Ajattelin, että voisi olla taas kiva esittäytyä, näin 14. blogivuoden kunniaksi :)
Olen Sanni, kosmetiikan supernörtti, joka aloitti blogin keväällä 2009 jotta olisi jotain tekemistä uudessa kotikaupungissa päivisin.
Olin muuttanut parisuhteen perässä uuteen kaupunkiin josta en tuntenut ketään, mies oli päivät töissä ja itse olin saanut vain osa-aikaisen iltatyön. Päivisin oli tylsää, yritin löytää jotain järkevämpää työtä ja työtilanne aiheutti riittämättömyyden ja tarpeettomuuden tunnetta.
Blogin kirjoittamisen kautta saatoin kokea merkityksellisyyttä ja osallisuutta. Tampereella olin täysi ummikko ja ikäänkuin aloittelin koko elämää alusta monen vuoden erilaisen ja aivan toisenlaisen elämäntyylin jälkeen. Netissä ja blogissa olin osa kaltaisteni ihmisten joukkoa, jossa saatoin aktiivisesti vuorovaikuttaa: oppia toisilta sekä myös itse hyödyttää muita. Ankea osa-aikatyö ei niin harmittanut, kun sain päivittäin kokea olevani osa jotain, jolla oli merkitystä. Vaikka kyseessä oli "vain" blogi.
Aiheet vuosien varrella ovat laajentuneet matkailuun, ruokaan, liikuntaan ja mielenterveydenkin teemoihin, mutta kantavana voimana on aina ollut puhdas intohimo jakaa kosmetiikkaan liittyviä kokemuksia, ajatuksia, iloa ja ihmetyksiä.
Tämän nörtimmäksi ei kai voi tulla: voisin yksinkertaisesti puhua kosmetiikasta kaikessa kirjossaan maailman tappiin. Molekyylien vaikutuksista, emulsioiden koostumuksista, luomivärien erilaisista helmiäisefekteistä, shampoon vaahtotyypeistä, geelien viskositeetista, epäonnistuneista pakkausvalinnoista, öljyjen imeytyvyydestä ja siitä maskarasta, joka kovettuu liian nopeasti.
Ihan kaikki kosmetiikassa on kiehtovaa, mutta aivan erityisesti rakastan markkinoinnin maailmaa tarinoineen ja mielikuvineen. Jossain toisessa elämässä, kun olisi aikaa, voisin omistautua kosmetiikan markkinoinnin tutkimukselle.
Olen alun perin kouluttautunut toiseen intohimoammattiini matkailualalle. Taisin olla 14-vuotias, kun ensimmäisen kerran sanoin haluavani tulla isona matkatoimistovirkailijaksi. Kuitenkin, kosmetiikkapurkit olivat vetäneet minua puoleensa vieläkin varhaisemmasta iästä. Aloin jo 12-vuotiaana ensimmäisen permanentin saaneena vertailemaan kriittisesti erilaisten hiustenhoitoaineiden vaikutuksia, ja 13-vuotiaana ryhdyin keräilemään tyhjentyneitä kosmetiikkapurkkeja ja säilömään Yves Rocherin katalogeja, koska ne tuntuivat "aarteilta".
Kun kosmetiikan ainesosaluettelot 2000-luvun alussa tulivat pakollisiksi tuotepakkauksiin (ainakin EU:ssa), tavallisille kuluttajille avautui mahdollisuus yrittää ymmärtää ja oppia, mistä kemikaaleista heidän käyttämänsä tuotteet muodostuivat. Nettiin syntyi keskustelupalstoja, joissa kosmetiikkahörhöt saattoivat analysoida puhki puteleiden sisältöä ja jakaa kokemuksia eri tuotteista. Tällaiselle palstalle minäkin päädyin, ja pian hoitoaineiden sisältämät polykvatit, öljyt ja silikonit alkoivat avautua tälle parikymppiselle - yhä hiuksiaan permanenttaavalle - tukka-ainehullulle kaikessa monimuotoisuudessaan.
Juuri hiustenhoitotuotteet ovat alkujaan tehneet minusta "inci-etsivän". :)
Monelle puheliaalle palsta-aktiiville siirtyminen blogien puolelle oli luonnollinen seuraava askel. Omaan blogiin saattoi kanavoida kaiken innostuksensa ilman rajoja, viemättä tilaa toisilta. Ei tarvinnut pyytää anteeksi sitä, että on koko ajan äänessä.
Niin perustin Karkkipäivän. ❤️
Neljäntoista vuoden aikana kosmetiikkahörhöydestä on tullut kosmetiikka-ammatti.
