Tietoisku fysikaalisen aurinkosuojan toimintamekanismista. Tämä on yksi tiukimmassa istuvista väärinkäsityksistä - tai vanhentuneesta tiedosta - aurinkovoidealalla.
Fysikaalinen aurinkosuoja toimii absorboimalla UV-säteilyä ja muuttamalla säteet lämpöenergiaksi, eli samalla mekanismilla, kuin kemiallinen aurinkovoide.
Pitkään luultiin, että fysikaaliset UV-suoja-aineet sinkkioksidi ja titaanidioksidi toimivat heijastamalla UV-säteet pois iholta. 2000-luvun alussa oltiin jo joissain tutkimuksissa todettu, että ne myös absorboivat säteilyä, kunnes 2010-luvulle tultaessa alkoi olla yhä enemmän näyttöä siitä, että absorbointi on tosiasiassa mineraali-UV-filtterien pääasiallinen toimintamekanismi.
Viimeistään vuonna 2015 julkaistu tutkimus (Cole ym) vahvisti, että sinkkioksidi ja titaanidioksidi heijastavat alle 10% säteistä, ja loput 90% absorboituvat. Se, kuinka suuri osuus heijastuu, ja kuinka suuri osuus absorboituu, riippuu mineraalien partikkelikoosta; jos partikkelikoko on pieni, absorboituu lähes kaikki säteily, jos partikkelikoko on suuri, voi 10-15% heijastua pois.
Kummassakin tapauksessa valtaosa säteilystä absorboituu ja muuntuu vaarattomaksi lämpöenergiaksi.
Kummallista kyllä, vaikka tiedepiireissä on tunnettu fysikaalisen aurinkosuoja-aineen oikea toimintamekanismi pian kolmen vuosikymmen ajan, tieto ei ole levinnyt valtavirtaan. Kukaan ei oikein tiedä miksi.
Valtaosa kosmetiikka-alan ammattilaisista (niistä, jotka eivät ole kemistejä), puhuu yhä mineraalien toimivan kuin pienet peilit ja heijastavan UV-säteet pois. Nykyisissä, läpinäkyvissä mineraaliaurinkovoidekoostumuksissa tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.
Itsekään en tiennyt tästä vielä kolmisen vuotta sitten, vaan opin sen tiedelähteistä; kosmetiikkakemistien kanavilta sekä aurinkosuojakemikaalien valmistajilta.
Beauty science -vaikuttajat ovat pohtineet, miksi oikea tieto ei leviä labroista, julkaistuista tutkimuksista ja tieteilijöiden pään sisästä aurinkovoidevalmistajien yleiseen tiedotukseen ja markkinointiviestintään. Kukaan ei keksi syytä.
Onko vain helpompaa markkinoida kemiallisten ja fysikaalisten aurinkovoiteiden eroa heijastus-selityksellä?
Voiko se, että mineraali heijastaa pois säteet, kuulostaa kuluttajan korvaan turvallisemmalta mekanismilta, kuin säteilyn absorboituminen, ja siksi siitä pidetään kiinni? (Koska se myy paremmin?)
Mitä te sanotte? Onko teille ylipäänsä väliä sillä tiedolla, miten UV-säteilyltä suojaava molekyyli toimii?
*
P.S. Kommenteissa oli hyvä kysymys: mikä ominaisuus ylipäänsä vaikuttaa UV-filttereiden jakoon "kemiallisiin" ja "fysikaalisiin" kun kerran vaikutusmekanismi on pääosin sama?
'Fysikaalinen' ja 'kemiallinen' ovat tosiasiassa vääriä ilmaisuja, sillä myös mineraalit ovat kemiaa ja kemikaaleja. Ihan kaikki muodostuu kemikaaleista. Oikeat termit ovat orgaaninen (="kemiallinen") ja epäorgaaninen (="fysikaalinen"). Orgaaninen eli eloperäinen yhdiste sisältää hiiltä, epäorgaaninen eli ei-eloperäinen ei sisällä, tai sisältää hyvin pieniä määriä. Mineraalit ovat epäorgaanisia yhdisteitä.
Tämä on se, mikä erottaa UV-filtteri-tyypit toisistaan.
