- Sulla on isot tissit. Saako niitä puristaa?
- Purista ja kuole.
- Oikeesti?
- No ihan #%@$ oikeesti!
”Leilan” (ystäväni ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään) rinnat alkoivat kasvaa 10-vuotiaana. Noihin aikoihin ei liity mukavia muistoja. Sukujuhlissa sedät ja tädit saattoivat ihan pokkana kommentoida kaikkien kuullen että ”Katsos, onpas Leilan rinnat kasvaneet!” ”Leila, sinullahan alkaa jo olla rinnat”. Miltä tuntuu 10-12-vuotiaasta kuulla tällaista? Leila kertoo noiden nöyryyttävien tilanteiden kummittelevan vielä tänäkin päivänä mielessään. Miten aikuiset kehtaavat nolata lasta tuolla tavalla?
Yläasteaikoina Leila ei todellakaan kokenut olevansa se minun näkökulmani lucky bastard, vaan ”ällöttävä läski”. ”Vain läskeillä on tissit”, hän kertoo ajatelleensa silloin. No, läskiksi ei Leilaa minun muistojeni mukaan kutsuttu, mutta huomiota hänen rintavarustuksensa kyllä sai. Pojat kokivat oikeudekseen huomautella ”isoista tisseistä” ja puristella niitä suunnilleen ohi kulkiessaan.
Hämmentävää kyllä, tämä käytös ei tunnu rajoittuvan murrosikäisiin poikiin, vaan Leila on saanut aikuisiälläkin tottua baareissa käsiksi käyviin miehiin. Heidän järjenjuoksunsa tuntuu kulkevan rataa; ”Tuossa on nainen jolla on isot rinnat, koska rinnat ovat esillä niin niihin saa varmasti myös koskea”. Leila ei mitenkään pukeutumisellaan halua korostaa rintojaan, eikä mene baareihin syväänuurretuissa, rintavakoa tarjoavissa ”tissipaidoissa”. Suuret rinnat ovat kuitenkin käpälöijien mielestä tarpeeksi tyrkyllä ihan tavallisissa topeissakin, ja kun rintoja ei oikein voi kätkeäkään, niiden vetämän huomion – ja röyhkeiden fyysisten kajoamisten – kanssa on vain elettävä.
Leila kertoo, että jopa tuttavapiiristä löytyy ihmisiä, jotka saattavat muka huumorilla kommentoida hänen rintojaan, tai koskea niihin.
Voin itse vain kuvitella miten kiusalliselta ja inhottavalta tuollainen tuntuu. Pienirintaisuutta ei sentään kukaan aikuisiällä ole enää kommentoinut – saati sitten että joku (no, miestäni lukuunottamatta, heh) yrittäisi koskea rintoihini…!
Leilan rinnat ovat tätä nykyä kokoa 75F, eikä rintojen koko tee vaatehankintoja helpoksi. ”Olisko kerrankin nautinto ostaa edulliset, sopivat liivit vaikka tuosta viereisestä tavaratalosta, juu ei…” Mukavat, sopivat rintaliivit isorintaiselle saa Leilan mukaan alkaen sadalla eurolla, ja valikoima perusliikkeissä on onneton. Mikä olisi Leilan ihannekoko, jos hän saisi päättää? "75D tähän kroppaan. 60B utopiakroppaan....."
Leila tykkäisi käyttää paitapuseroita, mutta on mahdotonta löytää kokoa joka menisi rintojen kohdalta kiinni ja olisi samalla muualtakin istuva. ”Tavan normivaatteet ei vain toimi ison rintavarustuksen kanssa ja harva vaate näyttää kivalle. Tai ehkä vois näyttää, mutta kun en muutenkaan ole mikään 40-kiloinen.”
Kysyn, onko Leila koskaan harkinnut rintaleikkausta. Vastaus on tiukka ei, sillä ajatus ’veitsen alle joutumisesta’ on Leilalle vastenmielinen. ”Tiellähän nämä periaatteessa aina on, mutta ei selkävaivoiksi asti.”
Leila myöntää, että toisten naisten (kuten julkkisten) ”nättejä rintoja on ihan kiva kattella”. ”Useimmat näyttää niin sopusointuisilta… no jee, photoshop varmaan…! Mutta kyllä mä myönnän kateellisena katsovani jonkun pientissisen alusvaatehankintoja. Voi kun minäkin voisin sellaiset mitättömät pitsihärpäkkeet laittaa..”
Niin ne voi ajatukset olla toisella aivan päinvastaiset..! Omassa mielessäni ne naiselliset ”pitsihärpäkkeet” ovat aina olleet juuri isompirintaisten ihanuuksia. Ylipäänsä, kun itse omistaa rinnat jotka eivät käytännössä edes mitään tukea tarvitsisi, rintsikat ovat aina tuntuneet ”normi- ja isorintaisten”, ehm, ”etuoikeudelta”.
Annan Leilan lukea oman tissitarinani. Ystäväni kommentti saa minut vähän haikeaksi hänen puolestaan. ”Sää nyt sentään tykkäät ittestäs tässä iässä, mää vielä oottelen sen tapahtuvan”, hän sanoo.
Haluaisin sanoa ystävälleni jotain, mutta en tiedä mitä. Haluan uskoa, että kyllä se vielä tapahtuu, kyllä hänkin joskus vielä tykkää kropastaan. Jonain päivänä joku vaatesuunnittelijanerokin keksii vihdoin kauniisti istuvia vaatteita rehevämuotoisille. Mutta kuulostaako tämä liian "marcobjurströmiltä"...? Jotkut ihmiset varmasti elävät koko elämänsä vain puolityytyväisinä tai -tyytymättöminä vartaloonsa. Saattaa olla hemmetin ärsyttävääkin jos joku tulee siihen lepertelemään että "Kyllä sä vielä joku päivä"... En halua holhota.
No, Leila on kuitenkin aivan upea minun ja monen muunkin silmissä. Me emme tietenkään voi kokea suurten rintojen ikäviä puolia konkreettisesti, mutta näemme jotain muuta mitä Leila ei ehkä itse näe.
Kiitokset Leilalle että tulit mukaan jakamaan tarinasi.
Seuraavassa osassa kuulemme ajatuksia toiselta hyvältä ystävältäni, jonka rinnat ovat imettäneet kaksi lasta.
72 comments on “Kun Ne Ovat Suuret: Neiti 75F”
Aivan loistava postaus, kiitos Leilalle kun jakoi tarinansa ♥
Voimia Leilalle, itse 70F ja vaikken ole koskettelua saanut osakseni tuntemattomilta, niin vaateongelmat ovat jatkuvia. Printtipaidat eivät näytä ikinä hyviltä, kun teksti/kuva venyy tissien kohdalta ja kauluspaidoista tosiaan olikin jo puhe. Entäpä sitten kunnon urheiluliivit? Vielä hakusessa..
Shock Absorberilta oon löytänyt urheiluliivejä ihan huimiin kokoihin asti ja tukevuus on loistava. Jos ei toimi, laita kahdet päällekäin :)
Eivät sovi mulle sitten yhtään: olkaimet aukeilevat koko ajan, kuminauha hiertää ihon rikki eikä yläosan kangas tule riittävän pitkälle että rinnat olisi oikeasti tuettu (pelkkä rintojen peittäminenhän ei riitä vaan myös decoltee alue pitäisi saada pakettiin). Halusin uskoa, että ne juoksija-rintsikat olisi oikeasti juoksemiseen mutta ei :(
Joo, mie oon kans löytänyt Shock Absorberit, ja oon kyllä ollut tyytyväinen! 75G/H-tissit pysyvät paikallaan huimissakin hypyissä :) Toki nyt reilun vuoden 4-6 kertaa viikossa käytössä olleena ne alkavat jo vähän löystyä.. Briteistä saa ainakin tilattua suhteellisen edullisesti!
Itse olin myös saanut kokea isojen rintojen haitat yläasteelta asti. Niitä tuijotellaan ja puristellaan ja niistä puhutaan... Välillä jopa röykeästi. Miuta ei kuitenkaan koskaan ole kiusattu, ja olen sen verran vahva ihminen, ettei röyhkeät miehet miuta vahingoita. Ja itse kyllä pidän rinnoistani. Toki selkäkipuja on ihan koko ajan ja vaatteiden etsiminen on vaikeaa - kauluspaidoista en enää edes haaveile :D Ja toki toisinaan ihailevasti katselen pörhäköitö rintoja ja surullisena vertailen niitä omiin roikkuviin versioihini.. Mutta niin tai näin, pidän silti omista pääsääntöisesti ja melkeinpä joka viikko :D Ja haikeana jopa seuraan niiden pienentymistä (mutta ei pörhäköitymistä..) aktiivisen urheilun seurauksena..
