Miksi blogeja koskee tuotesijoittelun ja mainonnan saralla eri säännöt kuin aikakauslehtiä?
Se on asia, joka on ihmetyttänyt ja häirinnyt minua siitä saakka kun aloin bloggaajana vastaanottaa tuotelähetyksiä eri firmoilta.
Olen halunnut kirjoittaa asiasta jo pitkään, mutta kun luin eilen Ylen Uutisista Sanna Ukkolan loistavan jutun ”Viiden Tähden Toimittajat” (kiitos lukijoilleni linkkauksesta!), päätin vihdoin pukea ajatukseni postaukseksi.
Blogosfäärissä vallitsevat kaikille tutut säännöt siitä, että kirjoittaessa promootiotarkoituksessa vastaanotetusta tuotteesta on tekstissä aina käytävä ilmi tuotteen alkuperä.
Jos bloggaaja erehtyy unohtamaan maininnan tuotteen alkuperästä, on tarkkaavainen lukija heti heristämässä sormeaan ja muistuttamassa että bloggaaja harjoittaa PIILOMAINONTAA. Ja lukijahan on oikeassa. Lukijoiden on aina pystyttävä erottamaan milloin blogissa esiintyvä tuote on promootiotarkoituksessa bloggaajalle lähetetty.
Miksi sitten aikakauslehtiä eivät sido nämä samat säännöt?
Eikö säännön pitäisi päteä oli media mikä hyvänsä?
Kun blogien ja PR-firmojen yhteistyö oli joitakin vuosia sitten vasta lapsen kengissä, ei osa bloggaajista aina vaivautunut mainitsemaan miten tuote oli heidän haltuunsa päätynyt. Lukijatkaan eivät olleet niin valppaita suhteellisen harvoin blogeissa näkyvien ilmaistuotteiden suhteen.
Sitten blogien tuotesijoittelusta alkoi nousta puheenaihe. Yhä useammat lukijat alkoivat jättää paheksuvia kommentteja ilmaistuotteiden alkuperästä vaikenevien bloggaajien kommenttibokseihin. Lukijat olivat oikeutetusti närkästyneitä siitä, ettei heille annettu läpinäkyvyyttä tuotearvosteluiden / ”iiik tää huulipuna on niin parasta!!!” -postausten taustatekijöihin.
Kommentteja lukiessani huomasin miettiväni, lähettävätkö lukijat myös aikakauslehdille samanlaista palautetta…? Miksi bloggaajan harjoittama piilomainonta ärsyttää ja tuntuu väärältä, mutta naistenlehdessä se on ihan ok?
Vai eivätkö aikakauslehtien lukijat ole ymmärtäneet, mistä valtaosa juttujen tuotteista on peräisin..?
”Vuoden Parhaat Tuotteet”, ”Toimittajien suosikit”, ”Kesän Must-meikit”. Suosittuja, säännöllisin väliajoin lehdissä toistuvia juttuja. Vaan eivät ne purnukat mitään toimittajien kotikaappien suosikkeja ole. Artikkelit koostetaan hyvin pitkälti PR-firmojen ja maahantuojien toimitukseen lähettämistä tuotteista. Aivan niin. Niistä samoista mitä bloggaajatkin vastaanottavat.
Ja suosikkinaistenlehtesi artikkelin lopussa ei takulla lue, P.S. ”Toimittaja se-ja-se ei ostanut Weledan Skin Food –voidetta itse vaan se päätyi hänen suosikikseen koska firma X ja Y lähetti sen meille.”
Niinikään tavalliselle kuluttajalle lienee suhteellisen epäselvää lehden suurten mainostajien ja toimituksellisen sisällön välinen yhteys. Kuinka usein luette naistenlehdistä kritiikillisiä tuotearvosteluja? Siihen on selvä syy miksi ette lue. Eivät lehdet millään tilausmaksuilla elä vaan mainostuloilla. Ja kukas nyt ruokkivaa kättä purisi….
Bloggaaja on lakia rikkova pahis jos kirjoittaa promokassin sisällöstä ikiaikaisina suosikkituotteinaan, mutta aikakauslehden toimittaja ei.
Miksi?
.
