Pitkästä aikaa innostuin vetämään kunnon keväisen värimeikin naamaan :) Vai pitäisikö sanoa kesäisen, loppuviikon säätiedotuksen perusteella... Eilinen oli kyllä ihan ehtaa kesää ja meikäläinenkin starttasi terassikauden :) Taisi moni muukin olla samalla asialla ^_^
Urban Decaylla hemmotellaan minua niin että alan jo nolostua... mutta en kyllä toisaalta pahoittanut mieltänikään kun vastaanotin maanantaina tämän ihanan luomiväripaletin! ^_^ <3
Kyseessä on UD XX Vice Ltd Reloaded -paletti. Urban Decay juhlii tänä vuonna 20-vuotistaivaltaan ja XX Vice Ltd Reloaded on ensimmäinen juhlavuoden kunniaksi julkaistavista limited edition -tuotteista.
Taas joutuu huomaamaan miten nopeasti vuodet vierivät... Ensimmäinen Urban Decayn palettini oli nimittäin vuoden 2006 juhlapaletti Ammo Shadow Box. :) Ostin sen New Yorkista ihkaensimmäisellä Sephoran vierailullani... Oi, muistoja..! :) Miten vaatimattomia pienet ja latuskaiset paletit olivat tuolloin ulkonäöltään nykyisiin painaviin megavirityksiin verrattuna. Nykyiset ovat toki aivan upeita näyttävyydessään, mutta kieltämättä hieman epäkäytännöllisiä tilaa vievyytensä puolesta.
Violettifani vain huokailee ihastuneena... Värimaailmansa puolesta ei kyllä ole toista merkkiä joka olisi niin MUN kuin Urban Decay! <3
Avatessani paletin maltoin tuskin odottaa että pääsin meikkaamaan. Silmäni valikoivat 20 kauniista sävystä heti mieleisen kombon.
Tällainen meikistä tuli.
Blogiani pitkään lukevat varmaankin tunnistavat tyylin. :) Olen yhdistellyt vuosien varrella usein violettia ja vihreää, ne ovat raikas ja hauska yhdistelmä kaikessa epämätsäävyydessään. Epämätsäävyydellä tarkoitan sitä, että violetti ja vihreä eivät häivyty luontevasti toisiinsa (ellei väliin tee liukumaa sinisellä ja turkoosilla). Itse en usein yritäkään saada vihreää ja liilaa liukumaan toisiinsa vaan teen tarkoituksella selvärajaisen kontrastivarjostuksen. Lempeä vaalea pistaasinvihreä näyttää tosi kivalta mehukkaan pinkkiliilan rinnalla, tycker jag :)
Kasvoilla Everyday Mineralsin Semi-Matte-meikkipohja sävyssa Light 2N ja Yves Rocherin vanha ikilempparini Rose Douceur -poskipuna. Huulilla niinikään suuri huulipunasuosikki: Viva La Divan Hard Rock Sweetie.
Vice Ltd Reloaded -paletissa on kolme täysin uutta sävyä, viisi vintage-sävyä (eli muinoin valikoimassa olleita ja sittemmin poistuneita), viisi aiemmissa LE-paleteissa ilmestynyttä exclusive-sävyä ja seitsemän best seller -sävyä UD:n vakiovalikoimasta.
Urban Decayn glitter-koostumus jakaa mielipiteitä (vai jakaako, tykkääkö siitä kukaan? ;)), ja iloksenne voin kertoa, että Vice Ltd:ssä on vain kolme glitter-sävyä. Mattaakin on vain kolme. Vaikka itse olen hohtavien ystävä, en pitäisi huonona jos mattaisia sisällytettäisiin paletteihin vähän enemmän. Ne ovat melkein aina vähemmistössä.
Minulla on sävyistä entuudestaan vain Oil Slick, Mildew ja Smog. Vakiovalikoimaan kuuluvaa Asphyxia olen katsellut sillä silmällä jo vaikka kuinka pitkään, nyt se oli sopivasti mukana Vice Ltd:ssä. :)
Käytin meikkiin seitsemää sävyä. Vihreän Misdemeanor-rajauksen alle laitoin Sephoran Surfer Babe -kynää (tumma metallinen vihreä).
