17.02.2014

CREA - tive?

Aamu alkaa oudolla postauksella mutta anteeksi, mikä meitä suomalaisia vaivaa? Miksi kaikkeen pitää ängätä englantia? Tai jotain ei-suomalaiselta kuulostavaa? Kuulostaako se hienommalta/coolimmalta/myyvemmältä?

Suomalaisia brändinimiä tarkastellessa vaikuttaa siltä.

ValioCrea

Viime viikot olen ihmetellyt Valion ruokakerma-"makeoveria". Maustetut ruokakermat ovat nyt nimeltään CREA. Anteeksi mutta wtf? Mitä vikaa 'ruokakermassa' on?

CREA. Siis niin kuin mitä, Valio? Crea-m? Crea-tive? Crea-tine? Crea-ture?

Miten suomalaisen on tarkoitus ääntää tuo nimi? "Kultsi, tuotko kaupasta sitä Kolmen sipulin Kreaa?" tai "Mustapekka-Crii'tä!"

Vai onko nimi-tuunaus tehty vientiä ajatellen?

Mutta minä olen suomalainen ja puhun suomea. 'Maustettu ruokakerma' sopii minulle. Välillä Suomen kaduilla kävellessä ja mainos-sloganeita ja brändinimiä bongaillessa tuntuu, että Suomen toinen virallinen kieli on tosiaankin englanti.

Karkkipäivä - Candy Day? :) Tai vielä seksikkäämmin: Kandy Day. Vaihdetaanko..? :p

89 comments on “CREA - tive?”

  1. Näin näitä purnukoita kaupassa viikonloppuna, ja ensireaktio ei kyllä ollut positiivinen. Tuo CREA kuullostaa oudolta ja jotenkin "kylmältä". Ei houkuta kokeilemaan, vaikka en kyllä sinänsä alunperinkään innostunut maustetuista ruokakermoista. Valio varmaan halusi tuotteelleen lyhyen ja ytimekkään nimen, samaan tapaan kuin laktoosittomat tuotteet nimettiin eilaksi. En kyllä tykännyt siitäkään muutoksesta. Mutta, en yleensä valitse ruokakoriani tuotenimien perusteella, joten voin antaa anteeksi tällaiset hölmöt nimet, jos tuote muuten vastaa tarpeitani.

    Vastaa

    0
  2. nämäkö ne oli, mitkä ihan alkuun joskus vuosia sitten kulkivat nimellä ruoka creme? ärsytti jo silloin. crea on vielä tönkömpi versio :D.
    onneksi käytän ruuanlaitossa oikeaa kermaa itse maustettuna ( suosittelen, by the way ) eikä tarvitse näitä omassa keittiössä katsella ;).

    Vastaa

    0
    1. joskus vuosia sitten kulkivat nimellä ruoka creme?

      Ruoka creme?! Ei hhhhh....

      Jees, mäkin maustan kermaa itse mutta kyllä noita valmiiksi maustettujakin tulee ostettua "laiskuuksissaan". Kolme Juustoa on suosikki, on se vain helpompi kaataa sitä ruokaan kuin ostaa erikseen kolme eri juustoa ja sulattaa ne ensin haluttuun määrään kermaa... :P

      Vastaa

      0
  3. Onkohan tässä lähdetty Putouksen siivellä markkinoimaan? Siellähän on se suosittu sketsihahmo joka "creaa" siistei ideoita jne..... :D Mutta joo, itselleni kävisi myös mainiosti, että tuotteissa lukisi ihan arkisesti vaan että "kerma". Kai se kilpailu vaan on niin kovaa, että kuluttajiin täytyy vedota mitä ihmeellisimmillä mielikuvilla.

    Vastaa

    0
  4. Mietin tätä myös. Aluksi luulin, että nimestä piti ottaa sana kerma tai crema pois ja siksi päädyttiin tuohon Creaan — ettei johdeta kuluttajaa harhaan. Toki toisella vilkaisulla huomasin, että kyllähän purkissa edelleen komeilee se sana KERMA ihan tuon trendikkään Crean alapuolella. Kysymys on siis varmaan vain brändäyksestä, mutta omasta mielestäni tämä ei ole kovin houkutteleva sellainen.

    No, mä ostan yhä hinnan suhteen kilpailukykyisempiä tuotteita, Pirkkaa ja Rainbowta ja maustelen kermani luovasti ihan itse.

    Vastaa

    0
  5. Aivan samaa mietin. Ihan ihme ja turha nimenmuutos! Ei kai kukaan osta creaa vaan ruokakermaa, ei tuo nimi 'sano' mitään.

    Vastaa

    0
    1. Ei kai kukaan osta creaa vaan ruokakermaa, ei tuo nimi ‘sano’ mitään.

      Nimenomaan. Mutta ilmeisesti "Crea-ruokakerma" on valiolaisten korvaan huomattavasti coolimpi kuin "Maustettu ruokakerma".

      Vastaa

      0
  6. Olen ihan samaa mieltä kanssasi, että suomen kieleen on nykyään hiipinyt iso joukko englantia. Esimerkiksi Hollywood-leffojen nimiä ei juurikaan enää suomenneta ja samoin tv pullistelee englanninkielisiä ohjelmanimiä. Prepaid, hastag, selfie...kyllähän näitä on. Pelkäänkin, että muutaman vuosikymmen päästä täällä puhutaan "finglishta" eli suomen ja englannin sekoitusta. Eikö Suomessa voi puhua suomea vai onko se jo ihan so last season?! :/

    Vastaa

    0
    1. Leffojen ja sarjojen nimien suomentaminen on tosi ärsyttävää, se vaikeuttaa hirveästi esim. arvostelujen ja lisäinfon hakemista internetistä. Esimerkiksi telkkariohjelmien kohdalla ei aina ole merkittynä sitä alkuperäisnimeä, ja suomalaisella nimellä hakeminen saattaa tuoda jotain ihan vääriä tuloksia.

