Tuli tuohon aiemmin päivällä kirjoittamaani liittyen mieleen, että olisi mielettömän kivaa kuulla taas esittelyjä teistä lukijoista :)
Tein kuusi vuotta sitten blogiin kyselyn otsikolla "Keitä te olette?". Postaukseen on vielä silloin tällöin tipahdellut satunnaisia vastauksia viimekin vuosina, mutta nyt voisi olla erittäin hyvä aika uusintakierrokselle. :) Kuuden vuoden aikana lukijakunta on varmaankin elänyt vaikka kuinka ja olisi tosi kiva kuulla millaisia ihmisiä siellä ruudun takana tätä nykyä nököttelee :)
Missä elämäntilanteessa olette? Onko enemmistö teistä opiskelijoita, työssäkäyviä, perheellisiä? Eläkkeellä? Alle 2-kymppisiä, yli 2-kymppisiä?
Olen saanut kommenttien kautta sen käsityksen, että lukijakuntani jakautuu yllättävän laajalle ikähaarukalle nuorimpien ollessa 12-13-vuotiaita ja varttuneimpien yli 60-vuotiaita. Se on kyllä mahtavaa :) Jos bloggaajana tai blogina voi olla iätön ja vedota monen ikäisiin, sehän on tosi hyvä juttu ^_^
Karkkipäivän lukijoita Tallinnan matkalla
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä useammin huomaan nuorempien lukijoiden kommentteja lukiessa miettiväni, että olen jotenkin hurjan otettu siitä että 20-vuotiaskin voi samaistua juttuihini tai olla kiinnostunut siitä mitä sanottavaa täti-ihmisellä on. (En mä mielestäni ole täti mutta 2-kymppisen näkökulmasta ikäni puolesta kyllä ;))
Oikeasti ihan kipeää että voisin olla joidenkin lukijoideni äiti, vaikka sellaisten joiden kommentteja lukiessa tuntuu että luen jonkun oman ikäiseni ajatuksia. :) Kai me kaikki ollaan tosiaan lopulta iättömiä... ehkäpä ainakin sellaiset ihmiset jotka ovat syystä tai toisesta jääneet Karkkipäivän lukijoiksi. <3
Karkkipäivän lukijoita Sokosen ja Karkkipäivän kauneusillassa
Hei, olisitteko niin kivoja että haluaisitte esittäytyä? Kertoa muutamalla rivillä itsestänne, jotain mitä vain tulee mieleen :)
Olisi hurjan mielenkiintoista saada päivitetty käsitys lukijakunnastani. Ja vaikka tänään päivemmällä kerroin, että suren sitä kuinka en pysty tai ehdi vastaamaan kaikkiin kommentteihin, niin joka ikisen kommentin luen, aina. Siksi kommenttien julkaisu välillä laahaa perässä, koska julkaisen aina sitä mukaa kun ehdin lukemaan. Vastaus ja reaktio jokaiseen kommenttiin on itse asiassa olemassa, mutta ne eivät näy teille koska ne ovat reaktioita pääni sisällä ja sydämessä. (Aargh miten imelän kuuloista mutta ymmärrätte mitä haluan sanoa...) Ihan niinkuin joku mun kirjoitus huulipunamokasta tähtiravintolassa voi naurattaa jotakuta teistä vielä seuraavanakin päivänä vaikka ette olisi kommentoineet juttuun mitään, samalla lailla monet teidän kommentit ja kertomanne jäävät mun mieleen ja vaikuttavat minuun, vaikka en blogissa mitään vastakommenttia jättäisikään.
Että niin :)
Karkkipäivän lukijoita Jyväskylän Ekolo-miitissä
Lukijat - osalla on kasvot, osalla ääni, osalla ei kumpaakaan. Osalla kuvittelemani kasvot ^_^ Suurimmasta osasta en tiedä mitään.
Keitä siellä on? :)
P.S. TÄHÄN postaukseen tulleisiin kommentteihin mä haluan ja aion vastata ihan jokaiseen :) Julkaisen esittelyjä ja vastailen hiljalleen tässä viikon aikana, työpäivät (ja muuan äiti-statuksinen kesävieras) valitettavasti entisestään hidastavat mun vastaustahtia. Ihana lukea mitä olette kertoneet itsestänne, hauskoja ja kiinnostavia minielämäkertoja ^_^ Symppiksiä tyyppejä siellä ruudun takana :) Näihin on kiva palata myöhemminkin, ihan niinkuin siihen kuuden vuoden takaiseenkin esittelypostaukseen.
30.6. Tällä hetkellä 166 julkaisua odottavaa komenttia :)
5.8. Vieläkin kesken, pidin heinäkuun lomaviikot taukoa. Kerron kun saan kaikki luettua ja vastattua. :)
649 comments on “Keitä te olette 2?”
Olen 23-vuotias juuri hammashoitajaksi valmistunut, vielä toistaiseksi ilman työpaikkaa. Tampereella asun, yksinäni, mutta seurustelen, eli tiedossa ehkä muutto yhteen poikaystävän kanssa.
En osaa meikata sitten laisinkaan :D perusmeikki on suunnilleen meikkivoide ja ripsari. Enkä paljoa muutenkaan kosmetiikasta ymmärrä. :D Jostain syystä silti oon sun blogia seuraillut jo...ööh, ainakin 3 vuotta :D oon kuitenkin saanut ihan hyviä vinkkejä mitä tuotteita voisin kokeilla ja muutenkin kiva lukea erilaisista tuotteista. ja tykkään myös siitä, kun sulla on monenlaisia aiheita, aina en jokaista postausta lue kokonaan, jos ei ole mitenkään itseä lähellä oleva aihe, mutta kuitenkin :) ruokapostauksetkin on mielenkiintoisia, vaikken itse ole vhh tai muutenkaan :D
Ja tässä kirjoitellessa tuli mieleen sellainenkin; mä voitin joskus toissajouluna (?) sun joulukalenterista Louis Widmerin setin missä oli vartalo-, kasvo- ja huulivoiteet, ja mun oli tarkoitus tulla jossain vaiheessa kertomaan, että mitäs tykkäsin niistä, mutta oon unohtanut sen kokonaan :D heh
Koskaan ei ole liian myöhäistä (kuten näiden kommenttien pitkittynyt julkaisu ja vastaaminen osoittaa :D), joten voithan kertoa vaikka nyt ^_^
Tulikos sitten muutettua yhteen miehen kanssa viime vuonna? :) Vieläkö asut Tampereella?
Itse istun juuri bussissa matkalla Turkuun, ikkunan takana kauniin huurteiset talvimaisemat.
Heh :D
No vartalovoiteesta tykkäsin kovasti, ja se mulla loppuikin ensimmäisenä. Kasvovoide oli mun makuuni sellaista liian rasvaista tököttiä eikä tuntunut oikein sopivan mun iholle, joten hyödynsin en jalkavoiteena :D Huulirasva oli tehokasta ja mukavan tuntuista, mutta koska oon tottunut käyttämään kaikkia sellaisia makealta tuoksuvia (ja väriä antavia) huulirasvoja, niin tuota väritöntä ja hajutonta voidetta ei tullut päiväsaikaan käytettyä, käytin sitä vain iltaisin nukkumaan mennessä. Kaikenkaikkiaan kuitenkin ihan hyviä tuotteita, aina on kiva kokeilla uusia juttuja, vaikkei ne omiksi suosikeiksi jäisikään. :) Ja musta on mahtavaa että jaksat tehdä noita arvontoja ja joulukalenteria ja sellaisia :)
Asun edelleen Tampereella, ja nyt on löytynyt työpaikkakin :) Huomenna täytän 24 vuotta ja tunnen oloni vanhaksi, vaikka tiedänkin että olen vasta nuori :D Muutto on edessä ensi kuussa, kun pääsin alkuvuodesta vihdoin eroon määräaikaisesta vuokrasopimuksesta ja löysimme miehen kanssa kämpän joka vaikuttaa kaikin puolin todella kivalta :)
Hahah ^_^ Niin mäkin tein yhteen aikaan liian rasvaisille voiteille (nykyään annan ne vain eteenpäin).
Kiva kun vastasit tähän :) Mukavia kuulumisia sinulla, ja hei, oikein hyvää syntymäpäivää :) Onnea myös uuteen kotiin :)
Vajaa 25-vuotias melkein valmistunut DI Helsingistä täällä. :) Aloin lukea Karkkipäivää vuonna 2011 Ostolakossa-Virven linkkaamana. Olin tuolloin kiinnostunut lähinnä mineraalipohjista, enkä meikannut mineraalipuuteri+ripsari kombon lisäksi yhtään. Sittemmin olen hurahtanut meikkaamiseen ja päivittäiseen rutiiniin on tullut ainakin kuusinkertainen määrä tuotteita! Seuraavaksi yritän innostua luonnonkosmetiikasta.
Tykkään blogissasi eniten siitä, miten kosmetiikkateollisuutta ja markkinointia puidaan. Parhaita postauksia ovat mielestäni olleet alan ammattilaisten kuten kemistien haastattelut. :) Toki myös syvääluotaavat tuote-esittelyt ovat aina mieleeni, kuten myös VHH-aiheiset postaukset.
Kiitos palautteesta Maija :)
...mitenkäs on muuten mennyt luonnonkosmetiikan kanssa? :) Onko kipinä syttynyt?
Hei Sanni!
Olen seuraillut blogiasi noin kolmen vuoden ajan. Blogisi on ihanan oivaltava ja tekstit nokkelia :) Rakastan kosmetiikkajuttujasi sekä tajunnanvirtakirjoituksiasi. Blogisi sisältö antaa omaan elämääni monelle eri osa-alueelle paljon uusia ideoita. Kiitos että jaksat kirjoittaa näin laadukasta ja omannäköistä blogia!
Olen 22-vuotias meikkifriikki ja opiskelen maisteriopintoja luonnontieteistä. Ensi keväänä toivottavasti jatko-opinnot kutsuvat joko Suomessa tai ulkomailla. Luen ja seuraan pääosin kosmetiikkaan keskittyviä blogeja ja videoblogeja päivittäin. Opiskelijabudjetilla kosmetiikkavarastoni ei ole niin laaja kuin haluaisin, mutta blogien (erityisesti sinun blogisi) ansioista virheostoksia ei juurikaan satu.
Mukavaa kesää sinulle!
Kiitos Lindamaria :) Kutsuivatko jatko-opinnot ja päädyitkö jonnekin ulkomaille? :)
Hei Sanni! Olen pauliina Oulusta, 24, viimeiset 5 vuotta asuinpaikkana Cheltenham Englannissa. En usein kommentoi, muistaakseni jotakin suositteluja huikkasin kun kävit Englannissa matkustamassa pari vuotta(??) sitten. Sinun blogi on yksi ensimmäisistä jota aloin lukemaan säännöllisesti, muistaakseni 5-6 vuotta sitten kun muutin koska oli vaan mukava lukea Suomeksi, alunperin löysin blogisi kai meikkien takia, mutta sun tapas kirjottaa iski eniten :) sun juttuja on ihana lukea, oli ne sitten meikki, ruoka vai matka juttuja. Rakastan sun matkustus postauksia varsinkin Kreikan saaret!! Muita mieleenpainuvia juttuja on couch surfing ja air bnb kertomukset, mielipide postaukset, ravintola jutut (!!) sekä ne jotka alotat että 'en tiiä kehtaako tästä edes ääneen sanoa', koska osaat kirjoittaa aremmista tai ns tabu aiheista hyvin ja se herättää aina keskustelua. On parhautta että uskallat laittaa sanoiksi aiheita jotka ei ole niin yleisiä puheenaiheita bloggareille, ihan vaan esimerkkinä vaikka toi sheivaus postaus! Kiitos tästä blogista Sanni, musta se että blogisi lukijakunta on niin laaja ikähaarukkaltaan ja varmaan muutenkin, kertoo aika paljon siitä miten hyvä kirjoittaja olet. Susta vaikuttuu positiivinen ja avoin kuva, ihana Sanni! Että jos uutta Enkku matkaa suunnittelet niin mulla on ravintolavinkkejä takataskussa ;)
2013 :) Oi, se olikin ihana reissu.. Lontoo ja Cotswalds.
Kiitos aivan ihanasta kommentista ja palautteesta, Pauliina :) <3 ....ja näihin kommentteihin vastaamiseen liittyen mun tekisikin mieli kirjoittaa jälleen "Kehtaako tätä edes sanoa..." -tyyppinen avautumispostaus... Ehkä teen sen jos/kun koskaan saan nämä kaikki vastattua.
Kaunista talvea sinulle Englantiin! Olisi kyllä ihana päästä taas sinne, etenkin kauniisiin maaseutukyliin :)
24-vuotias pohjalaisflikka, jonka muutamia vuosia sitten houkutteli Helsinkiin kiinnostava opiskelupaikka ja oma high-school sweetheart. Kummatkin mukana edelleen, aloitan kasvatustieteen graduni syksyllä (iik!), ja keväällä pitäisi meidän kummankin sitten ihmetellä, mihin elämä seuraavaksi kuljettaa. Vapaa-aika menee musiikin parissa, nykyisin laulan kuorossa ja soitan orkesterissa. Toinen tärkeä kiinnostuksenkohde ovat erilaiset luovat kädentyöt; lapsena olin kova askartelemaan ja piirtämään, ja nykyisin esim. meikkaus on ollut niille luonteva jatkumo, muuta ehtii tekemään vähemmän. Vaikka löysin blogin meikkauksen kautta, niin olen kiinnostunut melkein kaikesta, ja erityisesti nyt, kun alkaa lähestyä kahtaviittä, on kiva lukea ihonhoitoon liittyviä postauksia, sillä se puoli on aiemmin jäänyt aika lailla paitsioon... :D
En muista, koska aloin seuraamaan blogia, mutta olen kyllä useita vuosia pysynyt tiiviisti mukana. En oikein koskaan kommentoi, mikä on sinänsä hassua, sillä kaveripiirissä ei ole oikein ketään, jonka kanssa intoilla kosmetiikasta tai vaihtaa vinkkejä. Täällä se taas onnistuisi näppärästi, joten kenties joskus intoudun :)
Mukava tutustua, hekuli :)
Mä olen wannabe-kädentaitoilija, sellaisia taitoja ei tullut luonnostaan mutta sitäkin enemmän intoa ^_^ Minäkin olen tykännyt askarrella kaikkea lapsena mutta kuvaamataidon- tai vaikka ompelutaitoja ei tullut äidinmaidon mukana. Vanhemmalla iällä meikkauksen ja ruoanlaiton opettelu ovat tyydyttäneet paljon tätä käsillä tekemisen ja luomisen tarvetta :)
Mitenkäs vuosi on käynnistynyt, joko elämän seuraava suunta on selvinnyt sinulle ja high-school sweetheartillesi..? :)
Yliopistoleikkausten takia tilanne on ainakin omassa tiedekunnassani aika kurja - tosin lähinnä heille, joilla on vielä paljon kursseja käymättä. Minulla suurimmat haasteet ovat vaikeudessa saada neuvontaa ja tukea. Koitan siis parhaillaan löytää harjoittelupaikkaa, miehen työkuviot sentään ovat ensi vuodeksi selvillä. Ha, minullakin on aina ollut kenties enemmän intoa kuin taitoa, mutta tässä kun ei enää käy kouluja, niin voi iloita siitä mitä osaa, eikä tarvi verrata tekemisen tasoa johonkin ulkoa määrättyyn skaalaan. Luovuutta on kyllä ihanaa tuoda arkielämään, se tekee asioista hauskempia!
Tsemppiä harjoittelupaikan etsintään, kyllä se sieltä löytyy..!
Just näin, tämän kun muistaisi elämässä ihan yleisenä viisautena (viittaan ihan itseenikin ^_^)
35 vuotta, 2 lasta (3 v ja 8 v), ilmeisesti ne kuuluisat ruuhkavuodet menossa. Pääkaupunkiseudun nurkilla, pellon laidalla. Töissä. Arkisin en (yleensä) meikkaa, ihonhoito perustuu saippuaan...
Lukenut blogiasi noin kolme vuotta. Pidän kirjoitustyylistäsi ja kauniista kuvista. Vähän kuin kaverin kuulumisia lukisi :)
Terveiset pellon laidalle, se on hyvä paikka asua :) Kaupungin ja luonnon liitoskohdassa. Itsekin asun vähän sellaisessa paikassa :) Voi päättää käveleekö toiselle puolelle rauhoittumaan vai toiselle puolelle stimuloitumaan...
29-vuotias opiskelija (kohta valmistumassa) Helsingistä :) En muista mistä asti olen lukenut blogiasi, mutta muutaman vuoden kuitenkin ja viime aikoina kommentoinutkin välillä.
Tykkään eniten kosmetiikka/ihonhoitopostauksista mutta luen kaikki muutkin. Koirafanina suosikkipostauksiini kuuluvat myös kaikki missä esiintyvät Totti ja Viivi :D Arvostan tapaasi selvittää asioita perinpohjaisesti (liittyivät ne sitten rahkojen proteiinipitoisuuteen tai kosmetiikkayritysten väitteisiin) ja pidän muutenkin kirjoitustyylistäsi :)
Terkut Helsinkiin :) Totti veti eilen suklaasäikytykset ahmimalla vaarallisen määrän pöydälle jätettyä maitosuklaata ja nyt ollaan yö jännitetty tuleeko oireita. Toistaiseksi vielä kaikki hyvin. Koirien kakkosemona vähän nuhtelin koirien ykkösemoa herkkujen esillejättämisestä, murmur...