Alaluomen sisärajaus IsaDoran Satin White -kynällä.
Alaluomen sisänurkkaan laittamani Roadstripe-sävy muistuttaa MACin valikoimassa ennen ollutta viehkeää Vellum-sävyä. Sävy näyttää napissa valkoiselta mutta shiftaa iholla siniviolettiin. Ihana! <3
Liikkuvalle luomelle levittämäni Acid Rain -sävy on myös maininnan arvoinen. Rakastan tuollaisia pastellisia kellanvihreitä, niistä tulee mieleen sitruunaperhonen :) Sävy muistuttaa paljon Couleur Caramelin Anise-sävyä joka kuuluu ykköslemppareihini vihreissä luomiväreissä.
Suljetut silmät -kuvat ovat hassuja kun niissä näkyy niin selvästi miten eri muotoiset luomet mulla on... Siksi mua välillä ärsyttää julkaista niitä :D Kun ajattelen, että joku saattaa luulla mun vahingossa meikanneen toisen luomen pienemmän näköiseksi ^_^ Nojoo, mitäs väliä sillä on...
Mun vasen kulmaluu sijaitsee ylempänä ja tekee laajemman kaaren kuin oikea, tehden vasemman silmän luomesta tilavamman ja tasaisemman kuin oikeasta. Oikean silmän luomivaon vekki puolestaan voimistuu vuosi vuodelta... Meikkibloggaajana sitä panee merkille jokaisen detaljin ja muutoksen silmissään ^_^ Jos ei kuvaisi naamaansa joka viikko ei näitä todennäköisesti huomaisi :)
UD XX Vice Ltd Reloaded -paletti on nyt myynnissä Helsingin, Tampereen ja Oulun Sokoksissa. Hinta on 54,90€.
P.S. En voi valittaa maisemista...
Olen matkalla superjännään juttuun, joka ei liity blogiin tai meikkeihin tai kosmetiikkaan mitenkään, mutta en meinaa malttaa odottaa että pääsen kertomaan siitä :) En ole ikinä päässyt osalliseksi mihinkään näin jännään ^_^
Kolmen kuukauden valmennusjakso FitFarmilla on tullut päätökseensä, ja on aika tehdä yhteenveto kokemuksista. Tässä yhteydessä on varmaan hyvä vielä kerran tiivistää mistä valmennuksessa oli kysymys.
Niiden, joita ärsyttää lukea yltäkylläisessä hyvinvointiyhteiskunnassa elävän yksilön hyvinvointiviilauksesta "kun jossain on asiat huonommin", kannattaa jättää juttu lukematta. Viittaan aiemmassa aihetta käsittelevässä jutussa vastaanottamaani purkaukseen. Ymmärrän, että voin erittäin hyvin verrattuna Afrikan lapsiin ja portaissa hengästymisen murehtiminen ja kaurahiutalegrammojen optimointi että jaksaa lenkillä ovat maailman suuressa kuvassa hemmetin triviaaleja asioita, mutta minua ne kiinnostavat ja haluan niistä kirjoittaa. Eikä se ole pois Afrikan lapsilta.
Tausta: olen noudattanut vähähiilihydraattista ruokavaliota kohta viisi vuotta ja harrastanut salitreeniä 11 vuotta ja juoksua kaksi vuotta. Salitreeniin vhh-ruokavalio ei vaikuttanut mutta juoksun kanssa se ei natsannut.
Aerobiset lajit eivät ole minua koskaan kiinnostaneet vaan sali on ehdottomasti minun juttuni, mutta koska aerobinen kuntoni on koko aikuisikäni ollut sanalla sanoen p*ska ja se on aina vaivannut minua, halusin lisätä liikuntarepertuaariin yhden peruskuntoa kasvattavan kestävyyslajin. Juoksu tuntui omimmalta, en ole aikataulullisten jumppien ystävä.