      Mun pet-peeveni (suosikki-inhokkini? siinäpä käännät taas) on elokuvissa ja kirjoissa käännetyt henkilöiden nimet. Jos lukee vaikkapa kirjasarjaa välillä alkuperäiskielellä ja välillä käännettynä, kiva arvuutella, kenestä milloinkin on kyse. Miksi nimiä pitää mennä kääntämään, luulisi olevan jotakuinkin yhdentekevää, onko neitietsivä Nancy vai Paula Drew. Kymmeniä hahmoja vilisevissä tapauksissa käännösnimet todella häiritsevät.

      Koska elämme nykytodellisuutta, on helpompi vain taipua siihen, että englanti toimii monissa asioissa paremmin. Joudun välillä käyttämään suomenkielistä Photoshopia, ja olen aina ihan hukassa. Kun on keksitty käännössanoja sanastolle, jonka alkuperäissanan merkityksen tietää, mutta (suomenkielistetystä) käännössanasta ei ole hajuakaan, olisi ihanaa saada käyttää niitä alkuperäisiä.

      Vastaa

      0
    2. Nimien kääntäminen kirjoihin/leffoihin/sarjoihin on vääähään ehkä eri asia kuin ohjelmien kääntäminen suomeksi.

      Itsekin olen sitä mieltä, että aikuisten aineistossa on ihan kiva, kun säilytetään henkilöiden nimet sellaisenaan. Sen sijaan lasten leffoissa ja kirjoissa häiritsee suunnattomasti, kun käytetään alkuperäisiä, joskus lausunnaltaan hieman hankalia nimiä. Joitain nimiä kun on esimerkiksi vaikea lausua suomenkielisten, taipuvien päätteiden kanssa. Terveisin paljon kuvakirjoja ääneen lukeva.

      Täysin eri maailmasta tuleva vertaus PhotoShopin (tai minkä tahansa muun ohjelman) käyttämisestä suomeksi on suoraan sanottuna outo. Kuitenkin ollaan Suomessa, niin on se mun mielestä aika luonnollista, että asiat on saatavilla suomeksi. Tästä voidaan ihan yhtä loogisesti hypätä vaikka siihen, että poliisilaitoksella palveltaisiin vain englanniksi, kun ne sanat nyt vaan kuulostaa niin tyhmältä suomeksi.
      Eli kyllä kiitos, suomenkielistä palvelua Suomessa, oli sitten kyse virkamiehistä tai PhotoShopista.

      Vastaa

      0
    3. Olen samaa mieltä kuin Ada käännöksistä ja erityisesti käännösten puuttumisesta lasten kirjoissa ja elokuvissa. Ongelmana ei usein ole pelkästään ääntämisen vaikeus, mutta myös mielikuvien luomisen puuttuminen. Usein lasten kirjoissa/leluissa/elokuvissa hahmojen nimet kuvastavat hahmon olemusta (esimerkkinä vaikka Monster High -tytöistä Clawdeen Wolf, joka on siis ihmissuden tytär) ja lapsi, joka puhu englantia, ei tietenkään ymmärrä näiden nimien merkistystä. Tottakai hänelle se voidaan kääntää ja kertoa, mutta silti mielestäni olisi loogisempaa kääntää nämä nimet jo alunperin. Onnistuihan se Harry Pottereissakin, ja niissä on nimien kääntäminen mielestäni hyvä asia. Ja vaikka olen lukenut kirjat sekä suomeksi että englanniksi, ei henkilöitä ollut vaikea yhdistää toisiinsa.

      Niin, ja vielä bubbsille: minä kyllä olen jo vuosia käyttänyt suosikki-inhokki -yhdistelmää, tai sanonut vaan lemppari-inhokki. Toimii ihan hyvin :)

      Vastaa

      0
    4. No voi hyvänen aika. En minä vastusta ohjelmien kääntämistä suomeksi, kunhan mainitsin sen esimerkkinä tilanteesta, jossa oman äidinkielen käyttö tuntuu vaikealta. Sanasto kun kuitenkin on näissä uussanoja vilisevissä yhteyksissä aikalailla keksittyä, on ihan yhdentekevää, onko se keksitty alkuperäiskieleen vai siihen äidinkieleen - totutun sanan muuttuminen yhtäkkiä käännössanaksi vaan tekee sen käytöstä vaikeampaa. Tämä ei liity siihen, kuulostaako joku tyhmältä vai ei.

      Palvelukieli poliisiasemalla ei liity tähän millään tapaa. Sanasto poliisilaitoksella on kuitenkin ihan tavallista jokaihmisen virastosanastoa, joka jotakuinkin jokaisella on jo lähtökohtaisesti hallussa. Puuh.

      Vastaa

      0
  7. Sama aihe on ärsyttänyt myös minua. Uusimpana ärsyttäjänä on ollut mtv:n sport-uutiset. Englanninkielinen ja suomenkielinen sana eivät vaan sovi yhteen..

    Vastaa

    0
  8. Itse olen ihmetellyt/naureskellut samaa. Minusta jotenkin vanhanaikaista tämä nimien kanssa kikkailu. Varmaan seuraavaksi tulee Valio Milk. ;)

    Ja toinen ihmetyksen aiheeni on, että miksi noita maustettuja ruokakermoja edes tarvitaan. Itse maustamalla saa paljon parempaa ja olettaisin, että myös paljon edullisemmin? Ja ei ole kovin vaivalloista tai aikaavievää.