Mun aiempi kommentti ei ilmeisesti lähtenyt, kun oli jotain ihmeellistä nettikatkosta. Mutta blogiasi seurailee 29-vuotias, ensisijaisesti pienen pojan äiti. Tykkään lukemisesta, kissanviiksistä ja salmiakista. Päiviini kuuluu paljon autojen pärinän esittämistä, lamppujen osoittamista ja niiden nimeämistä sekä leikkipuistossa tepsuttelua.
Tällähetkellä blogisi tuo arkeen pienen luksuksen kauneusjuttujensa kanssa. Tämä onkin ainoa kauneus-/meikkiblogi, jota seuraan. Ehkäpä siksi, että tarjoat meille lukijoille niin paljon muutakin luettavaa. Itselle ehkä kaikista mukavinta luettavaa on tutustumiset uusiin hoitoihin ym. Oma kauneusluksus on käydä suihkussa, joten saat edustaa minulle sitä kauneutta, jota voi olla sen lisäksi. Olet kaunis sekä ulkoa että sisältä!
Kiitos sinulle blogistasi!
Kiitos Maitoviiksi <3 <3 Päiväsi kuulostavat ihanilta ^_^
33-v naimisissa oleva lääkäri Helsingistä. Olen lukenut Karkkipäivää varmaankin aika alkuajoista saakka - nyt kuitenkiin jo useita vuosia... Kirjoitat hyvin ja perusteellisesti, tätä on aina ilo lukea verrattuna moniin muihin tönkköisesti ja ylimalkaisesti kirjoitettuihin blogeihin. Ja jos aiheina on kosmetiikka, ruoka ja matkustus - en voisi muuta toivoa! :) Nämä aiheet on ne omatkin intressit nimenomaan.
Suosittelen aina kavereillekin sun blogia, kun esim miettivät naamaputsareiden tai meikkien ostamista. Ja omalla ja täältä karttuneella tiedolla pääsen aina briljeeraamaan ja saan nauttia kosmetiikkatietäjä-statuksesta omassa lähipiirissä ;)
Hihih, mahtavaa ^_^ :)
Täällä on yks 21-vuotias oululainen toimintaterapeuttiopiskelija, joka aina uudelleen ja uudelleen palaa tänne Karkkipäivään. Saattaa olla pitkiäkin aikoja, etten lue mitään postauksia (mistään muualtakaan) ja sitten yhtäkkiä muistan tämän olemassaolon ja palaan tänne lueskelemaan juttuja tunneiksi :D Olen urheiluihmisiä ja blogissasi kiinnostaa myös kaikenlaiset hyvinvointiin liittyvät kirjoitukset.
Olen aika kömpelö ja umpelo kaikissa meikki - ja ihme-aine -asioissa, mutta täältä monesti etsin neuvoa monenlaisiin pulmiin :)
Jos palaat lueskelemaan tämän vuoden puolella niin ehkä löydät vihdoin kommenttisi julkaistuneena..! ^_^ Tervetuloa takaisin aina kun tulee Karkkipäivä-hetki, olkoon se vaikka kuinka pitkien aikojen välein :) Ihanaa vuotta 2017 :)
Moikka Sanni! Me ollaankin tavattu Tallinnan matkalla, oli mukava reissu! Olen nelikymppinen erityisopettaja ja sun blogin myötä alkanut kiinnostua luonnonkosmetiikasta. Nyt on eka Estelle & Thild -kosteusvoide testissä ja on kyllä ihana koostumus! Rakastan lukea sun reissupostauksia, ja nautin erityisesti hienoista valokuvistasi (oli aihe mikä tahansa).
Tämän hetkinen elämäntilanne ei ole kovin mukava, sillä jäin pyöräillessä auton alle ja toivun vammoista koko kesän... No, onneksi oli kypärä päässä! Ihanaa kesää sulle!
Voi ei...! (..ja luen tämän vasta nyt....) Tähän mennessä olet varmaan ja toivon mukaan täysin toipunut..?
Muistan sinut hyvin Tallinnan matkalta, se oli kyllä huippukiva reissu :) Tänä keväänä oli kovat aikeet käydä siellä taas miehen kanssa mutta viikot menee ja viikonloput hupenee, aina on jotain muuta ohjelmaa. Höh.
Valitettavasti en. Kaularangan murtuma on luutunut, mutta siihen jäi pysyvä liikerajoite. Nilkkamurtuma parani, mutta jalassa on muita pehmytkudosvammoja, joita yhä kuntoutetaan. Pahin on kuitenkin keskivaikea aivovamma, jonka paranemisesta/kuntoutumisesta ei edes ole ennustetta. :( "Onneksi" kolari oli autoilijan syytä ja hänen liikennevakuutuksensa on korvannut kaiken: hoidot, lääkkeet, sairaslomat ja tukipohjalliset. - Tämän pitkän toipumisprosessin aikana on ollut ihanaa, kun tuotat paljon hyvälaatuista sisältöä, jota lukiessa saan ajatukseni muualle. Mutta älä uuvuta itseäsi. <3
P.S: Lähdemme perheen kanssa Tallinnaan ensi viikolla, ja Telliskiveen on ainakin päästävä. :)
Voi että Kanerva...! <3 <3 <3 *halaa* Olipa ikävää kuulla tällainen päivitys :'-( Olen kauhean pahoillani :'-( En voi kuin toivoa että aivovammakin paranisi ajan myötä. Kovasti voimia ja tsemppiä toipumiseen <3 <3 Ja ihanaa reissua Tallinnaan.
Täällä on 37-vuotias valtion virkanainen Pohjois-Suomesta (Kääk! Kuinka harmaan ja keski-ikäisen kuvaus...mutta kai se on realismia). Olen seurannut blogiasi aikalailla sieltä alkuvuosista saakka. Tarkkaa ajankohtaa en muista. Harvoin kyllä tulee kommentoitua.
Meikkausvinkit ja rehelliset tuotearviot saivat minut alunperin koukkuun ja myöhemmin matkajutut. Olen käynyt viime vuosina muutamaan otteeseen Kreikassa. Matkavinkit Kreikkaan olen käynyt poimimassa aina blogistasi, samoin vinkit Ahvenanmaalle. Mieskin jo osaa kysyä uutta Kreikan reissua suunnitellessa, että onko Karkkipäivän Sannilla infoa kohteesta .
Moi Kielo :) Oletkin jo tosi "tuttu" täältä kommenttilaatikosta, toiset nimimerkit jäävät jostain syystä toisia paremmin mieleen. Kiva kun esittäydyit :)
Jee, mahtavaa ^_^ Keväällä on toivon mukaan tulossa vinkkejä jälleen uusista Kreikan kohteista :) Tai saa nähdä jumitanko vanhoihin suosikkipaikkoihin... Viime syksynä oli erityisen mukavaa jumittua Santorinille viikoksi ja kulkea saarta ristiin rastiin, aina sieltä löytyy jotain uutta - ja vähemmän kaunistakin ^_^ Kuten lentokentän läheisyydessä olevat rannat.
37 v. 10 ja 12 v. lapset sekä mies. Ruuhkavuosia eletään töiden ja lasten harrastusten täyttämässä elämässä. Kaksi asiaa viime aikoina on tuonut minut blogisi luokse. Ikääntyvä iho kaipaakin uudenlaista huomiota ja silmien laserleikkauksella SAAN kiinnittää eri tavalla huomiota silmälasittomiin kasvoihin. Mikä lie syynä siihen, että luonnonkosmetiikkaa olen myös alkanut kokeilemaan. Näiden valossa blogisi positiivisesti loputon suo minulle :) Onneksi on loma ja hieman aikaa tutkailla itseä kiinnostavia juttuja.
Voin kuvitella miten erilailla kasvot näyttäytyvät jos on vuosikaudet pitänyt laseja :) Meikkaukseen löytyy varmasti monet uudet näkökulmat :)
Mä oon ainakin vastannut edelliseen kyselyyn. Olen lukenut blogiasi vuodesta 2010 lähtien, kun törmäsin siihen etsiessäni tietoa Max Factorin xperience -meikkivoitteesta ja olit tehnyt siitä juuri postauksen :) Tuolloin olin juuri aloittanut opiskeluni yliopistossa. Nykyään kädessä on lääkärinpaperit ja teen nyt pakollista terveyskeskusjaksoani, katsotaan mihin tie vie sen jälkeen.
Harrastelen niin veallusta kuin kiipeilyäkin, samoin crosfit kuuluu useamman mkerran viikossa ohjelmaan. Rakastan matkustelua ja ruuanlaitto on lähellä sydäntä, ainakin silloin kun on oikeasti aikaa. Pidän meikeistä ja kosmetiikasta aivan hirvittävästi, meikkihetki, olkoonkin vain nopea arkinen 5 minuutin pikameikki, on minulle omaa aikaa, jolloin voin toteuttaa itseäni. On aina yhtä ihanaa saada vinkkejä uusin tuotteisiin blogistasi!
Mieskin tietää Karkkipäivän, ja juuri tällä viikolla hän alkoi kysellä "Miks se yksi blogijuttu mitä sä luet on nimeltään Karkkipäivä? Miten se liittyy Kreikkaan tai meikkeihin?" Olimme lomalla Kreikassa ja apteekissa mies näki Aptivaa ja Korresia: "Onks noita niitä mitä se Karkkipäivätyyppikin on käyttäny joskus? Voidaanko me ostaa jotain suihkujuttua täältä?" Mies ei ainakaan myönnä, että lukisi blogiasi salaa :D
Tykkään kirjoitustyylistäsi ja siitä, että kirjoitat pitkiä tekstejä aiheesta kuin aiheesta. Kiitos, että jaksat kirjoittaa tätä! Blogisi piristää päivääni useamman kerran viikossa! :)
Jotenkin niin mahtavaa että lukijoiden miehet tietää ja tuntee mun blogin... ^_^ Tämä on nyt käynyt ilmi useammassakin kommentissa :) Wow.
Osasitko selittää miehelle mistä nimi 'karkkipäivä' tulee? :)
Heippa ihana Sanni <3
Olen 32-vuotias "peter-pan"-tyttönen ;) Uudeltamaalta. Rakastamme aviomieheni kanssa hyvää ruokaa ja matkustelua. Sinua haluan kiittää eritoten siitä, että löysin itselleni sopivan ruokavalion = VHH <3 Hei, eli pelkkää lovee sulle <3, koska mikä tärkeintä.. oikea ruokavalio, jonka avulla jaksaa ja on hyvä olla!! Rakastan tapaasi kirjoittaa asiasta kuin asiasta ja sen takia olet saanut minutkin mukaan vakkarilukijaksi! Osaat meikata kadehdittavan hyvin ja olen saanut myös meikkaukseen valtavasti apua sinulta. Olen menossa tulevana lauantaina Helsinki Prideen ja sateenkaari-silmämeikki ei olisi pahitteeksi ;) Tunnut kaverilta, jonka kertomuksia oikein odottaa <3 Hyvää jatkoa ja olen aina messissä, vaikka harvoin kommentoin <3
Kiitos Heidi O. <3 <3 <3 :) Niin ihania nämä teidän palautteet. Lämmittää mieltä ja tulee nyt puolta vuotta myöhemmin erityisen hyvään saumaan elämäntilanteellisesti. Kiitos. <3
Kiitos kivasta ja ammattitaitoisesta blogista! Minä olen 37- vuotias lukija Pohojanmaalta. Juuri vaihtanut pätkätyöläisen elämän takaisin opiskelujen maailmaan. Kauneusharrastelija. Naimisissa, teini- ikäisen äiti.
Huurteiset pakkasterveiset Pohjanmaalle :) On ollut ihanaa nauttia poskia kipristelevistä säistä tällä viikolla, en pidä nössötalvista vaan talvella kuuluu mun mielestä olla kylmä :)
Moi Sanni! Minä oon 33v työssäkäyvä, kosmetiikkarakastaja, esteetikko ja vegaani :-) Ammatiltani myös kosmetologi, mutta ihan muissa hommissa nykyään. Blogiasi olen lukenut jo useamman vuoden, ja eniten tykkään laajasta skaalasta, ei pelkästään kosmetiikkaa. Sekä siitä, että olet Sanni, etkä vain etäinen bloggaaja, jotenkin todellinen! Ja ollaanhan me livenäkin kohdattu, nimittiäin ihanalla lukijamatkalla Tallinnaan! :-)
T. Eveliina Saarijärveltä ;-)
<3 :)
Värikkäistä luomivärijutuista alkoi minun, 36-vuotiaan oululaisen äidin, puolison, siskon, tädin, työläisen, Karkkipäivän säännöllisen epäsäännöllinen seuraaminen. Kirjoitustyylisi vetää aina takaisin lukijaksesi ja kosmetiikkasuositukset. Ansiostasi löysin Santen huikean hyvän hoitoaineen itselleni käyttöön. Kiitos!
Mukava kuulla, Koo :) Toivottavasti olet mukana vielä täällä uudessakin blogikodissani :)
Täällä tekstin takana on 40-vuotias (kauhea mihin vuodet oikein kuluvat!) 3 kouluikäisen pojan työssäkäyvä äiti. Olen lukenut blogiasi jo kauan, lähes alusta asti. Kuten joskus aikaisemminkin kommentoin, blogistasi välittyy aitous, joka nyky blogimaailmassa on harvinaisuus. Siksi seuraan blogiasi innolla edelleen kaikkien vuosien jälkeen :)
Kiitos Iituli :)
Olen 26v opiskelija. Aloin lukea karkkipäivää vuosi sitten kosmetiikkavinkkejä etsiessäni.
Blogissasi hienoa on ehkäpä nuorekkuus. Itse aikamoista ikäkriisiä poden, niin tuntuu lohdulliselta että sinäkin olet vielä vanhempi (sori jos tökerösti ilmaistu!) ja silti erittäin nuorekas, et kuitenkaan lapsellisella tavalla vaan juurikin, no, iätön? Ihailen sellaista henkistä ajattomuutta ja ns. luonteen nuorekkuutta, mitä tämä blogi mielestäni henkii.
Toinen hyvä juttu on hyvät käytännön vinkit. Olen kanssa vähän sellainen pihtailija, ja esim. matkabudjetti-postauksesi on tullut tarkkaan luettua. Muutenkin olen inspiroitunut matkailusta sinun blogisi myötä, koska ennen ajattelin sitä vain rahanmenona tai en uskaltanut ajatella, että voisin matkustaa stressaamatta rahanmenosta. Haaveilen Kreikan saaristosta osittain karkkipäivän takia...Olen myös jo vuoden ollut Lily Lolo-mineraalimeikkien tyytyväinen käyttäjä, sitä ennen käytin normi meikkivoiteita, mutta takaisin en vaihda! Ennen Karkkipäivää en ollut kuullutkaan mineraalimeikeistä.
Kiitos MM :) Niin mukavaa lukea tällaista palautetta :) <3
Toivon että pääset vielä jonain päivänä toteuttamaan oman Kreikan saaristomatkasi :) Reppu selkään ja kohti laivaa ^_^
Hei, minä olen 23 vuotias ja valmistuin juuri Aberdeenin yliopistosta alkio-opin ja kehitysbiologin kandina. Aberdeenissa tapasin aivan mahtavan amerikkalaismiehen, joskin hän päätyi tekemään tohtorin tutkintoa Edinburghiin. Tasan kuukausi sitten olikin ihanaa muuttaa Edinburghiin yhteiseen kämppään tämän miehen kanssa, puolitoista vuotta kaukosuhdetta oli aivan tarpeeksi :D. Omat suunnitelmat ovat vielä hiukan auki, muutetaan varmaan pois täältä heti kun tuo toinen on saanut tutkintonsa, varsinkin nyt kun tämä Brexit näyttää uhkaavasti tapahtuvan.
Kosmetiikasta innostuin kunnolla ensimmäisen opiskeluvuoteni aikana, ja luulisin alkaneeni seuraamaan tätä blogia myös silloin. Tämä blogi on vaikuttanut elämääni niin hyvien tuotesuosittelujen kuin legendaaristen tonnikalapyöryköiden ja kookospuuron muodossa :D. Tämä on ehdottomasti yksi suosikeistani, ja luen luen innolla tekstejä mistä tahansa aiheesta.
Hei Sanna! (Wow, alkio-oppi ja kehitysbiologi kuulostaa niin hienoilta, kaukana mistään mun sivistykseen kuuluvista alueista... :))
Vieläkö vaikutat Edinburghissa? Olen käynyt siellä kerran, ihana kaupunki :) Skotlannissa on tullut vierailtua yhteensä 3 tai 4 kertaa, huikean kaunis (mutta säiltään niin kylmä..!) maa. Haaveena olisi mennä joskus miehen kanssa kiertämään Skotlantia autolla.
Heippa Sanni! Täällä myös uskollinen lukijasi, joka nykyään jo silloin tällöin kommentoikin :) Mitäpäs itsestäni kertoisin?
-olen suurinpiirtein samanikäinen kuin sinä
-poden jatkuvaa kaukokaipuuta ja matkakuumetta; aina on oltava joku reissu buukattuna, jotta on mitä odottaa
-rakastan vieraita kieliä ja treenaan jotakin opiskelemistani kielistä päivittäin
-meillä on kissa, jonka kanssa taistelen lähes joka yö tyynyn herruudesta ;D
-entisestä inhokkilajista lenkkeilystä on tullut nykyinen suosikki, jota tarvitsen joka päivä!
-lämminsavulohi ja varhaisperunat on kombo, jota voisin syödä aina vaan
-jos nyt jotain kosmetiikka-aiheistakin: voisin pyöriä Saksan DM:n tai Rossmannin hyllyillä tuntikausia (oon ehkä pyörinytkin); hamstraan sieltä aina kuukausien kosmetiikkatarpeet (ne hinnat ja valikoimat <3 )
Tämmöisiä faktoja :D Mukavaa kesää!
