Kokemukset, joita et kokisi ilman kumppaniasi.
Mr. Karkkipäivä ja minä olemme tosi hyvä tiimi, jos saan itse sanoa. ("Köysistö", mies ehkä sanoisi :)) Olemme monessa asiassa todella erilaisia, mutta yhtä monessa asiassa luonteemme ja elämäntyylimme sopivat yhteen täydellisesti, ja toisaalta erilaisuutemme toimii myös vahvana liimana. Ainakaan ei tule tylsää. :)
Misteri on järkevä, realisti, välillä vähän perisuomalaisen jäyhä, raha-asioissa suurpiirteinen, provokatiivinen, välillä äksy, helposti hermostuva (kun emäntä on niin hidas), mutta samalla lempeä, höpsö, hassu, itseironinen, huolehtiva, ja sympaattinen. Minä olen tunteellinen ja vähemmän järkevä, idealistinen, hetkessä elävä, taloudessa tarkka, sentimentaalinen nössö ja temperamenttinen tuittupää samaan aikaan, hidas ja välillä tehokaskin. Mutta useimmiten hidas ja valtavan tunteellinen.
Mies viettäisi mielellään aikaa niin huvipurren kannella Monacossa shampanjaa siemaillen kuin laavussa Lapin metsissä nokikahveja keitellen. Minä viettäisin mieluiten aikaa hyvään kirjaan hautautuneena tai aurinkoisella rannalla kävellen, elämän ja kanelipullien ihanuutta mietiskellen.
Olemme tuoneet toistemme elämään monia uusia asioita. Voitteko kuvitella esimerkiksi että minä, kasvissyöjä ikävuodesta 14, en harrastanut lainkaan salaatteja ennenkuin löimme hra Karkkipävän kanssa hynttyyt yhteen. Minä taas olen opastanut miestä mm. parempien shampoiden maailmaan :)
Misteri saa elää rinnallani ehkäpä vähän kummallistakin elämää, todennäköisesti paljon kummallisempaa kuin minä hänen kumppaninaan. Minulla on usein tunne, että olen kertakaikkiaan tosi hassu ja höpsö, enkä käyttäydy ollenkaan niinkuin aikuisen "kuuluisi". No, en nyt tiedä onko äijäkään aina ihan aikuinen juttuineen, mutta ainakin hän on osoittaa useammin aikuismaista harkintaa ja, hmm, käytännön toimintakykyä. Huomaan usein ajattelevani, "Voin luottaa siihen että kyllä X osaa, kyllä hän tämän järjestää." <3
Tänä iltana halusin kuitenkin kertoa siitä, että mies on tuonut elämääni myös tämän:
Suoritin tänään elämäni korkeimmalle suuntautuneen patikan kiipeämällä yli neljän kilometrin korkeuteen Breithornin vuoren huipulle.
Tällaistakaan en olisi koskaan kokenut ilman Äijää.
Ulkoilmaelämä. Parhaita asioita joista on tullut osa elämääni kiitos miehen.
Olin sitten Seitsemisellä tai Sveitsissä, nämä kokemukset ovat jotain joita todella vaalin. <3 Ehkä laadukkaampaa antia kuin hyvin vaahtoava shampoo...? ;)
4164 metriä.
Hakkusydän. :)
Tuolla lipalla tuli käytyä.
Aika hyvä päivä. :)
....kun vain en olisi illalla vetänyt juustofondueövereitä......
28 comments on “Rakkautta on...”
Oi ihanat maisemat! Mun mies harrastaa vaeltamista, ja viikon päästä menen ensimmäistä kertaa mukaan! Jännittää, mutta toivon, että tulen myös ihastumaan ulkoiluun ja luontoon. :)
Wow, tulee varmasti niin mahtavaa! Nauttikaa! :)
Ihana <3
Kiitos Myy :)
Niin onkin ihanat ^_^ Mies ja vuori!
No huh mitkä maisemat, ja voin uskoa että oli melkoisen upea ja ikimuistoinen kokemus muutenkin!
Ja todella kauniisti kirjoitettu teksti teistä, tuli hyvä mieli tätä lukiessa. :) Väkisin alkoi itsekin miettimään, mitä kaikkea uutta on kumppanin myötä elämäänsä saanut.
Kiitos Marija :) Todellakin oli ikimuistoinen kokemus, olen niin iloinen että rohkaistuin..! Viime vuonna Chamonixissa nimittäin jänistin vastaavan tyyppiseltä vaellukselta....