Kouluttauduin kosmetiikkamyyjäksi puoli vuotta blogin perustamisen jälkeen, menin töihin kosmetiikkaliikkeeseen ja näin päädyin viimein ammatilliselle tielle, joka todennäköisesti olisi pitänyt valita jo teini-iässä.
Vuosien varrella olen erikoistunut luonnonkosmetiikkaan, perehtynyt kymmeniin ja kymmeniin brändeihin, haastatellut kemistejä, vieraillut kosmetiikan tuotantolaitoksissa Suomessa, Kreikassa, Saksassa ja Ranskassa, mennyt töihin luonnonkosmetiikan maahantuojalle ja syventänyt tietoja luonnonkosmetiikan tuotekehityksen verkko-opistossa. Tänä päivänä teen töitä blogin ohessa luonnonkosmetiikan (ja kosmetiikan) asiantuntijana ja kouluttajana.
Blogi on kuitenkin yhä päätyöpaikkani, koska rehellisesti - rakastan kirjoittamista yli kaiken. Enemmän kuin puhumista (heh 😅).
Tässä yhteydessä voisi olla sopiva paikka avata ammatillisia yhteyksiäni, koska haluan aina ylläpitää Karkkipäivässä läpinäkyvyyttä. Olen viimeiset neljä vuotta tehnyt töitä ensin osana Nordic Health Systems Oy:n ja sitten Transmeri Oy:n markkinointitiimiä, ja Transmeri on edelleen pääasiallinen toimeksiantajani. En kuitenkaan ole Transmeriin enää työsuhteessa, vaan toimin tiimissä freelancerina. Tämä sopii minulle paremmin, koska en asu pk-seudulla ja haluan tehdä vapaammin muitakin töitä. Transmerin lisäksi minulla on lukuisia muita pitkän linjan yhteistyökumppaneita kuten House of Organic, Biodelly, Dermosil, Korres ja Flow Cosmetics.
Rakkauteni ja kiinnostukseni kaikenlaiseen kosmetiikkaan on syy sille, että haluan pysyä riippumattomana. Koen, että tämä on myös lukijoiden etu: Karkkipäivässä on aina mahdollista lukea mistä tahansa brändistä.
On toki tiettyjä brändejä, joiden kanssa olen läheisempi kuin toisten. Lavera esimerkiksi on sellainen. ❤️ Lavera on sarja, jonka kanssa olen tehnyt töitä kaikkein pisimpään.
Mitä muuta kertoisin itsestäni?
Nautin, kun saan olla perinpohjainen. En ota vastaan tietoa pureskelematta enkä esimerkiksi hyväksy pelkkää lehdistötiedotetta tietolähteenä uutuustuotteesta. Perehtyminen voi välillä uuvuttaa, mutta ainakin se on hyvää uupumista ☺️ Haluan tietää ja ymmärtää mistä puhun, jos jostain puhun.
Kiire on minulle pahinta stressiä. Olen käynyt läpi uupumuksen minkä seurauksena olen nykyään hyvin hidas. Kuormitun nopeasti ja minun on tarkasti rajattava tekemiseni - tässä on yhä harjoiteltavaa. Kesti aikaa hyväksyä uusi hitaampi minä, mutta nykyään tiedän, että olen edelleen hyvä tyyppi hitaampanakin versiona. 🫶 Annan itselleni luvan olla hidas.
Olen syntyisin Kuopiosta, opiskellut Savonlinnassa ja asunut kuusi vuotta pysyvästi ja yli kymmenen vuotta osa-aikaisesti Ahvenanmaalla. Passissani lukee yhä Åland.
Minulla on kaksi ihanaa siskoa joista nuoremman kanssa tutustuimme ja lähennyimme kunnolla vasta aikuisina, koska seitsemän vuoden ikäero esti kaveruuden lapsina. Hassua, miten suuri juttu seitsemän vuotta on alle 20 vuoden iässä. Sisareni ovat parhaita ystäviäni.
En osaa uida ja vesi elementtinä sekä kiehtoo että pelottaa minua. En tykkää olla vedessä ellei ole todella kuuma, ja vietän aikaa Kreikassakin viikkokaupalla käymättä koskaan meressä.