Ihana esittely :) Ja minäpä muuten tiedän että 'koshka' on venäjää ja tarkoittaa kissa :) Olen opiskellut elämässäni myös venäjää ^_^
Yllätyin, etten ollut vastannut tuohon aiempaan kyselyyn...
Eli kohta 40 v. hoito -ja kauneudenhoitoalan koulutuksen omaava kahden tyttösen äiti Pirkanmaalta. Oon lukenut Karkkipäivää alusta asti, olen "tuntenut" sut jo ennen sitä eräältä hius/kauneussivustolta. :) Ja alun perin innostuin, kun aloitit blogin, nimenomaan kosmetiikkajutuista, mutta luen kyllä kaikki jutut mielenkiinnolla. Luonnonkosmetiikkaan hurahtaneena tykkään sun rehellisistä tuotearvioista sekä raaka-ainetietoudesta. Itse opiskelen ekologista kauneudenhoitoa tällä hetkellä enkä oikeastaan enää jaksa lukea synteettisestä kosmetiikasta. Se onkin ainoa asia mikä ei niin kiinnosta, tämä ihan yleisestikin. Tykkään kovasti sun aidosta kirjoitustyylistä ja kuvista, ja olethan taitava meikkaaja, meikkikuviasi on kiva katsella. :)
Btw, mulla on kans ollut nyt mökkireissulla Nubian Heritagen Black Soap käytössä ja mies on käyttänyt sitä kans. Tänään huomasin, että kasvot kiristelivät aika nopsaan, kun en heti rasvannut kasvoja. Kasvovesi ja normivoitelut jeesasivat tilanteen kyllä heti. Mies sanoi samaa, että naasua kiristää. Vartalolla ja hiuksille on sopinut ihan hyvin.
Onkohan tämä mun viesti jäänyt jonnekin...
Mulla on vielä 170 kommenttia julkaisematta tähän postaukseen :) Julkaisen niitä hitaasti sitä mukaan kun ehdin vastata, sillä päätin vastata joka ikiseen kommenttiin tässä ketjussa :) Se vie mahdollisesti vielä ensi viikolle, kun mun päivät menee tällä viikolla vielä pääosin töissä.
Ulpu! Tänään on se päivä kun saavutin vihdoin sun esittelyn! ^_^
Jes, me ollaan "tunnettu" jo kauan :) Sä olet mulle tuttu ennen kaikkea Juuris-ajoilta, aina kun näen sinulta kommentin ajattelen Juurikasvua :) <3 Sain sieltä valtavan paljon, uskomatonta miten netin kosmetiikkakeskustelupalsta voikin antaa niin paljon elämään... Sain sieltä ystäviä, tietoa, viihdykettä, inspiraatiota ja oikeastaan voisi sanoa kokonaisen työelämän ^_^ Vaikka olen ollut kosmetiikkafriikki teinistä saakka, niin uskon että Juurikasvu nosti mun innostuksen ja tiedonjanon ihan uudelle tasolle :) Voin olla tuolle palstalle kiitollinen todella paljosta.
Vieläkö muuten itse olet aktiivinen siellä..?
Tuli tämä esittely mieleen ja olitkin vastannut. Herttinen mikä määrä sulle on tullut vastauksia!
En enää mitenkään aktiivisesti käy Juurikasvussa, joskus kurkkaan mitä siellä on menossa. Se oli kyllä tärkeä paikka itsellekin silloin joskus, kun HS:lta sinne siirryttiin. :)
Hih, kiva kun löysit tämän vihdoin ^_^ On kyllä mukavaa kun olet pysynyt mukana täällä Karkkipäivän puolella :) Kai täällä on muutama muukin "juuris" lukijoiden joukossa... Muutama nickki sinun lisäksesi on vanhoja JK-tuttuja :)
Tervehdys vaan!
Täällä kirjoittelee 24-vuotias, Oulussa majaa pitävä yliopisto-opiskelija. Sydämeltäni ja sielultani olen kuitenkin ikuinen lappilainen. Arki kuluu avopuolison sekä koiran kanssa ja vapaa-aika pyörivät ruuan, kauneuden ja läheisten ihmisten ympärillä. Valitettavasti riesana on sairastelu, jonka vuoksi usea harrastus mm. matkustelu ja myös meikkaaminen on jäänyt vähemmälle.
Karkkipäivää olen seurannut aiemmin hyvin aktiivisesti, nykyään hiukan vähemmän, mutta silti pari kertaa kuussa tulee kuulumisesi tarkistettua. Mukana olen ollut vuodenvaihteesta 2010-2011. Muistan kun järjestit silloin UV-arvonnan, johon osallistuakseen oli osattava vastata blogia koskeviin kysymyksiin. No vastauksethan piti metsästää vanhoista postauksista, sillä en vielä blogia seurannut. Ihastuin kuitenkin karkkipäivään niin, että tässä sitä edelleen ollaan :D
Sanni sinussa olen aina arvostanut rehellisyyttäsi ja aitouttasi, jonka vuoksi tunnut jotenkin läheisemmältä kuin monet muut bloggaajat. Tuntuu hullulta kirjottaa näin, mutta seuratessaan blogiasi tulee olo kuin kuulisi kirjeitse vanhan kaverin kuulumisia. Siksi tänne on aina mukava palata, vaikka en enää kaikkia postauksia lue. Karkkipäivästä tulee hyvä mieli. :)
Kaikkea hyvää sinulle ja aurinkoisia kesäpäiviä!
Pakko tulla päivittämään hiukan kuulumisia, kun on niin isoja asioita tapahtunut. Hyvästit siis elämää rajoittaneelle sairastelulle, sain vasta elinsiirron ja elämä hymyilee. Pian pääsen matkustelemaan ja luulen, että ulkonäköönkin jaksaa taas panostaa enemmän :)
Aivan mahtavaa kuulla :) <3 Halaukset sinulle, voi miten iloinen uutinen :) (Aiempi vastaukseni marraskuussa oli kadonnut blogimuuton yhteydessä.)
Vastaus ja julkaisu, versio 2 :) (Olivat kadonneet blogimuuton yhteydessä Indiedaysilta Kauneuteen & Terveyteen)
<3 <3 <3 Ihanasti sanottu, kiitos Elinäf :)
Kiitos samoin :) Toivottelen kesän sijaan kuulaan kauniita talvipäiviä :)
Hei, täällä 22-vuotias savolainen teekkari eli Kuopion laitamilta Hervantaan kotiutunut melkein valmis DI. Joku ylempänä sanoikin, että arviosi ovat lähes insinöörimäisiä, tämän kyllä allekirjoitan! Lukiessaan arvostelua tai muuta tekstiä kreikan saarihyppelystä meikkisudin toimintaan tai mihin vain, voi luottaa saavansa monipuolisen käsityksen useammasta näkökulmasta, ja ottaen huomioon ne pienemmätkin yksityiskohdat yleistämättä (koska onhan esimerkiksi meikin kestävyyden huomiotta jättäminen sama kuin laskea nopeuksia huomioimatta ilmanvastusta!) :D Tästä blogista päällimmäisenä käteen on jäänyt mineraalit ja kreikka, kumpaakaan ilman ei enää voi olla!
Jesss..! ^_^ <3 <3
Voi levollisin mielin jäädä jonain päivänä blogieläkkeelle tietäessään, että on jättänyt jälkeensä tällaisen "perinnön" :)
Heippahei Sanni! :)
Oho, onpas viime esittäytymisestä vierähtänyt aikaa. Löysin vanhan esittäytymiseni nimimerkillä "miu". Onpas ajat muuttuneet niiltä ajoilta :D Silloin asuin vielä kotona ja opiskeluajat olivat edessä.
Pääsin silloin opiskelemaan, mitä halusinkin, mutta vaihdoin myöhemmin pois. Opiskelen kuitenkin edelleen luonnotieteitä :) Gradua olisi tarkoitus aloittaa ensi lukuvuonna. Opiskelujen ohella olen töissä viihtyisässä pienessä kahvilassa.
Pakko myöntää, että tässä kuudessa vuodessa kiinnostus meikkaamiseen on ehkä vähän vähentynyt. Tuntuu, ettei oikein ole rahaa eikä aikaa. Olen myös hieman kyllästynyt itseni meikkaamiseen... Mun pitkäaikainen salainen haave on ollut kuitenkin päästä sun meikattavaksi, koska se olisi tosi jännää ja antaisi varmasti uutta kiinnostavaa näkökulmaa näiden syvällä päässä olevien silmien korostamiseen :D
Muiden meikkaamisesta olen kuitenkin innostunut. Oon ollut pari vuotta maskeerausvastaavana semmosessa visuaalisessa projektissa, josta on tullut paljon kiitosta. Parissa muussakin satunnaisessa pikkuhommassa oon ollut mukana :) Ei varmasti olisi ollut mahdollista ilman sun inspiroivaa blogia, josta oon oppinut todella paljon uutta, joten kiitos siitä! :) <3
Moi meow! Oletkin yksi vakkareinta kalustoa, niin sanoakseni :) Ja positiivista kalustoa totta kai :D
Oletkos nyt aloittanut gradua? Vieläkö olet töissä kivassa kahvilassa?
Minunkin suhde meikkaamiseen on muuttunut jonkun verran kuudessa vuodessa. Olen siitä edelleen yhtä innostunut ja kiinnostunut mutta meikkaustyyli on muuttunut paljon blogin alkuajoista. Halu tuoda omia meikkailuja esiin on myös laantunut voimakkaasti, mulla ei enää ole sitä tarvetta jakaa meikkkuvia mikä tuntui niin mahtavalta blogin alkuvuosina. Toisaalta, kun meikkityylikin on nyt niin paljon maltillisempi ja vähemmän kokeileva, ei kuvissa oikein ole mitään ns. uusia juttujakaan mitä esitellä. Aika aikaansa kutakin :) Vahvuuteni tänä päivänä (ainakin bloggaajana) ovat varmasti ihan muualla kuin meikkikuvissa :)
Ihanaa että olet pysynyt mukana niin monta vuotta :)
Heippa Sanni!
Kiitos kovasti vastauksestasi :) Olen juuri aloittanut gradun parissa työskentelyn ja tosi innoissani aiheestani. Sain myös ns. oman alan töitä (ihan huippupaikassa!!), joten lopetan kahvilatyöni tässä kevään aikana :) Meidän työporukka oli niin ihana, että lähden hieman haikein mielin mutta toisaalta olen myös tosi helpottunut, koska itse työhön oon ehtinyt jo vähän kyllästymään.
Oon muuten tässä viimeisten kuukausien aikana alkanut kiinnostumaan luonnonkosmetiikasta ;) Oon aivan rakastunut muutamaan Madaran tuotteeseen. Mulla on ollut ihon kanssa vähän ongelmia etenkin tässä parina viime vuotena (lähinnä pieniä näppyjä leuan alueella), mutta nyt ihoni kunto on parantunut aivan maagisesti! En sitten tiedä, mistä tarkalleen mun iho on niin kiukutellut, että osaisi jatkossa välttää...
Hyvää ystävänpäivää sinne! :)
Kivaaaa :)
Ihana kuulla että luonnonkosmetiikasta on jo löytynyt ystäviä :) Hyvää ystävänpäivää takaisin sinulle ja Mádara-purkeille ^_^
Moikka, olen 33v Porvoolainen leipuri ja olen lukenut blogiasi vuosia (en nyt muista tarkkaan kuinka kauan) ja se on yksi ainoita, joita olen näin kauan jaksanut seurata. Varmasti syinä se, että olemme aika samanikäisiä ja minullakaan ei ole lapsia (en jaksa lukea lapsijuttuja) ja tietenkin meikkaaminen kiinnostaa. Minulla on aika erilainen meikkityyli, mutta tuotearvostelut ovat kiinnostavia. Kirjoituksesi ovat vain mukavaa luettavaa.
Olen inspiroitunut blogistasi monta kertaa, viime kesänä pläräsin Kreikanmatkaani varten vinkkejä, kiitos niistä :) Ja muutama vuosi sitten osittain ansiostasi hain jopa kosmetikkaneuvojaksi kouluun. Pääsin haastatteluun asti, mutta en lopulta päässyt kouluun mahdollisesti kädessäni olevan sitkeän ihottumaläikän (!!) takia. Lannistuin koko hommasta niin, etten halunnut hakea uudelleen.
Mutta siis pääasiallinen syy siihen, että haluan aina käydä katsomassa, mitä sinulle kuuluu on se, että KERROT aina mitä sinulle kuuluu :) Et liian yksityiskohtaisesti, mutta kuitenkin ihanan avoimesti. Jotkut kovin pinnalliset blogit ovat ihan kivoja, mutta niistä puuttuu jotain aitoa ja olennaista.
Kiitos blogistasi!
No voi höh, onpa kurjaa :/ Mutta - - leipominenkin on kivaa ^_^ :) Arvostan kädentaitoammatteja aivan valtavasti, omilla käsillä luominen antaa ihan erilaisen suhteen työhön kuin muunlainen homma. Sä konkreettisesti luot jotain kätösilläsi joka tuo toisille iloa ja herkkuhetkiä :) Ihmiset haluavat ostaa jotain jota sä olet tehnyt. Se on vain ihan älyttömän siistiä. Tätä mä aina ajattelen juustolayrittäjistäkin (mun pikkuruinen haave olisi joskus tehdä juustoa työkseni.. ^_^), kiitos heidän ammattitaitonsa ja käsiensä minä saan ihania herkkuja pöytääni :)
Ihanaa lopputalvea ja kevättä kauniiseen Porvooseen :)
Täällä ruudun toisella puolella 21 vuotias nuori naisen alku Riihimäeltä, joka on ala-aste iästä asti ollut kiinnostunut kosmetiikasta. Ensin ostettiin parhaan ystävän kanssa markettien hiustenhoito-osasto tyhjäksi ja siitä pikkuhiljaa laajennettiin meikkipuolelle. Nykyjään ostetaan aivan eri merkkejä, mutta tietynlainen intohimo on säilynyt. Tietysti kosmetiikkablogit ovat kuuluneet asiaan, sinua olen seurannut jo yläkouluajoilta asti eli 2009 alkaen. Ihan ei alusta saakka lähdetty mukaan, mutta jossakin vaiheessa vuotta (täytyi ihan käydä kurkkaamassa minä vuonna hyppäsin kyytiin). Eli sanottaisiinko, että tässä on kasvettu teinistä "mukamas aikuiseksi" blogisi parissa. Taitaa olla jopa ainoa blogi, jota seuraan lähes päivittäin (on muuten hyvä tuo facebook, nappaan sieltä aina blogin auki kun jaat päivityksen!).
Mitähän sitä sitten itsestä vielä kertoisi... No, kotona asustaa minä, avopuoliso ja kaksi shetlanninlammaskoiraa. Vapaa-aika kuluu perheen kesken ja yhdessä haaveillaan matkustelusta, joka myös osasyynä siihen, että tykkään hirmuisesti lukea juttujasi. Loppukesästä tarkoitus olisi lähteä kroatiaan. Tällä hetkellä ollaan hirveän innostuneita ruuasta ja yritetään ostaa mahdollisimman paljon luomua, suomalaista ja hyvää laatua. Tämäkin niillä pienillä pennosilla, mutta halutaan sijoittaa laatuun. Tulevaisuudessa haaveilen urasta farmasian alalla, omakotitalosta ja reissaamisesta! :)
Lisäksi voisin vielä kertoa, että on ihan mahtavaa, kun joku pitää blogia niin avoimesti, rehellisesti ja omana itsenään. Sinusta välittyy myös tietynlainen nöyryys hommaa kohtaan, teet tätä rakkaudesta lajiin ja meille, sinun lukijoillesi. Täältä löytyy myös kaikille jotakin, on kosmetiikkaa, on ruokaa, on reissuja, on elämää. Ja juuri sellaisella tyylillä, josta ei voi kuin nauttia. Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, sellaisina kuin ne koetaan eikä kiillotella pintaa. Jatka samaan malliin niin luen tätä vielä toisetkin 7 vuotta! :)
Ihana <3 ^_^ Ja mulla on itse asiassa vähän samanlainen tausta. Hiustuotteista kaikki alkoi...
Huikeaa miten kauan olet seurannut blogiani. Aina on muuten jotenkin extrajännä kuulla lukijoista jotka ovat hypänneet Karkkipäivän kyytiin jo yläaste(eh, eli yläkoulu-, mulle se on aina vain yläaste ^_^)aikoina, tuntuu imartelevalta että niinkin nuori jaksaisi kiinnostua 3-kymppisen jutuista. Muista, kuinka 30+ vuotiaat tuntui ihan sairaan vanhoilta, siis tosiaikuisilta, silloin kun itse oli 14-16. Vaikea ajatella olisinko silloin kiinnostunut lukemaan sen ikäisen juttuja...
Kiitos kommentistasi ja palautteesta, se lämmittää :)
Täällä ilmoittautuu 38-vuotias virkamies, ahkera lukija jo vuosien ajan. Harvoin olen blogin puolella kommentoinut, mutta kaverini ovat jo tottuneet lauseisiini, jotka alkavat sanoilla "Karkkipäivä-Sanni suositteli":) Matkustelu ja luonnonkosmetiikka ovat itselle tärkeitä aiheita ja osaat näistä kirjoittaa hauskan omaperäisellä ja puolueettomalla tavalla.
Päädyin aikanaan blogiisi, kun yritin etsiä tietoa, minne Lumene Natural Coden ihana silmämeikinpoistogeeli katosi. Oli mahtava lukea, että joku toinenkin oli käynyt hamstraamassa puteleita pitkin kaupunkia. Itse hain viimeiset kappaleet suoraan tehtaan varastolta, nyt on nekin jo kulutettu. Pitäisi varmaan nousta yhdessä barrikadeille, että saataisiin geeli takaisin kauppoihin:) Oletko muuten jo löytänyt vastaavaa silmämeikinpuhdistajaa (öljytön, tuoksuton, geelikoostumus)? Apua kaivataan!
