Nyt vietetään Zero Waste -syyskuuta. Teemakuukauden tavoitteena on lisätä tietoisuutta jätteen minimoimisesta ja herättää ihmiset tarkastelemaan kriittisesti arkipäiväisiä kulutusvalintoja.

Kolmatta kertaa järjestettävän tempauksen takana on Zero Waste Finland Ry.

Tempaus näkyy verkossa erilaisina viikottain vaihtuvina haasteina, esimerkiksi tällä viikolla haastetaan ihmisiä käymään läpi roskiaa, kieltäytymään mainoksista ja olemaan "ostolakossa".

Mietin kuun alussa, olisinko itsekin osallistunut näkyvästi haastamalla itseni käyttämään syyskuun ajan pelkästään zero waste -ihon- ja hiustenhoitotuotteita.

Kokeilu olisi ollut tosi mielenkiintoinen ja varmasti ihan toteutettavissakin - JOS en testaisi kosmetiikkaa ammatikseni. En oikein pysty pitämään kuukauden taukoa kosmetiikan testaamisesta, tai ainakin se olisi vaatinut hyvissä ajoin tehtyjä järjestelyjä yhteistöideni suhteen. Havahduin liian myöhään. Ehkä kokeilen tätä ensi vuoden Zero Waste -syyskuussa..?

Halusin kuitenkin kirjoittaa aiheesta ja kysyä teiltä, mitä luulette:

onnistuisiko teiltä zero waste -kosmetiikan käyttäminen kuukauden ajan? Tai jopa pysyvästi..?

Värikosmetiikan eli meikkien suhteen zero waste on lähestulkoon mahdotonta, ellei pitäydy muutamissa voidemaisissa tuotteissa ja unohda esimerkiksi ripsiväriä. Siksi rajaan kysymyksen ihon- ja hiustenhoitoon, sillä näissä tuoteryhmissä on täysin mahdollista käyttää pelkästään zero waste -ideologian mukaisia tuotteita.

Esimerkkejä zero waste -ihon- ja hiustenhoitotuotteista:

PESEYTYMINEN

• PALASAIPPUAT - varmasti se tunnetuin tuote. Klassisella saippualla voi peseytyä päästä varpaisiin.

HIUSTENHOITO

• PALASHAMPOOT - tarjolla on sekä saippua- että tensidipohjaisia vaihtoehtoja eri mieltymyksiin. Lue tästä postauksestani, mitä eroa näillä on ja kumpi saattaisi sopia sinulle.

Merkkejä: Flow Kosmetiikka, Nurme, Lush, Kaurilan Sauna, Famo, Inkuto, Dermosil.

• PALAHOITOAINEET

Merkkejä: Flow Kosmetiikka, Famo, Lush, Inkuto.

• HIUSTEN MUOTOILU - rajoittuu lähinnä kuivashampoon tyyppiseen muotoiluun; voit tuuhentaa hiuksia tärkkelyspohjaisilla jauhoilla kuten peruna- ja maissijauholla.

Sokeri- ja suolavedellä voi myös kiinnittää hiuksia, samoin itsevalmistetulla pellavansiemengeelillä (kuulema..!), mutta sokeri- ja suolavesi tekee hiukset myös tahmeiksi. (Kaupallisissa suola- ja sokerisuihkeissa koostumus saadaan käyttöystävällisemmäksi kosmetiikan lisäaineilla.)

IHONHOITO / KASVOT

• PALA"VOITEET" - kiinteisiin rasvoihin kuten sheavoi pohjautuvia hoitotuotteita. Öljy ei periaatteessa ole zero waste -tuote, sillä se on pakattava lasiin (tai muoviin). Samoin puhdas sheavoi tulee yleensä aina pakattuna rasiaan tai lasipurkkiin.

Merkkejä: Lush. Lushin kasvovoidepalat tulevat paperiin käärittynä. (Saa huikata jos tiedätte muita vastaavia, lisään tähän :)

• KASVOSAIPPUAT - erityisesti kasvoille kehitettyjä saippuakoostumuksia.

Merkkejä: Mádara, Nurme.

• ÖLJYPUHDISTUSKAKUT - kiinteisiin rasvoihin pohjautuvia öljyputsareita. Näitä löytyy myös kuorivina versioina joissa on mukana rakeita (Lush).

Merkkejä: Ilona Luonkos, Lush.

• KASVOVESI - tämä on erikoisuus..! Lushilta löytyy tabletti-muotoinen höyrykasvovesi epäpuhtaalle iholle. Kasvovettä ei levitetä suoraan iholle, vaan tabletti pudotetaan kiehuvaan veteen ja kasvot höyrypuhdistetaan. Tabletin sisältämät hoitavat ja puhdistavat aineet kulkeutuvat höyryn mukana ihoon. Jäähtyneen veden voi säilöä jääkaappiin pariksi päiväksi ja käyttää kasvovetenä. Uniikki...!

IHONHOITO / VARTALO

• PALAVOITEET - sama idea kuin kasvovoidepaloissa.

Merkkejä: Flow Kosmetiikka, Ilona Luonkos.