Epäorgaaniset mineraalit ovat partikkeleita eivätkä liukene, ja suurin osa orgaanisista UV-filttereistä taas on liukoisia molekyylejä. Tämä oli pitkään yksi erottava tekijä, mutta ei ole enää, sillä myös orgaanisten UV-filtterien joukossa on tätä nykyä partikkelimaisia, ei-liukoisia molekyylejä. Tällaisia ovat Tinosorb M, Tinosorb A2B ja Triasorb.
*
Lähteitä:
BASF (maailman suurimpiin kuuluva kemiallisten sekä fysikaalisten UV-suoja-aineiden valmistaja):
Types of UV filters and how they protect us: popular misunderstandings and scientific facts
Absorption is the key factor in UV protection
Cole, C. ym: Metal oxide sunscreens protect skin by absorption, not by reflection or scattering 2015
Wong, M: How do Sunscreens Work? The science. Lab Muffin Beauty Science 2021
Schneider, S. ym: A review of inorganic UV filters zinc oxide and titanium dioxide 2018
30 comments on “Fysikaalinen aurinkosuoja toimii absorboimalla, ei heijastamalla”
No kyllä, kai se oletus on ollut että jotenkin ne säteet ei läpäise fysikaalista suojaa tai jotain sellaista🙂 Mikäpä muuten on sinun mielipide aurinkovoiteiden sekakäytöstä, eli jos sekoitetaan esim. Puolet ja puolet fysikaalista-ja kemiallista voidetta? Parantaako vai "syövätkö" toistensa hyviä ominaisuuksia pois? Ja että miksi, no
optimaalisen koostumuksen aikaansaamiseksi😁 kevyt kemiallinen voide keventää kivasti fysikaalisen koostumusta (esim. Joseon+patyka sävyttävä). Mutta parantaako fysik. vedenkestävä voide esim. tuon ei-fysikaalisen voiteen kestävyyttä jne?
Niitä ei kannata sekoittaa - mitään kahta eri aurinkovoidetta ei kannata sekoittaa -, sillä aurinkovoiteen koostumus on rakennettu tarkoin luomaan iholle haluttu suojakerroin.
Tulokseen vaikuttaa jokainen aspekti tuotteen koostumuksessa; ainesosien mittasuhteet toisiinsa, käytetyt liuottimet, käytetyt emulgaattorit, käytetyt kalvonmuodostajat jne. Jos sekoitat aurinkovoiteeseen toista tuotetta, oli tuote mikä tahansa, pilaat tarkkaan harkitun UV-suoja-koostumuksen ja ainesosien tasapainon, ja saat ihollesi heikentyneen suojan.
Entä tuotteet, joissa itsessään on käytetty sekä kemiallisia että fysikaalisia filttereitä? Jolloin kuluttaja ei siis sekoita kahta tuotetta keskenään vaan valmistaja on käyttänyt kahta eri tyyppistä suojaa tuotteessaan.
Se on aivan eri asia, sillä koostumuksessa on jo huomioitu kummankin filtterityypin erityisominaisuudet. Esimerkiksi sinkkioksidi ei toimi tiettyjen kemiallisten filttereiden kanssa vaan ne ikäänkuin kumoavat toistensa toiminnan, ja siksi hybridiaurinkovoiteissa käytetään aina titaanidioksidia, joka "juttelee" paremmin kemiallisten UV-filtterien kanssa.
Tarkoittaakohan tämä myös sitä, että aurinkovoiteen päälle ei pitäisi meikata?
Tästä aiheesta on oma postauksensa:
https://karkkipaivablogi.com/2025/03/meikki-ja-aurinkovoide-kuinka-ne-yhdistetaan-oikeaoppisesti/
Ei tarkoita, että ei pitäisi meikata, mutta on hyvä olla tietoinen, että meikkivoide voi heikentää alle levitetyn aurinkovoiteen tehoa. Puuterimeikkipohja on parempi vaihtoehto.
Siis onko niin, että vaikkei kahta eri voidetyyppiä itsessään sekoittaisi vaan vain lisäisi ne erillisinä kerroksina, tämä ei olisi järkevää? Eli laittaisi alle Joseonin ja antaisi sen asettua kunnolla aloilleen ja sitten päälle varovarsi Alga Mariksen sävyttävä 50?