Köh, vastaus tulee nyt aika myöhään joten et varmaan ole tätä lukemassa, mutta vastaava tosi hyvä (mutta tietysti paljon kalliimpi) hajusteeton geelimäinen silmämeikinpoistoaine löytyy Cliniquelta: Naturally Gentle Eye Make-up Remover. Kuvauksessa puhutaan "creamy lotionista" mutta kyseessä on vaalea geeli. Käyttäisin tätä jatkuvasti jos se ei olisi niin kallis.
Tämän hetkinen lemppari löytyy sekin kuitenkin Lumenelta: Sensitive Touch -silmämeikinpoistoaine. Se on geelivesimäinen ja liukuu iholla paremmin kuin öljyvedet tai nesteet, eikä ärsytä silmiä yhtään. Melkein yhtä hyvä kuin Natural Code. Tätä olen käyttänyt siitä lähtien kun viimeinen NC-tuubi loppui.
36v (vielä tänä vuonna 37, ollaan vissiin aika samanikäiset?) tamperetar täällä hei. Vapaaehtoisesti lapseton, parisuhteessa, ict-alan koulutus ja sille alalle työllistynytkin. Työn lisäksi suurimman osan ajasta syö Ingress (jos täällä on tamperelaispelaajia, tunnistanette varmaan nickin).
Luulen että olen lukenut blogiasi koko lailla alusta lähtien, tutustuin itse blogimaailmaan alkuvuodesta 2007, aloitin silloin omani (ei liity mitenkään kosmetiikkaan) ja Blogilistalta bongailin paljonkin sopivia blogeja. Tuolloin tuntui kotimaisia kosmetiikkablogeja olevan varsin kehnosti, onnistuin pyydystämään vain Karkkipäivän ja Ostolakon. Näiden kahden tunnollinen lukija olenkin ollut siitä lähtien, listoille ei ole tarttunut muita kosmetiikkablogeja vaikka niitäkin välillä tulee eteen.
Nykyään käytän Feedlyä, joka näyttää blogistasi vain otsikon, ensimmäisen kuvan ja pätkän matkaa tekstiä, joten niiden perusteella yleensä arvioin klikkaanko postauksen auki ja luen sen läpi, vai siirrynkö seuraavaan. Että ihan kaikkia postauksia ei tule luettua läpi. Kommentoin harvoin, jos koskaan ja luultavasti aina eri nimimerkillä. Yleensä kysyn jotakin mikä jäi askarruttamaan mieltä.
Kalastelen molemmista blogeista tuotesuosituksia ja muita meikkausvinkkejä. Oma kiinnostukseni kosmetiikkaan on taannehtivaa, joskus on kausia, että laitan naamani joka päivä viimeisen päälle, meikkivoiteet, luomivärit jiiänee. Sitten on kausia, jolloin tyydyn aamulla peittelemään enimmät tummuuden silmien alta ja laittamaan ripsiväriä, nopeat rajaukset jos oikein viitsin panostaa. Kosteusvoide? Mitä se on? Kynsilakkaa kuluu nykyään kyllä, siitä ei tingitä kun kerrankin on kauniit kynnet.
Hups. Taisi tulla enemmän kuin vain muutama rivi...
Hei Sicce! Sähköpostiosoitteestasi tunnistin sinut giveaway-miittiin osallistuneeksi Sirpaksi :) Hii, olemme siis nyt tavanneet :)
Tunnustan, että tiedä yhtään mikä on Ingress :D Piti googlata ^_^ Mulle kaikenlaisten video/konsoli/netti-mkitänäitänyt on -pelien maailma on aina ollut vieras. Vieläkö pelaat? Kai se on jonkinlainen elämäntapa melkein, näin olen käsittänyt... :)
Kerrohan sitten jos/kun jonain päivänä alat käyttää kosteusvoidetta :D Olen utelias ^_^
Juu kyllä, giveaway-miitissä tavattiin tai ainakin oltiin samassa tilassa :)
Mitä kosteusvoiderintamalle, olen joutunut antamaan periksi talvelle ja sille faktalle, että nuo poskipääni hilseilevät (ei mitenkään uusi ilmiö, mutta näemmä pahenee vuosi vuodelta). Niin että kosteusvoide kuuluu kyllä rutiineihin nykyään, koska ilmankaan ei voi olla.
Ja on sanottava, että se miitti ja varsinkin Lumovan esitelmä sai minut vähän tässä ryhdistäytymään ihonhoidon kanssa. Nyt lutraan putsareiden kasvovesien, seerumien, naamioiden sun muiden kanssa aamuin illoin.
(ja kyllä, se Ingress on elämäntapa... :D )
Hahah ^_^ Hauskaa että esityksellä oli niin konkreettisia vaikutuksia :) Iloa seerumeiden ja naamioiden keskelle :)
Moi, olen nelikymppinen kirjapainoalalla työskentelevä nainen Itä-Suomesta. Olen lukenut Karkkipäivää vuosia mutta olen aina ollut aika huono kommentoimaan. Kosmetiikan puolella olet ollut niin suuri vaikuttaja, että itsekin yllätyin kun asiaa mietin. :) Sinun blogisi ansiosta olen mm. siirtynyt vaahtoputsareihin, löytänyt luonnonkosmetiikan (erityisesti Estelle & Thildin) ja seerumit sekä saanut avun Ella Bachén Crème Intex No 2:sta. :) Jos olen kosmetiikkaostoksilla ja löydän uuden mielenkiintoisen tuotteen, on tavallista että googlaan tuotteen siinä toivossa, että olet kirjoittanut siitä jotakin. Viimeksi näin kävi, kun ostin Estelle & Thild:n BioHydrate Thirst Relief Vitamin Serumin.
Vaikka kaikesta käy ilmi, kuinka asiantunteva olet mitä kosmetiikkaan tulee, tämä aihe ei varmaan yksistään pitäisi minua Karkkipäivän lukijana. Vaikutat ihanalta ihmiseltä ja erityisesti mieleeni on jäänyt kirjoituksesi siskostasi kuukauden idolina sekä tutustumisesi Veikkoon Barcelonan matkalla. Sinusta paljastuu välillä uusia ja minulle yllättäviäkin piirteitä, kuten Beastie Boys -fanituksesi. Muistan myös, kuinka joskus harmittelit, kun olit joutunut jättämään väliin Ilosaarirockin Mondo Cane -keikan ja en tahtoisi vääntää puukkoa haavassa mutta olin siellä ja olihan se huikea. :)
Kiitos ihanasta blogistasi!
Tiedätkö mitä: minä ja Veikko jäätiin ystäviksi :) Oikeasti :) Näemme hyvin satunnaisesti, joskus menee puolikin vuotta että emme tapaa, mutta silloin tällöin käymme yhdessä lounaalla :) Tuon kuulema valoa ja iloa Veikon elämään ^_^ On ihan kivaa kun on vanhus-ystävä, omista isovanhemmista on enää yksi elossa ja hänkin asuu matkan päässä hoitokodissa, hävettävän harvoin tulee käytyä häntä tapaamassa...
Ää, olen kyllä ihan vähän kade... Sen keikan todellakin olisin halunnut nähdä.
Toivottelen kaunista lopputalvea ja kevättä Itä-Suomeen :)
Päädyin Karkkipäivään aikoinaan parisen vuotta sitten googlatessani apua vuosikausia piinanneisiin vatsavaivoihini. Alkuun luin lähinnä ruokapostauksia, mutta sitten aloin bongata teksteistäsi sellaisia juttuja, joihin samastuin hyvin paljon.
Olen 29-vuotias metsä- ja maataloutta opiskellut nainen, jolla on kuvataidetausta. Luonteenpiirteissä löytyy niin ikuista lapsekkuutta (My little pony - postauksesi ovat ihania!), eläinrakkautta, perfektionismia kuin luovuuttakin.
Hauska tutustua Heli :)
22-vuotias matkailualan opiskelija täällä hei! Alunperin Helsingissä, muutin tammikuussa Porvooseen opiskelujen perässä.
Olen lukenut blogiasi jo muutaman vuoden. En itse ole kovin suuri meikki-intoilija, mutta erityisesti ihonhoitoon liittyvät postaukset kiinnostavat. Olen suihkusaippuafriikki - tällä hetkellä kotoa löytyy n. seitsemää erilaista enkä tiedä miten saan ne kulutettua loppuun! Lush kuuluu lempi kosmetiikkamyymälöihini.
Pidän kirjoitustyylistäsi ja rehellisyydestäsi. Olen ostanut muutamia tuotteita ihan vain postauksiesi perusteella, mm. Blissin kuorintavoiteen! Voin luottaa siihen, että kerrot rehellisesti mielipiteesi :)
Kiitos mahtavasta blogista ja mukavaa kesää! :)
Terkut kauniiseen Porvooseen :) (Haluan muuten sinne joskus hemmotteluviikonloppulomalle, olen vakuuttunut että siitä tulisi ihanaa ^_^)
Mitäs suihkusaippuoille kuuluu? Onko tilanne päässyt vain pahenemaan viime kesän jälkeen...? :) Voin kyllä samaistua, itselleni osin pahin friikkailun kohde meikkien ohalla ovat aina olleet hiustuotteet, hyllyjä täyttää aina ihan liian suuri määrä shampoita ja hoitoaineita (ja tämä pitäisi paikkansa oli sitten blogikosmetiikkaa tai ei...)
Täällä on blogisi ikilukija, lähes ensimmäisistä postauksista matkassa kulkenut pian 26 täyttävä nuori nainen. Opiskelen saksofonin soitonopettajaksi ja suurin intohimoni on big bandeissa soittaminen. Tällä hetkellä olen Saksassa treenaamassa ympäri maailmaa koottujen nuorten jazzmuusikoiden kanssa ja reilun viikon päästä lähdemme Euroopankiertueelle. Syksyllä lähden vaihto-opiskelijaksi Roomaan.
En ole ikinä ennen matkustanut yksin ja luulen, että kirjoittamillasi matkapostauksilla on ollut vaikutusta siihen, että ylipäänsä uskalsin hakea ja lähteä tähän big band -hommaan ja vaihtoon. Sinulla on ystäviä ympäri maailmaa ja matkustat ilman mr. Karkkipäivää, mikä minusta tuntuu melko poikkeukselliselta Suomessa.
Olen ihan puhki pitkän treenipäivän jälkeen ja tuntuu että ajatus ei enää kulje, mutta joka tapauksessa kiitos ihanasta, inspiroivasta blogista! Luen joka ikisen postauksen, joistain tulee hyvä mieli, jotkut saavat nauramaan, jotkut herättävät tunteita ja ajatuksia ja jotkut ovat informatiivisia ja hyödyllisiä. Meikkikuvien perässä tänne alunperin tulin mutta olen saanut niin paljon muutakin!
Moi ihana pööpö! :) Sun nimimerkki vain on niin symppis, olenko jo joskus aiemmin kysynyt mistä se on peräisin? Tulen aina hyvälle tuulelle kun näen sen, se kuulostaa sellaiselta ilmaisulta mitä me oltaisiin mun perheessä voitu käyttää kun minä ja siskot oltiin lapsia... "Pööpö" asia ei voi olla mikään kielteinen asia :)
Olipa kiinnostavaa kuulla vähän enemmän sinusta. Saksofoni on niiiiin ihana, särmikäs ja seksikäskin instrumentti..! Ihailen valtavasti muusikoita, niinkuin kaikkia taiteilijoita. Olisi niin cool osata soittaa tai luoda taidetta ylipäänsä. Tulen taiteilijaperheestä ja olisin hyvällä säkällä voinut olla taiteilija itsekin, mutta jäin puolitiehen ja voin toteuttaa luovuuttani "vain" juttujen kuten meikit, ruoka ja kirjoittaminen kautta.
Voin kuvitella miten mahtava tuo big band -kiertuekokemus on ollut. Menikö kaikki hyvin? Jäikö reissusta ystäviä? Kuulostaa mielettömältä että mulla ja blogilla olisi voinut olla vaikutusta sun rohkaistumiseen hakea big band -juttuun ja vaihto-opiskelijaksi... Jos niin on niin voin vain olla tosi iloinen :)
Vieläkö olet muuten Roomassa? Onko se koko lukuvuoden kestävä vaihto?
Ihanaa kun olet pysynyt mukana niin pitkään, toivottavasti saan pitää sut kyydissä niin kauan kuin Karkkipäivässä henki pihisee...! :) Sun nimimerkki on tosiaan jäänyt mieleen mulle jo ihan ekoina vuosina koska se on niin erilainen :) Upeaa kevättä Italiaan - mikäli olet vielä siellä :) Älä vedä gelato-övereitä, vaikka se vaara varmaan on kun ne on niin herkkuja... ^_^
Kiitos ihanasta vastauksesta ^_^ Nyt tulee pitkä vastaus, on niin monta kysymystä ja näköjään löhdin sivupoluille rönsyilemään vastaamisen lisäksi.
Taisin joskus pikaisesti kertoa nimimerkin tarinan, mutta otetaan tarkemmin tällä kertaa.:) Aku Ankassa oli joskus tarina keksijöistä, olisiko ollut kilpailu tms, joista yksi oli keksinyt laitteen jonka nimi oli naksupööpötin. Wikipediasta löytyi sitaatti, en olisikaan muistanut sanasta sanaan: "Isopyörän käänteentekevä naksupööpötin. Se vilkuttaa valojaan, naksuu, pööpöttää ja hetkuilee ympäriinsä. Se osaa myös jurnuttaa päiväkausia paikallaan."
Niveleni naksuvat ja lempipuuhaani on vaan hengailla kotona tekemättä mitään ihmeellistä. Pööpöily ja hetkuilu kuulostavat myös minulle ominaiselta toiminnalta, joten poikaystäväni antoi lempinimekseni pööpö. Hän sai vastavuoroisesti minulta lempinimen höplä, koska hän höplättää, tosin vain minun kanssani.:D Kihlasormuksissamme lukee "Pööpön" ja "Höplän" ja käytämme lempinimiä ja niiden lukuisia variaatioita vieläkin päivittäin. Reilun viikon päästä on jo meidän 8. hääpäivä. ^_^
Saksofoni on erittäin vahvasti osa mun identiteettiä, juuri tämä viikko on ollut viikon soittotauon jälkeen (kävimme mieheni siskon luona kylässä Fuerteventuralla <3) vähän haparointia, ja se vaikuttaa heti koko olemiseeni. Muusikkona itseään peilaa niin vahvasti soittamisen kautta, vaikka eihän sillä että osasinko tänään treeniluokassa soittaa hienoa bebop-linjaa vai en pitäisi olla arki-identiteettini kanssa mitään tekemistä. Mutta varsinkin täällä Roomassa kun minulta puuttuu lähes kokonaan muut kuin musiikkikontaktit, soittajaidentiteettini on ottanut vallan.
Vielä ei ole ollenkaan myöhäistä aloittaa uuden instrumentin opiskelu, ota rohkeasti yhteyttä esim. Pirkanmaan musiikkiopistoon jos soittaminen on haaveena! Olen todistanut niin monta tapausta vanhoista papoista jotka ovat eläkkeelle jäämisen kunniaksi ostaneet saksofonin ja aloittavat tyhjästä tai sitten he ovat joskus nuorena soittaneet ja palaavat nuoruuden harrastulsensa pariin. Sitä on ihana seurata vierestä. ^_^
Big band kiertue oli ihana! Organisaation puolella olisi ollut paljon parannettavaa (varsinkin kum Suomessa on tottunut siihen että aikataulut pitää ja kaikki toimii), mutta bändiläiset olivat aivan valtavan valveutuneita ja fiksuja nuoria ihmisiä. Keskustelimme politiikasta ja maailman menosta enkä olisi millään uskonut että ikähaarukka oli 18-26, ehkä Suomessa on asiat niin hyvin ettei politiikka jaksa kiinnostaa/kosketa teineja samalla tavalla kuin maailmalla. Meillä on facebookissa ryhmäkeskustelu missä edelleen jaetaan biisejä, vitsaillaan ja kaipaillaan, eli ystäviä sain ympäri maailmaa ja he olivat ilman muuta kiertueen parasta antia. Toki bändi oli myös mahtava.