    Vastaa

    0
  9. Aivan! Olen samaa ihmetellyt monet kerrat. Esim. suomalaiset kaurasta tehnyt tuotteet nimetään YOSAksi. En vaan ymmärrä. Paljon myyvempi nimi olisi yksinkertaisesti se KAURA. Hyllyyn jää huonon nimen vuoksi, ei voi mitään :(

    Vastaa

    0
    1. Pakko tähän kommentoida sen verran, että Yosa kuitenkin on nimetty aikana ennen tätä nimihypeä. Se on kantanut nimeään (olisi hauska tietää mistä se on tullut) siitä asti kun se kehitettiin 1995. :)

      Vastaa

      0
  10. Loistava postaus! Mä en voi myöskään sietää englanninkielisiä tekstejä vaatteissa enkä etenkään missään sisustustavaroissa. Miksi sisustustarrassa pitää suomalaisen kodin seinällä lukea "home", kun ihan yhtä hyvin voisi lukea "koti"? Tai miksi suomalaisen lapsen potkupuvussa lukee "mum's dear", kun ihan yhtä hyvin voisi lukea "äidin kulta". ugh :D

    Vastaa

    0
    1. Ehkä paljolti siksi, että Suomessa ei ole vaateteollisuutta, sisustuskrääsästäkin leijonan osa tulee ulkomailta, ja siellä Kambodzan hikipajoilla puhutaan huonoa Suomea. Maailmanmarkkinat suomenkielisille tuotteille ovat myös tuntuvasti englanninkielisiä kehnommat.

      Se, kuinka tyylikkäitä tai tarpeellisia home/koti-sisustustarrat ylipäänsä ovat, on sitten asia erikseen. On kai siitä hyötyä, jos vaikka unohtaa, missä on.

      Vastaa

      0
    2. "On kai siitä hyötyä, jos vaikka unohtaa, missä on."

      Reps :D Muhunkaan ei ole oikein iskeneet home-sisustuskirjaimet/tarrat, mutta nyt viimein ymmärrän niiden tarkoituksen.

      Tohon itse postaukseen, tuossa on kyllä toinen asia mitä en ymmärrä. Crea? Miten tuo sana liittyy kermaan ja millä kielellä. Hämmentävää.

      Vastaa

      0
  11. itsekin ihmettelin samaa, mutta luulen, että ruokakerma nimi on kielletty tältäkin tuotteelta (kuten kasvirasvoilta), koska kyseessä ei ole kunnollinen tai oikea kerma.

    Vastaa

    0
  12. Hätäseen vastasin...CREAn alla lukee ruokakerma. ÖÖ ihme juttu. Sinänsä ei mua häiritse, koska maustan kuohukerman ja smetanan itse, enkä näitä ostakaan...

    Vastaa

    0
  13. Täsmälleen mun ajatukset viime viikolta kun bongasin kadulla tuon Crean mainoksen. Ei näin, Valio, ei näin.

    Vastaa

    0
  14. Ah Sanni, taas täyttä asiaa. Tuo englannin tuppaaminen krassaa, makes me sick:). Meillä on oma kieli, jonka eteen aikanaan on tehty paljon työtä, jotta sen viralliseksi kieleksi olemme saaneet. Ei se anywayn heittäminen lauseeseen yhtään ihmistä paremmaksi tai älykkäämmäksi tee, päinvastoin. Samoin tuotteiden nimeäminen mitä kummallisimilla nimillä, joista ei itse asia selviä lainkaan, on kummallista. Hyvää päivänjatkoa!

    Vastaa

    0
  15. Toivottavasti tota ei oo keksitty sen putous-hahmo jäbä leissonin jälkeen, se nimittäin hokee tota creaa koko ajan :'D

    Vastaa

    0
  16. Kuule mietin tätä samaa jokin aika sitten. Luin uusimman Bridget Jones -kirjan Mad about the boy, kyllä nimi on sama suomeksi kuin englanniksi. Jotenkin pyöristyttävää, että suomennetun kirjan nimi on englanninkielinen?!? WTF! O_o Jotain mielikuvitusta peliin, hei.

    Vastaa

    0
  17. Luulen että tuo naurettava nimi johtuu eu-säädöksistä. Joko tuo kerma ei sisällä tarpeeksi kermaa, tai sitten sitä on muokattu liikaa poikkeamaan oikeasta kermasta eli siksi ei saa kutsua kermaksi (eikä "Cream" nimelläkään) koska se johtaisi kuluttajia harhaan. Olisiko sitten nimi "Kerm" parempi :D Tai sitten "vedellä ja aromeilla lantrattu kerman kaltainen valmiste" - sitähän se ruoka"kerma" on :P Tosta nimestä kyllä huokuu sellanen mainostoimiston keksimä "hauska" sanaleikki.

    Vastaa

    0
    1. Olisiko sitten nimi “Kerm” parempi :D

      Tää oli paras! :) 'Kerm' tietysti! Ja huomenna 'mait'! :)

      Vastaa

      0
  18. "mikä meitä suomalaisia vaivaa? Miksi kaikkeen pitää ängätä englantia?"

    Mietin samaa. Mutta niinhän teet itsekin: "makeover"... Sille on varmasti myös käypä suomennos, mikset käytä sitä?

    Vastaa

    0
    1. Tunnustan kyllä syntini ehdottomasti, heitän sekaan useinkin englanninkielisiä sanoja. En ole sitä vastaan että ihmiset puhuvat makeovereista, hashtageista ja eyelinereista, niin kauan kuin ne kuitenkin muodostavat ihan minimaalisen osan puhekielistä viestintää. Mutta en brändää itseäni jollain muulla kuin suomen kielisellä sanalla. Jos minulla olisi yritys, en mainostaisi itseäni "Check out my website!" "Beautify yourself today!!" "Pamper yourself - kasvohoito vain 30€ today!" -tyyppisillä ilmaisuilla kun kerran Suomessa ollaan.

      (Makeoverille en muuten oikeasti keksi hyvää, ytimekästä suomennosta. "Meikin-ja/tai-kampauksen-ja-mahdollisesti-vielä-vaatteiden-ja-korujen-avulla-aikaansaatu-muutos-henkilön-ulkoisessa-olemuksessa"? :D)

      Vastaa

      0
    2. No hyvänen aika... muuttumisleikki? Tyylin muutos? Uusi meikki? Meikkikokeilu? Onhan vaihtoehtoja vaikka kuinka. Itseäni närästää anglismien ja muiden vastaavien vähäinenkin käyttö. Samaa mieltä jonkun edellisen kommentoijan kanssa siitä, että tuntuu surulliselta kun suomen kielen puolesta aikoinan taisteltiin (että saatiin se oma kieli pitää) ja nyt sitä ei arvosteta sen vertaa, että kirjoitettaisiin kunnollista suomea.

