiden hyödyntäminen yliopistotason tiedon hankinnassa on yrityksille näppärä tapa säästää kuluissa, kun halutaan saada tutkimusdataa halvalla. Laajat kliiniset tutkimukset olisivat uskottavimmat, mutta ne ovat kalliita.
Yliopistotason opinnäytetyö on tieteellisesti validia dataa, mutta sen akateeminen painoarvo ei ole yhtä vankka, kuin vertaisarvioidun, tieteellisen tutkimuksen. Opinnäytetyö on loppupeleissä kuitenkin harjoitustyö. Sen voi pitää mielessä tarkasteltaessa Solunin väitteitä kovan luokan tieteellisestä tutkimuksesta.
Mitä tehty soluviljelmä-tutkimus myös kertoo?
Se kertoo, että BT + B13 + GPE -yhdistelmällä on todistettu biologinen mekanismi toimia tietyllä tavalla, eli tässä tapauksessa suojata soluja oksidatiiviselta stressiltä ja solukuolemalta. Mutta! Soluviljelmässä todettu biologinen tapahtuma ei vahvista sitä, että sama tapahtuu myös elävällä iholla.
Soluviljelmä- eli in vitro -kokeessa tutkittavat aineet laitetaan suoraan soluihin – iholla niiden on päästävä koko epidermiksen läpi! Se on aivan eri asia. Sen todentamiseen vaadittaisiin juuri nuo yllä mainitsemani kliiniset RTC (Ranbdomized Controlled Trial) -tutkimukset, suurilla testiryhmillä ja mieluusti vielä sokkoutettuna, ja paljon järeämmillä mittauslaitteilla ja -metodeilla kuin niillä, joilla mitataan vain ihon pinnan kosteutta ja napakkuutta. Sellaisia tutkimuksia Soluni ei ole teettänyt, joten mitä heillä on tiedossa on se, että labraolosuhteissa solumaljassa kantasolujen elinvoima lisääntyi. EI ihmisen iholla.
15 hengen testiryhmälle suoritetussa tutkimuksessa mitattiin ihon kosteuspitoisuutta (Moisturemeter), kosteuden haihtumista / TEWL (Vapometer) sekä ihon kimmoisuutta (Elastimeter). Mikään näistä ei liity kantasoluihin.
Se, että Soluni perustaa tieteellisen näyttönsä näille tutkimuksille, on vähintään haparaa.
Kyllä, BT+B13+GPE -yhdistelmän suojaava vaikutus soluissa on todistettu opinnäytetyöllä. Mutta mitä todisteita on siitä, että sama vaikutus toistuu myös elävällä iholla, jossa aineiden on imeydyttävä koko epidermiksen läpi ja itse asiassa aina dermikseen saakka? Mesenkymaaliset kantasolut, joiden suojaamiseen patentti liittyy, sijaitsevat syvemmällä kuin epidermiksen kantasolut (jotka asuvat tyvisolukerroksessa), ne sijaitsevat dermiksessä. Ja – kosmetiikka ei itse asiassa saisi vaikuttaa dermiksessä saakka.
Soluviljelmän ja ihmistestiryhmän ohella Soluni käyttää kolmatta dataa pönkittämään tuotteiden tehoa: kotona tuotteita testanneiden henkilöiden omat havainnot. Soluni kertoo Novan Q&A-sivulla, että sivuilla näkyvät käyttäjäkokemukset ja ennen/jälkeen-kuvat eivät ole osa tutkimusta, vaan tulevat yli sadalta testihenkilöltä, jotka ovat testanneet Nova-tuotteita kotona. Kyseessä on siis ihmisten omia ”minusta tuntuu” -kokemuksia ja testausajan päiväkirjamerkintöjä, jolla ei niilläkään ole mitään tekemistä tieteellisyyden kanssa, vaikka niistä varmasti saa meheviä ja kivan kuuloisia sitaatteja sivuille.
No niin. Eiköhän tässä tullut analyysia tarpeeksi.
Nova on ainesosiensa puolesta puolesta oikein hyvännäköinen tuotesarja, joskaan ei mitään uniikkia, sillä BTB13 on ollut markkinoilla jo yli 10 vuotta. GPE-lisäys voi tehdä tuotteista hieman tehokkaampia suojaamaan soluja, mutta ottaen huomioon Novan ja BTB13:n suuren hintaeron ja sen, että BTB13-tuotteilla on jo yli 10 vuoden käyttäjäkokemukset taustalla (ja ilmeisen hyviä tuloksia, koska sarjasta tykätään ja se on vakiinnuttanut asemansa), Novalla taas ei lainkaan historiaa, laittaisin kyllä itse pennoseni mieluummin edullisempiin BTB13-tuotteisiin, JOS tämä kantasoluja suojaava teknologia kiinnostaa.
🚩Eniten punaista lippua salkoon vetää Solunin tapa liioitella tutkimustuloksia mainonnassaan ja ylipäänsä pitää tutkimuksiin liittyvät tiedot hyvin epämääräisinä. Se, etteivät he kunnolla avaa, millaisista tutkimusasetelmista on ollut kyse ja puhuvat ei-kontrolliryhmän sisältävistä ihotestauksista tieteellisinä, ei ainakaan lisää uskottavuutta.
Vaikka laki ei vaatisikaan testimenetelmän ja -suorittajan mainitsemista mainonnassa, se on hyvän tavan mukaista silloin, kun mainonnassa tehdään nimenomaan tutkimustuloksiin viittaavia väitteitä. Isommat, kansainväliset yritykset kuten L'Oreal ja Beiersdorf sisällyttävät nämä tiedot aina markkinointiväitteisiinsä. Mutta ehkäpä Soluni ei halua tai voi näitä lisätietoja markkinoinnissaan antaa, kun kyse on mitä ilmeisimmin opinnäytetyöstä sekä tieteellisesti epärelevanteista, vailla kontrolliryhmää tehdyistä mittauksista?
2 comments on “Analyysi: uusi kotimainen ihonhoitosarja Soluni NOVA”
Kiitos tästä analyysistä! Itsekin mielenkiinnolla olen tätä keissiä seurannut, tuotteet vaikuttavat lupaavilta. Tuo GPE on kuitenkin itselleni uusi tuttavuus kosmetiikassa, tiedätkö onko sitä käytetty enemmänkin? CosIng ei ainakaan omalla hakemisellani tunnista ainesosaa..?
Nobelin kosmetiikka palkinto Sannille 💯🏆
Tää sinun tietämys ja paneutuminen asiaan on niin parasta viihdyttävää luettavaa 👍