Joo olen koko vuoden vaihdossa. Rooma on ollut hyvin erilainen kun etukäteen ajattelin, mutta olen iloinen että lähdin. Olen aina haaveillut nimenomaan Italiaan muuttamisesta, joten minua olisi jäänyt harmittamaan jos en olisi tätä mahdollisuutta käyttänyt. Roomalaiset ihmiset ovat paljon röyhkeämpiä ja itsekkäämpiä kuin suomalaiset, mikä tuli vähän yllätyksenä, varmasti pienemmissä kaupungeissa tunnelma on erilainen. Mutta kaupunki itsessään on upea ja koulussa olen viihtynyt, tosin pakko sanoa että Suomessa on erittäin kova taso varsinkin puhallinsoittajissa.:)
Kunhan kesä tulee niin minun on ehkä pakko vetää gelato-överit, sillä asunnossani ei ole ilmanvaihtoa! Koulu loppuu vasta heinäkuussa, joten lämpöä tulee riittämään vähän liikaakin. Ja älä huoli, en ole minnekään katoamassa, Karkkipäivä on varmaan se blogi jota lukisin jos minulla olisi aikaa seurata vain yhtä blogia. Voisin taas koittaa aktivoitua kommentoimosessa, niin helposti vaan lukee postauksen ja jättää kommentoimatta vaikka olisikin jotain sanottavaa.:)
Haha, oikolukeminen olisi näköjään paikallaan kun kommentoi kännykällä, pahoittelut hudeista :D
Ei mitään, korjasin muutaman joka osui silmään ^_^
Aaaws, siis niin mahtava tausta pööpö-nimellä..! "Naksupööpötin"... <3 <3 Siis ihana. :) Olenpa iloinen että kysyin niin sain kuulla näin hauskan "kehyskertomuksen" ^_^ Onnea tulevan hääpäivän johdosta Pööpölle ja Höplälle :) <3
Tsemppiä Roomaan, vaikka et varmaan sitä kaipaakaan. Voisin kuvitella että itse vähän ahdistuisin röyhkeiden ihmisten keskellä, mulle on jostain syystä muodostunutkin italialaisista sellainen vähän itsekeskeinen ja ylimielinen kuva. Mutta uskon, että suurissa kaupungeissa tällaiset ominaisuudet jostain syystä nostavat ihmisissä päätään ja pienemmissä yhteisöissä mentaliteetti on erilainen. Ja stereotypiat on tottakai muutenkin vähän sellaisia että joutaisivat romukoppaan... ;D Mutta eihän sille mitään voi että meille muodostuu eri ihmisryhmistä kuin itsestään tiettyjä mielikuvia. Jostain syystä juuri italialaisista ei ole minulle kummemmin välittynyt lämpöä ja sydämellisyyttä. Sattui juuri Italiassa se ihan kamala Couchsurfing-kokemuskin... Mutta sairaita ihmisiä voi olla kaikkialla, mulla ja Italialla on vain käynyt huono tuuri.
Nojoo, mutta nyt mä lähdin rönsyilemään.... :D Osaatko muuten italiaa vai käytkö jotain kansainvälistä luokkaa jossa kielenä englanti? Onko Roomassa kallista Suomeen verrattuna?
Huhhuh, voin kuvitella mitkä oltavat siellä on heinäkuun helteissä... No, kroppa tietysti mukautuu siihen kun olet paikan päällä, mutta joo, gelatosta voi olla extra-apua...! :D
Ihanaa Rooman kevättä toivotellen,
Sanni
Kiitos onnitteluista ja tsempistä! Olen kyllä kohdannut sydämellisiäkin ihmisiä, mutta he tuntuvat järjestään olevan muualta Italiasta. Esimerkiksi vuokraemäntäni tuo minulle lähes viikottain hedelmiä markkinoilta, leipää, jugurtteja, keksejä jne. Erittäin kultainen mamma.<3
Opiskelin alkeiskurssin verran italiaa ennen tänne muuttoani ja olen opiskellut itse esim. kääntämällä laulujen sanoja jo ennen sitä. Ymmärrän melko hyvin, varsinkin kun musiikin sanasto on joko italiaksi mikä on musiikin kansainvälinen kieli, ja jazz-sanasto on puolestaan englanniksi. Jollain muulla alalla olisi varmasti paljon vaikeampaa. Puhuminen on vaikeaa, sillä sanat eivät vaan löydy tarpeeksi nopeasti ja jos joku puhuu minulle englanniksi, en vaan osaa enää vaihtaa kieltä italiaan. Nyt joulun jälkeen olen tietoisesti yrittänyt puhua enemmän. Opiskelijoiden keskinäistä juttelua on Rooman murteen vuoksi (kaikki lyhennetään, esim. andiamo a mangiare = namo manja) vaikea ymmärtää, mutta virallinen asiointi kaupoissa ja vaikkapa sähköpostien kirjoittaminen alkaa jo pikkuhiljaa sujua.:) Muutama röyhkeä "Italiassa puhutaan italiaa" -henkilö on tullut vastaan, mutta pääosin ihmiset ovat kannustavia, vähän liiankin sillä he eivät korjaa jos teen virheitä.:D
Koulussa minut on otettu todella kivasti vastaan mistä olen iloinen. Lähinnä röyhkeys näkyy liikenteessä ja kadulla.
Aaww, no todellakin <3
Ohoh tuota Rooman murretta, tai oikeastaan sehän on ihan niinkuin suomen puhekieli tarkemmin ajatellen :D
Onko sun "luokalla" (en tiedä kutsutaanko niitä edes luokiksi...) muita ulkomaalaisia? Oletko muuten ehtinyt reissailla Italiassa paljon Rooman ulkopuolella? Ja pakko tietysti kysyä, pastamaasta kun puhutaan, että onko sieltä löytynyt ihan taivaallisia pastaruokia? ^_^ Itse muistan kuinka petyin kun päätin syksyn 2012 reppureissullani maistaa Italiassa yhden annoksen niin pastaa, pizzaa kuin risottoakin (vastoin ruokavaliotani), kun nyt tosiaan näiden ruokien kotimaassa olin, ja ne eivät maistuneet sen kummemmilta kuin Suomessakaan. No, yhden annoksen perusteella on tietysti turha sanoa mitään näiden ruokien tasosta maassa ylipäänsä, mutta huvitti vain kun olin asettanut niille niin suuret odotukset ja metsään meni :D
Vielä tekee mieli kysyä että onko sulla kämppistä vai asutko yksin?
Jazz-linjalla on tyttö Belgiasta, jonka kanssa minulla on pari yhteistä tuntia. Pop-linjalla on suomalainen tyttö (sattumalta samasta koulusta Suomessa, aloitimme eri aikaan emmekä sattuneet samoille kursseille niin emme tunteneet ennestään) ja syksyn ajan vaihdossa oli kaksi saksalaista tyttöä, myöskin pop-linjalla. Nyt keväällä koulussa aloitti puolalainen poika, jazz-saksofonisti hänkin. Ja lisäksi "pre academic" eli siis musiikkiopistotasolla, ei ammattiopiskelijoina, on vielä kourallinen ulkomaalaisia. Ainakin minun tunneillani opetus on pääosin italiaksi ja jos en ymmärrä, yrittävät italialaiset kääntää, mutta käännös on monesti niin suppea, että sen verran ymmärsin italiankielisestä puheesta itsekin.:D
Olen löytänyt muutaman edullisen ja hyvän ravintolan, mutta kyllä huonoakin ruokaa saa. Osalla ravintoloista ei esimerkiksi ole kunnon kiviuunia vaan pizzat ovat pakasteita, hinta on silti aivan sama kuin oikeassa pizzeriassa. Toisin kuin kuvittelin, hostariat eli "kotiruokapaikat" ovat lähes poikkeuksetta melko kalliita, eikä ruoka ole kovin hyvää.
Lähelläni on kiinalainen, josta saa lähes minkä tahansa annoksen 3-5 eurolla. Sieltä tulee monesti iltaisin haettua ruokaa.:)
Italialaiset ovat hirveän konservatiivisia ruoan suhteen, minkä varmaan tiesitkin. On vain ne tietyt ruokalajit joita saa joka ravintolassa. Parasta hupia on pelotella ihmisiä ananaspizzalla.^_^
Ai niin, ja ruoka on muutenkin sydämen asia, on kuulemma suuri loukkaus jos kieltäytyy kun joku kutsuu kotiinsa syömään. Täällä aamulla toivotetaan buongiorno ja lounaan jälkeen toivotetaan buona sera, eli ruoka rytmittää ihan konkreettisesti roomalaisten elämää.
Syksyn asuin sen suomalaisen tytön kanssa vuokraamassani kämpässä ja nyt kevääksi mieheni otti lomaa töistä ja muutti loppuvaihdon ajaksi tänne.<3
Vuokrat ovat muuten tosi kalliita keskustan alueella. Oma asuntoni on kaksio, muistaaksen vähäni reilu 40m², kilometrin päässä Colosseumilta. Tämä maksaa kaikkine jätehuoltomaksuineen, tv-veroineen yms. 950 euroa ja päälle sähkö ja kaasu, eli melko tarkalleen 1000 euroa kuussa ja tämä oli oikeasti halvinta mitä tältä seudulta löytyi. Lähempänä ydinkeskustaa vuokrien hinnat ovat vielä jotain ihan muuta. Ihan Helsingin hinnoissa täällä siis mennään.
Aikamoista olisi kyllä opiskella vieraalla kielellä, mitenkähän multa sujuisi... Ja siis vielä kielellä jota ei ole mitenkään kovin paljon opiskellut. Peukut sinulle :) Mutta musiikkihan on toisaalta oma univeraali kielensä... ^_^
Ohoh...! :-O Tuota en olisi Italiasta uskonut, jotenkin kuvittelin että pizza on heille suunnilleen pyhää... Joo, ja ananaspizza on varmasti pyhäinhäväistys XD Mä olen kuulunut just noihin häpäisijöihin... :D Mun pizzassa piti AINA olla ananasta :D Jotenkin pizza ei maistunut miltään jos siinä ei ollut jotain makeaa. :P
Oijjoi, onpas ihanaa että miehellesi oli mahdollista tulla sinne kanssasi loppuvaihdon ajaksi :) Ei varmasti ainakaan yhtään huononna jo upeaa kokemusta..! Ai hitsi, olisi niin kiva itsekin asua ukon kera jonkun aikaa ulkomailla, moniin asioihin (myös parisuhteessakin) saisi varmasti erilaista perspektiiviä.
Millähän italialaiset opiskelijat maksaa noita vuokria... Siellä ei käsittääkseni ole opintotukisysteemiä? Käyvätkö monet opiskelijat töissä koulun ohella? (Nyt tästä lähti ihan pieni "Rooman kirjeenvaihto" liikkeelle..! Mutta kun on niin kiinnostavaa kuulla opiskelusta ulkomailla :)
Joo, eihän paikalliset niihin ravintoloihin varmasti menekään, mutta kun turisteja riittää ympäri vuoden, niin sillä ei ole niin väliä että palaako sama asiakas enää takaisin. Tämän huomaa muutenkin asiakaspalvelussa, joka on välillä kovin tylyä ja välinpitämätöntä. Toki joukossa on taas ne ihanat poikkeukset!
Minulle myös ananasta pizzaan, kiitos! :D
On kyllä aivan ihanaa että mieheni pystyi tulemaan mukaan. Syyslukukausi on lyhyempi, joten oli järkevämpää tulla kevätlukukaudeksi tänne niin olimme vähemmän aikaa erossa. Toki kyllä mieheni pariin otteeseen kävi luonani jo syksyllä.:)
Meillä on kolme kissaa jotka aioimme alun perin ottaa mukaan, mutta rabies-rokotukset, eu-passit, lentoliput ja lentokoneeseen sopivat häkit kolmelle kissalle olisivat lopulta tulleet niin kalliiksi, että päädyimme jättämään mirrit mieheni äidille hoitoon. Ja nyt olemme vapaampia reissaamaan täällä ollessamme. Eli kissoja ikävöimme molemmat, mutta saammepahan ainakin ikävöidä yhdessä.:D
Niinpä, ja koulustakin joutuu maksamaan! Tosi monet asuvat vanhempiensa luona, monet jo työelämässä olevatkin käyvät puvut päällä töissä eivätkä ole vielä muuttaneet omaan asuntoon, ilmeisesti kotoa muutetaan sitten vasta avioliittoon. Luin jostakin että siinä sitten on miehillä ihmettelemistä kun mamma on hoitanut kolmikymppiseksi asti kaikki kotityöt ja paidan silittämiset, mutta vaimo onkin uraa tekevä bisnesnainen eikä ehdi hoitaa kotia kuten mamma.:D Italia on hitaasti matkalla kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.^_^
Jos koulu on eri paikkakunnalla kuin missä vanhemmat asuvat, niin soluasuntoja ja jopa jaettuja huoneita on myös paljon. Itse en voisi kuvitellakaan jakavani huonetta ventovieraan kanssa. Introverttinä tarvitsen sen oman rauhan ja tilan missä saan jättää tavarani lojumaan jos ei juuri sillä hetkellä huvita pistää tavaroita paikoilleen. Ja entä jos kämppis kuorsaa..! Tosi monet käyvät junalla lähikunnista koulussa, tai ajavat autolla. Töissäkäynnistä en tiedä, toki musiikkialalla monet keikkailevat koulun ohessa, mutta luulisin että ehkä vanhemmat ennemminkin maksavat koulun ja vuokran. Mutta tämä on nyt mutuilua.:)
Minusta on ollut vain mukava jakaa pieniä arjen yksityiskohtia Roomasta, on ihana kirjoittaa suomeksi! On oikeasti aika rankkaa kun joutuu puljaamaan kolmen kielen kanssa koko ajan. Ääidinkieli tuntuu ihanalta tauolta ja niin helpolta kun ei tarvitse miettiä, että miten tämä asia kuuluu sanoa englanniksi tai italiaksi. Ja tarkoitan siis sitä, että asiat ilmaistaan eri kielillä eri tavoin eikä melkeinpä mitään voi vaan suoraan kääntää. Ja englannin kanssa täytyy koittaa yleensä pitää kieli melko simppelinä, että italialaiset pysyvät mukana. Ei liian monimutkaisia lauserakenteita tai vaikeita sanoja.^_^
Onpa muuten hyvä juttu että teillä on mahdollisuus saada kissat jonnekin tutulle ihmiselle hoitoon, äidilläni on kaksi kissaa mutta ei yhtään tuttua joka pystysi niitä hoitamaan ja kissapensionaatista tulee aika kivasti kuluja joka kerta kun äiti lähtee lomailemaan... Kissojen hoitokulut melkein tuplaavat viikon lomamatkan hinnan. Onnekkaita ne joilla on kissahoidolle myönteisiä ystäviä tai sukulaisia ^_^ Hoitopaikka tutun luona on varmasti mukavampaa myös lemmikillekin.
Kuinka usein muuten tsekkailette kissojen vointia miehesi äidiltä? :) Voin kyllä kuvitella miten paljon voi tulla kissamuksia ikävä noin pitkän erossaolon aikana, itse ikävöin hoito-chihujeni perään jo kuukauden matkalla ja soittelen niiden emännälle eli siskolleni että onhan kaikki kunnossa. :)
Oletko saanut paikallisista helposti ystäviä? Miten italialaiset muuten yleisesti suhtautuvat suomalaisiin?
Ja hei, tämä muuten kiinnostaa (viimekesäisten eurooppalaisten alkoholinkäyttöhavaintojeni jälkeen); onko Italiassa tavallista että juodaan päivittäin viiniä (tai muuta alkoholia)? Onko viini tavallinen ruokajuoma arkenakin, niinkuin Ranskassa? Minähän hämmästelin kun Sveitsissäkin oli ihan tavallista pysähtyä kesken alppivaelluksen rinneravintolaan ottamaan lasillinen tai pari, ja sitten jatkui reippailu. Pariisissa asuva ystäväni kertoi, että Ranskassa joidenkin kuntosalien yhteydessä on baari, johon ihmiset jäävät drinkeille treenin jälkeen (!). Olen käynyt Italiassa niin harvoja kertoja että ei ole tullut kiinnitettyä huomiota paikallisten alkoholitottumuksiin, onko viini sielläkin yhtä itsestäänselvä perusneste kuin vesi meillä päin.
Jaetut huoneet... joo ei kiitos. Itse olen yhden vuoden verran elämässäni asunut solukämpässä ja pari vuotta yhden kämppiksen kanssa, ja se ei kyllä ollut mun juttu (mutta taloudellisista syistä pakollista). Siis jo pelkkä samassa asunnossa asuminen ei-välittömään-perheeseen kuuluvien kanssa oli tosi rasittavaa, puhumattakaan siitä että jakaisi huoneen... Ei, täytyy olla oma tila.
Puhuuko sun mies muuten italiaa? Miten Roomassa pärjää yleisesti englannilla? Mä muistelen että englannin kielen taito (ja halukkuus puhua sitä) on huomattavasti heikompi Italiassa kuin Kreikassa.
Nyt saat "harjoitella" ihan kunnolla suomea mutta vielä yksi kysymys: mitä meinaat tehdä Suomessa kun palaat? Jatkuvatko opinnot vielä?
Joo kissoja on kyllä kovin ikävä.<3 Syksyllä videopuhelut mieheni kanssa oli enimmäkseen kissojen näkemistä varten, ja kyllä anoppikin laittaa kuvia kun muistuttelee.:) Miehelläni on välillä keikkoja Suomessa (hänkin on muusikko), joten hän pääsee käymään kissojen luona aina välillä. Olen miettinyt pääsiäisen viettämistä Suomessa, sillä miehelläni loppuu kiertue niihin aikoihin kun mulla alkaa pääsiäisloma, joten hän olisi jo siellä valmiina. Täältä suunnasta saa vielä edullisia lentojakin kun ei kukaan lähde Roomasta pääsiäisenä Suomeen.^_^
Ja joo, meillä on aina ollut joko naapuri tai ystävä joka kissoja voi hoitaa meillä kotona, tai sitten pidempien reissujen ajaksi ollaan viety kissat sukulaisten hoitoon. Mieheni äiti pelkäsi aiemmin kissoja lapsuuden trauman vuoksi, mutta tässä vuosien kuluessa (kissat täyttävät tänä vuonna 9 vuotta) hän on suorastaan rakastunut niihin ja oli erittäin onnellinen siitä että sai kissat hoitoon.^_^
Italialaiset eivät tunnu tietävän Suomesta kauheasti mitään. Jos he jotain tietävät, niin sen että siellä on kallista ja kylmää. Meidän koulusta tehtiin kiertue ympäri Eurooppaa reilu vuosi sitten, ja siihen osallistuneet kävivät mun suomalaisessa koulussa, ja kiertueelle osallistuneet ovat kehuneet kuinka ystävällisesti heidät siellä otettiin vastaan. Mulla on muutama hyvä kaveri paikallisissa, moikkailututtuja enemmän. En ole mitenkään yltiösosiaalinen, joten en ole mitenkään erityisen aktiivisesti uusia kontakteja luonut, näillä pärjään aivan hyvin.:)
Olisin odottanut enemmän huomiota yöelämässä, sillä mulla on tosi pitkät blondit hiukset (kesän big band kiertueella sain kommentteja melkein raivostuttavassa määrin), mutta huomio tulee yleensä maahanmuuttajilta, Bangladeshista, Intiasta ja sieltä suunnalta tulleilta. Roomalaiset on vähän sisäänpäin kääntynyttä porukkaa.:D
Kyllä täällä ruoan kanssa usein otetaan viiniä, mutta opiskelijabudjetti rajoittaa kavereiden viininjuontia. Luulisin, että täällä on myös aika vapaa suhtautuminen viiniin ruokajuomana, mutta en tosiaan pääse sitä todistamaan opiskelijaporukassa.