Mikäli levität päälle toisen voiteen siten, että alla oleva voide voi siirtyä paikoiltaan, teho voi heikentyä.
Mutta tätä on mahdoton arvioida ulkopuolelta, sillä eri ihmiset levittävät voiteita niin eri tavoin.
En usko, että mikäli varovasti ja paljon hankaamatta laitat Joseonin päälle Alga Mariksen, aurinkosuojasi pilaantuu. Todennäköisesti ihollasi toimii eniten joka tapauksessa Alga Maris, koska se peittää Joseonin pinnan ja UV-säteet absorboituvat nimenomaan Alga Mariksen UV-suojapartikkeleihin.
Se ei haittaa, jos Joseonin teho hieman kärsisi. Hienoa olisi, jos se edelleen toisi alla hieman lisätehoa. Pahin vaihtoehto olisi, että Alga Mariksen toiminta olisi huonompaa Joseonin päällä kuin ilman Joseonia sen alla; eli lopputulos jäisi miinukselle.
En usko, että Joseon vaikuttaa millään tavoin Alga Mariksen toimintaan. :)
Hyvä. Olisi mielenkiintoista lukea lisää näistä "fysikaalisten" ja "kemiallisten" aurinkovoiteiden kerrosteluista.
Osaisitkohan suositella toneria 40:lle iholle. Harmillisesti Whamisan Algae toner lopetettiin, jonka jälkeen käytin pari tarjouspulloa Urangin Prestige toneria, mistä tykkäsin myös. Suosin luonnonkosmetiikkaa ja tykkään laittaa toneria myös silmänympärysiholle. Googlettelusta ei ollut apua, jos sinulla on aikaa tälle niin olisin kiitollinen.
Kiitos myös näistä autinkovoiteisiin liittyvistä tietoiskuista, paljon olen saanut uutta tietoa täältä :)
Mitä ominaisuuksia toivot kasvovedeltä, muuta kuin kosteutusta?
Jos yleisesti tykkäät hellävaraisista, hieman paksuista hoitonesteistä, mitä nuo Whamisan Algae ja Urangin Prestige olivat, niin esimerkiksi Noben Forest Elixir Toner on hyvä, esittelin sen hiljattain täällä:
https://karkkipaivablogi.com/2025/05/nobe-nordic-beauty-luonnonkosmetiikka/
Toinen hyvä on Djusien hajusteeton Peace Out, joka muuten on parhaillaan Djusien verkkokaupassa -25% tarjouksessa (alennus tulee automaattisesti kassalla).
Peace Out'in olen esitellyt täällä:
https://karkkipaivablogi.com/2023/10/djusie-peace-out-hoitoneste-kokemuksia/
En itsekkään tiedä mitä ominanaisuuksia toivon :D
Djusie kuulosti hyvältä, pistin sen tilaukseen (oli House of Organicilla tarjouksessa). Kiitos paljon avusta ja mukavaa kesää!
Usein harmittaa, kun lukee jonkun lehden nettisivuilta aurinkovoidesuosituksia ja niissä mennään tietysti sen yhden tyypin kokemus edellä tietämättä mitään voiteiden sisällöstä.
Juuri luin jutun, jossa sanottiin näin: "...Käytän yleensä tuplasuojaa: alla aurinkovoidetta suojakertoimella 50 ja päällä meikkivoidetta, jossa siinäkin on suojakerroin.”
Teki mieli yrittää linkittää tälle tyypille sivuja blogistasi😅
Tuo tuplasuoja-käsitys on äärettömän yleinen. Sinällään ymmärrän sen, koska logiikka on intuitiivinen; yleisesti melkein kaikissa asioissa useampi kerros samaa asiaa vahvistaa lopputulosta.
Oikeastaan ymmärrän tosi hyvin, että jos ei ole lukenut SPF-tuotteiden kerrostamiseen liittyvistä ongelmista (jos niitä sellaisiksi voi kutsua), eikä niistä paljon, jos ollenkaan, valtamediassa puhutakaan, ei asiaa voi itsenäisesti tulla ajatelleeksi.