0 comments on “Mainonnan läpinäkyvyys blogit vs. lehdet”
Itse kun luen paljon niin aikakauslehtiä kuin blogejakin, niin tämä on kieltämättä ihan mielenkiintoinen aihe.
Syy siihen, miksi blogeissa esiintyvä, tämä (vielä nykyisellään) laiton piilomainonta aiheuttaa aina älähdyksiä lukijoissa, selittyy omalla kohdallani ainakin sillä, että itse oletan ja toivon bloggaajan olevan aidosti puolueeton. Kirjoittajan ei toivo olevan bloginsa kanssa liikkeellä ajatuksenaan tienata rahaa tai saada paljon ilmaistavaraa vaikka siltä samalta firmalta, jonka tuotetta jo kertaalleen on hehkuttanut ylisanoin. Bloggaaminen kun kuitenkin on alun alkaenkin ollut ihmisille pelkkää harrastuspohjaista fiilistelyä, niin sen muuttuminen koko aika vain kaupallisemmaksi ja ammattumaisemmaksi voi harhaanjohtaa niitä lukijoita, joilla kriittinen sisälukutaito ei ole se vahvin puoli. Ja ehkä vähän ärsyttää meitä muita. :)
Sen sijaan kaiken maailman Voguet ja Cosmot selvästi ovat profiloituneet tekemään voittoa, vaikka myönnän itsekin välillä enemmän ja välillä vähemmän turhamaisesti nauttivani niistä ja maksetuista tuote-esittelyistä. Lisäksi esimerkiksi jo tientynlaisen status-aseman saanut Vogue ei varmasti ihan jokaista konttoriinsa lähetettyä tuotetta kehu, koska sen kaltaisilla instituuteilla on imago, josta pitää kiinni. Senpä vuoksi ei kritiikittömillekään lukijoille voida muotilehtien sivuilla ihan kaikkea myydä.
Luulen, että tää osaksi johtuu siitä, että iso lehti on kuluttajan silmissä isompi "mörkö" kuin yksi pieni bloggari, joka tulee omilla kasvoillaan ja nimellään meille kertomaan asioistaan ja mielipiteistään. Bloggaajaa on helpompi lähestyä, kuin ison lehtitalon toimitusta, mistä koskaan ei voi olla ihan satavarma, että päätyykö palaute jonkun luettavaksi vai suoraan roskiin. Bloggarit varmaankin nähdään enemmän niinkuin kavereina, heidän sanomiset otetaan henkilökohtaisemmin, kun taas lehtien jutut tulee niin kaukaa, että niihin suhtaudutaan vähän eritavalla. Kenties...?
Minä myös ajattelin asian jotakuinkin näin.
Mä oon itse asiassa tajunnut tuon asian vasta ihan hetki sitten. Ja eniten se alkoi ehkä ärsyttää tuotevertailuissa kun ajatteli, että otanta on jonkun harkitsema. Varmaan sitäkin mutta varmaan olennaisesti asiaan liittyy myös se, että mistä tuotteita on saatu.
Mulla sama tilanne kuin Maijulla eli olen tosiaan vasta nyt havahtunut ymmärtämään tuon aikakauslehtien tuotejuttujen taustalla olevaa veljeilyä. Enkä silti ymmärtänyt sen olevan läheskään noin laajaa ja suurimittaista kuin tuossa linkatussa jutussa paljastui! Kauhistuin! Enkä mielestäni ole edes mikään sinisilmäinen medialukutaidoton, joten veikkaan parikymppisten ja teinien olevan vielä enemmän hakoteillä kuin minä.
Lisäksi: aikakauslehtiä on ollut "aina", kun taas blogit ovat melko uusi juttu. Uusia asioita on aina helpompi kritisoida kuin vanhoja kaavoja.
Sama vika. Heräsin asiaan vasta pari vuotta takaperin kun kampaajani kysyi miksi arvelen tiettyjen merkkien OIKEASTI olevan aina arvosteluiden kohteena, ja miksi vaihtoehtoista kosmetiikkaa ei esitellä.