Panache Sport urheluliivit ovat itselleni olleet tosi sopivat! Niissä koon löytäminen vain aiheutti alkuun harmaita hiuksia, mutta Lumingerie-verkkokaupan ilmaiset palautukset mahdollistivat parin eri koon testaamisen ja lopulta löytyi hyvät. Kyseiset liivit eivät purista rintoja kasaan vaan niissä on kaarituet. Olen kyllä käyttänyt myös Shock Absorbereita ja ollut niihinkin ihan tyytyväinen, ne vaan toimii vähän eri tavalla. Mutta tukea näille 70/75J rinnoilleni olen kyllä noilla saanut ja juokseminen on Voin suositella!
Tosi kiva Sanni, kun kirjoitit tästä aiheesta, pystyin kyllä samoistumaan moneenkin asiaan. Omalla kohdallani ongelma on suurimmaksi osaksi itselläni, en ole koskaan vaan pitänyt roikkuvista liian suurista rinnoistani. Nyt 24-vuoden iässä tilanne ei tosin ole enää yhtä paha, kuin vielä parisen vuotta sitten. Olen onnistunut vihdoin, lähestulkoon ensimmäistä kertaa elämässäni edes muutamat hyvin istuvat liivit, jotka ovat todellakin helpottaneet elämää. Kuitenkin niiden ostaminen on vaikeata, mistään kaupasta niitä ei täällä saa. Netistä tilatessa taas koon löytäminen on hankalaa. Olisi ihana vaan mennä kauppaan ja löytää sieltä sopivat liivit ilman kauheata säätämistä ja saada ne vaikka vielä siedettävällä hinnallakin.
Itse olen saanut myös kokea isojen rintojen haitat ala-asteelta ammattikouluun. Ala-asteella pojat tietenkin huomauttelivat ja jopa kiusasivatkin, kieltämättä koko peruskoulu oli kaikinpuolin hankalaa aikaa minulle. Olin muutenkin pyöreä lapsi, joten sekin vaikutti rintojen kokoon myös. Ammattikoulussa tuli kaveriksi kivut niskassa ja hartioissa, aika ajoin en saanut päätä käännettyä kunnolla.. Toisaalta näitä pallukoita vihaa, mutta toisaalta niitä on hieman kiva esitelläkin, jota teen _todella_ harvoin (baareissa lähinnä ja niissä käyn alle 10krt vuodessa). Hankalinta on ehkä pöydän äärellä syöminen, kun nämä pallot tahtoo mennä pöydälle haitalle ja sitten syöminenkin on hankalaa. :D
Rassaavat tapaukset, mutta ei niitä ilmankaan osaisi olla
Kiitos Leilalle! Ymmärrän täysin hänen tuntemukset. Meidän isorintaisten ei ole helppo pitää rinnoistamme, koska monilla tuntuu olevan oikeus arvostella, kommentoida ja jopa lääppiä isoja tissejä. Isojen rintojen olemassaoloa pitää jotenkin pyydellä anteeksi ja niitä pitää vähätellä. Totuus kuitenkin on, että ainoastaan leikkauksella suurennetut rinnat ovat ihmisen omasta valinnasta suuret. Arvostan suuresti, että päätit Sanni kirjoittaa tisseistä :).
Tiedän todella hyvin miltä isot rinnat tuntuu. Tuntemattomat ihmiset saattavat kadulla kommentoida isoja rintojani. Kun olin 14-vuotias eräs poika kysyi vakavissaan minulta oliko rintani aidot. Kokoni oli jo silloin 75D. Haloo olin 14! No eipä ne vaikeudet siihen loppuneet. Nyt olen 20 ja kokoni on 75I.. Täysi mahdottomuus löytää kauniita rintaliivejä, kun niiden löytäminen on muutenkin vaikeaa ja kallista. Puhumattakaan vaatteista. Tämän kokoiset rinnat ovat koko ajan tiellä mitä tahansa tehdessä. Jos koko olisi jäänyt siihen 75D:hen olisin ikionnellinen.
Siis onko I kuppi olemasaa nöin pienillä (75) naisilla? Sehän täytyy olla jo tilastollisesti aivan katava joukko esim Suomessa. Vai oliks se vitsi - en ole 40 vuoden sikana nähnyt enkä kuullut.
T. Pirjo
Kiitokset täältäkin! Täällä olisi kanssa yksi, joka on joutunut elämään noiden tunkeilevien kommenttien kanssa, ja on lohduttavaa että löytyy kohtalotovereita. Itsekään en pukeudu mitenkään paljastavasti, mutta tissien piilottaminen ei vain yksinkertaisesti onnistu. Kommentteja kuulee kuppiloiden lisäksi myös joskus randomilta ohikulkijalta kadulla, mikä on jo ihan käsittämätöntä. Erityisesti mieleen ovat kuitenkin jääneet yläasteajat, jolloin myös eräs miesopettaja katsoi oikeudekseen kommentoida ylikehittynyttä rintavarustustani koko luokan edessä, eikä tämä jäänyt vain yhteen kertaan. Nyt vanhana ja viisaampana ymmärrän, ettei tuo ollut todellakaan sopivaa käytöstä opettajalta, mutta minkäs sille olisi mahtanut, nolotti muutenkin saati sitten että olisi pitänyt vielä kertoa jollekin aikuiselle =0 Niinpä kärsin hänen tuntinsa ja olin onnellinen yläasteen päättyessä, kun tiesin ettei tuota vanhaa pervoa tarvitsisi enää koskaan nähdä. Enää en jaksa välittää, poikaystävälleni olen muutakin kuin kävelevä tissipari ja muutenkin olen oppinut hyväksymään itseni. Nykyään kommentit saavat minut vain vihaiseksi, mikä ihmeen oikeus miehillä on niitä ladella? En minäkään huomauttele man boobseista tai kaljamahoista.
Jos Leila saisi 60B utopiakroppansa, joutuisi hän vain ojasta allikkoon. Isorintainen ehkä joutuu ostamaan satasen liivejä erikoisliikkeistä, mutta hän kuitenkin saa niitä. 60 ja 65 ympäryställä varustettu ihminen ei liivejä löydä lainkaan, ainakaan Suomesta (ja joka nyt mainitsee Changen, ei tiedä mistä puhuu. Heidän 60 pyörii ympärillä kuin kokolapussa olisi 80).
Onneksi on Asos ja Wonderbra, muutoin en olisi käyttänyt yksiäkään rintaliivejä.
Ja kyllä, ajatuskin alusvaatteiden ostamisesta saa pään särkemään!
Onneksi on lumiengerie! t. yksi 60G.
Nyt päällä on Changen 60-ympäryksellä varustetut liivit, jotka ovat hyvät. Mutta nämä ovat täll viikolla ostetut, voipi olla, että ensi viikolla ollaan tilanteessa, jossa liivi pyörii päällä..
Ja ihan ilman, että mulla olisi mitän suhteita Lumingerieen, niin siellä myydän mm. kauluspaitoja, jotka on pitotettu isorintaselle:)
Itkin lukiessani tätä, omaan samaa kokoa nimittäin ja muuten kokoa 36, tuntuu, että rinnat aivan liian suuret ja vaikka olisin tästä vielä laihempikin (mutten voi/saa olla), niin silti suuret rinnat. Mä vihaan rintojani. Haluaisin pienet. Nämä aiheuttaa kipujakin, joka päivä, jopa migreeniä. Yritän parhaani mukaan vahvistaa rintalihaksia, jotta kipu vähenisi ja venytellä paljon. Mutta psyyke ei meinaa kestää näitä, en siedä näitä, mutta pakko vaan on, pää sanoo toista. "Leilalle" kaikki ymmärrykseni siis, kiitos tästä.
Itselläni koko 65E ja ymmärrän hyvin mistä puhutaan. Pepperberry-merkiltä löysin isotissisille suunnitellun täydellisesti istuvan talvitakin ja aion tilata myös paitapuseroita!
KIITOS! tästä vinkistä :)
Hahaa tissiviikko! :D
Kyllä se on niin, että tissit ovat useinkin ärsyttäneet. Jotenkin olen onnistunut ajan saatossa hommaamaan niin kieron huumorintajun, että idioottien kommentit menee nykyään yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Joskus tulee jopa ihan asiallisia kehuja!
Tuskailin myös pitkään rintsikoiden kalleuden kanssa. Nykyään olen tilannut rintsikkani täältä: http://www.brastop.com/ Edullista ja isoja kokoja löytyy kaikissa malleissa. Joskus on tullut huono malli tai koko, jolloin olen vaihtanut toisiin. Palvelu pelaa!