Oi, olipa ihana kirjoitus! :) Ja voi huokaus nuo maisemat.. Upea suoritus!
Kiitos Anna-Maija! :)
Jes, annoin itselleni papukaijamerkin! ^_^ Ja join punkkukolan Klein Matterhornin ravintolassa ;D
Komppaan aiempia kommentoijia, ihana kirjoitus ja mahtavat maisemat! Oletko aikeissa kirjoittaa tarkemmin vaelluksesta? Kiinnostaisi tietää tarkemmin tuon tyyppisestä vaelluksesta. Oliko se opastettu retki, jonka varasitte etukäteen vai voiko tuonne lähteä ominpäin vuokraamalla kiipeilykamat? Oliko taitovaatimuksia? Olen joskus Chamonixissa fiilistellyt vastaavaa reissua, mutta en sitten tullut selvittäneeksi, mitä käytännössä olisi vaadittu.
Kerran lähdettiin Alpeilla päiväretkelle ja päällä oli vain kevyt takki ja kesävaatteet. Matkalla satoi vettä ja huipulla lämpötila nollassa ja lumi maassa. Siellä sitten hytistiin läpimärissä vaatteissa :D tuli kiire lähteä takaisin laaksoon... Sen jälkeen olen ymmärtänyt kunnon varusteiden merkityksen :)
Ihanaa reissunjatkoa teille! Alpit ovat vaan niin <3
Breithornille (ja muillekin huipuille) voi varata Zermatista opastetun vaelluksen, mutta minun oppaani oli tuttu ja ilmainen - Mr. Karkkipäivä :D Hän harrastaa vuori- ja jääkiipeilyä ja kamat on siis omasta takaa.
Breithornin patikan voi tehdä melkein kuka vain normaalikuntoinen ja akklimatisoitunut henkilö (kannattaa siis viettää jokunen päivä muilla korkeilla paikoilla patikoiden ennenkuin lähtee Breithornin korkeuteen, meillä oli hyvä viiden päivän akklimatisaatio suoritettuna :)). Ei vaadi hurjia taitovaatimuksia, mutta kondista (ja korkeaan ilmanalaan tottumista) pitää olla, kyllä tuohon rinteeseen muuten hyytyy. Nousu Klein Matterhornilta ei ole edes kilometria, mutta rinteen jyrkkyys tekee noususta hitaan - ainakin meille taviksille jotka emme harrasta vuorikiipeilyä ykköslajinamme :D
Toki reitistä voi halutessaan tehdä pitemmänkin ja aloittaa alempaa kuin Klein Matterhornilta (Euroopan korkein hissiasema, muuten!), esimerkiksi Gandeggin majalta 3030 metristä, mutta veikkaan että taviksen voimat eivät riitä tuollaisen nousun vetämiseen. Reitti on myös jo huomattavasti vaarallisempi serakkeineen.
Kamat voi aina vuokrata paikan päältä jos ei ole omia. :)
Joo, tuo on niin totta että säät vuorilla vaihtelee ihan odottamatta. Ja laaksossa on ihan eri sää kuin ylhäällä, joten käytännössä saa lähteä alhaalta kesävaatteissa ja vaihtaa ylhäällä toppatakkiin ja tuplahousuihin, plus tuulen- ja sateenkestävä takki on aika must. :) Kyllä siinä saa vaatetta roudata pienelle päiväretkelle :D
Ah, reissukuume vaan nousee :D Kiitos näistä tiedoista, täytyy joskus kokeilla tuollaista vaellusta, näyttää niin mahtavalta!
Ihana kirjoitus!<3 Tuli itsellekin hyvä mieli, ihanaa loppureissua teille :)
Kiitos jemina! :)
Huomenna mun reissu jatkuu omin päin ja jätän miehen haikein mielin Zermattiin. Hän jää tänne kiipeämään kaverinsa kanssa ja minut juna vie Berniin. :)
Onpa maisemat :O Onko pelkoa lumivyörystä? Tuossa kun noita halkeamia katselee niin hieman hirvittää.
Ja todella kaunis teksti. Lämmitti ihan omaakin mieltä :)
Jos ehdit vastata niin vielä pari osittain ohi aiheen olevaa kysymystä. Ensinnäkin oletko tutustunut Sveitsin isompiin kaupunkeihin? Olisiko mitään suositusta niiden suhteen. Matka olisi tuloillaan, mutta kohde vielä hieman hakusessa. Kaupunkiloma kuitenkin tällä kertaa.