      Vastaa

      0
    3. muuttumisleikki? Tyylin muutos? Uusi meikki? Meikkikokeilu?

      Jes, tuttuja ovat, tottakai. Mutta minulle ne eivät täysin korvaa/vastaa 'makeover' -ilmaisua. En halua pyytää meikkimallia Dermablend-juttuun "muuttumisleikkiin", ei me mitään leikitä. :) Eikä muuteta tyyliä. Makeover on minulle samaan tapaan vakiintunut ilmaisu kuin vaikka eyeliner. Eyeliner ei ole minulle "silmänrajaus" tai "rajauskynä" vaan nestemäinen rajaustuote.

      'Crea' ei tarkoita edes englanniksi yhtään mitään eikä liene kenellekään Suomessa vakiintunut ilmaisu. Paitsi ilmeisti Putouksen katsojille :D (Mikä selvisi minulle vasta näistä kommenteista kun en Putousta katso.)

      Vastaa

      0
    4. En toikeastaan allekirjoita hieman jopa ärsyttävää paasaustasi taas yhdestä maailman epäkohdasta, mutta tähän kielipolemiikkiin otan kantaa sen verran, että mielestäni kun sen oman kielen perusasiat ovat kunnossa, ja pystyy suoltamaan oikeaoppista puhetta ja kirjoitusta ilman kielioppivirheitä, ei ole mitään syytä olla käyttämättä näitä englanninkielisiä sanoja lauseiden seassa. Heikon äidinkielen korvausta englannilla en siedä, kuten en myöskään englannistamisen coolina pitämistä, se on minusta lähinnä säälittävää, tosin on muistettava, että kaikilla meillä ei ole vaihtoehtoja (nimim. lapsuudesta saakka ulkomailla asunut, vähemmästäkin menee kielet sekaisin...). Ja toisaalta, aika pienihän se ero englanninielisten sanojen käyttämisellä ja englannista peräisin olevien sanojen käyttämisellä, joista jälkimmäiset, jos nyt eivät vielä kielikuvaamme dominoi, niin ainakin vievät siitä suurehkon osan (esimerkkinä juuri käyttämäsi 'brändätä', jos nyt meni meikäläisen pointti ohi aivojen :D). Muuten sanoisin tästä postauksesta vain että c'mon, relaa. En kiellä, etteikö olisi huvittavaa, mutta tämän herneen olisi voinut jättää vetämättä nenään, niinkuin aika monen muunkin, koska kuten jo ilmaisin, mielestäni sinulla on taipumusta aivan turhanpäiväiseen paasaukseen. Onneksi kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä - eihän se yhteiskunta nyt sillä tavalla pyöri, että kaikki ajattelisivat kuin Sanni (onneksi eivät kaikissa asioissa ajattelekaan), eikä kehitystä tulee, oli se sitten negatiivista tai positiivista, eikä sitä vastaan tarvitse aina olla (nimim. mm. puhelinpostaustasi muistellen...). Huomaan, että sorrun itse yllämainittuun paasaukseen, joten lopetan, kiitos ja hyvää päivänjatkoa!

      Vastaa

      0
    5. Muuten sanoisin tästä postauksesta vain että c’mon, relaa.

      Okei, yritetään :D

      Jos asiaa kysyttäisiin Mr. Karkkipäivältä, hän varmaan vastaisi huokaisten, "Ei onnistu." Kaikenlaisten asioiden päivittelyn voisi sanoa olevan yhtä olennainen osa persoonallisuuttani kuin ikuisesti saman näköinen tukka ja eripituiset kynnet. Käsitän että se ärsyttää toisia. Mutta emme voi miellyttää kaikkia... Myönnän rehellisesti tykkääväni asioiden turhastakin päivittelystä. Varsinaisena paasauksena en sitä (tai tätäkään postausta) pidä, mutta toki asiat kokee eri lailla kokijasta riippuen.

      Vastaa

      0
    6. Ei tuokaan vastaa minun korvassani makeoria, ainakaan tuossa Dermablend-jutun yhteydessä. Muodonmuutoksella koen tarkoitettavan kokonaisvaltaista muutosta jossa henkilön koko tyyli hiuksista meikkiin ja asusteisiin muutetaan. Englanniksi siihenkin sopii 'makeover', se on niin paljon monipuolisempi ilmaisu kuin mitkään noista suomen tarjokkaista (minun mielestäni). Mutta kun muutetaan vain iho.... no, minusta se ei ole silloin 'muodonmuutos'.

      Minä tykkään 'makeover'-sanasta kun minulle se tarkoittaa mitä tahansa olennaista ulkonäköön liittyvää muutosta, yhdestä detaljista koko settiin. :) Saa kivittää. ^_^

      Vastaa

      0
  19. Joku imago-konsultti on halunnut luoda jotain...
    Mä aikanaan pillastuin Itellasta. Ihmettelin vaan miksi posti muuttui Itellaksi. Posti on nyt pienin eroin melkein sama sana monella eri kielellä.

    Vastaa

    0
    1. Tämän takia http://www.itella.com. Posti on siis Itella-firman alla nykyään ja ilmeisesti Itella siis niissä maissa joissa ko. yritys postia handlaa. (huomatkaa svetisismi!!11)

      Muuteen anglismeihin liittyen: suomalaisten englannin taito on ihan jees, mutta ei se silti useimmiten ole niin erinomaista. Siksi kuluneet kliseet kuulostavat niin paljon paremmalta englanniksi kuin oikeastaan suomeksi. Onneksi ei kuitenkaan olla enää millään "ketoon peipi ketoon" -asteella, mutta miltähän kuulostaisivat esimerkiksi aika monien suomalaisten, englannin kieltä laulavien artistien biisit jos ne käännettäisiin suomeksi? Veikkaan että tulos ei olisi mitään kauhean lyyrista ja mieltä ylentävää :D

      Vastaa

      0
  20. Mä olen tähän saakka käyttänyt Valion maustamattomia ruokakermoja. No, ne ilmeisesti edelleen ovat ruokakermoja, eivätkä Creaoja, Creaoita... :D

    Mutta, minä en tajua, miksi ihan hyvä peruspurkki piti mennä vaihtamaan sellaiseksi "käteväksi" kierrekorkkipakkaukseksi myös siinä maustamattomassa. Minulle ei oikein se kätevyys auennut, kun mun kokkailuihin yleensä menee se koko 2 dl:n purkki kerralla. Isompi vaiva vaan tuon purkin kierrättämisessä eli tavailin jo kaupassa, että mitä muita suomalaisia, maustamattomia, tavallisessa purkissa olevia ruokakermoja löytyy.