Kahden juoksuvuoden aikana huomasin, että alkukehityksen jälkeen edistys tyssäsi lähes kokonaan eikä peruskuntonikaan ole juuri kohentunut. Hengästyin edelleen pienestäkin rasituksesta eikä juoksu varsinaisesti koskaan muuttunut kevyen tuntuiseksi, vaikka siitä aloinkin jopa nauttia. Kirjoittelin kokemuksista blogiin ja sain neuvon lisätä ruokavaliooni hiilihydraatteja.
Yritin viime vuonna tehdä hiilihydraattimuutosta omatoimisesti, siinä surkeasti epäonnistuen. Olen niin mukautunut vhh-tapaani syödä, että ateriamallin muuttaminen osoittautui todella vaikeaksi, useimpina päivinä yksinkertaisesti vain unohdin koko projektin. Asiaan vaikutti varmasti myös psykologinen kynnys. En kiistä ettenkö ole jossain määrin alkanut turhaan vältellä hyviäkin hiilihydraatteja ruokavaliomuutoksen tuoman valtavan elämänlaatumuutoksen myötä, sekä pelon että lipsahtaisin takaisin vanhoihin huonoihin ruokatapoihini.
Siihen valmennusprojekti auttoi täysin oleellisesti ja osoitti, että ulkoisen motivaattorin rooli oli todellakin tarpeellinen.
Missä onnistuin?
Tavoitteissani. Ruokavaliomuutoksella oli aivan ilmeinen kestävyyttä parantava vaikutus, ja jaksan nyt juosta tunnin lenkkini kevyemmin ja nopeammin. Tavoiteeni oli jaksaa juosta 9 - 10 km tunnissa hidastamatta välillä kävelyksi, ja pääsin yhdeksään kilometriin.
En myöskään enää hengästy rappusissa :) Pyynikin portaat on vielä testaamatta mutta eiköhän nekin jo mene :D
Myös sekundäärinen tavoite eli voimatasojen nosto salipuolella toteutui.
Kolmas ja tavallaan ääneenlausumaton tavoite oli psykologinen, eli toivoin kokeilun murtavan kynnyksen joka minulla on ollut osaa hyviäkin hiilihydraatteja kohtaan, kuten hedelmiä ja palkokasveja. Tämäkin tavoite saavutettiin.
Olen koko vhh:n ajan syönyt esimerkiksi hedelmiä hyvin säännöstellysti, aineenvaihdunnallisin perustein. (Vhh:lla elimistön aineenvaihdunta on tarkoitus pitää rasvapolttovoittoisena, ja runsashiilihydraattiset, vaikkakin kuinka hyvät ja hitaat sellaiset, ruoat pitävät aineenvaihdunnan glukoosivoittoisena.) Kokeilun myötä kynnys madaltui ratkaisevasti. En edelleenkään syö hedelmiä tai palkokasveja päivittäin, koska ne eivät kuitenkaan kuulu lempiruokiini, mutta silloin kun haluan niitä syödä, syön vapaasti.
Kuva: Anttila/Iittala
Missä epäonnistuin?
Veden juomisessa ja määrätyn suolamäärän ylläpitämisessä. Veden kohdalla toisaalta totesin jo aiemmin, etten lopulta nähnyt perusteltuna juoda valmentajan "määräämää" kolmea litraa päivässä, eli tässä tuli sitten uhmattua valmentajan ammattitaitoa ja näkemystä. Saan jo kasvisten ja kahvin mukana paljon nestettä päivän aikana, ja noin puolitoista litraa puhdasta vettä siihen päälle vaikuttaa riittävän vallan mainiosti. Itse asiassa, kun luovuin 2 litraa ylittävästä juomatavoitteesta, sillä oli olotilaa kohentava vaikutus.
Valmennuksen alusta saakka mukana kulki todella epämukava ilmiö: heräsin kahden kuukauden ajan joka yö neljän tai viiden aikaan valtavaan vessahätään, minkä jälkeen en enää pystynyt nukahtamaan. Yöuneni jäivät valmennuksen kahden ensimmäisen kuukauden aikana noin viiteen tuntiin yössä. Heräily loppui ja unirytmi palautui normaaliksi kun vähensin veden juomista.
En tietysti edelleenkään voi varmuudella tietää, liittyikö uni/valvetilan häiriö suoraan veden juontiin, mutta ainakin heräily loppui heti kun lopetin pakkojuomisen ja join vain janon tunteeseen.