Chaoksen mainitsema jumppaaminen on kyllä hyvä juttu, vaikkei sitä heti huomaa. Kannattaa ehkä treenailla muutakin kuin vain rintalihaksia. Jossain vaiheessa, kun olin käynyt muutaman kuukauden salilla vähintään pari kertaa viikossa, tuntui vaatteet istuvan jotenkin paljon paremmin päällä. Enkä ollut ainoa joka huomasi eron. Treenasin oikeastaan aika lyhyesti, mutta kovilla painoilla. Luulisi kestävyysurheilulla olevan sama efekti, mutta ei oikein noiden tissien ylimääräinen pompottelu kiinnosta. :D Myös joogasta oli hyötyä, sillä se auttoi ylläpitämään hyvää ryhtiä.
Joo siis en tarkottanut, että pelkästään vaan rintalihaksia treenaisin vaan kokonaisvaltasesti :D Soutulaite ei ota rintoihin, mutta rakas harrastukseni nyrkkeily kylläkin. Ja tosiaan tuo ryhtiasia kans hyvä! Pitäs muistaa istua useammin suorassa...
Unohdin omasta tekstistäni mainita, että just noi tuntemattomien ja tuttujen kommentit rinnoista ja vitsit...satuttaa niin helvetisti.
siis täh, miten on mahdollista, että aikuiset ihmiset käyttäytyy noin ääliömäisesti!?!? harrastelija-feministitutkijana seksuaalinen häirintä/väkivalta on mielestäni loputtoman kiehtova aihe. se onkin vain toinen kysymys, kuinka tuollaisissa tilanteissa voisi toimia osoittaen idiootti-kopeloijalle tämän toiminnan olevan täysin tuomittavaa, silti toimimatta itse aggressiivisesti... mä varmaan tuollaisissa käpälöintitilanteissa alkaisin kiljua jotain että "nyt tuli pahoinpitelysyyte %"!="?¤#¤!!!"... voi että ihmiset, jotka eivät osaa no, olla ihmisiksi, ovat raivostuttavia!
mahtavaa että kirjoitat tästä aiheesta! jotenkin tuntuu tosi tärkeältä asialta ja sellaiselta, johon en muista törmänneeni...
Nyt kun hetken mietin, hoksasin suhtautuvani tissikommentointiin kuin itsensäpaljastelijoihin. Kun tulee kommenttia, niin sitten ollaan naama sillä tavalla "kerroppa lisää, kiviäkin kiinnostaa!" Jotkut ilmeisesti luulevat olevansa kohteliaita, toiset hoksaavat ja pahoittelevat puheitaan. Loput... no kaikkia ei kai ole siunattu ihan yhtä suurilla älynlahjoilla.
Kiitos Leilalle tarinan jakamisesta! :)
Olen itse samanlaista kokoluokkaa rintavarustukseltani, joten on jännä miten koen asian niin eri tavalla. Isot tissit ovat aina olleet mulle kiva ja naisellinen juttu omassa vartalossani, jo teini-iässä. Nykyään, kolmenkympin lähestyessä pukeudun edelleen avariin kaula-aukkoihin ja muotoja korostaviin vaatteisiin, enkä pidä tissien saamaa huomiota negatiivisena. :) (En toisaalta myöskään vähättele toisten kokemuksia, me ihmiset olemme niin erilaisia ja koemme asiat kovin eri tavoilla!) Toisaalta tykkään muutenkin naisellisesta tyylistä, harvoin liikun ilman korkoja. :)
Ärsyyntynyt rintavarustukseeni olen ollut vain lenkkipolulla (oikeasti, riittävän tukevia urheiluliivejä ei ole olemassakaan!) ja imettäessä, koska tuntui että pienemmillä rinnoilla se olisi käynyt kätevämmin.
80/85E-F täällä, ja pakko sanoa että liivien osto ei tosiaankaan ole mitään mukavaa (eikä halpaa) hommaa! En vieläkään "kykene" ostamaan itsekseni liivejä, vaan tarvitsen ammattilaisen apua siinä. En suoraan sanottuna tahdo sisäistää, kuinka isot rintani ovat :D Changelta löytyy hyviä kokoja ja suht edullisesti, mutta kalliimpiakin on ostettu. Jännityksellä odotan, miten tämä raskaus muuttaa rintojani, sillä tähän mennessä mitään muutosta ei ole havaittu (paino vain tippuu..). Ja tämän kokoiset tissithän harvemmin ovat sitten mitkään terhakkaat, ellei puhuta kohotetuista/silikoneilla täytetyistä munkeista. En ole kuitenkaan huomannut niska-hartiakipuja, toisin kuin monet muut kohtalotoverit.
Itselläni on samanlaisia kokemuksia kuin Leilalla, itselläni rinnat kasvoivat 9-10 vuotiaana kokoon 80E, nykyään onneksi "vain" 80D.
Pari vuotta sitten löysin rinnasta kyhmyn, joka kasvoi nopeasti. Tutkimuksien jälkeen todettiin, että kyhmy on hyvänlaatuinen kasvain, mutta poistettiin kuitenkin. Plastiikkakirurgit yms. tekivät aivan loistavaa jälkeä, onhan arpi tosiaan huomaamaton, mutta itseäni ei olisi haitannut, vaikka näkyvämpi olisi jäänytkin (rintani ovat muutenkin niin rumat..), mutta nykyään joudun käymään parin vuoden välein mammografiassa ja rintojen uä:ssä (ikää siis löytyy 25 vuotta..), joka on joka kerta aina yhtä inhottavaa.
Nyt sitten tutkimuksien jälkeen on todettu, että minulla geenivirhe, joka altistaa rintasyövälle, riskini on sairastua rintaysöpään on moninkertainen kanssasisariin verrattuna. Nyt mietin, poistatanko rintani ja uudet tilalle. Olen vahvasti poiston kannalla, sillä en ole koskaan, varsinkaan vielä kyhmyn löytymiseen jälkeen sinut rintojeni kanssa. Jospa leikkauksella saisin sellaiset, mitkä haluaisin...
Nämä "tissipostaukset" ovat kyllä olleet täyttä asiaa! Olisi kyllä mielenkiintoista päästä lukemaan sellaisista jotka ovat huomattavasti eri kokoiset!
Kohtalotoveri ...ei ole elo todellakaan helppoa suurella rintavarustuksella. En jaksa tajuta, miksi joku ehdoin tahdoin suurentaisi rintansa (no ok, jos ne omat kerran ovat aivan olemattomat, niin ehkä sitten..)
Sekä pienirintaisten että isorintaisten pitäisi voida käydä koulunsa ja kävellä kadulla rauhassa joutumatta kenenkään kommenttien kohteeksi. Käsittämätöntä tuo miesten käytös...! Pornon maailmankuvako antaa kasvaville pojille kuvan, että naisten kroppa on heidän kommentointiaan varten?
Itse olen kokoa 75DD (eli 75E), ja liian usein törmään alusvaateostoksilla toooosi asiantuntemattomiin myyjiin. 'Kokeile ympärysmitalla 80..' Kun se ei hoikalle ympärykselle mitenkään istu! Koon on todella oltava napakka, muuten ei liiveistä ole apua tai iloa.
Urheiluliivit ovat parhainta, mutta jotkin teepaitaliivit käyvät myös.
Mistään kauniista alehepeneistä en todellakaan voi nauttia, mutta ajattelen asian niin, että ainakin olen sitten luomusti naisellisen näköinen - jos se jotain merkitsee. Rakkautta se ei ole tuonut, liikaa huomiota miehiltä kyllä..
Niin moni valittelee täälläkin rintakompleksistaan ja kertoo sitten, miten oma mies kehuu kauniiksi. Huokaus. Olkaa onnellisia, oli rintojen koko mikä tahansa... olen itse tyytyväinen kroppaani, mutta se ei ole riittänyt tuomaan kohdalle Sitä Oikeaa... tai jos on, tämä ei ole vielä älynnyt ilmaista itseään.
Nimenomaan! En voi ymmärtää miksi tuota isompaa ympärysmittaa kerrasta toiseen tyrkytetään, vaikka kuinka sanoo myyjälle ettei se istu! Selkäosa nousee lapapuiden päälle ja rinnat valahtavat ilman tukea alas. Pieni ympärysmitta+suuri kuppikoko -yhdistelmä tekee sopivien rintaliivien löytämisen todella vaikeaksi.
Minullakin rinnat kasvoivat jo ala-asteella ja olen saanut kuulla niistä ja kärsiä puristeluista yläasteelle asti. Kommenttia on tullut sen jälkeenkin varsinkin raskausaikana jolloin ne muistuttivat lähinnä kaulaan nousevia ilmapalloja. Muistan hihitelleeni itkunsekaista naurua sovituskopissa kun koko alkoi huidella 70 I:ssä, onneksi ne ovat siitä pienentyneet, mutta sitten se roikkuminen... Odotan innolla seuraavaa postausta aiheesta!).