Fuerteventuralla oli ihan normaalia juoda yksi olut ja lähteä autolla kotiin, ja alkoholia taisi mennä paikallisilla useampia annoksia joka päivä.
Joo, on kämppisasuminen rankkaa, varsinkin jos elämisen rytmi on ihan erilainen ja jos joustaminen ei ole molemminpuolista. Saati sitten jaettu huone, apua!
Roomassa on ihmisiä jotka osaavat hyvin englantia, mutta silti vähättelevät osaamistaan. Ehkä se on vain rutiinin puutetta, muistan kyllä itsekin pitkän puhumattomuuden jälkeen haparoineeni juuri rutiinin puutteen vuoksi. Sitten on ihmisiä jotka eivät osaa käytännössä ollenkaan, esimerkiksi kerran yritin ostaa apteekista särkylääkettä kysymällä "painkillers" koska italiassa ei ole sanaa särkylääkkeelle. Myyjä ei ymmärtänyt, jouduin pyytämään aspirina, vaikka en aspiriinia olisi halunnut, mutta en tiennyt mikä on ibuprofeeni italiaksi.:D
Sitten on ihmiset jotka puhuvat todella hyvää englantia, esimerkiksi saksofoniopettajani. Hän on varmaan jo pitkälti yli 70-vuotias ja käyttää sellaisia sanoja jotka kyllä ymmärrän, mutta joita en osaisi itse puhuessani käyttää.
Kaupoissa ja ravintoloissa yleensä pärjää tosi hyvin englannilla ja se tekee kielen opettelemisesta hankalaa, sillä he vaihtavat tosi herkästi kielen englantiin kun huomaavat, että en ole italialainen.
Mieheni ei ole opiskellut muuten kuin ihan vähän duolingolla, mutta sanoi ymmärtävänsä kyllä joitakin palasia keskusteluista. Mutta englannilla tosiaan pärjää ihan kiitettävästi täällä.:)
Joo mulla on yksi vuosi opiskeluita vielä jäljellä, pitää tehdä opinnäytetyö, b-tutkinto ja tältä vuodelta rästiin jääneet pedagogiset opinnot ensi vuoden pedagogiikkatuntien lisäksi. Sitten katsotaan mitä tapahtuu. Mulla on yhdessä yksityisessä musiikkiopistossa pari opetuspäivää, lisäksi keikkoja ja toivottavasti lisää opetushommia valmistumisen jälkeen, katsotaan mihin se riittää.:) Maisteriopinnot Sibelius-Akatemialla jossain vaiheessa kiinnostaisivat, mutta jazz-osastolle en ole tarpeeksi jazz (tai sillä tavalla jazz kun he haluavat) ja musiikkikasvatukseen en ole tarpeeksi multi-instrumentalisti, lähinnä pianolla säestäminen ei ole riittävällä tasolla, ja laulua pitäisi myös treenata. Mutta katsellaan, vielä tässä on aikaa.:)
Mä luen tän maanantai-iltana kun olen taas koneella :) Vietän viikonlopun piippukodassa Posion Korouomalla :) <3
Kuulostaa ihanalta, toivottavasti oli ihana viikonloppu!:)
Oli kyllä :) <3
Huomenet Ylläkseltä :) Nyt vasta ehdin tämän lukemaan, maanantai-iltana en avannutkaan konetta vielä ollenkaan ja eilinen meni Ylläkseen tutustuessa. Tätä kirjoittaessani olen istunut hotellin aamiaisella jo 20 minuuttia odottaen toiveikkaana että eilisillan buffet-mätön jättämä möykky alkaisi vihdoin hellittää mutta ei ole vieläkään oikein ruokahalua... Noo, mättöähkyt kuuluvat välillä elämään, noutopöytien kirous ^_^
On kyllä niin kiinnostavia nämä jutut joita kerrot :) Rooma on tänään varmasti ihan erilainen kuin vuonna 1999, vai olikohan se 1998 kun itse siellä kävin, vähintään englannin kielen puhe-halukkuuden suhteen. Onpa jännä juttu muuten ettei italian kielessä ole sanaa särkylääkkeelle... Siellä siis puhutaan särkylääkkeistä vain niiden vaikuttavien aineiden nimillä..?
Mitä vaaleahiuksisiin naisiin kohdistettavaan huomioon tulee, Kreikassakaan ei vaalea turistinainen herätä (enää) juuri mitään huomiota verrattuna niihin aikoihin kun aloin Kreikassa 90-luvun loppupuolella reissaamaan. Ei sillä että mitään huomiota kaipaisinkaan, mutta olen vain pannut merkille totaalisen muutoksen. Kovin paljon en ole muissa Välimeren maissa reissannut mutta en muista että olisin Espanjassa tai Italiassakaan saanut viime vuosien reissuilla erityishuomiota. Kreikassa vanhat papat ottavat silloin tällöin kontaktia ja tulevat jutustelemaan, oman ikäiset miehet ei.
Oliko sun mies muuten yhtään mustasukkainen ennenkuin tuli itse asumaan sun kanssa Roomaan..?
Toivottavasti pääset pääsiäiseksi kotiin kissojen luokse :) Lennätkö Norskilla? Kyllä tämä halpalentoyhtiöiden aikakausi vain on tehnyt helpoksi Euroopassa matkustuksen... Harmi kun lipun hintaan ei kuulu lentoahdistuksen lievennys...
Kello on 9.36 ja olen nyt istunut tässä tunnin saamatta edes kahvikupillista alas (on muuten hemmetin pahaa kahvia, olen koko aamun miettinyt mitä paikan runsaslukuiset ranskalaisvieraat ovat hotellin kahvista mieltä...) No, ei pidä valittaa, se on rumaa :) Nälkä varmaan pamahtaa päälle sopivasti sitten kun aamiaistarjoilu loppuu.
Mukavaa keskiviikkoa Roomaan :) Mulla on tänään ohjelmassa rinteessä kuvaamista ja toivon mukaan ei kovin paljon palelemista ^_^
Joo, särkylääkkeistä puhutaan lääkeaineiden nimillä. En tiedä onko muilla lääkkeillä omia yleisnimityksiään vai puhutaanko niistäkin lääkkeen nimellä tai vaikuttavan aineen nimellä.
Varmasti vaaleat hiukset muuttuvat vähemmän ihmetystä aiheuttaviksi kun värjääminen yleistyy ja amerikkalaisia ja englantilaisia sarjoja ja leffoja katsotaan enemmän, jolloin blondius ei ole niin ihmeellistä kun siihen törmää useammin. :) Itsekin olen suorastaan helpottunut siitä, että saan kulkea kadulla rauhassa. Muodokas ystäväni sen sijaan saa jatkuvasti huuteluita peräänsä, ilmeisesti naisellinen vartalo on kovassa huudossa.:D
Mieheni ei ole pätkääkään mustasukkaista sorttia, joten ei ollut sitä ongelmaa. Ikävöimme kovasti molemmin puolin ja viestittelimme pitkin päivää kuulumisia, niin ei mustasukkaisuudelle ollut muutenkaan pienintäkään syytä. Lähinnä mieheni oli huolissaan turvallisuudestani, kun kaduilla on jonkin verran kodittomia ja Rooma on tunnettu taskuvarkaistaan. Olen onneksi sen verran nuori ja erityisesti nuoren näköinen (se varmaan liittyy siihen vaaleuteen, minua luullaan jatkuvasti nuoremmaksi kuin olenkaan), niin en saa varkaita kimppuuni. Varmaan keski-ikäiset turistimiehet koetaan parhaiksi kohteiksi.
Muuten, tuli mieleeni, että yksin kulkiessani ravintoloiden sisäänheittäjät puhuttelevat "madamina" ja ovat kohteliaita, mutta jos seurueessa on yksikään mies, ravintoloiden työntekijät puhuvat vain hänelle. Suomalaisena tuntuu erittäin kummalliselta, että ei tule kohdatuksi yhdenvertaisena asiakkaana miehen kanssa. EIkä sillä ole merkitystä että onko seurueessa esim. kaksi naista ja yksi mies ja ollaan kavereiden kesken illallisella, mies on se jota puhutellaan. Ja italialaiset nuoret miehet ovat ihmeissään kun heille kertoo. He eivät ole tietenkään koskaan tulleet ajatelleeksi, sillä ovat se "etuoikeutettu" osapuoli.
Joo ostin liput, eli lähden pääsiäiseksi kotiin! Norskilla lennän, se on käytännössä aina halvin, varsinkin jos ostaa lipun jonkun alen aikaan. Ja pidän todella paljon siitä, ettei Norski kikkaile hintojen kanssa, eli hinta ei ole seuraavalla kerralla kalliimpi jos katson samaa lentoa uudestaan.
Ihanalta näytti sun Lappikuvat! Ylläksellä on tullutkin oltua juuri samalla puolella tunturia parina vuonna Boston Promenaden Huipulla Puhaltaa -tapahtumassa soittamassa ja laskemassa. Tänä vuonna en tietenkään pääse (solistina olisi mm. ihana Sami Saari, voi itku!), mulla on vähän erilaiset kevätsäät tänä vuonna! ^_^
Tosi harmi että missasit revontulet, hassua että et Kuopiossa ole revontulia nähnyt! Itse muistan kyllä revontulia lapsuudestani. Olen kotoisin Kainuusta, mikä ei nyt niin kovin kaukana Kuopiosta ole kuitenkaan.:)
Heheh, meneeköhän se koskaan pois muodOsta... ^_^ :) Kyllä minäkin ihan heteronaisena ihailen naisellisia vartaloita, ei sen puoleen :)
Mun mies on aika lailla samalla asenteella mun reissuilujen suhteen, ei ole tippaakaan mustasukkainen mutta huolissaan mun turvallisuudesta, johon voi olla syytäkin kun olen luonteeltani niin kaikista-hyvää-uskova ja lähden rohkeasti vaikka millaisten uusien tuttavuuksien mukaan. Vaikka on jo pari ikävääkin kokemusta plakkarissa ja muutamia arveluttavia tyyppejä, niin silti vain mun yleissuhtautuminen ihmisiin ei muutu vaan mun on aina hirveän vaikea uskoa ihmisistä pahaa. Myönteisyys on totta kai hyvä asia mutta toisaalta mulla pitäisi ehkä olla paremmat itsesuojeluvaistot, maailma ei ikävä kyllä toimi niin että kaikki ihmiset tahtovat hyvää. :/ Nojoo, nyt tämä lähti jo sivuraiteille...
Onpa jännä juttu tuo mitä kerroit ravintoloiden henkilökunnan huomiosta kun seurueessa on miesjäseniä. Aloin miettiä olenko kohdannut vastaavaa Kreikassa mutta ei tule mieleen. Me elämme täällä pohjoisessa jo aika hyvin tasa-arvoisessa oloissa mutta onhan se niin että monissa muissa maissa (rohkenisin jopa veikata että koko maapallon mittakaavassa suurimmassa osassa) mies on edelleen vahvempi ja arvostetumpi sukupuoli.
Lopulta tasa-arvoisuus on ihan nuori juttu maailman historiassa... On se hullua. Me olemme syntyneet olosuhteisiin joissa pidämme sitä itsestäänselvänä mutta ei tarvitse mennä kuin 1-2 sukupolvea taaksepäin niin naisen asema oli jotain ihan muuta. Menee vielä varmasti kauan ennen kuin voidaan puhua täysin yleisesti vallitsevasta samanarvoisuudesta miehen ja naisen välillä. (Sun Rooma-jutut kirvoittaa kiinnostavia keskusteluja ^_^)
Norskista - mä juuri eilen varasin paluulipuuni Kreikasta ja jo 20 euron hinnannousu harmitti ^_^ No, siinä oli vuorokauden viive kun olin edellisen kerran lippuja katsonut ja sen kaikkein hintaluokan liput oli sitten menneet. No, jos jättää yhden tavernaillallisen väliin niin saa 20 euroa takaisin... :D
Kivaa että pääset pääsiäiseksi kotiin kizzoja paijailemaan. :) Mullakin on aina reissuissa ihan tuhottoman ikävä sisareni chihuja joiden sijaisäitinä toimin niin tiheästi että ne ovat vähän niinkuin omia ^_^ Tekisi mieli hankkia siskolle älypuhelin ihan vain siksi että saisin säännöllisiä kuvaterveisiä koirilta :) (...meidän museoperheessä kaikilla on aina ollut antiikkiset luurit ja mä olin eka joka hankki älypuhelimen...)
Harmi etten osunut Ylläkselle tuon Boston Promenaden konsertin aikaan, olisin todellakin mennyt :) Se onkin näköjään juuri tällä viikolla. Mulle jäi muuten Posion & Ylläksen reissusta ihan kamala Lappi-kuume, jo kesä-Lappi on aiemmin hurmannut ja Lapissa on aina tuntunut sellainen ihan omanlainen tunnelma mutta nyt rakkaus sinetöitiin oikein huurteen kera ^_^ Ihanaa että saa asua näin monipuolisia maisemia tarjoavassa maassa, Lappi on ihan oma maailmansa. Mä olen tosi ääripäiden ihminen: yhtäältä rakastan oikein kuumaa kesää ja aurinkoa mallia Kreikka, toisaalta komeat miinusasteet, tykkylumiset maastot ja pakkasen nipistely poskilla viehättävät.
Revontulista - joo, en ole ikinä nähnyt niitä Kuopion leveysasteilla, tai siis muuallakaan ennen Posiota. Mä en kai vain ole ollut koskaan ulkona oikeaan aikaan... :p Yksi ystäväni on kuvannut todella komeita revontulia Ahvenanmaallakin, eli kyllä niitä näkee niinkin etelässä, mutta minun elämänpolulleni ne eivät näemmä ole halunneet kuulua... No, olen nähnyt paljon muita upeita juttuja. :) Ja kyllä mä ne kunnon revontuletkin vielä jonain päivänä raksin listalta, siihen uskon :) <3
Niinpä, kyllähän naisvartalot ovat kauniita, eihän siitä mihinkään pääse.^_^
Hauskaa, juuri kun olin kirjoittanut että hiukseni eivät kerää täällä huomiota, niin eilen kadulla vastaan tuli vanha pappa joka nauraen ihmetteli hiuksiani ja kehui niitä kauniiksi. Eli vanhat herrasmiehet ovat täälläkin ne, jotka ottavat kontaktia.:)
Kyllähän sitä aina haluaisi uskoa ihmisistä hyvää, mutta kaikki eivät tosiaan ole valitettavasti sen arvoisia. Vanhempani ovat tulleet Rooman reissuillaan huijatuksi useamman kerran, ei onneksi puhuta suurista rahasummista. Nyt he osaavat jo varoa näitä "bensa loppui ja minun täytyy päästä bisnestapaamiseen" -tyyppejä, jotka ovat tarkkaan harjoitelleet tarinansa, jolla rahastavat hyväuskoisia turisteja.
Jotenkin minusta oli niin kuvaavaa, että tämä etruskiprinssi paljastui arvovaltaiseksi naiseksi -keissi tapahtui Italiassa: http://yle.fi/uutiset/3-7014874
Tuo juttu sai minun silmäni avautumaan. Jotenkin olen taipuvaisempi ajattelemaan, että nainen on ennenkin voinut teoillaan nousta korkeaan asemaan yhteiskunnassa ja joissain kulttuureissa jopa olla aivan tasavertainen yhteiskunnan jäsen ja että nyt eletään joissain määrin naisten aseman suhteen taantumaa, joka loppuu kyllä aikanaan. Varmasti siihen menee aikaa, mutta nuoret ihmiset ovat pääosin erittäin suvaitsevaisia ja monikulttuurisuuden kannalla, näkeehän sen Brexitin ja Trumpin äänestäjien ikäjakaumasta. Vanhemmat ihmiset haikailevat menneisiin aikoihin ja pelkäävät uutta, kun taas nuoret ovat kasvaneet netin kautta osaksi globaalia yhteiskuntaa.
Jazzin/kevyen musiikin piireissä saan silloin tällöin aina ihmetteleviä kommentteja siitä, kuinka hyvä soittaja olenkaan. Niistä tulee sellainen olo, että koska olen nuori (tai ainakin nuorelta nättävä) nainen, ei kuulija odottanut, että osaisin soittaa. Ennen minusta oli hauskaa rikkoa ennakkoluuloja, mutta kun tämä ilmiö seurasi ihan ammattiopintoihin asti, alkoi se jopa suututtaa minua. Kommenteista tulee sellainen olo, että jos olisin mies ja soittaisin yhtä hyvin, ei se olisi yhtä suuri ihmetyksen aihe. Enkä nyt siis tarkoita sitä, että kehut ylipäänsä olisivat huonoja, olen saanut ihan vilpittömiä kehuja joista tulee hyvä mieli, erityisesti kun joku antaa jonkun konkreettisen kehun, esimerkiksi soundiin tai rytmiikkaan liittyen. Vaan tarkoitan sitä, kun kuulija (poikkeuksetta vanhempi mieshenkilö) jää vaan suu auki tuijottamaan ja hokemaan "oho, sinähän osaat soittaa" -tyyppisiä tyhjänpäiväisyyksiä. Nyt lähdin rönsyilemään, mutta pointtina, että yllättäen olen Roomassa tullut kohdatuksi hyvänä muusikkona, kun taas Suomessa (toki olen siellä asunut paljon kauemmin, joten näitä kohtaamisiakin on paljon enemmän) olen tullut monesti kohdatuksi hyvänä _nais_muusikkona, vaikka kuvittelisi asian olevan päin vastoin.