Ja toinen kysymys liittyy laivoihin :D Muistelin että kehuit jonkun Maarianhaminaan menevän laivan paremmaksi kuin muut, mutta en nyt millään löydä sitä postausta ja etenkin sitä, että mikä tuo kehumasi laiva oli...?
Kyllä, niiden riski on aina olemassa, mutta paikalliset säätoimistot tekevät aina lumivyöryarvion josta ilmoitetaan hissiasemilla, ja esimerkiksi tällä hetkellä vyöryjen vaara Zermatin alueella on hyvin pieni. Mutta tosiaan, täydellä varmuudellahan niitä ei voi koskaan ennustaa :/
Tuossa meidänkin reitillä oli useampia railoja, kyllä mua vähän jänskätti mennä niiden ohi... Mutta sinne ylhäälle kun on kerran lähtenyt niin sitten tulee vain sellainen fiilis että "Täällä mä nyt olen nyt ja vaarat on olemassa mutta nyt vain mennään". :) Maisemien upeus ja hetken voima vaimentavat pelkoa.
Olen käynyt Zürichissä, Genevessä ja Luzernissa (siellä tosin vain pysähdyttiin), ja voin suositella noita kaikkia. Etenkin Zürichiä, joka on just niin "hip" kuin kaikki opaskirjat kertovat. :) Todellakin kaikkea muuta kuin kuivan kalsea pankkiirikaupunki, vaikka siellä niitä pankkiirejakin toki on ^_^ Geneve on kalliimpi ja hienostuneempi, ja ranskankielisyys toki luo oman leiman. Luzern on saksankielinen ja todella romanttisen kaunis, sijainti Vierwaldstätterseen rannalla on mitä idyllisin. Siellä on myös uskomattoman kaunis, Euroopan vanhin puusilta.
Ainiin, ja olenhan mä viivähtänyt Lausannessakin, sekin on aivan upea!
Seuraavaksi suuntaan Berniin, saa nähdä miltä pääkaupunki vaikuttaa :)
Viking Grace ;) Uusin Suomen ja Ruotsin välillä liikennöivistä laivoista ja sen kyllä huomaa sisustuksesta ja laivan tyylistä ja palveluista. Todella tyylikäs ja freesi verrattuna muihin, etenkin Turun linjaa kulkeviin paatteihin. Siljan Turun laivoja en voi missään nimessä suositella - muuten kuin Happy Lobster -ravintolan kautta joka on paras (ja ainoa) syy matkustaa Siljalla.
Ah, kiitos kovasti :) Näillä eväillä kohti omia reissuja o/
Voi ihana postaus Sanni! Terkut Misterille! Voi kun itsekin joskus pääsisin tuollaisiin paikkoihin.
Kiitos zubi! :) Terveiset välitetty!
Vau mitä maisemia :)
Sanopa muuta...! :) Ei näitä melkein todeksi usko..
Ihanaa :)
Me taas olemme miehen kanssa liian samanlaisia, joten elämä menee helposti kotona nössöttämiseksi ja neuroosien vatkaamiseksi. :/
No höh. Mutta varmasti teillä on paljon hyvääkin kun olette kuitenkin yhdessä, neurooseista viis :) Niitä riittää täälläkin... ;)
Oi oi kuinka ihanat maisemat! Ja se tunne kun olet päässyt huipulle, sitä kaipaan. Minun Mister on tuonut tutuksi Itävallan, Hallstattin ja sen ympäristön vaellusreitteineen. Nautinnollisia hetkiä teille!
Vaellusmisterit on kivoja! :) <3
ihana kirjoitus! <3
Kiitos :)
Luulin jo, että no nyt on kyse vauvasta! :D
ihanaa !! aivan tekee mieli itsekin lahtea tuollaiselle reissulle :) sain jo pienen tuntuman kiipeilyyn kun kiivettiin mount camerounille kolmen tuhannen metrin korkeuteen, tosin lunta ei siella ollut ja mulla tuntui lievia vuoristotaudin oireita jo siina korkeudessa. nyt taalla ranskassa ollessa katson jos jarjestavat opastettuja kierroksia jossain niin varmasti yritan lahtea.
juu, se jaana pariisista, ja blogiasi luen ahkeraa :)