Suosittelen ehdottomasti käymään Evelacen myymälässä, järjestävät myös kotikutsuja. En ole miltään merkiltä löytänyt yhtä uskomattoman hyvin istuvia ja mukavalta tuntuvia liivejä. Ja urheiluliiveissä ei hötky mikään! Hinnat alkaen n.50e. Itse en myy kyseistä merkkiä ettei ole mikään mainospuhe sinänsä ;). Terveisin 75E :)
En voi henk.koht. ymmärtää aikuisten naisten itkemistä liian suurien/pienien rintojen perään. Minulla oli vielä pari vuotta sitten "rinnat" kokoa 75AA. Olin epävarma ja en pitänyt niiden ulkonäöstä joten tein asialle jotain: implantit. Ja en voisi olla tyytyväisempi. En ymmärrä miksi naiset valittaa aina vaan kun voisi tehdä asialle jotakin!! Herätkää!
Jos häpeätte rintojanne, ja pahimmassa tapauksessa peittelette niitä kumppaneiltanne (järkyttävää..) niin mitä voisi muuttua jos kävisitte leikkauksessa rintoja pienennyttämässä/suurennuttamassa? Itse olen nähnyt upeita pienennettyjä ja suurennettuja rintoja. Nyt itsesääli pois ja ottakaa ohjat omasta elämästänne!
Kuulostaapa ihan Anu Saagimin näkökannoilta :P
Toki leikkaukset on nykyään helppoja toteuttaa ja jos on aivan täydellisen tyytymätön rintoihin, niin miksei. Mutta haloo, et voi sanoa noin.... Tiedätkö, että kaikki ihmiset eivät halua leikkaukseen? Jotkut eivät todellakaan voi sietää ajatusta leikkauksesta, mahdollisista komplikaatioista, jälkitaudeista, arvista, toisilla on esim. sairaalakammo. Mun äiti kävi pienennyttämässä rintansa pari vuotta sitten, ja sai tuliaisiksi leikkauksesta keuhkoveritulpan, joka saatiin parannettua juuri ajoissa... Itselläni taas on tuo järjetön sairaalakammo (vaikka uskon, että joudun silti pienennyttämään rintani ennen pitkää).
Toisilla ei ole edes rahaa noihin leikkauksiin, eikä juurikaan mahdollisuutta säästää. Julkisen terveydenhuollon piikkiin leikkauksen saa käsittääkseni vain silloin, kun rinnat pitää pienentää niiden aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi.
Tavallaan ymmärrän ajatuksesi, että tee asialle jotakin, äläkä valita, mutta tällaisessa asiassa et todellakaan voi neuvoa muita. Lihavatkin voivat aina laihduttaa, vartaloa voi muuten aina muokata ja kiinteyttää, mutta et voi isorintaiselle sanoa, että mene leikkaukseen.
Kiitos hyvästä juttusarjasta Sanni!
Rintojen pienentäminenhän on huomattavasti suurempi ja kalliimpi operaatio kuin suurentaminen. Siinä muun muassa irrotetaan nänni ja nostetaan se ylemmäs. Leikkauksesta jää nännistä rinnan alle ulottuvat ankkurinmuotoiset arvet. Imettäminen ei ehkä onnistu leikkauksen jälkeen.
Minulla on 65F-kokoiset rinnat, jotka ovat niin hyvän muotoiset kuin tämän kokoiset luomut nyt voivat olla. Vaikka elämä olisi pienemmillä palloilla helpompaa ja rahatkin löytyisivät, en silti lähtisi veitsen alle. Lopputulos olisi todennäköisesti vähemmän viehättävä kuin nyt, arvet eivät koskaan lähde kokonaan pois. Julkisella puolella en leikkausta saa, sillä 65F-koko ei vielä ole sellainen "jymylollo" eikä minulla ole mitään niska/hartiavaivoja.
Kannattaa muuten kurvikkaat siskoset treenata SELKÄÄ ja syviä vatsalihaksia, rintaa ei niinkään kun ei sitä ryhtiä rintalihaksilla pidetä, vaan hyväkuntoisilla yläselän/lavanseudun lihaksilla ja syvillä vatsalihaksilla. Silloin pääkin asettuu kohdilleen ja niskakivut helpottavat.
Itse olen aika pitkä ja harteikas, joten nuo 65F-kokoiset jotenkin uppoavat kropan kokonaisuuteen ja olen kurvikas myös kapean vyötärön ja rehevän lantion puolesta. En siis ole kokenut hirveän paljon juuri tisseihin kohdistuvaa häirintää (vaan myös pebaan :D), mutta matalamielistä touhuahan se aina on. Itse olen käynyt yleensä sanomassa kourijoista baarin pokelle tai baarihenkilökunnalle, poishan ne on sitten viety.
Kiitos Sanni kun kirjoitat naiseuteen liittyvistä asioista niin laajasti ja hienosti. Ja kiitos myös 'Leilalle', vaikka omien muotojeni puolesta samastuinkin enemmän aiempaan tarinaan. :)
Jos itse vaan osaisin (ja löytäisin sopivan foorumin), kirjoittaisin kyllä laajemminkin naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta ahdistelusta. Sitähän tuo on. Omat viime aikaiset kokemukset on niin käsittämättömiä, etten voi uskoa mihin tää maailma on menossa. Itse oon sentään jo sen verran "vanha" olevinani, että luulen osaavani käsitellä asiaa, mutta nuorempien naisten puolesta pelottaa. Vai mitä sanoa vaikkapa juuri täysi-ikäiseksi tulleelle neidille, jonka intiimejä alueita tuntematon mies kourii esim. yökerhossa (niiinkuin meikälle kävi)? Eihän sitä selitä millään järjellä. Sellaisesta tulee niin likainen olo. Ja yleensä jos näistä alkaa puhua, saa vain feministilepakon-leiman otsaansa (mikä ei kyllä mua sinänsä häiritse). Sekava kommentti, mutta tulipahan selitettyä.
Minulla ei ole lapsia, enkä siis tiedä nykyajan koulumaailmasta mitään, mutta olen pohtinut sitä, että puuttuvatko opettajat koulussa siihen, että tyttöjä kiusataan rintojen takia, kouritaan tms? Ainakaan minun kouluaikoina opettajat ei kiinnittäneet asiaan mitään huomiota. Eikö tähänkin asiaan pitäisi puuttua, koska sehän on seksuaalista häirintää? Joskus tuntuu, että seksuaalinen häirintä on vain aikusille tarkoitettu käsite. Aikuinen tosin ymmärtää sen, mutta nuorelle nämä asiat voi olla kovin hämmentäviä. Nuorten voi olla vaikeaa erottaa sopimaton käytös, eivätkä he ymmärrä, minkälaisia traumoja he voivat toiselle aiheuttaa, eivätkä he osaa/uskalla kääntyä aikuisten puoleen ja puolustaa itseään.
Onko Leila tutustunut Pepperberry-nettikauppaan? Vaatteet on suunniteltu nimenomaan isorintaisille. Samaa puljua on myös Bravissimo-alusvaatenettikauppa.
Ihan kun mun kirjottama! Samastub ihan täysillä.
Itse olen kokoa 70I, eli pieni ympärysmitta, mutta sitten on nuo mollukat. En pidä rinnoistani, ja toivoisin niiden olevan pienemmät. Koska rakastan vaatteita ja muotia, haluaisin pitää vaatteita, joista pidän, en vain sellaisia, jotka "sopivat vartalotyyppiini ja isoihin rintoihini".
Minulla on usein niskajumeja ja päänsärkyä, mutta ajatus leikkauksesta ja jälkihoidosta pelottaa. Paraneminen kestää kauan, ja leikkaus itsessäänkin on jo aika hurja.
Olen myös saannut kuulla isoista rinnoistani; "Katso, tuossa on ne isot!" "Miten jollain voi olla noin isot tissit!?"
Olen myös juuri aloittanut juoksuharjoittelun, mutta juostessa etumus tuntuu raskaalta ja tukevista urheiluliiveistä huolimatta rintojen pomppiminen välillä jopa kivuliaalta.
Mutta vaikka itse en näistä meloneista pidä, niin mieheni rakastaa näitä ja kehuu näitä kauniiksi :')
Niille, jotka miettivät, mistä hankkia isorintaisten liivejä, niin itse voin suositella tätä suomalaista nettikauppaa: http://www.lumingerie.fi. Todella nopea toimitus!
Lisäksi olen tilannut Englannista: http://www.bravissimo.com. Bravissimolta löytyy kauniita/nuorekkaita kuoseja, ja muistaakseni toimitus oli 1 viikon luokkaa.
Tuli mieleen muistoja kaukaa menneisyydestä...yläasteella minulla oli kaveri, jolla oli isot rinnat. Näin vanhana ja viisaampana ajatellen, ei ne mitkään jättiläismäiset olleet, isot kuitenkin. Kaveriani kiusattiin ja nimiteltiin rintojen takia tosi törkeällä tavalla. Nimittely oli todella ilkeää, kiusaajat nauttivat siitä kun saivat kaverini mielen pahoitettua. Outoa tämä on mielestäni siksi, että olen varma että kaverini rinnat oikeasti kiinnostivat kiusaajia(jotka olivat poikia)ns. positiivisessa mielessä. Kaverini ei osannut peittää epävarmuuttaan, pelkoaan ja pahaa mieltään ja kiusaaminen jakui koko yläasteen ajan. Minua harmittaa vieläkin ja tulee surullinen olo, kun en osannut silloin auttaa, vaikka yritinkin kaveria puolustaa.