20 euroa ei tosiaan onneksi maailmaa kaada. ^_^ Itsekin olisin saanut aiemmin vähän halvemmat lennot, mutta en uskaltanut varata ennen kuin tiesin koulun aikataulut varmaksi. No, varmaksi ja varmaksi, lippujen varaamisen jälkeen sain viestin että tammikuisen maanjäristyksen takia perutut tunnit pidetään pääsiäislomalla. No, en ole kuin yhdeltä tunnilta pois, joten olen iloinen että ostin liput ennen niin ei tarvitse empiä että voinko ottaa paluulennon vasta sen jälkeen.:)
Mieheni myös vihaa kosketusnäyttöjä. Hän osti juuri Suomessa käydessään Huuto.netistä puhelimen, jossa on qwerty-näppäimistö, rikki menneen samanlaisen tilalle. Nyt hän musertui, sillä WhatsApp ilmoitti, että ei enää tue kyseistä puhelinmallia kesäkuun jälkeen. Hän on tarkan markan miehiä ja WhatsApp on hänen mieleensä ilmaisten viestien, kuvien ja videoiden vuoksi. Pitää koittaa löytää hänelle näppäinpuhelin johon sen saa asennettua kunhan kesä koittaa.:)
Joo facebook -virrassani on jo bändiläisten kuvia Ylläkseltä ja pieni kateus tulee siitä, etten ole mukana tällä kertaa. ^_^ Olisi ollut varmasti mahtava reissu jälleen. Mulla on melko sama, aurinkoinen pakkassää ja kevättalvi on todella mukava vuodenaika ja kuumat kesäpäivät miellyttävät myös, mutta eri tavalla. Täällä ihmisillä on niin hassu suhtautuminen kylmyyteen. Ihmiset kulkevat Suomen kesää vastaavissa olosuhteissa lämpimämmin pukeutuneina kuin suomalaisteinit -20 asteen pakkasessa. Ja pyöräilijöillä on huivi naaman edessä jo +10 asteessa. ^_^ Minusta on suorastaan ihanaa, kun pääsee pakkassäästä kuoriutumaan toppakerroksista takkatulen lämpöön, juomaan kaakaota ja lukemaan kirjaa tukka pipon sotkemana. Jotenkin sitä arvostaa paljon enemmän kun joutuu olemaan siitä erossa. En malta odottaa ensi talven mökkireissuja ja lumessa peuhaamista.:)
Ihan varmasti saat vielä nähdä kunnon revontulet! Kyllähän niitä tosiaan etelämmässäkin näkee, sitten kannattaa vaan ajaa kauas valosaasteesta niin näkee ne mahdollisimman kirkkaana.:) Jostain voi varmasti myös tilata jonkun hälyttimen, joka ilmoittaa kun revontulia on mahdollista nähdä!
Tuo Etruskihauta-juttu oli todella mielenkiintoinen, kiitos kun linkkasit (mun yleissivistys on kasvanut varmaan potenssiin 10 kiitos lukijoideni... ^_^) Ainoa tuntemani historian naishallitsija taitaa olla Kleopatra... Onhan heitä kaikella todennäköisyydellä ollut olemassa enemmän, ja arvovaltaisessa / miesten kanssa samanarvoisessa asemassa olevia naisia ylipäänsä. Totta, että se mitä koemme tällä hetkellä voikin olla naisen aseman kannalta taantumaa. Tässä taas yksi aihealue johon olisi tosi mielenkiintoista perehtyä... Minullahan ei ole akateemista taustaa mutta olen usein haaveillut siitä että pääsisi opiskelemaan yliopistoon joitain kursseja ihan vain sivistyksen ja oman mielenkiinnon kannalta. Jep, avoin yliopisto on mahdollisuus....
Aikamoinen tuo asenne jolla olet (välillä) tullut kohdatuksi muusikkona. Voin uskoa että tuollainen ärsyttää. Mutta tiedätkö mitä, mulle tuli näitä lukiessa yhtäkkiä mieleen, että voi kun näkisin sinut joskus soittamassa :) Ei siis todellakaan siksi että pääsisin ihmettelemään kun "noin nuori ja vielä nainen" osaa soittaa hyvin :D, vaan ylipäänsä olisi tosi hauskaa päästä sun keikalle :) :) Rakastan musiikkia ja, no, ylipäänsä kaikki taideammatit aikaansaavat minussa suurta ihailua ja kunnioitusta, minusta on vain ihan mieletöntä että joku osaa soittaa, piirtää, säveltää, kirjoittaa, laulaa, maalata, näytellä... Olen syntynyt taiteilijaperheeseen mutta meistä lapsista ei kenestäkään tullut sellaista, no ehkä nuorimmassa on vähän taiteilijan virkaa, mutta kaikki meistä ovat kasvaneet taiteen ympäröimänä ja sen arvostukseen.
Kun sinua on seuraavan kerran mahdollista nähdä jossain konsertissa Suomessa niin laitahan ihmeessä viestiä. :)
Ihan sama Kreikassa ^_^ Odotan mielenkiinnolla miten ihmiset ovat pukeutuneet nyt huhtikuussa... Ystäväni jo varoitti minua että "It will be freezing"... Joo, meidän juhannuslämpötilat varmasti vähintään. :)
Tulee tämä kyllä varmasti olemaan viilein kokemani Kreikan reissu. Shortsit ja sandaalit jätän kotiin. Käsimatkatavaralla matkustus tulee olemaan haasteellista tällä kertaa... Tai jopa mahdotonta. Paksumpaa ja lämpimämpää kampetta kun ei oikein saa niin pieneen tilaan kuin topit ja varvassandaalit... :P Ei sillä ettenkö voisi maksaa sen 18 euron (?) laukkumaksun mutta kun on vain niin paljon kätevämpää matkustaa käsimatkatavaralla ^_^ Paljonko sulla muuten lähti tavaraa mukaan Roomaan?
Eihän mullakaan historian osalta mitään oikeaa tietoa tai koulutusta ole, mututuntumalla ja wikipedialla mennään.:D Mutta voisin kuvitella, että ihmislajin alkuvaiheessa on keskitytty selviytymiseen ja ruoan hankkimiseen, niin siinä ei olla paljoa ehditty sukupuolten välistä asetelmaa miettiä. Tarkoitan, että kun nykyisin elämä ei ole pedoilta suojautumista ja ruoasta taistelemista, niin ehditään miettiä tällaisiakin asioita enemmän.
Ja kristinusko, vaikka on paljon hyvääkin toki tuonut, on varmasti omalta osaltaan heikentänyt naisen asemaa, esimerkiksi juuri etruskinaiset olivat ilmeisesti hyvinkin vapaita toimimaan itsenäisesti. Katolisessa kirkossa ei ole naispappeja, (konkreettinen esimerkki: pääsimme sattumalta paavin pitämään messuun olemalla Pietarinkirkolla oikeaan aikaan. Munkit olivat kirkon etuosassa ja kulkivat kulkueessa paavin perässä messuun kun taas nunnat olivat muun kirkkokansan joukossa.) naisen tärkein tehtävä on ollut olla siveellinen ja pyhä, kuten Neitsyt Maria. Siitä, ettei papit saa mennä naimisiin tulee väkisin sellainen mielikuva, että naiset ovat jollain tapaa haitallisia papin työlle. Seksuaalisuus ylipäänsä on jotain likaista ja kiellettyä. Tosi vaikea yrittää pukea näitä ajatuksia sanoiksi, toivottavasti saat kiinni mun pointista.:)
Voi että, olisipa ihanaa jos joskus pääsisit katsomaan mua keikalle! Jos aikataulut vaan passaa, olisi mahtavaa jos vaikka haluaisit tehdä keikkameikin mulle. ^_^ Ilmoittelen sitten kun on jotain ilmoitettavaa, ainakin mun B-tutkintokonsertti on tulossa ensi keväänä. Muuten keikkakalenteri on huolestuttavan tyhjä syksyn osalta, ehkä se korjaantuu kun olen taas Suomessa.:D
Haha, ja Kreikka on vielä etelämpänä kuin Rooma. ^_^ Täällä on jo Suomen toukokuuta vastaavat kelit. Illat ja aamut on toki viileämpiä kuin Suomessa, kun siellä aurinko laskee niin myöhään ja nousee aikaisin, niin lämpötilaerot eivät ole niin selkeitä.
Mä tulin kesävaatteiden ja välttämättömyyksien kanssa yhdellä ruumaan menevällä laukulla ja käsimatkatavaroina oli reppu, alttosaksofoni ja huilu sen sivutaskussa. Rooman metrosta ei kaikilla asemilla pääse kiipeämättä portaita, vinkkinä kaikille jotka haluavat olla kuten minä ja säästää taksimatkan hinnan. Oli aikamoinen operaatio takki päällä (se ei tietenkään Rooman päässä mahtunut ääriään myöten täynnä oleviin laukkuihin) syyskuun helteessä roudata laukkua, soitinta ja reppua julkisissa ja tietty kävellä loppumatka.^_^
Mieheni toi villapaitaa, jumppakuminauhaa, sopraanosaksofonin ja muuta pientä tullessaan käymään kuukauden. Otin alusta asti asenteen, että ostan täältä kaiken mikä ei maksa paljon ja minkä raahaamisessa ei olisi mitään järkeä. Esimerkiksi lakanoita ja pyyhkeitä en ottanut ollenkaan mukaan, asunnosta löytyi onneksi yhdet molempia niin pärjäsin niillä kunnes pääsin käymään Ikeassa.:)
Totta :)
Saan kyllä, oikein hyvin :) Aika mahtava kokemus muuten päästä paavin pitämään messuun...!
Kristinuskon, samoin kuin islaminkin, vaikutus naisen asemaan on tosiaan ilmeinen. Ah, kun olisi tosiaan pari rinnakkaiselämää tässä ohella niin ehtisi perehtyä kaikkeen mikä kiinnostaa :) Nuorempana mä uppouduin totaalisesti moniin kiinnostuksen kohteisiin ja ahmin pinoittain kirjoja (antiikin mytologia, W.A. Mozartin elämä, dinosaurukset...! Muutamia mainitakseni :)) mutta internet-aikakausi muutti tämän. :( Hullua - nyt kun olisi tuhat kertaa helpompi saada asioista tietoa, en jaksakaan enää syventyä. Internet tarjoaa liikaa vaihtoehtoja, liikaa tietoa, liikaa puuhastelua jonne voi kadota sen sijaan että keskittyisi siihen mihin haluaisi täsmäperehtyä. :( Tämä on suurimpia surujani viime vuosikymmenellä. Mutta eipä siitä sen enempää....
Säästä - mun piti äsken kaivaa vuoden 2006 valokuva-albumi esiin ja katsoa mitä mulla on ollut päällä sen ainoan kerran kun olen ollut keväällä Kreikassa ^_^ Että osaan pakata. Ateenalainen ystäväni Marianna sanoi että "Älä nyt shortseja kotiin jätä", mutta mulle 20 astetta ei ole vielä shortsikeli :D Huhtikuun 2006 kuvat todistivat, että mulla on ollut pitkälahkeiset päällä joka päivä :) Niillä mennään nytkin. Itseni tuntien palelen joka tapauksessa, celsiuksen pitää kavuta lähemmäksi kolmea kymppiä että tarkenen kesäkimpsuissa :)
Sun keikoista - laita täällä (tai vaikka sähköpostitse) mulle viestiä sitten kun on ajankohtaista..! :) Ja joo, otan pensselit mukaan ^_^ Mulla on sudit, sulla saksofoni :)
Kuulostaa tutulta (miinun soittimet :D)... Nykyään yritän muistaa pitää käsimatkatavaroissa mukana kevyen kangaskassin jonne saan tungettua takin ja pitkähihaiset saapuessa Suomen kylmyydestä lämpimään kohteeseen. Päällysvaatteille ei tosiaan ole koskaan tilaa matkatavaroissa... :p
Mutta hei, ihanaa kevättä ja Suomen vierailua ja vetäise virtuaalihihasta sitten kun tulee mahdollisuus päästä kuulemaan sun soittoa..! :) Toivottavasti jo tämän vuoden puolella :)
Heippa Sanni! Nyt vasta kommentoin (kesällä ei oikein tule päivittäin blogeja luettua), enkä muista olenko edes montaa kertaa aiemmin kommentteja kirjoitellutkaan. Olen parikymppinen Keskisuomessa asuva kosmetologiopiskelija. Olen lukenut blogiasi melkein alusta saakka ja täytyy sanoa, että tämä on kyllä lempiblogini. Viime aikoina jopa ainut mitä olen seurannut säännöllisesti. Saan blogistasi paljon tietoa ja käyttökokemuksia kosmetiikasta, ja muutkin jutut kiinnostavat. Pidän kovasti siitä miten avoin ja samaistuttava olet, sekä kirjoitustyylisi on kiinnostava.
Ihanaa ja aurinkoista kesää sinulle!
...ja minä vastaan vasta nyt... ^_^
Ja toivottelen puolestani kaunista lopputalvea, kohtahan se kevätkin sieltä kurkistelee :) Vaikka mun puolesta kunnon talvi saisi vielä jatkua ^_^
Toivottavasti seurasit mukana K&T:n puolelle :)
35-vuotias kolmen lapsen äiti, tällä hetkellä hoitovapaalla ikiliikkuja-iltatähtensä kanssa. Juoksen päivät yksivuotiaan perässä, koetan sietää taaperon, pikkukoululaisten ja heidän kavereidensa aikaansaamaa kaaosta ja meteliä. Blogisi on henkireikä, eräs niistä. ;)
Tykkään kirjoitustyylistäsi ja siitä, miten kevyellä huuumorilla, mutta kuitenkin asiallisesti, eritellen ja tarkasti kuvaat asioita. Myös kuvamateriaali viehättää ja matkapostaukset, aah. <3 Minäkin vielä jonain päivänä saan siivet alle, nyt kotihoidontuella ei reissata eikä juhlita. Tykkään siitäkin, ettet ole snobi. ;) Korvan taakse menevät myös kosmetiikkavinkit: juuri tilasin iHerbistä sen Nubian Heritage African Soap -vartalojutun, jota kehuit kasvoputsarina.
Kyllä ne siivet vielä jonain päivänä ovat olallasi, näin uskon :) Mutta ihanaa on varmasti aika lastenkin kanssa, kyllä niitäkin sitten kaipaa kun pikkuiset ovat isoja... Itselläni ei tästä ole kokemusta mutta näin olen monen vanhemman kuullut kuvailevan..
heipsan, noin kahden viikon päästä 39-vuotias, sovellustuen hommia tekevä nainen Espoosta ilmoittautuu. En muista millään miten olen blogisi löytänyt, mutta kun löysin niin joka ikisen postauksen olen lukenut ja lähes joka päivä käyn katsomassa onko tullut jotain uutta :) Kosmetiikkakiinnostus alkanut siitä syystä aikanaan että kärsin jonkinasteisesta aknesta, ei mikään paha mutta itseä todella paljon häiritsevä. Niistä ajoista on onneksi päästy, mutta mielenkiinto ihon hoitamiseen kosmetiikalla on jäänyt, ja ihanaa kun tämän blogin kautta olen löytänyt myös luonnonkosmetiikan johon olen nyt jo 75% siirtynyt (Lumenen tehtaan läheisyys ja alet hieman hidastavat prosessia.. :) ) Olen myös ottanut tehtäväkseni lukea blogisi jokaisen postauksen alusta asti (nämä on näitä älyttömiä päähänpistoksia "minähän teen tämän vaikkei tässä mitään järkeä olekkaan"), samoin lähdin tekemään Ostolakossa-Virven blogille. Tykkään kaikista jutuistasi, ja siitä ihmisestä jonka kuva näistä jutuistasi piirtyy, Avoin, positiivinen, hauska, asiantunteva, pohdiskeleva yms. Rakastan myös tehdä listoja, minulle naureskellaan koska joka tilanteeseen löytyy Excel-taulukko (tosin niitä myös minulta kysellään.. :D ). Kiitos paljon blogistasi ja ihanaa kesää!
Ihana kommentti ja esittely, kiitos Minna :)
Joko muuten pääsit projektissa loppuun, eli kaikkien vanhojen postausten luku-urakan..? Nostan hattua jos tuli suoritettua ^_^ Vielä enemmän Ostolakossa-projektille, Virve kirjoittaa vielä niin paljon tiheämmin kuin minä eli siellä sitä lukemista vasta riittääkin....
Ja siis Excel-taulukot, ahh....
Hei Sanni! Täällä 20-vuotias kuopiolainen opiskelija, joka päätyi blogiisi vuosia sitten kiinnostuksesta kosmetiikkaan. Nykyään luen kaikki jutut, eniten kiinnostavat juuri kosmetiikka, ruoka ja matkailujutut:)
Terkut rakkaaseen Kuopioon :)
Olen seurannut blogiasi jo monta vuotta, en edes muista miten pitkään... Enkä edes ole mikään kosmetiikkaintoilija! Pidän tavastasi kirjoittaa ja kuvailla asioita, käytät rikasta kieltä ja kuvat ovat aina kauniita ja värikylläisiä! Luen yhtä innolla kaikki postaukset, oli aihe mikä tahansa.