    Vastaa

    0
  21. Niin samaa mieltä!

    Ja kaikkein eniten ottaa päähän se, että lasten lelut, ohjelmat, pelit yms. yms. pitää myös tunkea täyteen englantia! Jotenkin tuskaisena seuraan, kun meidän nelivuotias kuopus on opetellut puhumaan (ei ole sujunut ihan helposti). Kun kirjainvalikoimasta puuttu monta kirjainta, niin siinä sitten yrittää vääntää kaiken maailman Bratzien tai Lego Chimojen hahmojen nimiä, josta edes äiti ei tiedä miten ne pitäisi sanoa! Mihin katosivat suomenkieliset nimet?? :O

    Vastaa

    0
    1. Lelunimet nyt olivat englanniksi jo ainakin minun lapsuudessani, Barbiet ja My Little Ponyt ja Teenage Mutant Ninja Turtlesit, jotka vääntyivät ääntämyksellisesti helpommiksi versioiksi lasten suussa yhtälailla, kuin ängiböösit nykyään.

      Tuttavani, joka työskentelee opettajana yläasteella, kertoi lähimenneisyydessä tapahtuneen huikean muutoksen yläasteikäisten poikien englanninkielen taidoissa. Kuulemma vähän jokaisella jonnella on englanti 9-tasoa, kun pelaavat niin paljon ja oppivat kielen peleistä.

      Jos jollakin tuollaisella, harrasteen lomassa vaivihkaa mieleen piirtyvällä tavalla saa itselleen sellaisen rikkauden, kun sujuvan vieraan kielen, mielestäni se on tosi hieno juttu. Suomenkieltä mitenkään väheksymättä, mutta voihan vanhempikin valinnoillaan vaikuttaa siihen, että myös äidinkieli pysyy hallussa. Kirjat ja lukeminen nyt ovat ensiarvoisessa asemassa, ja niitä vielä tuntuu saavan ihan kauniilla suomenkielelläkin kirjoitettuna.

      Vastaa

      0
    2. Lelunimet nyt olivat englanniksi jo ainakin minun lapsuudessani, Barbiet ja My Little Ponyt ja Teenage Mutant Ninja Turtlesit, jotka vääntyivät ääntämyksellisesti helpommiksi versioiksi lasten suussa yhtälailla, kuin ängiböösit nykyään.

      Heh, vähän off-topic mutta tiedättekös, minä luulin ihan pienenä penskana että "MajLidlPonit" ja "mylittleponyt" olivat eri juttuja :D Siis eri ponisarjoja. Kun osa kavereista puhui majlidlponeista ja osa mylittleponeista. ^_^

      Vastaa

      0
  22. Onko muilla muuten niin, että typerän nimen tai mainoksen takia jää koko tuote ostamatta? Itselläni oli näin esim. Cheerios-murojen kohdalla, vuosia sitten mainos oli niin kauhea että kiersin muropaketin kaukaa kaupassa (maissii kauraa cheerios, riisii vehnää oo-ooo). Omalla kohdallani ei ainakaan päde se, että huono mainos jää alitajuisesti mieleen jaa saa ostamaan tuotteen. Sama idioottimaisen tuotenimen kohdalla.

    Vastaa

    0
  23. Ai, että ihanaa, että jotakuta muutakin ärsyttää ja ihmetyttää tuo Crea! Musta toi on yks typerimmistä brändäyksistä pitkään aikaan ja väistämättä mullakin tuli mieleen myös tuo Jäbä Leisson. En todellakaan ymmärrä mitä Valiolla on ajateltu, tuota luodessa enkä ehkä haluakaan ymmärtää. Kaiken lisäksi nuo pakkaukset ovat mun silmään tosi tylsän näköisiä.

    Vastaa

    0
  24. Joo, tämä on ihmetyttänyt minuakin. Myönnän käyttäväni varsinkin puheessa paljon englanninkielisiä sanoja johtuen opinalastani ja siitä, että joudun lukemaan englanniksi todella paljon tieteellistä tekstiä eikä niille termeille edes välttämättä löydy suomennosta. Kuitenkin minua ärsyttää tällaiset brändäykset, kun pitää olla ties mitä väännöksiä ja hankalia kirjainyhdistelmiä. Ainainen v-käyrän nostatus on kyllä nämä vähälaktoosisten ja laktoosittomien tuotteiden nimihirviöt: HYLA, Eila... "Tuo sitä hyla-maitoa!" -> eli pitää olla juuri Valion vähälaktoosista maitotuotetta, eikä vastaavaa Ingmanin Into-tuotetta??

    Kandy Daylle ääni täältä, ehdottomasti sun on nyt brändäydyttävä uusiksi!! :D

    Ranskassa on muuten säädökset siitä, että esimerkiksi katumainokset eivät saa sisältää englanninkielisiä sanoja tai niiden määrää on kontrolloitu jollain prosenttiosuudella. Samoin radion musiikista yli puolet on oltava ranskankielistä, ja kaikki uudet sanat hyväksytetään jossain ylimmässä kielitoimistossa ja varjellaan niitä anglismilta... Siinä vähän toisenlainen suhtautumistapa :D

    Vastaa

    0
    1. Crea tarkoittaa muuten ranskaksi "loi" tai "luoda" eli täähän on ihan selkeesti ulkomaiden markkinoille.