Samaan aikaan yläasteella oli tyttö, jolla oli pienet rinnat ja hän sai kuulla niitä tyypillisiä kommentteja tissittömyydestään. Huutelijat siis samoja, jotka kiusasivat isotissistä kaveriani. Toivon hartaasti, että nuo kiusaajat muistavat sanansa tänä päivänä ja häpeävät niitä katkerasti!
Mä niin komppaan koko tarinaa, vaikka omat ovatkin 'vain' D-kokoiset. Harmittaa välillä kun sopushuhtaiset rinnat omaan kroppaansa nähden omistava valittaa että on pienet tissit. Nää on aina tiellä eikä mitkään vaatteet istu! + Ei ole kivaa omistaa reilu parikymppisenä lapsettomana imettäneen äidin rintoja, vaikka en sanokaan että niissä on todellakaan mitään pahaa, se on luonnollista ja kaunista, mutta kun en ole edes imettänyt, miltä nämä näyttää sen jälkeen? Ilmeisesti tulen itse elämään juuri tämän 'puoliksi tyytyväinen itseensä'-elämän. Ja joo, 'se on itsestä kiinni'.........
Ihana että joku jaksaa julkaista oman tissitarinansa! Itse olen 80F tai melkeinpä 80G, janon kyllä kovan työn takan löytää kunnon liivejä. Yhdet urheiluliivit olen silkalla tuurilla löytänyt enkä voisi enää ilman niitä, ehdoton valinta kun menee jumppatunneille! Itse en oikeastaan kärsi niska tainselkäkivuista muutakuin ryhmäliikuntatunnin jälkeen, silloin koko loppu jabseuraavan päivän ajan on jomottavaa päänsärkyä rinnoista johtuen.
Ennen olin tosi epävarma rintavarustuksistani mutta nykyään olen sinut näiden kanssa. Ehkä jonakin päivänä saan painoa tippumaan ja rintoja pienenemään ja jos en niin voisin jopa harkita leikkausta, sillä liikunnasta johtuvat päänsäryt ovat välillä melkein sietämätöniä. Muuten olen sinut asian kanssa ja jopa onnistunut löytämään kivoja paitoja yms.
Onneksi en ole osakseni saanutbhiplailua tai ilkeää kommentointia. Töissä voidaan asiasta heittää läppää, sillä monet työkavereistani ovat pienirintaisia, mutta asia ei minua haittaa. Välilä jopa tuntuu ylpeältä olla isorintainen.
"Suuret rinnat ovat kuitenkin käpälöijien mielestä tarpeeksi tyrkyllä ihan tavallisissa topeissakin, ja kun rintoja ei oikein voi kätkeäkään, niiden vetämän huomion – ja röyhkeiden fyysisten kajoamisten – kanssa on vain elettävä."
Tää pisti silmään ja pahasti. Eihän kenelläkään ole oikeutta toiseen luvatta kajota, eikä tollasten törkimysten sattuessa kohdalle todellakaan tarvitse alistua osaansa. En kannata väkivaltaa, mutta voin sanoa että jos joku käy kiinni perään tai purjeeseen niin palautetta tulee munkin suunnalta aika suoraan. Eikä se välttämättä ole sitä, mitä kourija on odottanut. Toisekseen, joudun itse aniharvoin puristelun kohteeksi, joten herää mieleen kysymys, että missä moukkaluolissa Leila oikein pyörii.
Itseäni isotissisenä häiritsi myös vähän tekstin voivotteleva asenne. Joo, Leilalla on oikeus fiiliksiinsä, mutta hei oikeesti, jos ne tissit haittaa niin paljon kuin mitä juttu antaa ymmärtää, niin oiskohan oikeesti sen pienennysleikkauksen paikka?
Kyllähän mullakin välillä menee hermot maitorauhasiin, mutta en koe niiden heikentävän elämänlaatuani, itseasiassa niistä on yleensä vaan iloa. Mun mielestä naisten pitäisi ylipäätään olla ylpeämpiä vartaloistaan. Laiha, lihava, lauta, kurvikuningatar... ihan sama! Jos kauluspaidat ei toimi just sun kropalla, keksi jotain muuta. Tulee vaan mieleen tämä: http://www.lily.fi/sites/lily/wp-content/uploads/sites/27/styles/wide/public/user/14666/2013/07/vihannesvartalot_0.jpg Hymyä huuleen siskot, ootte kauniita just sellasina kuin olette! :)
Oon yllättynyt kuinka moni kommentoijista on tyytymätön isoihin rintoihinsa. Omani on kokoa 70G luonnostaan ja rakastan niitä! Itse tajusin niiden suuruuden tosin vasta lukiossa ammattitaitoisen myyjän ansiosta (kunhan ensin nauroin kippurassa koolle vartin), kun olin siihen asti käyttänyt virheellisesti väärää kokoa ja isoja paitoja. Oikean koon löytymisestä seurasi kohisten noussut itsetunto ja kehuja oon ainoastaan kuullut. Ne kaksi kertaa, kun joku mies on baarissa luvatta tarttunut kiinni, oon vastalauseeksi tarttunut miehen rintavarustukseen. Muuten niin miehet kuin naisetkin on kysyneet ihan kohteliaasti lupaa koskettaa ja vaikken sitä annakaan, nauran jutulle joka kerta ja otan kommentit muutenkin aina huumorilla.
Mulle näistä on ollut ainoastaan iloa ja parasta on, että ne mun silmääni eniten miellyttävät liivit on kaukana mummojen pitsihärpäkkeistä ja sen sijaan täynnä remmejä ja koruja, kaikissa sateenkaaren väreissä. Toki maksan liiveistäni reilusti päälle satasen kappaleelta, mutta se itsetuntobuusti ja oman olon tunteminen hyvännäköiseksi on sen arvoista :) Kauluspaidat ja tiukat printtivaatteet on ihan turhia haikailun kohteita, kun asun voi koota bleisereillä, oikeilla leikkauksilla, löysillä paidoilla vyön kanssa ja kaikilla muilla lukuisilla vaihtoehdoilla, joita kyllä löytyy hinnasta riippumatta.
Olkaa naiset ylpeitä mistä tahansa koosta, koska lopulta se tosiaan on vain koko. Itsevarmuus on kaunista missä tahansa paketissa :)
Mä oon kokoa 70G ja samaistun kyllä tähän Leilan tarinaan. Rinnat alkoivat kasvaa n. 10 vuotiaana ja vaikka en tuolloin muista mitään kiusaamista, niin kyllähän ne herättivät poikien kiinnostusta, mikä tuntui kiusalliselta. Häpesin rintojani niin, että en olisi halunnut millään pitää oikeita rintaliivejä ala-asteella. Nöyryyttävää oli, että kaverini saattoi ihan yhtäkkiä puristaa rinnasta, ai että sattui! Muutenkin rinnat olivat siinä vaiheessa tosi kipeät, kun alkoivat kasvaa.
Mulle on myös tuttua, että tuntemattomat/tutut kysyvät saako puristaa tisseistä tai sitten eivät edes kysy, vaan puristavat. Edelleen saan silloin tällöin kommenttia tisseistä mieheni kavereilta, vaikka ollaan tunnettu vuosia. Kaikenlaisia kommentteja valtavista henkeistä on kuultu myös, lisäksi miehet tuntuvat baareissa pitävän isorintaista naista helppona. Myös miehelleni on kommentoitu mun rintavarustusta, enkä todellakaan oo ottanut sitä minään kohteliaisuutena.
Pidän rintojani rumina. Terhakat ne eivät ole olleet enää 15 vuoteen, nyt oon 30v. Lyijykynätesti on lähinnä vitsi mulle, mun tissien alla pysyy piilossa vähän isompikin esine ja mahdollisen imetyksen jälkeen nää varmaan roikkuu navassa... Näistä on myös käytännön vaivaa. Niskakivut ovat mulle myös tuttuja. Liivejä on vaikea löytää sopivassa koossa ja silloin niihin saa laittaa n. 100€. Käytän PrimaDonnan liivejä, koska ne on ainoat, jotka edes vähän tuntuvat tukevan. Jokapäiväinen ongelma on liivien hiertämät rannut iholla. Valikoimaa on sen verran vähän Suomessa, että on ostettava parhaiten tukevat, vaikka ne sitten käytössä hiertävätkin. Urheiluliivejä on hankala löytää sopivia, jotka tukisivat tarpeeksi. Liikunta onkin kivuliasta. Sen lisäksi, että sattuu, mua myös ärsyttää, kun rinnat hölskyvät ja näyttävät siltä, että pullahtavat ulos kaula-aukosta. Monet paidat, takit ja mekot eivät istu kunnolla, koska rinnat ovat niin massiiviset. Mua harmittaa se, että en löydä paitoja ja toppeja, joissa olisi tarpeeksi pieni kaula-aukko. En haluaisi, että rintavako näkyy, mutta en ole sellasia vaatteita moniakaan löytänyt.