Minulla oli pitkään hädän tunne siitä, että ehdinkö tekemään ja näkemään kaiken kivan ja kiinnostavan elämässä. 40 vuotta täytettyäni tunne muuttui ja FOMO:n tunne katosi. Nelikymppisenä koen, että olen jo saanut kokea elämässäni tosi hienoja asioita ja kaikki uudet, kivat kokemukset ovat ihanaa bonusta joista koen kiitollisuutta, eivät "väkisin" tavoiteltavaa rasti ruutuun -listakamaa.
Olen jatkuvasti sekä onnellinen että surullinen. Onnellinen siitä, että olen saanut elää kiinnostavaa ja itseni näköistä elämää mutta surullinen siitä, etteivät päällisin puolin hienot asiat poista sisäisiä ristiriitoja. Minulla on kausia, kun oloni on todella huono. Puhun avoimesti rinnallani kulkevasta varjo-Sannista, joka välillä voimistuu ja välillä heikkenee, mutta koskaan se ei mene pois. Joskus mietin, miten vapaa olisin ilman varjoa, ja samalla myös sitä, onkohan elämä ilman varjoja kenellekään mahdollista. Ehkä jokaisella on oma varjonsa, ja on vain löydettävä tapa tulla sen kanssa juttuun.
Seurustelen miehen kanssa, jota kutsun Kalastajaksi. Hän ei näy blogissani, mikä on minusta välillä harmillista, mutta kunnioitan läheisteni toiveita bloginäkyvyydestä. Minusta ei koskaan tullut sitä lifestyle-bloggaajaa, jonka blogissa on kuvia pariskunta-picniceistä tai romanttisista vuosipäivistä. En kiellä, etteikö se välillä ole tuntunut kurjalta. Minussa on puoli ja tärkeä osa elämää, joka ei koskaan näy mediassani.
Kuka tietää, jos tämä jonain päivänä muuttuu.
Siihen asti... jutellaan niistä purkeista ja Kreikasta..! 🥰
Kiitos, kun olet Karkkipäivän lukija!
38 comments on “Kuka minä olen?”
Tää oli ihana tiivistelmä. Tuli tällaiselle pitkän linjan seuraajalle(vuodesta 2010 muistaakseni, nykyään aika ei ruuhkavuosien keskellä tahdo riittää kuin Instassa seuraamiseen) uuttakin tietoa. Ihanaa, kun olet. ❤️
Kiitos Porkkis ❤️
En yleensä kirjoita kommentteja mihinkään, mutta pakko sanoa, että koen arvokkaaksi sen, että raportoit luotettavasti eri tuotteista ja tuot esille omat kokemuksesi ja kokeilut. Itsekin mini kosmetiikka-hörhönä mielellään luen muiden analyyseja ja arvioita. Vaikutat muutenkin huippu tyypiltä ja kirjoitat kivasti ja uskottavasti. Kiitos, että pidät blogia <3 p.s. Luen myös muita juttujasi, enkä pelkästään tuote- juttuja :)
Kiitos Cherry 🙏🏻❤️
Miten upeeta olis jos voisit tutkia koko rahan edestä kosmetiikan markkinointia!! Mä en ole mistään lukenut niin terävää analyysiä siitä kuin täältä!
Ahh, kukahan tällaisen rahoittaisi! 🤩
Kiitos Karkkipäivästä! Käyttämistäni ihonhoitotuotteista lähes kaikki ovat karkkipäiväpohjaisia ja tarkistan melkein aina ennen uuden tuotteen ostamista, josko siitä löytyisi täältä lisätietoa 😊 On mukavaa, kun voi luottaa siihen että tuotearviot ovat puolueettomia. Hauska tarina muuten, miten aikoinaan löysin blogiisi! Olin vuosikausia auttamattoman ulkona blogiskeneistä. Mulla ei ollut nettiä kotona silloin kun niiden kultakausi alkoi, enkä oikein tiennytkään blogien olemassaolosta. Olen kautta aikojen lukenut vain muutamaa blogia, enkä ikinä esim. mitään suosituimmiksi rankattuja. Kun sitten eräs lempiblogi loppui yht’äkkiä, eikä ollut aavistustakaan mitä seuraavaksi lukisin, päätin googlettaa löytyisikö jotain sen perusteella mistä pidän. Kirjoitin muistaakseni: karkki + blogi 😀 Karkkipäivä sieltä tuli vastaan ja vaikka pian postauksia kahlatessani ymmärsin, ettemme jaa mieltymystä karkkeihin, jäin lukijaksi 🍬
Iik, tän täytyy olla kyllä hauskin ja randomein tapa ikinä päätyä blogin lukijaksi..! 😀🙏🏻 Kiitos kun jaoit tän! <3
Mä tykkään lukea viikoittain Sun blogia erityisesti sen takia, ettet kirjoita just niitä parisuhde romanttis löpinöitä. Niitä kun tuntuu olevan joka blogi enempi vähempi täynnä🤨
Kirjoitat kosmetiikasta asiatietoa rennolla otteella ja tutkivan innokkaasti joka on tarttunut ainakin minuun 😃. Olen saanut Sinulta tosi monta, oikeasti hyvää neuvoa miten esim valita itselle, äidilleni ja kolmelle eri-ikäiselle tyttärelle ja niin erilaisen ihon omaavalle sopivaa kosmetiikkaa. Nykyään ennen ostopäätöstä tutkin tarkasti tuoteselosteet ja vertailen eri tuotteita keskenään. Hutiostot ovat oikeastaan loppuneet.