      Vastaa

      0
    2. Vähän on pakko viilata pilkkua tässä asiassa... Crea ei tarkoita ranskaksi mitään, vaan "luoda" perusmuodossa on "créer" ja samasta verbistä partisiipin perfektissä muoto on "créé", joka voidaan suomentaa tapauksesta riippuen "loi".

      Vastaa

      0
    3. Kyllä "créa" on täysin oikea ja olemassa oleva taivutusmuoto. Se on créer-verbin passé simple eli "kirjallisempi" perfektimuoto yksikön 3. persoonassa ja tarkoittaa hyvinkin "loi". Vrt. esim. elokuva "Ja Jumala loi naisen", joka on ranskaksi "Et Dieu créa la femme".

      Elisan kommenttiin vielä tarkennus: Ranskassa saa kyllä mainoksissa olla englanninkielisiä sanoja ja ilmaisuja, kunhan ne löytyvät samasta mainoksesta myös ranskaksi. Esimerkiksi muinaisen Nokian mainoksissa käytettiin täällä samaa Connecting people -slogania kuin muuallakin, mutta sen perässä oli asteriski ja sloganin sanatarkka käännös "pour relier les hommes".

      Anteeksi off topic!

      Vastaa

      0
    4. C:n arvoinen lyhyt ranska täällä hei! :D Hyvä, että saatiin tarkennusta tuolle verbille, muistelinkin nimenomaan tuota lausetta "Dieu créa la femme", ja jotain muinaisia verbiopin tunteja yliopiston alkuvuosista (ai että niitä passé simple -kertauksia...).

      Hyvä tietää, että englantia kuitenkin näkee myös Ranskassa! Kuitenkin käytäntö on todella erikoinen, jos vertaa esimerkiksi Suomeen jossa mitään rajoituksia ei ole ja mainokset saatetaan siirtää suoraan katukuvaan ilman suomennoksia. Toisaalta nykyään mainoksissa (varsinkin suomalaisten tuotteiden) on myös näkynyt oivaltavaa suomen kielen käyttöä sanaleikkien muodossa, hurraahuuto sille! :)

      Vastaa

      0
  25. Oonks mä ny ainoo jota ei häiritse tämmöset asiat :D Vaikka ois "Valio Kura" ostaisin silti, sillä noi ruokakermat on kivoja! tai siis hyviä.

    Vastaa

    0
    1. Tukiääni ihansama-osastolle - mä tykkään noiden uusien purkkien muotoilusta ja mua ne siksi lähinnä ilahdutti. Mulle on ihan yhdentekevää, onko tuoteryhmän nimi Eila vai Crea vai Hyla vai Into vai Kerm. Jos tuotteen markkinointi olisi englanninkielistä, kurtistelisin varmaan vähän jo kulmiani, mutta tämä nyt on vielä aika pientä ja ihmettelen yleistä tuohtumusta. En usko, että oikeasti kenekään mielestä Crea on kauhean vaikea lausua, ja varmaan yhtälailla kuin ennenkin on oikeutettu pyytämään ruokakaupasta tuotavan Valion kolmen juuston ruokakermaa - siinä missä Valion laktoositonta maitoakin, oli sen tuoteperheen nimi sitten Eila tai mikä hyvänsä.

      Toisaalta en myöskään hypi seinille, kun joku tuttavapariskunta nimeää lapsensa vaikkapa Edithiksi, siinä missä ei-suomalaiset nimet ihmisillä tuntuvat olevan joillekin jotain aivan sietämättömän kauheaa. Siinä missä en usko Suomeen muuttavien ulkomaalaisten tuhoavan suomalaista kulttuuria, en usko myöskään satunnaisten vierasperäisten sanojen tai nimien käytön sitä tekevän.

      Vastaa

      0
    1. Aaaa, täydellinen repeeminen! Ei saa näköjään lukee enää blogejakaan töissä...

      Vastaa

      0
  26. Sanni, mahtavaa että toit asian esille!
    Mua itseänikin ärsyttää henkilökohtaisesti kielten sekoittaminen, englanti-suomi tms. Ihanimpia suomalaisia nimiä ovat esimerkiksi "Sirkku palasokeri". Sirkku on suomalainen nimi, MUTTA jos nimi onkin "Mary-Elisabeth kuningatarhillo" niin heti tökkii. Varsinkin lausuminen "Mary-Elisabetti" vai "Mäyri-Elishabeth"?
    Suomen kieli muutenkin olisi kiva omanlaisenaan ilman sotkematta toista kieltä siihen. Mutta toisaalta voidaan ajatella esimerkiksi Citymarkettia, joka on mukautunut ainakin omaan suuhuni "Sitimarketiksi" eikä esim. "Kitymarketiksi".
    Korostetaan omaa kieltämme ja pidä Karkkipäivä nimenä, Sanni :)!

    Vastaa

    0
  27. Mua jotenkin terveysalan ihmisenä huvittaa tää Crea-nimi sen takia kun laboratorioarvoissa lyhenne Krea tarkoittaa munuaisten toimintaa mittaavaa verikoetta. Siispä mulle tulee mieleen tästä munuaiset eikä kerma. XD

    Vastaa

    0
  28. Olen täysin samaa mieltä! Miksi esim. tuota home-sanaa pitää käyttää koti-sanan tilalla, täysin suomenkielisissä yhteyksissä? Tulee välillä hieman huvittavia mielleyhtymiä, jos on kuva esim. puutalosta ja kuvatekstinä on pelkkä "home" :D

    Ja blogimaailmassa tämä vasta pistääkin silmään; olen jo pitkään miettinyt, että jos ihminen kirjoittaa suomenkielistä blogia, minkä ihmeen takia esim. otsikot tai kuvatekstit on vääntämällä väännettävä englanniksi (joka usein menee vielä kieliopillisesti reippaasti metsään). Paljon suuremman vaikutuksen tekevät kaunista suomea kirjoittavat blogit, kuin englantia hatarasti käyttävät erityisyysyrittelijät. Ja huom. kaunis ei ole yhtä kuin kieliopillisesti täysin oikein, äidinkieltä käyttäessä rikkaus on juuri niissä nyansseissa. Vastaavasti, noihin makeover-kommentteihin liittyen, joillekin asioille ei vain ole (vielä) suomenkielistä vakiintunutta vastinetta, jolloin soljuva teksti syntyy oikeinkäytetyistä vieraskielisistä nimistä ja termeistä.