Kysyin tästä apteekissa,heillä ei ollut hajuakaan. En muuten haluaisi sekoittaa, mutta herkille kohdille haluan käyttää puikkoa.
Ei varmasti olekaan, koska valmistajat ja markkinoivat tahot eivät tästä puhu. Se ei ole kaupallista. Apteekin henkilökunta saa tietonsa valmistajilta. Toki joku kosmetiikasta syvällisemmin kiinnostunut apteekin työntekijä saattaa vapaa-ajallaan hankkia tietoa muualtakin, riippumattomista lähteistä, mutta töissä tieto tulee valmistajilta.
Tästä puhuvat vain riippumattomat asiantuntijat, joilla ei ole oma tuote ja sen käytön mielekkyys vaakalaudalla ohjeistuksia laatiessa.
Tulipas sattumalta tämä hyvä blogi vastaan. Kiitos tietoiskusta. Lähtee seurantaan!
👍
Mitenköhän Essen aurinkovoide ja meikkivoide reagoivat keskenään aurinkosuojan osalta? Molemmissa sama suojakerroin mutta onkohan näiden kahden kerrostaminen myös huono vaihtoehto?
Tätä kannattaa kysyä suoraan valmistajalta. Voi olla, että kyseessä on niin samankaltaiset koostumukset (toisessa vain enemmän väripigmenttiä), että näitä voisi jopa sekoittaa. Mun logiikka sanoo, että saman valmistajan saman tyyppiset ja saman suojakertoimen tuotteet sopivat yhteen. Niissä on hyvin suurella todennäköisyydellä saman tyyppinen voidepohjaratkaisu.
Uusimmassa Pirkka-lehdessä oli myös juttua aurinkosuojista, siinäkin oli tätä väärää tietoa. Jutussa oli mm. seuraava ohje:
”Kasvot saavat usein eniten aurinkoa, joten kasvojen iholla kannattaa käyttää sekä aurinkosuojatuotetta, että suojakertoimellista päivävoidetta. Levitä kosteusvoiteen päälle ensin auringonsuojatuote, sitten vasta päivävoide, jossa on suojakerroin”.
En tiedä mikä tuo kosteusvoide vs. päivävoide on, vai onko tässä tullut virhe ja päivävoiteella on tarkoitettu meikkivoidetta 🤔
Ja sitten tuo mainitsemasi virhe löytyy jutusta myös: ” Kemialliset aurinkosuojat imeytyvät ihoon ja suodattavat UV-säteet kemiallisten suodattimien avulla….Fysikaaliset aurinkosuojat taas muodostavat ihon pinnalle heijastavan kalvon, joka estää säteiden pääsyn ihoon…”. Ei ehkä maksa vaivaa laittaa palautetta 😄
What?? 😀 Siis mistä tämä ohje on keksitty...? Jos kukaan tällaista missään on aiemmin suosittanut, niin järjestys on toki SPF-päivävoide ensin ja aurinkosuojatuote sen jälkeen, sillä aurinkovoide tulee aina viimeisenä.
Ei, sillä tästä käsityksestä ei tulla luopumaan ihan nopeasti.
Kosmetiikkakemisti Michelle Wong oli varmaan ainakin viiden vuoden ajan yrittänyt saada American Academy of Dermatology Association'ia muuttamaan väärän tekstin sivullaan, ja vasta viime vuonna AAD oli viimein hyväksynyt faktat ja päivittänyt tekstin. 😅
Mikä eroavaisuus/ominaisuus filttereissä saa sitten valmistajat erottelemaan suojat fysikaalisiin ja kemiallisiin, jos kerran vaikutusmekanismi on kuitenkin pääosin sama?
Kemialliselta luonteeltaan metallioksidit ja orgaaniset molekyylit ovat toki hyvin erilaisia, mutta mistä tänä jako "fysikaaliseen" ja "kemialliseen" siis tulee. Näillekin muutoksille on kuitenkin ihan oma jaottelunsa.
Orgaanisuus ja epäorgaanisuus, eli sisältääkö aine hiiltä vai ei.
'Fysikaalinen' ja 'kemiallinen' ovat tosiasiassa vääriä ilmaisuja, mutta joku on nämä termit (epä)viisaudessaan vuosikymmeniä sitten keksinyt ja ne ovat niin laajalle levinneet ja vakiintuneet, että ovat jääneet käyttöön.