Tuosta että mikseivät lehdet saa kiukkuista palautetta aiheesta, no. Lehdelle on paljon suurempi kynnys lähettää palautetta. Joutuisit ensin etsimään lehden sivut, palautelomaketta ei aina löydy netistä, joutuisit etsimään jonkun yhteyssähköpostin, TAI etsimään osoitteen ja laittamaan etanapostia... Blogaajalla on kommenttiboksi, johon voi käydä huomauttamassa asiasta nopeasti. Keskustelua voidaan käydä molempiin suuntiin vähän nopeammin kuin kerran kuussa kun toimitus vastaa ja julkaisee postin. Muutenkin lehtien kanssa tuntuu, että tässä sitä pieni ihminen yrittää käydä kokonaista lehteä vastaan yksin. Sitä on kuin chihuahua karhun edessä. Bloggaaja on enemmän ihminen kuin lehden toimitus, vähän enemmän taviksen tasolla. Minusta ainakin tuntuu, että lehdellä on kuitenkin enemmän sananvaltaa ja suurempi auktoriteetti kuin sattumanvaraisella lehden lukijalla.
Laitetaanko pystyyn lehtienpommitusprojekti oikeasti kiinnostavien juttujen palauttamiseksi naistenlehtiin? ;)
Tätäpä mäkin olen kelaillut! Hyvä teksti!
Totta haastelet. Mä olen jo jonkin aikaa tehnyt hiljaista siirtymää pois naistenlehtien lukijakunnasta. Ostan niitä vielä toisinaan siksi, että kosmetiikkajutut on kauniisti taitettu tai muu sisältö erityisen näppärällä kielellä kirjoitettu (Olivia - we salute you), mutta kun kaipaan tietoa, haen netistä. Perkaan useamman lähteen, joiden tiedän harjoittavan myös kritiikkiä ja viimeistelen kyselykierroksella kosmetiikkaan hurahtaneilta ystäviltäni. Lehdissä on kätevästi näytillä kaikki markkinoille tuleva uutuusvyöry, mutta tuotteen arvioinnissa koen saavani enemmän tietoa irti tavallisilta käyttäjiltä.
Kiva kun olet taas sorvin äärellä. :)
Tässä eilen lukemani hieman vanhempi aiheeseen liittyvä juttu Journalisti-lehdestä. Tämä keskustelu onkin erittäin tervetullutta ja mielenkiintoista seurattavaa :)
http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2009/11/artikkelit/samasta_tuubista/
Kiitos, luinkin tuon jo maanantaina kun sattumalta toinenkin lukija oli sen minulle linkittänyt:) Todellakin erittäin mielenkiintoista luettavaa.
Erinomainen nosto! Ajattelinkin sinua, kun luin tuota Ukkolan todella hyvää juttua.
Luulen, että blogit ja lehdet ovat eri asemissa ihmisten mielikuvissa jo siksi, että blogit ovat huomattavasti uudempi media.
Luen hyvin harvoin naisten lehtiä. Ukkolan jutun myötä en aio lukea sitäkään vähää. Mutta suhtaudun ja olen aina suhtautunut naistenlehtiin jo lähtökohtaisesti mainoksena. Ihan siksikin, että niissä ei ole sitä kritiikkiä eikä mitään kyseenalaistavaa, kun tuotejuttuja tehdään.
Blogeissa olen tottunut toisin. Ollaan kriittisiäkin, joten perusoletukseni on se, että bloggaaja on rehellinen.
Jo siis lähtökohtaisesti lukutapani näiden välillä on eri.
En tosin ole koskaan lähettänyt palautetta aiheesta kummallekaan. En bloggaajalle enkä toimittajalle.
Jos juttu (mediasta riippumatta) tuntuisi epäilyttävältä, niin antaisin vain olla.
Niin ... Minä suhtaudun kaikkeen aikakauslehtisisältöön maksettuna mainontana enkä luota niiden hehkutuksiin lainkaan. En kyllä niitä juuri luekaan. Blogeja luen ja bloggaajan tuottamaan sisältöön voisin luottaa.
Ellei blogin sisältö ala myös vaikuttaa silkalta maksetulta mainonnalta, jolloin a) en lue enkä b) luota.
Se nyt on tietenkin jokaisen henkilökohtainen moraalifilosofinen pohdinnan paikka, että onko ok toimia itse väärin vain siksi, että joku muukin toimii.