    Vastaa

    0
  29. Hah, vai että Crea... tuotteesta en mitään tiedä, mutta ekana tuli mieleen, että haluaisivat kutsua sitä Cream:ksi, mutta koska tuote on jotain kasvirasvahöpöhöpökermaketta (en siis tiedä onko) eikä sitä kermaksi saa kutsua, niin joku kiva väännös oli silti keksittävä.

    Mun kestoinhokki näistä suomenkieleen ängetyistä sanoista on se Samsungin lanseeraama Note:aa, eli nouttaa! :D Voi morjes kun on typerä termi!

    Vastaa

    0
    1. tuotteesta en mitään tiedä, mutta ekana tuli mieleen, että haluaisivat kutsua sitä Cream:ksi, mutta koska tuote on jotain kasvirasvahöpöhöpökermaketta (en siis tiedä onko) eikä sitä kermaksi saa kutsua, niin joku kiva väännös oli silti keksittävä.

      Kyllä niissä on ihan oikeaa kermaa :) Eivät ole kasvirasva"kermoja". En tosin tiedä, onko tullut joku säännös jonka mukaan 'kerma' -sanaa saa käyttää vain 100-prosenttisesta kermatuotteesta.

      Vastaa

      0
  30. Juu ärsyttää kyllä tällaiset. Olen vähän sellainen kielipoliisi, että ärsyynnyn jo siitäkin kun Kiira Korpi sanoo jossain juustomainoksessa "Maista säkin". Ja joskus hajosin leffateatterissa Hannu & Kerttu -leffan mainoksiin "Vanha stoori, uusi twisti!" Anteeksi mikä?!

    Vastaa

    0
  31. Ei nyt tähän postaukseen liity, mutta haluan kuitenkin kertoa tämän ennenkuin unohdan:) Liittyy siis hiuksiin ja voisi mahdollisesti jopa ratkasita volyymi "ongelmasi" Ja tämä on nimeltään NoPoo. Elikkä ei shamppoota.Shampoottomuus on ainakin omiin hiuksiin tehonnut todella hyvin ja muutaman päivän lähmäisyyden jälkeen on tukka tuntunut aivan puhtaalta:) Volyymi on lisääntynyt ja hiukset ovat parempikuntoisemmat. Itsehhän käytän pesemiseen pelkää vettä, mutta olen myös ruokasoodaa kokeillut. Tosin se vain kuivatti hiuksia ja hiuspohjaa.

    http://www.demi.fi/keskustelut/tyyli-ja-kauneus/no-poo-hiusten-pesu-ilman-shampoota-5#.UwI7NPl_uF9
    ^Ylläolevasta linkistä löysin hyvän tiivistelmön shamppoottomuudesta jos satuit kiinnostumaan;)

    Vastaa

    0
    1. NoPoo on mulle tuttu! :) Siis periaatteessa, ei käytännössä. Mutta NoPoon kohdalla uskallan todeta jo ennen kokeilemista, että se ei ole minun juttu. Jos on valittava volyymin ja kosmetiikan käytön tuoman elämyksellisyyden välillä, valitsen kosmetiikan = hiusten pesu- ja hoitotuotteet kaikessa kirjossaan shampoosta syvähoitoihin. Rakastan hiustuotteita, mahdollisesti enemmän kuin mitään muuta kosmetiikkaa. <3 En haluaisi olla ilman niitä. Vaikka se sitten merkitsisi littanaa tukkaa.

      Vastaa

      0
  32. En aivan kaikkia kommentteja jaksanut lukea, mutta on typerää narista suomen kielen "kuolemisesta". Kieli elää aina, kuten hyvä esimerkki tämä "alkaa tekemään"-muodon hyväksyminen. Suomen kielessä on aina ollut niinkuin tulee olemaankin lainasanoja. Ajatelkaa vaikka lunta. Lumelle löytyy pelkästään wikipediasta 33 synonyymia sanalle. Loska, nuoska...
    Etelänmaissa tuskin sanoja on kovin montaa. Kuinka siellä käännetään loska/sohjo/hanki/nietos yms?
    Tai ruotsin kielessä on sana "blundar" joka tarkoittaa silmien sulkemista. Ei koko suomen kielessä ole sellaista sanaa. Käännöksissä yms. kauhea työ saada pointti/tarina yhtä hyvin välitettyä kuin alkuperäisellä kielellä.

    Nyt loppuu se kukkahattuilu suomen kielen kuolemisesta! :) Kauhea paatos, mutta välillä tuppaa ärsyttämään ihme nillitys koko kieliasiasta (vaikka crea-nimi on minustakin kyllä harvinaisen kummallinen.)

    Vastaa

    0
  33. Mua itseäni ärsyttää suomalaisissa blogeissa pyörivät englanninkieliset otsikot... Siis ihan höpönlöpön-hommaa, ettei suomeksi kirjoitetulle tekstille muka voi keksiä suomenkielistä otsikkoakin. Ei vaan uppoa muhun vaikka se sanaleikki olisi kuinka hauska. Pienet on ihmisen murheet mutta...! :D

    Vastaa

    0
  34. Ehdottomasti yksi huonoimmista nimimuutoksista pitkään aikaan (menee itselläni samaan kategoriaan Itellan kanssa). Crea ei sano yhtään mitään. En myöskään pidä siitä, että noita muovikorkkeja tungetaan joka tuotteeseen.