Fysikaalisen ja kemiallisen UV-filtterin erona pidettiin pitkään sitä, että fysikaaliset filtterit ovat partikkelimaisia ja ei-liukenevia, kun taas kemialliset ovat liukenevia yhdisteitä. Mutta uuden sukupolven UV-filtterien myötä myös "kemiallisissa" filttereissä on partikkelimaisia yksilöitä, jotka eivät liukene.
Erottavana tekijänä voi siis ainoastaan nähdä ainesosan orgaanisen tai epäorgaanisen luonteen.
Varmaan on niinkuin sanoit, että "heijastaminen" kuulostaa jotenkin turvallisemmalta kuin absorboituminen. Hyvä, että levität oikeaa tietoa näistä asioista, en olisi tätäkään muuten tiennyt! Toki olisi enemmän kuin kiva, jos valmistajat puhuisivat asioista niinkuin ne ovat...
Olen miettinyt: meikkipohja ei anna koskaan luvattua aurinkosuojaa (joku SPF 15 tms.), koska meikkiä ei voi eikä halua levittää sentin kerrosta. Mitenkähän on huulipunien laita? Ne kuitenkin peittävät (ainakin matat, runsaspigmenttiset, ei kiiltävät punat) huulten oman värin kokonaan ja niitä lisätään pitkin päivää. Teenköhän huonosti, kun laitan huulille Dermosilin puikkosuojaa, mutta "pilaan" sen laittamalla päälle huulipunaa...?
P.S. Se Eucerinin SPF 100 voide, jonka vinkkasit minulle, on ihan loistava! Kiitos! Käytän sitä niinä päivinä, kun olen paljon ulkona. Poistaminen pitää tehdä aika perusteellisesti, mutta se oli arvattavissakin. Hyvä, ärsyttämätön ja jopa meikin alla toimiva voide! :)
Onpa mahtava kuulla! 😍🙏🏻
Mä en osaa ottaa tähän kantaa lainkaan. Tiedän, että kaikki peittävät pigmentit periaatteessa suojaavat jonkin verran, mutta rautaoksidit parhaiten. Jos huulipunasi pigmentti on peräisin rautaoksideista, sitten se suojaa ainakin jonkin verran.
Ja jos levität sen Dermosilin päälle siten, että Dermosilin puikkoa jää huulille kuitenkin vielä tasainen kerros, niin Dermosil kyllä suojaa huulia siellä alla :)
Mikä on sitten se ero näissä, miksi lapsille suositellaan fysikaalista aurinkorasvaa kemiallisen sijaan (alueille joita ei pysty vaatteilla suojaamaan)? Vai onko näissä enää sitten mitään eroa keskenään?
Tämä ei ole pitkään aikaan ollut "mainstream"-suositus, vaan markkinoilla on ollut jo varmaan pari vuosikymmentä myös kemiallisia aurinkovoiteita lapsille. Tämä ennen kaikkea siksi, että uudemmat kemialliset UV-filtterit eivät imeydy ihon läpäisyesteen läpi, eikä niillä ole lapsille haittavaikutuksia. Toinen syy on se, että käytäntö sekä tutkimukset ovat osoittaneet, että moni (niin lapsi kuin aikuinen) kokee fysikaaliset aurinkovoiteet niin epämiellyttäviksi, ettei niitä tule levitettyä tarpeeksi, ja suoja jää näin ollen vajaaksi. Kemiallista aurinkovoidetta on miellyttävämpi levittää, ja näin ollen sitä tulee helpommin levitettyä riittävä määrä, ja iho saa paremman UV-suojan.
Jos katsoo markkinatilannetta tällä hetkellä, varmaankin 90% lapsille markkinoiduista aurinkovoiteista on kemiallisia.
Vanha suositus fysikaalisista lapsille perustui siihen, että vanhan koulukunnan UV-filtterit imeytyivät (ja imeytyvät yhä) kehon sisään. Silloin kuin uusia kemiallisia filttereitä ei vielä ollut, fysikaalisen katsottiin olevan lapselle turvallisempi vaihtoehto kuin kemiallisen.