Olet herätellyt kiinnostustani ja rohkeuttakin matkustaa uudestaan Välimeren maihin. Ehkäpä jonain päivänä sitten....
Meillä oli myös mm. keittiöremontti samaan aikaan Sun remontin kanssa 😃 joten oli mielenkiintoista ja hauskaa seurata sitä. Keittiöstäsi tuli todella kaunis, jota olenkin useamman kerran käynyt uudestaan katsomassa 😊
Monet kiitokset ja Hyvää Uutta Vuotta!
Kiitos Milla! ☺️❤️
Olet lemppari-bloggaajani! Aina oikein odotan milloin tulee uusi postaus!
😘
Hei Sanni,
Olen seurannut blogissa pitkään ja oikeastaan en lue muita kosmetiikkablogeja mutta kauttasi kyllä olen ajautunut esim.luonnonkosmetiikan pariin. Halusin sanoa, että sinun kirjoituksesi ovat koukuttaneet minua jo vuosia, koska olet aito ja samaistuttava sen myötä. Toki olen oppinut blogistasi monesta muustakin aiheesta ja bongannut täältä esim. kotimaan matkakohde vinkkiä. Ehkä jonain päivänä pääsen Kreikkaankin jäljissäsi. Kiitos kun olet ❤️ ja jaat meille elämääsi.
Kiitos Saara ❤️
14 vuotta, ei voi olla totta! 😄 Edelleen roikun täällä mukana! Olin 18-vuotias silmämeikkeihin hurahtanut teini, kun aloitit blogin. Uskomatonta, että Karkkipäivä on ollut elämässäni koko aikuisikäni. Pidän edelleen luomiväreistä (ja vähän monipuolisemmin muustakin kosmetiikasta verrattuna vuoteen 2009 😆), Kreikasta, syvällisemmistä aiheista ja, no, Sannista. Kiitos näistä vuosista ❤️
..ja jonain päivänä sun keikalle...! 😊❤️ En ole unohtanut, enkä unohda. Jonain päivänä se tapahtuu!
Viime aikoina olen opettanut enemmän ja keikkoja on ollut vähemmän, mutta pidän sut ajan tasalla kun tulee jotain kuuntelemisen arvoista ❤️
Kiitos pööpö..! ❤️
Kiitos tästä blogista ja muista Sanni miten ihana ihminen olet <3 Harmi kun on nykyään niin tätä välimatkaa!
Kiios Taina! 🥹❤️
On kyllä tylsää kun ei olla nähty pitkään aikaan..!
Kiitos Sanni että olet ja kirjoitat. <3
Olen kulkenut mukanasi vuosia, muistaakseni vuodesta 2010 alkaen, vaikkakin olen kommentoinut harvemmin. Olet aina vaikuttanut mielestäni ihmiseltä, joka olisi rikkaus kenen tahansa elämässä. Olet rikkaus minunkin elämässäni, vaikkemme tunne. Olet aina erottunut eduksesi blogiskenessä ja siksi varmaankin kotiuduin tänne Karkkipäivään niin hyvin . Olen kiitollinen sinusta ja ennenkaikkea rehellisyydestäsi, perusteellisuudestasi, läpinäkyvyydestäsi ja monipuolisuudestasi. Kiitos että jaat elämääsi kanssamme. Tiedän monesta asiasta enemmän sinun ansiostasi ja myös itseni ja oman varjo-Virpini ymmärtäminen on helpompaa sinun ansiostasi.