Oon kuitenkin tähän ikään mennessä oppinut rintojeni kanssa elämään. Toisin sanoen en tunne jatkuvaa häpeää tai inhoa rintojani kohtaan. Isoista rinnoista on vuosien varrella tullut osa mun identiteettiä, mutta sanoisin, että enemmän harmia ja mielipahaa nämä ovat mulle tuottaneet, kuin iloa. Luulen, että muuhun kroppaani suhteutettuna joku 70D voisi olla mun ihanne koko. Leikkaukseen en tässä vaiheessa halua, jos joskus olen raskaana ja imetän, niin sen jälkeen tilannetta saattaa joutua miettimään uudestaan. Rintoihini en varmaan tuu koskaan olemaan täysin tyytyväinen, mutta niihin liittyvästä häpeästä olen onneksi päässyt aika hyvin eroon. Tsemppiä kaikille rintaongelmista kärsiville koosta riippumatta!
Tuo Amarillon baaritiskillä lohkaistu "Purista ja kuole" on yksi aikamme legendaarisimmista.. ;) Kukaan muu kuin "Leila" ei pystyisi siihen, sinänsä ihan julmettua itsevarmuutta. Upea "Leila"! <3
Huippu postaus, kiitos!
Minuakin nauratti tuo tarina, vaikka tilanne onkin ollut varmasti todella epämiellyttävä. On aivan käsittämätöntä, mitä kaikkea aikuiset ihmiset möläyttelevät liittyen toisten ulkonäköön, saatika käyvät kiinni!
"Leilalle" ja muille kohtalotovereille vinkki, että seuraavan kerran kun joku urpo uskaltaa puristaa tissistä, niin tarttukaa itse haaroista kiinni ja tokaiskaa, että "onpa pieni, saanko puristaa?" ;)
Leikkautin rinnat 40-vuotiaana koosta 75G tai H tai I (taisin käyttää liian pieniä liivejä) kokoon 75E. Tosin juuri ostamani SchockAbsorberit ovat kokoa 85C. Kummastakin rinnasta jäi leikkuupöydälle kilon verran. Toipuminen oli nopeaa ja kivutonta. Leikkaus tehtiin julkisella puolella ja odotusaika siihen oli hoitotakuun puitteissa noin 6 kk.
Arvet jäivät tietysti mutta mielummin ne kuin ne pari liikakiloa. Liikunta on helpompaa, samoin vaatteiden löytyminen. Tosin vatsaröllykkä näyttää isommalta kun rinnat pienenivät.
Kiitos (taas kerran) Sanni ja kiitos Leila! Tällasten(kin) postausten takia luen tätä blogia aina vaan ja uudestaan. Tsemppiä Leilalle! Ystäväni tuskaili isoja rintojaan ja vaatteiden huonoa istuvuutta vuosikaudet. Vaan niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, niin totta tosiaan, se aika oikeasti koitti hänelle, kun hän tuli sinuiksi tilanteen kanssa. Hän on ylpeä varustuksestaan ja yrityksen ja erehdyksen kautta hän oppi valitsemaan ja löytämään rintavalle sopivat vaatteet. Ystäväni on upea ilmestys ja niin sinäkin Leila!
Itku tuli kun tämän luin. Toivon, että Leila vielä jonain päivänä pystyy näkemään itsensä kauniina. Toivon samaa itsellenikin.
Voin samaistua, inhoan rintojani (70G), tällä hetkellä imetys menossa ja ovat vielä isommat. Kadehdin ihmisiä joiden ei ole pakko pitää liivejä ja joilla rinnat eivät aina vie huomiota ulkonäössä. Inhoan sitä, kun ihmiset katsovat ensin rintoihin ja sitten vasta kasvoihin. Inhoan sitä etten voi edes nukkua tai oleilla kotona ilman liivejä. Inhoan niin montaa näihin liittyvää asiaa. Nuorena odotin, että koska ne oikein kasvavat, eivät siis kehittyneet erityisen nuorella iällä. No, kasvoihan ne sitten ja tässä sitä ollaan.
Huoh. Hyviä juttuja nämä kuitenkin ovat, kiitos Sanni.
Omat rintani ovat kokoa 60FF/60G. Opiskelijalle tämän kokoiset rinnat ovat kalliit, sillä liiveistä todella saa maksaa paljon. Figleaves-nettikauppa on ollut pelastukseni pitkään, mutta eivät sieltäkään tilatut liivit aina istu.
Kävin vähän aikaa sitten ensimmäistä kertaa alusvaatekaupassa, jonka tarjonnasta löytyi brittimerkkejä - ne ovat kuulemma pieniympärysmittaiselle, mutta isorintaiselle parhaita. Löysin yhden kivan mallin, jonka hinta oli alennuksessa 57 euroa. 60G olisi ollut sopiva, mutta liivikaaret upposivat kainaloihin kuin sukkapuikot. Oli siis pakko ottaa pienempi koko, 60FF, joka on tosiaan vähän liian pieni. Mutta ei sentään aiheuta mustelmia ja haavoja kainaloihin. Löysin liivimallin myös Figleavesin sivuilta, jossa hinta oli puolet kaupan hinnasta! Ostin kyseisiä liivejä lisää.
Unelmoin Leilan tapaan ihanista, pienistä pitsihärpäkkeistä ja halvoista liiviostoksista. Olisi mahtavaa, jos kaappi olisi täynnä kauniita liivejä. Nyt niitä on vain muutama, eivätkä liivini ole erityisen kauniita. Valinnanvaraa on todella vähän.
Olen silti tyytyväinen rintoihini. Ainakin nyt nuorella iällä. Minulta tosin usein kysytään onko minulla silikonit ja asiakaspalvelutyössä en todellakaan voi pitää edes normaalia toppia. Suurimpia huoliani on rupsahtaminen, sillä isot rinnat alkavat väistämättä roikkua rumasti. Kun se tapahtuu, menen varmasti veitsen alle.
Isot rinnat aiheuttaa haittaa ja katellisena katselen pieniä terhakoita rintoja. Pikkutopeista on turha haaveilla ja hyvin istuvia vaatteita on vaikea löytää kun on pieni kokoinen muuten. Minua on kiusattu ala-asteella isoista rinnoista ja monesti on kysytty "onko aidot" tai moni nainen on ihan halunnut koskea, koska eivät muuten usko.
Mutta on ne tissit antanut paljon iloa ja naurua. Vanhojentanssi treeneissä pojat kohteliaasti aina tuijotti suoraan rintoihin ja kyllästyneenä äänekkäästi totesin, että "silmät löytyy ylempänä". Naiset sai kovat naurut ja ringissä olevat miehet punastuivat tomaatin punasiksi. Sen jälkeen pojat muisti katsoa kiltisti sinne silmiin. ;) Ja täytyypä sanoa, ettei yksikään mies ole vielä näistä valittanut. :D
Minusta tuntuu, että aivan liian monelle rinnat aiheuttavat päänvaivaa ja hienoisia itsetunto-ongelmiakin, mikä on tosi harmi. Oma kokoni on 75H ja yllättävää kenties, en koe rintojeni edes olevan erityisen suuret. Okei, rintaliivien ostaminen on haastavaa, mutta siihen parhaimman avun saa rintaliiviliikkeistä. Toisinaan vaateostoksilla on ikävää, kun joku ihana vaate olisi muuten täysin passeli, mutta tissit ei mahdu. Myöskin liikkuminen tällaisten rintojen kanssa tuo omat haasteensa. Toki katseitakin saa sille alueelle enemmän, mikä on häiritsevää.
Siltikään en koe rintojeni olevan kroppani ongelmakohta enkä vaihtaisi niitä pois. Olen tyytyväinen rintoihini ja toivoisin, että kaikki naiset voisivat olla. :)
No, kai se sitten minäkin osallistun tähän keskusteluun :) Omat tissini ovat kokoa 70F, ja vaikka moni pienirintainen ystäväni haukkoo henkeään koon kuullessaan, en vaan kertakaikkiaan ole koskaan osannut pitää rintojani suurina. Mielestäni ne ovat (leveä rintakehäiseen) kroppaani varsin sopivat, eivätkä ainakaan itselläni ole ensimmäinen asia, johon peilikuvassani kiinnitän huomiota.