Liina löysi oikeat sanat, komppaan täysin!Lehtitalot voittoa tekeviä yrityksiä, jotka mainostavat mitä vaan kunhan maksetaan. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että bloggaajia on helpompi lähestyä tms. Vaan siitä, että bloggaaja kirjoittaa yksityishenkilönä,harrastuksena, ja julkaisee oman tyyppistä sisältöä ja omia mielipiteitään. Ja voin lukea tuotearvoita, kunhan tuote on bloggaajan itse hankkima. Mutta mainospostaukset ovat kaukana siitä, minkä tyyppiset postaukset ovat viihdyttävää luettavaa, ja minkä tyyppisten postausten takia joku blogi on tullut suosituksi. Mainospostauksilla täyttynyt blogi on kovin tyhjänpäiväinen blogi, ellei sitten satu olemaan erikoistunut tuotearvioihin tai mainostamiseen, tms..
Niin, tämähän oli mun näkökulmani, miksi mua ärsyttää mainostaminen blogeissa. Mutta olenkin kriittinen mainonnan ammattilainen. :/ Sitä en tiedä, miksi sellaista ärsyttää joka ei esim. ymmärrä naistenlehtien tuotearvioita ym. maksetuiksi... Kateutta?
Todella hyvä kannanotto. Itse bloggaajana ja monia blogeja seuraavana olen miettinyt samoja juttuja.
Monelle tuntuu olevan myös epäselvää, kuinka paljon paremman arvion tuotteista saa blogien kautta. Bloggaajat testaavat tuotteita ja hyvin monet myös kritisoivat, jos kritisoitavaa on. Lehdissä harvemmin näkee, että mitä miinuspuolia tuotteilla on. Sinne kun on yleensä yhden kauneustoimittajan suosikit valittu, suosikit niistä promootiotuotteista, joita toimittaja on saanut testattaviksi (niin kuin kirjoititkin).
En tiedä saitko selvää, mutta siis pääpointti on se, että lähes kaikki promootiotuotteet yleensä päätyvät käyttöön. Erona kuitenkin blogeilla on, että bloggaajien pitää esitellä kaikki käyttämänsä tuotteet (yleensä vielä arvostelun kera), kun taas lehdet päätyvät esittelemään vain muutamia hyviä. ÄRSYTTÄÄ, kun tämä on mennyt niin pikkumaiseksi! >:D
Eihän bloggaajien pidä esitellä kaikkia vastaanottamiaan tuotteita, niinkuin ei minkään median...? Promotuotteista ei ole koskaan mitään velvollisuutta kirjoittaa. PR-firmat lähettävät tuotteitaan toimituksiin ja bloggaajille ja toki toivovat että osa niistä päätyy lehden / blogin sivuille, mutta tuotteiden lähetyksen edellytyksenä ei koskaan voi / saa olla taattu näkyvyys. Tuotteista kirjoittaminen on luonnollisestikin aina vapaaehtoista.
Itse en ainakaan edes mitenkään ehtisi kirjoittaa joka ikisestä saamastani tuotteesta, silloin minulla pitäisi olla allani oma toimitus joka testaisi päivätyökseen minulle lähetettyjä tuotteita. :)
Itse kirjoitan blogiin vain niistä tuotteista joista minulla on jotain erityistä sanottavaa (oli se sitten positiivista, negatiivista tai muuten vain kiinnostavaa), näin olen kuvitellut muidenkin bloggaajien tekevän..? Jos joku tuote ei herätä minussa mitään tunteita, miksi kirjoittaisin siitä ketään palvelemattoman "diipadaapa joo ihan peruskamaa" -jutun...? Olisi kauheaa jos kokisin että joka ikisestä ilmaiseksi saadusta tuotteesta on pakko kirjoittaa. Luulen, että Karkkipäivän lukijat väsyisivät aika pian sellaiseen linjaan... ;)
Monet suosituimmat lifestyle-, tai siis anteeksi "muoti"bloggajat ovat kyllä yleisesti ja jo kauan sitten maininneet, että kirjoittavat blogiin hyvästä ja jättävät kokonaan mainitsematta huonosta tuotteesta. Törkeää, mutta totta! Itse en lue niitä blogeja enää ollenkaan, ja pakko myöntää että skippaan myös tässä blogista mainospostaukset - tosin usein vaan siksi että ne ovat luonnonkosmetiikkaa mikä minua ei kiinnosta. Älyttömän hyvä teksti :)
Haluan vain tähän väliin pistää, että käytin luonnonkosmetiikkaa jo ennen kuin sain testituotteita yhdeltäkään firmalta ja käyttäisin edelleen! ^_^ Saisitte siis lukea arvioitani luonnonkosmetiikasta joka tapauksessa. ;) Tosin nyt saatte toki lukea arvioita laajemmin ja tiheämmin, itsehän en ostaisi uusia tuotteita kuin muutaman kerran vuodessa.