Toivon sinulle ja rakkaillesi kaikkea hyvää vuoteen 2023! Ilolla jatkan "yhteistä matkaa". :)
😭😭
Miten ihanasti kirjoitit, hyvä että pystyin vastaanottamaan näin kauniisti sanoitetun palautteen. 🌹🥹
Kiitos, Virpi. ❤️ Lämmin halaus sinulle ja myös varjo-Virpille. 🖤
"Karkkipäivä" ja sitten kuvassa täydellisen ihana nainen? Eikö ole liian seksististä? ❤️
Tuota……
Käytän melko vähän kosmetiikkaa - tai siis useimmiten valitsen jonkun market-shampoon tai tarjouskorin tuotteen, edullisesti kokeiltavaksi. En myöskään matkustele. Mutta niin vaan tykkään lukea blogiasi enkä aina oikein edes tiedä miksi. 🤔😊
Ehkä siksi, että kirjoitat hyvin ja asiantuntevasti. Vastaat, kun sinulta kysytään neuvoja. En muista miten päädyin blogiin, mahdollisesti Indiedaysin etusivulta tai sitten en.
Epäonnistuneet pakkausvalinnat alkoi kiinnostaa tälläistä puolipessimistiä. 😉 Olisiko muutama linkki vanhoihin postauksiin vai täytyykö odottaa uusia?
Kiitos Tuuli 🤗
En ole (vielä 😉) omistanut aiheelle omaa postausta, mutta vähemmän onnistuneet pakkaustekniset (tai graafiset) seikat kirvoittavat minusta kommentteja kun sellainen pakkaus osuu kohdalle. :)
Esimerkkinä tuubeihin pakatut löysät geelituotteet, jotka ehdottomasti kannattaisi pakata pumppupulloihin, tai yleisesti ihan kaikki antioksidanttiset tuotteet, jotka on pakattu kannellisiin purkkeihin. Jälkimmäinen on oikeasti yksi kosmetiikkateollisuuden absurdeimmista asioista, koska purkkeja käytetään aivan valtavasti, vaikka samalla pakkausvalinta ei kerta kaikkiaan tue aktiiviaineiden säilymistä. Alalla on vain ikäänkuin yhteisesti sovittu ja hyväksytty, että okei, käytämme tätä pakkausta vaikka se heikentää tuotteen aktiiviaineiden suoritusta merkittävästi, koska se on edullinen ja helppokäyttöinen ja moni asiakas kokee sen ylellisenä. Kokemus ja kustannusseikat menevät siis suoritus-aspektin ohi.
Jos ostaa purkki-mallisen antioksidanttituotteen, se kannattaa todellakin käyttää loppuun niin pian kuin mahdollista, jos mielii saada hyödyn antioksidanteista. Juuri tänään olen jälleen esittelemässä tällaisen tuotteen: Laveran C-vitamiinia sisältävä kasvovoide.
Myös tarpeettoman isot pakkaukset (tyyppiä pompöösit silmänympärysvoiteet tai möhkälemäiset putsaripullot joilla haetaan luksus-kokemusta), huonot pumppumekanismit sekä pärskivät suihkemekanismit ovat loputon kritiikin lähde. 😄
Olipa kiva esittely! ❤️ Vaikka olenkin ollut aika alusta asti lukijana ja ennen blogia ollaan tavattu kerran foorumin miitissä. 😊
Musta on kiva, kun kirjoitat niin monenlaisista aiheista. Olen saanut blogistasi ideoita ruuanlaittoon, meikkeihin, kokeillut tuotteita ja saanut vertaistukeakin; jonkinlainen varjo on hiipinyt minunkin elämääni. Myös matkustukseen liittyvät kirjoitukset ovat inspiroivia. Täytän tänä vuonna 40 ja on kiva lukea myös ihonhoitoon liittyviä kirjoituksia.
Lempeää vuotta 2023 ja kiva kun kirjoitat! ❤️
T: Lapanen
Kiitos Lapanen! ❤️🤗
Ihanaa uutta vuotta ja - sitä lempeyttä meille kaikille...! 💕🌹
Kommentoin tähän, koska huomaan olevani yhä vain enemmän vastakohta sinulle tuossa matkustusasiassa: tein nyt pitkänä viikonloppuna yhden pienen matkan kotimaassa ja täytyy sanoa, että kylläpä otti voimien päälle. Tulin siis siihen lopputulokseen, että näin vanhemmiten reissaaminen kiinnostaa, jos mahdollista, entistä vähemmän; sitä haluaisi vain olla kotona. Jopa kotimaan matkailu tuntuu rankalta, joten ulkomaille lähtö ei käy edes mielessä.