Suola taas... No, tiedän että saan sitä ruoan mukana aivan liian vähän ja siihen on hyvä kiinnittää huomiota. Vaikka en päässyt 7 gramman päivämääräykseen, sain kuitenkin kokeilun aikana totutettua itseni huomattavasti aiempaa runsaampaan suolan käyttöön. Nyt lisään suolaa salaattiinkin. Oli kiinnostavaa tajuta, kuinka paljon valmiissa ruoassa on suolaa, ja kuinka helposti voi jäädä suolavajeeseen kun ei käytä valmiita ruokajalosteita, muroja tai leipää. Olen todennäköisesti mennyt viimeiset viisi vuotta jopa epäterveellisen alhaisella suolamäärällä. Olemme tottuneet kuulemaan, että saamme ravinnon mukana aivan liikaa suolaa ja sitä pitäisi vähentää. Toisilla ongelma voikin olla päinvastainen.
Kehon koostumus
Mietin, olisinko jättänyt tämän kohdan kokonaan pois koska kehon koostumuksen muokkaus ei ollut valmennuksen tavoitteena ja tiedän, että hoikkien tai normaalipainoisten ihmisten julkisia mietintöjä kropastaan ei tunnuta aina hyväksyvän. Tai ne tulkitaan kierosti huomionkerjuuna tai muusta negatiivisesta lähtökohdasta.
Koska uusi ruokavalio ja uusi treeniohjelma kuitenkin selvästi vaikuttivat kehonkoostumukseeni, ja osaa lukijoista jopa varmasti kiinnostaa miten FitFarm-mallin valmennus vaikutti kroppaani, päätin sisällyttää yhteenvedon aiheesta.
Painoa putosi kahden kuukauden aikana melkein kolme kiloa. Tänä aikana seurasin ruokavaliota niin tarkasti kuin mahdollista, kuitenkin pitäen hiilarimäärän koko ajan vähän suositellun alapuolella koska annoskoot olivat määrätyillä ruokamäärillä liian suuret.
Viimeisen kuukauden ajan söin epäsäännöllisemmin enkä yhtä uskollisesti ruokavaliota seuraten, mihin vaikutti mm. kahden viikon ulkomaanmatka. Paino on noussut viimeisen kuukauden aikana puoli kiloa.
Mielestäni painoa ei olisi tarvinnut tippua ja olen luisevoitunut selvästi kolmen kuukauden aikana, en voi sanoa olevani tästä iloinen.
Mies on samaa mieltä ja pyysi monesti minua lopettamaan ruokavalion noudattamisen "kun kaikki liha häviää ja sä vain näivetyt". Vertailukuvissa ero ei mielestäni juuri näy, etenkään alku- ja päätöskuvan välillä, mutta livenä ero näkyy ja tuntuu päivänselvästi.
Jännä juttu: painan nyt 50 kg joka on jo vuosia ollut normipainoni, mutta jotenkin ruokavalio + saliohjelma muokkasivat kehon ulkonäköä erilaiseksi, laihemmaksi, aiempaan verrattuna. Paino ei aina kerro kaikkea.
Rasvaprosentti oli tammikuun puolessa välissä 12, nyt se on 8. Ei suositeltava lukema kenellekään.
FitFarmin valmennuksessa ei mitata kehonkoostumusta (eikä ylipäänsä muullakaan tavalla mitata tai punnita asiakasta), ja kävin teettämässä mittaukset Optimal Performancella. OP:lla pihtimittaus kuuluu valmennuksiin koska se on osa OP:n käyttämää BioSignature-menetelmää.
Näytin paljon paremmalta tammikuussa tässä syntymäpäiväkuvassa.