Itse olen 27-vuotias aloitteleva tutkija Varsinais-Suomesta :) kotona aikani kuluu miehen ja 2,5-vuotiaan tyttären kanssa, ja vapaa-aikani kulutan salilla voimatreenin parissa. Olen surkea meikkaaja, ja sen takia olen supertyytyväinen, että joskus aikoinaan löysin blogisi ja sen kautta Lily Lolon mineraalipohjan! Siitä en enää luovu :)
Kiitos loistavasta blogista ja aurinkoista kesää sinulle Sanni! Olet paras :)
Kiitos Venla :) <3
Mä olen sua kai pari-kolme vuotta nuorempi, asun Etelä-Suomessa melko suuressa kaupungissa (Kuopion kokoisessa btw ;)). Vuosien mittaan olen kyllä asustellut vähän eri puolilla Suomea, Kuopiossakin yhden kesän, ja siellä Kuopion torilla mentiin poikakaverin kanssa aikoinaan kihloihinkin :D Mulla on kaksi eri ammattia, toinen harrastuksenomaisempi kulttuuripuolella, sekä varsinainen leipätyö, jossa saan nauttia pitkistä lomista. Molemmat on kyllä yhtä rakkaita, on hienoa kun saan toteuttaa eri puolia itsestäni, olen siitä tosi kiitollinen. Karkkipäivää aloin lukea alunperin luonnonkosmetiikkajuttujen takia joskus vuosia sitten, mutta tykkään ihan kaikista postauksista ja luen kaiken, useat jutut moneen kertaan. Päivittäin tulee täältä selailtua jotain, vanhojakin juttuja. Tosi paljon olen löytänyt hyviä tuotteita pysyvään käyttöön sun kauttasi :) Tykkään, kun kirjoitat asioista laidasta laitaan ja tyylisi on jotenkin maalaisjärkinen ja "normaali", en jaksaisi seurata mitään pintaliitoelämän esittelyä. Ja pitkät postaukset on just parhaita! Olet totuttanut ainakin minut lukijana niin hyvään, että monissa muissa blogeissa (joita en seuraa kuin erittäin satunnaisesti, muun muassa tästä nimenomaisesta syystä) huolimaton kieli ja lyhyet jutut aiheuttavat poikkeuksetta pettymyksen :)
Aaaww :) <3 Kuopion tori on nähnyt monet rakkaustarinat, uskon.... Olenpahan siellä itsekin muutamia kivoja poikia teffaillut ^_^ Hahah..
Aijjai, kuulostaa kyllä todellakin mahtavalta. Olet onnekas. :)
Kiitos ihanasta kommentistasi ja palautteesta, on kivaa kuulla olevansa myös "maalaisjärkinen ja normaali" ^_^ Yhtä lailla minua voi kuvata myös ihan höperöksi, kyllä mä olen sitäkin :D Mun mielestä on ihan kivaa olla hyvällä tavalla vähän pimeä ^_^
Hyvää jatkoa Eevikselle Etelä-Suomeen :) (Hmmm, mietin että asuisitkohan sä vaikka Lahdessa...?)
Joo Lahdessahan mä :)
:) Minäkin siellä aina välillä pyörähtelen kun anoppila on siinä lähihuudeilla ^_^ Uuden Vuoden herkuttelupöytään löytyi ihan törkeän hyvät juustot Lahden Kauppahallin juustotiskiltä, sille pisteet :)
Määki tuun sanomaan hei! Eli Marita 26, Jyvääskylä - tällä hetkellä :) Oon lukenu Karkkipäivää varmaan 6-7 vuotta vaikka alunperin aihepiiri ei niin kiinnostanutkaan, nykyäänhän se on paljon laajempi mikä on vain plussaa! Kaipa minä jäin koukkuun kirjoitustyyliisi silloin aikoinaan ja olen kyllä saanut täältä paljon vinkkejä, vaikka monilla mittapuilla meikkaan tosi vähän. Muistan kun kysyin, mikä olisi hyvä eyeliner kun Lavera meni muuttamaan siveltimen muotoa ja vinkkasit We Care Iconin "pensselistä" - kiitos siis siitä, hyvä on ollut, enkä ikinä tule oppimaan tekemään rajauksia minkään muunmallisella siveltimellä. :D
Olen vähän "matkailuhullu", mutta yllättäen matkapostauksia enemmän mua viihdyttää nää pedantit rahkavertailut sun muut, ihan mahtavia. Luonteeltani olen tosi minimalisti, saan suurta tyydystä kun saan vähennettyä tavaraa, ja nyt tämä hävittämisvimma on aivan huipussaan kun palasin hiljattain 9kk:n reissulta Uudesta Seelannista. Eli just päinvastoin kuin "jemmaaja-Sanni", mutta ei se haittaa. :) Oma blogi kertoo tarinoita sieltä.
Olen muuten pari vuotta sitten tehnyt opinnäytetyön blogien vaikutuksesta ostokäyttäytymiseen ja tiedän, että ainakin Vilma P on se lukaissut ja se ehkä saattaisi kiinnostaa sinuakin (tilasto- ja tutkimusnippeliä!), joten heitän linkin tähän: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79514/Liimatainen_Sanna-Marita.pdf?sequence=1
Aurinkoista kesää Sannille!
Jess, mahtavaa että vinkistä oli hyötyä :) Nyt voin muuten antaa kakkosvinkkinä Urban Decayn Razor Sharp eyelinerin, siinä on myös tosi ohut sivellinkärki jolla saa tehtyä siistiä, tarkkaa jälkeä, sopivan voidemainen, ei-sotkeva koostumus ja paljon eri värivaihtoehtoja :)
Täytyy ottaa tuo sun oppari aamukahvilukemisiksi, kiinnostaa aiheensa puolesta erittäin paljon :) Kiitos kun linkkasit sen :)
Heippa!
Täällä 26- vuotias Kreikka-fani, joka on seuraillut blogiasi niin kauan ettei edes muista! Hyvin mahdollista, että aika alusta asti:) Tykkään eniten tällä hetkellä lifestyle- postauksista, mutta innolla kyllä tulee meikkijututkin luettua (vaikka ite en ees meikkaa paljoa, mutta huulipunat on rakkaus). Ainoastaan ihonhoitoon liittyvät postaukset tulee vain silmäiltyä, koska meillä on niin erilaiset ihotyypit. Rakkaus Kreikkaan yhdistää, vielä mä sen repun pakkaan ja lähen itekseni seikkailuun saari kierrokselle. Toistaiseksi nähtynä Ateena, Rethymnon ja Gerani/Hania:) juuri eilen katselin matkoja Lefkakselle. Ihanaa kesää Sanni!
Huhtikuussa saat toivon mukaan taas lukea Kreikka-juttuja :) :)
Mä oon 33v., avoliitossa elävä nainen, joka intoilee tanssista ja kosmetiikasta. Erityisesti värikosmetiikka on mun sydäntä lähellä. Myös shampoista ja hoitoaineista oon ollut kiinnostunut ja vois sanoa, että niihin liittyen ollaan tavattu Lahdessa vuosia sitten. :)Oon lukenut sun blogia lähes alusta asti ja joskus kommentoinut joko omalla nimelläni tai nimimerkillä Lapanen. Tykkään lukea kaikkia sun juttuja, mutta tällä hetkellä erityisesti kiinnostaa ruokaohjeet, sillä oon kuukausi sitten aloittanut ruokavalion muutoksen tarkoituksena päästä eroon leivällä ja jugurtilla elämisestä. :D Kiitos kivasta blogistasi ja kiva kun kirjoitat kaikenlaisista aiheista. :)
Aaaa, Lapanen...! ^_^ <3 Voi että, siitä tapaamisesta on tosi kauan, 10 vuotta varmaan... Voi niitä aikoja. Juuri tuossa aiemmin päivällä vastasin Ulpulle, joka myös on "niistä ympyröistä". :) Niin paljon sain elämääni siitä vaiheesta. <3
Tulee jotenkin ihan liikuttunut olo kun näkee vielä joitain "juureksia" lukijoina. :) Ihanaa kun sinäkin olet pysynyt mukana :)
Mitenkäs muuten leivän & jogurtin kanssa menee..?
Olen hieman alle 30v valtion virka"mies" Etelä-Suomesta. Tällä hetkellä teen 50% työaikaa, jotta voin viettää mahdollisimman paljon aikaa 2-vuotiaan tyttäreni ja mieheni kanssa.
Olen tainnut seurata. blogiasi lähes alusta asti. Jossain vaiheessa lueskelin paljon erilaisia lifestyle ja kauneusblogeja, mutta suurin osa on tippunut joukosta ajan myötä. Tuntuu, että suurin osa blogeista on nykyään vain mainostuskanavia, niin itselle kuin tuotteillekin, ja olen todennut etten halua tuhlata aikaani turhanpäiväisiin itsensä kehumisiin ja pr-toimistojen mainosten toistoon. Sinun blogisi sen sijaa on ajan myötä noussut omien lemppareiden kärkeen. Olen syvällisten analyysien ja pitkien pohdintojen fani, ja niitä blogissasi riittää. Oon periaatteessa hyvin kiinnostunut meikkaamisesta ja ihonhoidosta, mutta loppujen lopuksi aika laiska toteuttamaan niitä. Arkena en meikkaa lainkaan, töihin laitan mineraalipohjan ja taivutan ripset, ja kunnolla Meikkaan ehkä kerran 1 - 2 kuukaudessa. Eli suurin osa tutuista tuskin uskoisi että seurailen kosmetiikkablogeja :D
Luen muuten nykyään lähes kaikki blogit puhelimella, pienellä näytöllä, enkä ole kokenut ikinä, että karkkipäivän tekstit olisi liian raskaita lukea!
Ai niin, luemme isosiskoni kanssa molemmat Karkkipäivää ja keskustelemme usein kirjoituksistasi ja tuotevinkeistäsi!
Kiva kuulla :) Mä kun joskus katson postauksiani puhelimella niin kuvattomat tekstiosuudet näyttää tosi pitkiltä kun ne menee niin paljon pidempään pötköön kuin koneella. Pyrin rytmittämään tekstiä kuvilla niin että se olisi helpommin luettavaa ja jäsennettävää, mutta puhelin vähän niinkuin pilaa tämän rytmityksen... :D Mutta kiva kuulla että postaukset eivät ole (ainakaan kaikille) liian raskaita. :)
Hej på dig Sanni!
Olen 22- vuotias Helsingissä asuva Sipoolainen. Tänään sain tietää että minut on hyväksytty Laurean amk:n, opiskelemaan elokuussa sosionomi rikosseuraamusalaa ja olen NIIN hyvällä tuulella nyt että oksat pois! Olen käynyt peruskoulun kielikylpyluokalla, ja olen vähän "wannabe- finlandssvensk", lähinnä siksi että ruotsin kielen taitaminen on avannut minulle niin paljon uusia ovia :)
Olen aika jalat maassa- tyyppi, tykkään urheilusta ja luonnossa liikkumisesta, ja nuorempana olen aktiivisesti mm suunnistanut, melonut, ratsastanut ja pelannut salibandya. Nykyään lenkkeilen, seinäkiipeilen ja joogaan, uusimpana villityksenä acrojooga joka on niiiiin siistiä :D
Käytän myös mahdollisimman paljon luonnonkosmetiikkaa ja olen kasvissyöjä. Jos olisin eläin, olisin delfiini. Jos saisin olla mikä vain, olisin merenneito tai näyttelijä tai laulaja tai joku, joka muistetaan vielä 200 vuoden päästä mielellään mahdollisimman positiivista asioista.
Olen joskus kommentoinut täällä tai kysynyt jotain vinkkejä sinulta, ja liikuttunut aina koska ihan oikeasti vastaat ja ajatuksella! Seuraan vain muutamaa blogia, ja Karkkipäivä on yksi niistä. Pidän mielettömästi reissupostauksista! Sveitsi ja Ahvenanmaa ovat ihanimpia paikkoja jossa olen käynyt, joten olen aina ihan fiiliksissä kun olet kirjoittanut joitan niistä. Asuin viime vuonna 4 kuukautta Nyonin lähellä Sveitsissä :)
Merci Sanni!
Olipa ihastuttava esittely :) Olet tosi aktiivinen tyyppi, mahtavaa :) Vaikka meillä on aika paljon yhteistäkin niin kuulostaa siltä että sä et ynnötä koneella ihan niin pahasti kuin meikäläinen... ^_^ :D Mä voisin olla mielellään osa-aikainen delfiini, pääsisi välillä uimaan ja näkemään maailmaa vähän eri perspektiivistä kuin täältä oman keittiönpöydän äärestä... Mutta keittiönpöytäilyäkin tarvitaan ;)
Erittäin myöhästyneet onnittelut :) Mitenkäs opiskelut ovat sujuneet? Onko ollut sellaista mitä odotit?
Oh, kiitos.... ja tällä kertaa sait odottaa vastausta puoli vuotta... Mutta toivottavasti olet yhä messissä?
Moi Sanni taas!
Hehe mukana ollaan, tottakai tottakai.
Kiitos ihanasta vastauksesta. Mielestäni on uskomatonta että olet taaskin vastannut ajatuksella jokaiseen tämän postauksen kommenttiin, vaikka puoli vuotta koko urakkaan menikin.
Opiskelut ovat sujuneet hyvin. Olen ollut tosi tyytyväinen, ja meillä on todella mukavat ja ammattitaitoiset opettajat.
Toivon sulle kaikkea hyvää!
Kivaa kuulla "Sköldpaddan" :)
Täällä reilu nelikymppinen, tai pakko kai se jo on todeta, että lähes viisikymppinen oululaisnainen. Olen seurannut blogiasi jo vuosikausia ja luen suurella mielenkiinnolla kaikenlaiset postauksesi. Ihana kun kirjoitat niin monipuolisesti, täällä on todella mukava käydä ahmimassa tietoa ja viihdykettä. Kreikkavinkeistäkin olen niin kiitollinen :) Täytyy myöntää, että nykyisin kosmetiikkaosotoksia pohtiessani käyn aina katsomassa mitä Sanni kommentoi ja teen ostoksia vasta sitten. Haaveilen, että pääsisin sinun opastamanasi meikki-ja ihonhoitotuoteostoksille :) Oikeasti - järjestäisitkö vielä meille sellaisen mahdollisuuden joskus?
Kaunis kiitos siis blogistasi ja oikein ihanaa kesää!
Hihii, olisi ihan hauska tilaisuus... ^_^ "Karkkipäivän shoppailumiitti"... En tiedä kävitkö marraskuussa Oulun Lumene-tapahtumassa kun olin Oulun Sokoksella antamassa Lumene Natural Code -meikkivinkkejä..?
Kiitos mukavasta palautteesta ja terveiset Ouluun aamukahvin ääreltä :)
29-vuotias, kuuden tyttölapsen äiti. Kolme vuotta oon lukenut sun blogia. Aluksi meikkijutut kiinnosti, nyt luen kaiken. :) Sulla on kiva tyyli kirjoittaa, tulee aina hyvälle tuulelle kun täällä käy lukemassa. Mun suosikkiblogi! :)
Kiitos Maaria :)
Nyt vasta muistin tän! 25v ehdin jo keväällä täyttää. Kuopiosta kotoisin tietty. ;) 3 vuotta ehdin asua Tampereella ja nyt täällä Turussa asti :D Poikaystävä ja koira kuuluu elämään. Uudessa työssä alotin myös keväällä :) Harmikseni en muista mitä kautta aikoinaan sun blogiin eksyin, mutta tykkään ♡ Kirjoitat ihanan monipuolisesti, että kaikille löytyy varmasti luettavaa.
Kivoissa kaupungeissa olet saanut asua ^_^ Minustakin olisi kiva saada viettää pieni rupeama Turussa ja tutustua kaupunkiin vähän paremmin :)
Olen 23-vuotias fysioterapeuttiopiskelija, joka palaa aina tänne tuttuun Karkkipäivään, kun jokin kosmetiikka-asia askarruttaa. Olen lukenut blogiasi jo vuosia, ja koska aloin meikkaamaan "kunnolla" suhteellisen vanhana, eikä ollut ketään joka neuvoisi siinä, olen täältä sun blogista imenyt kaiken meikkaamistiedon, mitä on saatavilla ollut :D Iso kiitos siis meikkitutoriaaleista sun muista mua todella paljon auttaneista bloggauksista! Sun avulla olen välttänyt karmeat meikkimokat :) Tällä hetkellä luonnonkosmetiikka kiinnostaa ja tiedänkin jo, että mistä alan etsiä asiasta lisätietoa ;)
Kiitos palautteesta Nanna, aina niin kiva kuulla että joku nyt YouTube-videogurujen aikakautena kokee blogitkin vielä hyödyllisinä meikkaamistiedon lähteinä :)
Täällä postauksiasi odottelee 21-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Uudeltamaalta. Maailmaa tallanneena ja Madridia asuttaneena rakastan Suomea ja olen juurtunut pikkukaupungin pyörteisiin. Yhteistä meissä on kosmetiikan suuri säilytyserä ja rakkaus terveelliseen ruokaan, tietoisena siitä, mitä suuhunsa lykkää! Olen seurannut blogiasi jo ihan alkuajoista asti, ja edelleen innolla odottelen uusia päivityksiäsi.
Ihanaa kesää! :)
Wow, oletkin siis seurannut mun blogia tosi nuoresta..! Kuten tuossa muutamalle muullekin kommentoin, tuntuu jostain syystä tosi imartelevalta kun joku alle täysi-ikäinen päätyy lukemaan Karkkipäivää, se kertoo blogin jonkinlaisesta iättömyydestä joka on mulle tärkeä juttu :) Että sen ikäisen näkökulmasta "täti-ikäisenkin" jutut voi olla kiinnostavia :) Se on mukavaa palautetta <3