Kaikki olemme omia yksilöitämme 💛
Onneksi ei tarvitse omistautua sellaiselle tekemiselle, joka ei tunnu mukavalle eikä anna mitään. (Ainakaan vapaa-ajalla... töiden puitteissa osalla on tietysti eri tilanne.)
Ihana Sanni.
Olen lukenut blogiasi vuosia ja vuosia.
En tiedä ketään muuta bloggaajaa, joka perehtyisi niin perin pohjin käsittelemäänsä aiheeseen ja varmasti voi aina luottaa puolueettomaan mielipiteeseen/käyttökokemukseen.
Samalla pääsee mukaan (myös makumatkoille) Kreikkaan, elää mukana ilossa ja surussa myös muiden elämäntilanteiden kanssa.
Kiitos blogistasi. <3
Kiitos Tipi ❤️☺️
Oon niin älyttömän onnellinen, että palkitsette mut tällaisella luottamuksella. Silloin koen onnistuneeni. ❤️ (Ei suinkaan aina ole helppoa yhdistää kaupallisuus = leivän pöytään tuovat työt, ja puolueettomuus. Mä olen halunnut tässä onnistua, ja teidän palaute vahvistaa, että en ole mennyt ihan metsään.)
Hei,
Tätä blogia on tullut luettua varmaan jostain vuodesta 2010 saakka ja kävinpä Karkkipäivän ensimmäisellä lukijamatkallakin. Mukaan veti purkkihulluus, mutta viime aikoina aiheet erityisherkkyys, uupumus ja varjo-Sanni ovat resonoineet kovin, koska loppuvuonna "viallisuudelleni" vihdoin löytyi kirjaimet; adhd, vasta 39 -vuotiaana sain selityksen (osittain) miksi olen kipuillut vuosia. Kiitos, että Karkkipäivä on pysynyt tyylilleen uskollisena ja edelleen jaksat ylläpitää nimenomaan blogia. Vaikka voisi kuvitella, että adhd-tyypille nimenomaan nopeatempoinen sosiaalinen media olisi vetävämpi, koen sekavalle päälleni paljon mielekkäämmäksi nämä "hitaamman" median muodot, joissa voi rauhassa keskittyä lukemaan. Kun voi keskittyä yhteen asiaan, tuntuu siltä kuin astuisi meluisasta luokasta hiljaiselle käytävälle hetkeksi.
Pahoittelut, että tästä kommentista tuli nyt kovin henkilökohtaisuuksia sisältävä xD
Kiitos Riikka ❤️❤️ (Ja hei - ihanaa, että olit lukijamatkalla..! ☺️)
Toivon sinulle helpompaa ja kevyempää polkua varjosi kanssa nyt, kun sillä on nimi. Ainakin voit nyt käydä erilaista dialogia tämän puolesi kanssa, ja ymmärrys lisää lempeyttä. 🤍
Olen seurannut blogiasi jo pitkään, kenties 2010 vuodesta saakka ja olikin jännä lukea, miten nyt kuvasit blogiasi ja itseäsi. Minusta sinun blogisi oli aina helposti lähestyttävä, sitä ns. sai lukea, vaikka ei tiennytkään juuri mitään kosmetiikasta. Tavallaan se sopi aloittelevalle innostuneelle hyvin. Joissain blogeissa kun oli sellainen ylellisyyden tunne ja tavallaan tuli aina fiilis, että tämä juttu pitäisi vain tietää, sitä ei selitetä. Sinä puolestaan aina selitit asiat maallikolle sopivasti ja kommenteissa vastailit kaikille ystävällisesti.
Nykyisin on kivaa, kun juttuja on myös muista aiheista, matkoista, eläimistä, mielenterveydestä, liikunnasta, ruoasta. Erityisesti eläimet ja mielenterveys ovat itselleni tärkeitä aiheita nykyisin. Mutta en kyllä luovu kosmetiikka-aiheistakaan, kun niihin on tullut innostus, se tuo hyvinvointia mielellekin, että hoitaa itseään kivoilla tuotteilla, joskus pihistellen ja joskus tuhlaillen.
Kiitos Kirsi ❤️😘
(Mä oon tällainen, että aina selitän asioita tavalla, jolla toivoisin ne itsellenikin selitettävän... mulle pitää vääntää rautalangasta ja siksi väännän sitä itsekin ☺️)
On mahtavaa, että blogi on vielä pystyssä, vaikken enää luekaan ihan joka postausta. Mutta tavallaan olet ikään kuin yksipuolisesti mun kaveri tai tuttava ja pitää käydä lukemassa kuulumiset :D
🤗❤️