    Vastaa

    0
  35. Eila oli jo tarpeeks karmee, mutta näköjään sekin ylitettiin! Jään odottamaan Jorma-juustoa =)

    Vastaa

    0
    1. Häh? Musta Eila on just hyvä, niin kun EI LAktoosia. Näin mä oon sen ymmärtänyt ja pitänyt sitä ihan kekseliäänä :)

      Vastaa

      0
    2. Niin, enkös minäkin sanonut tuossa tykkääväni Eilasta..? :) EiLaktoosiahan se tarkoittaa, ja minäkin pidän sitä hyvänä ja kekseliäänä nimenä - ja Eila kun on vielä suomenkielinen, söpö nimi. :)

      Vastaa

      0
    3. Joo, tuli mun kommentti väärään väliin, tarkoitin sen vastineeksi tuolle yläpuoliselle :)

      Vastaa

      0
  36. Surullista kyllä, itsekin ajattelin ensimmäisenä, että tuotteelle on tehty jotain sellaista, ettei purkissa saa enää lukea kerma tai edes cream, kuten esim Valion Arki (Eilaan en ole tutustunut). Mutta CREAn allahan lukee vielä ihan selvästi ruokakerma. En siis ymmärrä brändäystä. Tai ehkä sen "ruokakerma" sanan poisjättäminen on sitten se seuraava askel, kunhan tuotteesta ensin tulee kuluttajille tuttu...

    Vastaa

    0
  37. Tuunaus, brändi, makeover, wtf, cool, slogan...

    Kyllä, Finglish on tullut jäädäkseen. ;)

    (Muuten samaa mieltä, tuo Crea on typerä nimi!)

    Vastaa

    0
    1. Ei kai nimen aina tarvitse tarkoittaa jotakin? Tässä tapauksessa ruokakermalle on annettu englanninkielen cream-sanaa muistuttava nimi Crea, jolla se eroaa muiden valmistajien ruokakermoista. Arlalla esim. on Ruokakerma härälle -niminen (olispa ihmisellekin) ;) Molemmat ihan ok mielestäni.
      Crea-pakkaukset ovat mielestäni tyylikkäät, kätevät varsinkin isommissa pakkauskoissa.
      Harmi vain, että Valion ruokakermat sisältävät vettä toisin kuin esim. Arlan, Pirkan ja Rainbown ruokakermat.

      Vastaa

      0
  38. Olenkohan ainoa, joka tykkää uudistuksesta? Ruokakerma- nimi ei erotu hyllyssä kovin hyvin kun vierellä on 20 muuta ruokakermaa. Ainakin tämä on erilainen. Ja minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että Crea on muunnos sanasta Cream. Aika hyvin tämä tuote on nimimuutoksen johdosta ollut esillä, sitä ei voi kiistää :D kuin ilmaista mainontaa

    Vastaa

    0
  39. Inhoan puhekielessä ja blogeissa yleisesti käytettyä sanaa dinneri. Yök ja hyi.

    Vastaa

    0
  40. Ja sitten Mr. Karkkipäivän voi vaihtaa, mutta kaksiosainen nimi olisi kökkö, joten Mr. Candy vaan.

    Heh, olen kai osannut asettaa hyvän immuunin mainonnalle (koska mainonta on yksi niistä asioista joka on maailmassa vialla ja raivostuttaa), kun en mä ole huomannut tuommoista englannin suuntaan lipsumista. Itellasta en tosin ole vieläkään päässyt yli :D Tietysti yritysten ja työnimikkeiden kanssa sen huomaa tosi selvästi. Toivottavasti en joudu ikinä koskaan mihinkään supisuomalaiseen muka-hienosti tankeroenglanniksi nimettyyn yritykseen joksikin hiton tax specialistiksi (tuokin homma on helvetin tylsää paperinpyörittelyä joka tähtää veronkiertoon, ei se siitä sen paremmaksi muutu vaikka miten väännettäisiin englanniksi sitä nimeä...) Muuten, veikkaan että some on yksi syy suomen kielen rappioon.. :D esim. alkaa tekemään ja muut kauheudet eivät varmasti valtaisi yhtä nopeasti tilaa yleiskielessä jos ihmiset eivät lukisi niin paljoa huonosti kirjoitettuja tekstejä. kaikella on hintansa..

    Sori kun oon näin negatiivinen sun kommenttilaatikossa ._.

    Vastaa

    0
    1. Sori kun oon näin negatiivinen sun kommenttilaatikossa ._.

      Ethän ole, höpsis :)

      (Sun kommentti oli muuten jostain syystä joutunut roskapostifiltteriin jonka tyhjensin äsken, siksi julkaisu melkein vuorokauden viiveellä.)

      Vastaa

      0
  41. Aika jännä, olisinkohan heti tunnistanut noita kaupan hyllyltä edes... Tuo kolmen juuston ruokakerma on niiin hyvää! <3 Sopii esim. tomaattikeittoon (tomaattimurskan, veden, kasvisliemikuution, kuullotetun sipulin ja mausteiden kanssa), tai soijapyöryköiden kastikkeeksi... Varmaan makaronilaatikkoonkin, vaikka en ole koittanut.

    Vastaa

    0
  42. Mä oon kans aina jaksanu ihmetellä, että jos tehdään tuotteita Suomen markkinoille, suomalaisille ihmisille, ni miksi nimetä tuote jotenkin muuten kuin suomeksi. Toisaalta, ihmettelen myös, että miksi suomalaiset artistit tekee musaa englanniks, jos tarkoitus on toimia Suomessa.
    Mutta mä oonkin tällainen antiikkinen hippo vaan.

    Vastaa

    0
  43. Toi on kyl ihan totta! Jotenki media yrittää vääntää kaiken nykyään enkuks tai jonkun muun kieliseks, mikä varmasti näkyy tulevaisuudessa tai näkyy jo nyt nuorempien puheessa. Mietimpähän vaan, että minä vuonna suomen kieli häviää kokonaan. Laitoin sulle muuten sähköpostia liittyen mun erääseen projektiin. :)

    Vastaa

    0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


  • Sanni

  • Arkisto

    • 2024 (56)
    • 2023 (148)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)
  • Avainsanat