• KEITTIÖN KAAPEISTA LÖYTYVÄT ÖLJYT - eivät täysin zero waste, koska öljyt on aina pakattava pulloon, mutta hyödyntämällä samaa öljyä niin ruoanlaitossa kuin ihonhoidossa, vähennät joka tapauksessa jätettä :)

Hyviä ruoanlaitossa käytettäviä ihonhoitoöljyjä: kookosöljy, oliiviöljy, seesaminsiemenöljy.

• DEODORANTTI - kartonkiin pakattu, vaha- ja rasvapohjainen luonnonkosmetiikan deodorantti on täysin zero waste.

Merkkejä: Nurme.

• AURINKOTUOTTEET - eivät ehkä ajankohtaisia syyskuussa, mutta näitäkin ON tarjolla zero wasten mukaisina. :) Pakkaus- ja koostumus ovat vastaavia kuin zero waste -deodoranteissa. Lushilla on ollut myös täysin kiinteä pala-aurinkovoide, mutta se on jäänyt pois.

Merkkejä: We Love The Planet.

• SHEIVAUS JA PARRANAJO - sheivausvaahtoja palasaippuan muodossa.

Merkkejä: Nurme (ja varmasti monia muita)

Kertokaas, kuinka moni näistä mainitsemistani zero waste -kosmetiikkatuotteista on teille tuttuja ja olette sellaisia käyttäneet?

Saippua toki lienee ihan kaikille tuttu :)

Huhhuh. Miten riippuvainen sitä onkaan tietokoneesta. Toiset eivät tule toimeen ilman puhelinta, minä olen ihan ”kädetön” ilman mun kannettavaa tietokonetta.

Ensinnäkin, oli viimeinen kerta kun avaan tietokoneen läheisyydessä tonnikalapurkin. Se tonnikalaeväs (junassa...) tuli kalliiksi ja maksoi minulle huollon ja uuden näppiksen lisäksi yhden työpäivän.

Pieni tirskahdus tonnarisäilykkeen öljyä, jonka _välittömästi_ pyyhin näppikseltä, riitti tekemään näppäimistön toimintakelvottomaksi.

Koska kirjoitan työkseni, en voi tehdä töitä ilman näppäimistöä. Huollot eivät toimi iltaisin tai viikonloppuisin. Sain lainanäppiksen jolla paukuttelin hommia viikon verran, kunnes eilen viimein tuli päivä jolloin pystyin luopumaan koneesta huollon ilmoittamaksi viideksi tunniksi. Operaatio näppiksen vaihto ei sitten mennytkään korjaajalla ihan ”niinkuin Strömsössä”, ja kone viipyi huollossa seuraavaan päivään saakka.

Tällaistahan sattuu, eipä siinä mitään, mutta oli vain kiinnostavaa (ja ehkä myös huolestuttavaa) havaita, kuinka täysin riippuvainen olen tietokoneesta. Ensimmäistä kertaa tajusin, että minähän tarvitsisin tällaisten tilanteiden varalle varaläppärin. Entä jos koneeni viipyisi huollossa monta päivää..? ”Entisessä” elämässä meillä oli kotona myös ex-mieheni pöytäkone jota saatoin käyttää, mutta nyt minulla ei ole mitään backuppia.

Eikä tietokoneettomuus luo harmia vain työn suhteen. Olen ylipäänsä tottunut katsomaan kaiken tiedon koneelta; se on mun kaiken suunnittelun ja tiedonhaun pohja.

En kuulu älypuhelingeneraatioon. Kännykkä ei koskaan tule olemaan minulle ”the” laite. Sillä katsotaan nopeasti jotain juttuja ja laitetaan lyhyitä viestejä, mutta kaikki pidempää keskittymistä vaativa hoidetaan läppärillä. On suorastaan vastenmielistä tihrustaa asioita kännykän pieneltä näytöltä, viestien kirjoittamisesta puhumattakaan.

(Järkyttyneenä luin hiljattain, että WTD-Nata tekee 90% töistään kännykällä... a-p-u-a..!)

Hämmästyin siitä avuttomuuden ja jopa hädän tunteesta jota koin vuorokauden aikana ilman tietokonetta. Olin kuin amputoitu. En kirjoita ja käsittele kuvia pelkästään työtä varten, vaan myös koska _haluan_. Olen tottunut tekemään muistiinpanoja ja luonnoksia ja selaamaan inspiraatiokuvia pitkin päivää.

Välillä saatan lomalla tai reissussa olla poissa koneelta koko päivän (ja hyvä niin..!). Mutta viimeistään illalla on kiva avata kone ja siirtää sinne kuvia kamerasta, lukea sähköpostit, vastata pariin blogikommenttiin ja ehkä kirjoittaa muutama sana päivän kokemuksista matkapäiväkirjaan (sekin tietokoneella).

Vuorokausi ei ole pitkä aika. Mutta ilman tietokonetta se muuttui paljon pidemmäksi. Jos en olisi saanut konetta tänään takaisin olisin varmasti joutunut pakokauhun valtaan.

Se on kuin mun kolmas käsi, mielen jatke. Myös ilman nettiä.

P.S. Tämä on eka postaus ikinä jonka olen kirjoittanut kännykällä. Halusin testata miltä se tuntuu. Aikaa meni tunti ja hermoja vähän enemmän.