Saa nauraa, mutta erityisesti harmittaa perseen katoaminen. Minulla on aina ollut luiseva ääss jonne ei ole saanut kertymään rasvaa sitten millään (mulla rasva tarttuu vyötäröön ja naamaan), ja viimeisen puolen vuoden aikana olin ilokseni huomannut, että peffaan on viimein alkanut kerääntyä tervetullutta pyöreyttä. Tämäkin varmasti ikääntymisen mukanaantuomia muutoksia, rasvaahan alkaa kertyä hormonaalisten muutosten seurauksena eri lailla ja eri paikkoihin kun ikää karttuu. Olin pepusta vilpittömän iloinen, ja nyt se on mennyttä ja tuloksena on entistä luisevampi ahteri. No, epäilemättä sen saa vielä takaisin ruokavaliota muuttamalla ;)
Ulkonäköseikat ovat tietysti valmennuksessa sivuseikka, mutta pakko myöntää, että luisevoituminen ei ollut mukava lieveilmiö. Vaikka toin esiin huoleni painon putoamisesta ja rasvaprosentin kutistumisesta epäterveen puolelle (kun se oli jo valmiiksi hyvin alhainen), valmentaja ei nähnyt asiaa huolestuttavana. Kaloreita ei nostettu valmennuksen aikana vaikka aterioiden makroja muokattiin.
Rasvaton massa on pysynyt mittausten välillä samana. Lihasta ei siis ole tullut lisää.
Uusi saliohjelma näkyy mielestäni eniten käsivarsissa ja takareisissä, ennen en ole edes tiedostanut koko takareittä ja nyt sielläkin tuntuu kasvanut muhkura. Mielestäni näytän nyt kaiken kaikkiaan vähän skrodemmalta.
Olen erittäin tyytyväinen ruokavalion ja saliohjelman tuomiin tuloksiin, mutta en niiden vaikutukseen ulkonäössäni. Makunsa tietysti kullakin, mutta minusta alan jo näyttää turhan miehiseltä.
.
Vhh?
Loppujen lopuksi päivittäinen hiilarimääräni kutakuinkin tuplaantui siihen verrattuna, miten olen syönyt viimeiset viisi vuotta, mutta määrä on edelleen alhainen eikä lähelläkään virallisterveellisiä suosituksia. Ennen söin päivässä noin 30-50 grammaa hiilihydraattia, nyt 40-95 grammaa, treenipäivinä keskimäärin 70 g. Se jää jälkeen Mikon suosittamasta, mutta koska saavutin tavoitteeni jo tuolla määrällä, miksi luopua yhtään enemmästä määrästä kasviksia tai vaikka juustoa mahduttaakseen aterioille lisää hiilihydraatin lähteitä? :)
Hiilarien jäädessä alle 100 grammaan puhutaan edelleen vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, joten teknisesti en joutunut luopumaan vhh-elämäntavasta.
Tulen kirjoittamaan ruokavaliokokeilusta ja siihen liittyvistä havainnoista vielä yksityiskohtaisemman jutun, tai oikeastaan kirjoitin sen jo mutta nipistin sen pois tästä postauksesta pituussyistä. Tiedätte miten mulla "kynä sauhuaa" etenkin näissä ruokajutuissa, niistä vain on niin kiva jauhaa ^_^
Mitä mieltä olen valmennuksesta kokonaisuudessaan?
.
Pidän nyt muutaman viikon tai varmaankin koko toukokuun mittaisen tauon ja siirryn sen jälkeen kokeilemaan Optimal Performancen valmennusta. Stay tuned.
Päätetään teemaviikko tällä kertaa arvontaan. :)
Dermosil tarjoaa Karkkipäivän lukijoille kaksi kappaletta Nature-sarjan tuotesettiä.
Setissä on sarjan bestseller-tuotteita:
Osallistut arvontaan kertomalla, mitä tykkäsit kotimaisen kosmetiikan teemaviikosta ja tuleeko itse käytettyä minkä verran suomalaisia kosmetiikkamerkkejä. Onko jokin kotimainen sarja johon erityisesti tekisi mieli tutustua?
(Vinkkejä otetaan samalla vastaan myös mahdolliselle kolmannelle teemaviikolle ^_^)
Osallistumisaikaa on tiistaihin 3. toukokuuta kello 24.00 saakka. Liitäthän osallistumiskommenttiisi myös sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville.
Arvonnassa voittivat Laura ja Tuuli. Voittajiin on otettu yhteyttä.