Rintaliivit joutuu toki hakemaan erikoisliikkeestä, mutta jostain syystä pidän tätäkin vain mukavana "arjen luksuksena". En muutoin osta kovinkaan kalliita vaatteita, mutta mielestäni kunnolla istuviin ja tukeviin liiveihin panostaminen ryhdittää koko olemusta. Olisihan se mukavaa joskus ostaa myös se surullisenkuuluisa kauluspaita, mutta onpa sitä tähän (27 v) ikään pärjätty ilmankin.
Lukiessani muiden kommentteja koin olevani melko onnekas, kun olen näinkin sujut tissieni kanssa. Vaikka olinkin ala-asteella luokkani ensimmäinen, jolle tissit kasvoivat, en muista että asiasta olisi kovasti huomauteltu. Pari yksittäistä huutelua neljänneltä luokalta muistan, mutta jos olen jotain aina osannut, niin vastata samalla mitalla takaisin :) Suureksi onneksi rintani eivät myöskään aiheuta selkäkipuja tai niska-hartiaseudun ongelmia.
En voi väittää rakastavani rintojani joka kerta ne nähdessäni, mutta ainakin suurimman osan ajasta elämme varsin sopuisaa yhteiseloa, minä ja hieman riippuvat ja raskausarpiset tisuni. Saapa nähdä miten ajatukseni muuttuvat, kun imetys tai ikä jättää jälkensä. Toivottavasti en ainakaan ala haikailla täydellisen pyöreiden ja överiterhakoiden megasilareiden perään :)
Tsemppiä Leilalle! nimim. 70J täällä heiluu vaan. Ei toivoakaan rintaliivien löytämisestä mistään Henkkamaukasta.
Vinkkinä Leilalle... Pepperberry -merkki myy kurvikkaille naisille sopivia vaatteita. Mallisto ei ole järin laaja, mutta sieltä on meikäläiselle löytynyt mekot ja paidat :)
Peppeberry on Bravissimo alusvaateketjun vaatemerkki. Ja Bravissimolta löytyy ne pitsihörhelöt isompi ryntäisellekin :) (jos vaan uskaltaa netistä sovittamatta ostaa)
Sattuipas kivasti tämä kirjoitus, olin nimittäin juuri eilen rintaliiviostoksilla ja meinasi päreet palaa, vaikka omani ovatkin "vain" 75D - 70DD kokoa. Lopulta löysin Lindexiltä perus T-paitaliivit, jotka olivat sopivaa kokoa. Lindexille oli tullut mielestäni laajempi kokovalikoima perus rintaliiveihin. Löytyi kokoja muistaakseni jopa F:ään saakka.
MUTTA edelleen sain todeta sen, että kaikki nätit tahi seksikkäät pitsihärpäkkeillä varustetut liivit loppuivat aina C-kokoon.... :( on siis tyytyminen noihin perus T-paitaliiveihin edelleen. Jos siis haluan ostaa suht edullisia liivejä. Toki Sokokselta tai erikoisliikkeistä varmasti löytyisi.
Mie olen omiin rintoihin muuten jokseenkin tyytyväinen, mutta valitettavasti maan vetovoima on tehnyt niistä hieman roikkuvaa mallia raskausarvilla höystettynä jo parikymppisenä... Onneksi eivät silti vielä ihan navassa roiku :D
Itsekin törmään vaateostoksilla aika usein siihen ongelmaan, että jos yläosa (esim. bleiseri tai kauluspaita) on muuten sopiva, niin rintojen kohdalta kiristää ikävästi. Kaverini joskus kommentoikin pukeutumistani kauluspaitaan, että "heiii, sun napithan räjähtää ihan justiinsa!" :/
Tsemppiä kaikille "tissikkäille" :)
Vinkkinä kaikille, jotka tuskailette, ettei riittävän tukevia urheiluliivejä löydy: kokeilkaa Enell-merkin liivejä. Ovat tukevat kuin panssari. Itsellä ei tulisi juoksu- ja ratsastusharrastuksesta mitään ilman näitä. Aiemmin olen kokeillut lukuisat shock absorber -mallit ym. eikä tuki niissä riitä millään. Enellejä saa Figleaves ja Lumingerie - nettikaupoista. T: 75E/F
Moi,
osu ja uppos kyllä tuo kirjotus! Mukava että tälläsiä uskalletaan tuoda esille.. Itse omaan myös suuret rinnat (koko 75H) ja tunnen tuskasi "Leila". Olen 28vuotias eikä minulla ole vielä lapsia, kauhulla odotan miltä rintani tulee (jos joskus lapsia saan..)näyttämään imetyksen jälkeen. Varmaan roikkuvat vähintään reisissä.. Veitsen alle en haluaisi mennä mutta aika näyttää. Kiitos hyvästä kirjotuksesta ja rohkeudesta!
Täällä parikymppinen naisenalku jonka kuppikoko on luokkaa 75FF/G. Yllätyksekseni en ole koskaan kokenut mitään erityishuomiota rintojeni takia. Vaikka olisin käyttänyt avonaisia toppeja yöelämässä, olen ehkä kerran elämässäni kuullut jonkun kommentoivan "kivat tissit!". Tietysti poikaystävä jaksaa ylistää uhkeaa rintavarustustani, mutta muuten olen jäänyt aika vähälle tissihuomiolle. Mikä on kummallista, kun saa niin usein kuulla juurikin näistä tapauksista kun ihmiset tulevat puristelemaan tai muuta vastaavaa. Huomiota on kyllä muuten riittänyt ihan jonoksikin asti, joten en usko sen siitä johtuvan että olisin muuten niin susiruma.
Jos olen kommentteja tisseistäni kuullut, niin ne ovat lähinnä tulleet kateellisilta kavereilta, jotka ovat kettuilleet kuinka tissini ovat taas tyrkyllä (eikä edes tahalteen, ei nuo poolopaidat vain kauheasti houkuta sen takia että satun omistamaan isohkot rinnat) tai kuinka he eivät usko että kokoni on mikä on, kun itse ostavat alusvaatteensa juurikin jostain henkkamaukalta ja käyttävät selvästi vääränkokoisia liivejä. Itseasiassa rintani eivät edes näytä mitenkään järkyttävän suurilta, vaikka kuppikoko saattaa muulta vaikuttaa, muttakun ihmiset kuvittelevat että DD on joku Pamela Anderssonin tissejä vastaava koko. Tosiasiassahan DD ei myöskään ole mikään jättikoko, varsinkaan jos ympärysmitta on pieni.
En ole koskaan hävennyt rintojani, sillä teininä omistin melko pienet tissit ja toivoinkin niiden kasvavan. Joskus tottakai mietin että minkähännäköiset näistä sitten tulee jos joskus lapsia saan kun painovoima meinaa jo nytkin tehdä tepposiaan...
Mutta ne rintaliivit. Omani ostan yleensä Sokokselta, mutta valikoima ei todellakaan ole mikään laaja. Joskus sitä haluaisi ostaa jotkut söpöt pitsiröyhelöt mutta ei niin ei. Pitää tyytyä siihen mitä on. Joskus näkee ihan näissä peruskaupoissakin F-kuppiin yltäviä liivejä, mutta silloin ympärysmitta on yleensä jotain 90-100-luokkaa. Huokaus. Eikä opiskelijabudjetilla kauheasti uusia rintsikoita ostella, kun aina joutuu maksamaan vähintään sen 50€.
Tutulta kuulostaa kirjoittajan kokemukset! Itseäni ei ole sentään lääpitty, mutta kylläkin kommenttia rinnoista olen saanut kuulla vitosluokalta aivan tähän päivään (olen nykyään 22v!). Uskomatonta on se, miten ihmiset kommentoivat aivan luvallisesti isorintaisten rintoja!! En minäkään pienirintaisille mene sanomaan, että "hei sul on pienet rinnat" tai "sun tissis näyttää varmaan imetyksen jälkeen teepusseilta". Kuten mulle yks kaveri sano, että "ootappa ku oot raskaana, ni vähän sun tissis on sitte isot". UNBELIEVABLE!
Yläasteella olin vielä ylpeä rinnoistani, koska ne olivat silloin vielä "normaalit", mutta sen ikäisille aika isohkot (70C). Yläasteen jälkeen rintojen koko on vain kasvanut, eikä loppua näy. Olen oppinut elämään rintojeni kanssa, löydän jopa vaatteitakin, mutta olen aina hyvin tietoinen puskureistani. Ne keräävät aivan liikaa huomiota ja ovat "näkyvillä"....joskus olisi kiva tulla huomatuksi jostain muista asioista!
Kiva, kun ystäväsi jakoi tarinansa ! Kiva lukea muidenkin kokemuksia, tosin olen sitä mieltä, että Leilan täytyisi ehdottomasti olla tyytyväinen varustukseensa. Täällä kirjottelee 19v 65G, vaikkakin vetovoima vetääkin alemmaksi kuin pienemmät terhakkaat tissit, eivät nämä häpeä ole! Vinkkinä: itte olen löytänyt Funky Ladyn valikoimista Freya-merkiltä liivejä ja ovat monet 50-80e..:)
Jep. Hep vaan hoi, yksi isorintainen täällä moi.
Nykyään olen "vain" 70G (tai tursuava E jos haluan leikkiä "laihaa" :P) mutta tästä 20 kg kun painoin enemmän, kolistelin 70I-kokoa.
Eli laihtumisen myötä lähteestä riippuen jopa 3 kuppikokoa lähtenyt, voin naiset rakkaat kertoa, että 27-vuotiaana ei ole kivaa, kun sen jälkimainingeissa tissit viimeistään läsähtivät. Ovat nyt kuin tyhjät pussit, iihan kuin ei olisi tissejäkä ollenkaan! (Ei millään pahalla pienirintaisille, mutta ette voi ymmärtää, mikä taakka suuret ja raskaat rinnat ovat, ja jokainen niistä lähtenyt gramma!)
Nyt mulla on lärpäkkeet, jotka menee _ryppyyn_ kun rutistan tissistä kiinni... edelleen alle kolmikymppisenä...
Ja joo. 11-vuotiaana tupsahti tissit. Aina on huomattu, mutta en muista miesten kommentoineen päin naamaa ennen kuin about parikymppisenä työporukassa - mutta siellä lensi niin roisi läppä, että nauroin vaan (ja olin ylpeä!) plus olisin voinut alkaa arvioimaan herrojen varustuksen kokoa samalla mitalla, eli siis hyvässä hengessä tuo kommentointi muistuu. Naispuoliset kaverit kyllä kommentoivat, että wöyy mitkä tissit - ja olihan ne kroppaan nähden isot, kun lukiossa olin siro 43 kg/155cm ja tissit oli 70C-D. Ei kuulosta miltään, mutta näyttää kyllä, kun isket ne noin pieneen kroppaan kiinni...
Aina vihannut tissejäni. Ne on liian isot. Sojottaa eri suuntiin, ihan kaamean näköistä, se on pahin! Toinen nänni itään ja toinen länteen!
Roikkuvat kuin mitkä säkit, nelikymppisenä voinen heittää tissin olalle suihkussa... Raskaat. Pahimmillaan 70I-aikaan lääkäri ehdotti pienennysleikkausta, koska niska-hartiavaivat täälläkin. Mutta silloin jo tiesin hiljaa itsekseni, että mun pitää laihtua, läskit saa lähteä ennen kun mä lähden veroa maksavien ihmisten kustantamana veitsen alle. Ja tässä ollaan. Puolityhjät on laput, mutta melkeen puolta pienemmät myös, painokin vajaa 50 kg taas. Onneksi.
Rintsikat ostan Changelta. Kivan pieniä ymopäryksiä ja isoja kuppeja. Ja alle 100€ yleensä selviää. Shock Absorberin superhyperjuoksuliivit ostin just urheilua varten. Kattoo miten pelittää, mutta napakalta tuntuu!
En pidä lapsista enkä usko niitä hankkivani. Joten sinänsä imetys-itkemisen voin unohtaa. Mutta kyllähän toi aika näihin silti puree... Luulen, että jossain vaiheessa menen kohotusleikkaukseen ihan omakustanteisesti, mutta onhan se kaameeta: ei se leikkaus ja kipu ja muu, mutta ne arvet: nännit leikataan irti ja "liimataan" uuteen kohtaan, pystyttäinen puolen rinnan pituinen viiltoarpi nänniin saakka ja vielä rinnan alla ankkuriarpi...
Onko se sitten kivan näköistä? Ne, jotka haluaa isommat tissit ja silikonit, selviää käytännössä arvitta! Mutta ei me pienempiä haluavat, ei tietenkään...
Koskaan ei ole kukaan uskaltanut kuiskuttelua lähemmäs tissejäni edes baarissa. Jos uskaltaisi, sillä tyypillä olisi sekunnin sadasosassa huuli auki ja nenästä tulisi verta...
Mun kroppa, mun ylpeys, mun rajat ja mun säännöt. Joka niitä rikkoo kysymättä, saa turpaansa. Ja tämä pätee sitten kaikkeen. Huomioikaa naiset, teillä on oikeus omaan kroppaanne ja saatte puolustautua!
No huhhuh, jos Leilan tissit ovat 75F, eivät omani voi millään olla samankokoiset. Mutta ovat kyllä ja ovat minusta järkyttävän suuret, mutta kun noita kuvia katsoo, niin eihän näistä saa millään tuonkokoisia :o
Mutta kiitos ihanasta jutusta!
Kirjoitin jo edelliseen tissipostaukseesi omista kokemuksistani, olen siis se 65i/30g anonyymi. Tähän ketjuun haluan mainita, että rintaliivejä saa kohtuu hinnalla juurikin tuolta Brastopilta ja Bravissimolta, Suomesta vähän kalliimmalla Lumingeriesta (jossa on kyllä todella hyvä palvelu!) ja Lingerie Isabelleltä. Normaalikokoisia, mutta isommalle povelle mitoitettuja vaatteita voi ostaa edellä mainitun Pepperberryn lisäksi BiuBiulta (joita myös Lumingerie jälleen myy),Urkyelta ja DD-atelierilta. Kyllä, maksavat enemmän kuin Hennesin vaattet, mutta istuvat myös paremmin -myös ne nappiriviset kauluspaidat!
Muuten. Miksi eri vaatemerkkien "Curvy" sarjat on aina mitoitettu muutenkin isoille naisille? Itse ymmärrän kurvikkaan sellaisena, että tissien ja takapuolen väliin jäävä vyötärö muodostaa varsinaisen kurvikkuuden siluettiin.
tosi hyvä tuo juttu. itse omaan 80 I kupin rinnat ja voi kiesus tuota rintaliivien metsästystä. myöskään kivoja paitoja on vaikee löytää kun hinkit tunkee aina ulos. puhumattakaan joka iltaisista niska, hartia selkä kivuista jotka rinnat aiheutaa.
Jep, komppaan paitaongelmaa. Kauluspaidat ja printit mahdottomia. Olen päätynyt läpikuultaviin säkkeihin.
Kiitos hyvistä vaatevinkeistä! Paitakoko xs/ 32-34, etumus DD. Kerran 1 nainen kopeloi, että onko luomut.. Voi elämän kevät..! Olin "vähän" hämmentynyt, että mitäs tässä oikeen tapahtui.. Mutta asiaan; ehkä minäkin löydän vinkkien ansiosta esm paitapuseron, josta etunapit saa kiinni ;) mutta ei lepata muualta
Itsellä alkoivat rinnat kasvaa kun olin 11-vuotias. Ensimmäiset kunnolliset rintaliivit hankittiin äidin kanssa, kun olin just täyttämässä 15 ja sillon olin 70B. Tuolloin samanikäiset pojat huomauttelivat, muistan vieläkin erään sanoneen: "Miten voi olla? Noin pieni tyttö, mutta noin ISOT tissit!" Ja olin tuolloin tosiaan vain B-kuppi, tosin n.45kg 34-koon kropassa ne näyttivät varmaankin hieman epäsopusuhtaisilta. Yläasteen jälkeen en oo kauheesti kommentteja saanu, vaikka nää onki vaan kasvanu niistä ajoista. Eikä kyllä oo tultu puristelemaankaa ilman lupaa.
Nykyisin olen kokoa 70F/32E (ja vaatekooltani 38). Onnekseni asun tällä hetkellä Iso-Britanniassa ja täällä löytyy osasta ihan tavallisista vaatekaupoista jopa GG-kuppikokoon (EU I-kuppi) asti. Joten oman kokoni löytäminen ei täällä tuota suuria vaikeuksia ja hinnatki on kohtuulliset. Toki toivoisin, että valmistajat tekisivät näitä suurempia kokojakin puuvillasta, koska mun herkkä atooppinen iho ei oikeen tykkää tekokuituisista.
Oon aikalailla tiimalasivartaloinen, joten vaatteiden ostaminen ei ole helppoa tällä rintavarustuksella. Jos koko on mun normaali vaatekoko, niin kiristää rintojen kohdalta. Kokoa suurempi taas hukuttaa vyötärön ja on useasti hartioiltakin liian suuri. Kauluspaitojen alla joudun aina pitämään toppia, koska rintojen kohdalta napit aina irvistävät.
Kaikesta huolimatta oon aika sinut näiden pallukoiden kanssa. Oon vissiin siunattu hyvillä geeneillä, sillä koosta huolimatta nää on aika terhakat tapaukset. Kynätestiä kokeilleena voin todeta, että ei se kynä kyllä pysy paikoillaan. Tosin ikääkin on vasta 23 vuotta ja lapsia ei vielä ole, että voi olla että painovoima ja aika tekevät jossain vaiheessa tehtävänsä. Mutta se on sitten sen ajan murhe.