Ymmärrän ja skippaisin luonnonkosmetiikkajutut vaikka et ottaisi ikinä mitään tuotelahjoja vastaan eikä kyseessä olisi mitään mainostusta :) Siks pidänkin blogeista niin paljon; näen melkeinpä jo otsikosta kiinnostaako aihe minua niin paljon että sen lukisin.
Ei, en meinannutkaan sitä, että jokaisesta saadusta tuotteesta pitäisi kirjoittaa. Olet oikeassa, siinä väsyisi yksi jos toinenkin.
Tarkoitin, että jos tuotetta blogissa vilautat ja siitä mainitset, mikä katsotaan tarkkasilmäisillä jo mainonnaksi, niin silloin siitä pitää mainita jo promootiotuotteena. Ja näin ollen, sitä sitten paheksutaan, kun siitä mainitset ja sitä kehut, koska motiivinasi (muka) on vain pitää välit hyvinä tuotteiden toimittajiin toivoen lisää "lahjuksia". Vaikkakaan näin ei ole. Tuntuu siis vain kateellisten panettelelulta, kun joku saa toista enemmän. Ei osata nähdä omaa hyötyä tässä. Tällaiseen olen ainakin muutamissa paikoissa törmännyt.
Alkaa mennä teksti kohta niin yli etten itsekään pian tajua. :D Täytyy lukea moneen otteeseen, että nään ajatukseni tässä. Toivottavasti saat siis edelleen selvää mihin tätä vein. :D
OK, nyt ymmärsin mitä tarkoitit :)
Katson maaimaa varmaan jotenkin väärän väristen linssien läpi, mutten ymmärrä näitä kateus-kommentteja. Joku bloggaaja saa ilmaiseksi roinaa, josta osa on ok ja siitä voi kirjoittaa arvostelun - myönnän suhtautuvani vähän epäluuloisesti jos joku esittelee ilmaiseksi saamiaan tuotteita (jos bloggaaja on itselleni uusi), mutta ei takana ole kateus. Se on ihan vaan sellainen kasvatuksen mukana tullut epäluuloisuus kaikkea mainontaa kohtaan. Jos tuotteen arvostelu on vakuuttava, etsin tuotteesta lisää mielipiteitä. Etenkin kosmetiikassa tämä on mielestäni ainoa järkevä tapa käsitellä tuotearvostelua, koska kaikki kosmetiikka ei sovi kaikille ihotyypeille purnukoitten lupauksista huolimatta. Jos tuotteesta on muualla ollut ilmiselviä promotekstejä, diipadaapa-arvosteluja, ja luottamiltani bloggaajilta negatiivisia tai "no joo, kai tällä jotain tekee" -kokemuksia, vedän aika nopeasti johtopäätöksen miksi tämä ei-niin-luotettu bloggaaja yllättäen kokee tuotteen hyväksi. Osan kuittaan sillä, että no erilainen nahka, sattui sopimaan toiselle paremmin, osa taas vaan on epäluuloiselle sielulle aivan liian selkeästi mainostekstiä. Kateudesta ei ole omalla kohdallani kyse, vaan siitä, että meille kuluttajille tyrkytetään milloin mitäkin kivenlohkaretta timanttina ja osa bloggaajista on kiivennyt mainosjunan kyytiin.
En kai minä tyhmä kyyninen ihminen osaa ajatella asiaa sen pidemmälle. :)
Niin joo, ja saahan jotkut kicksinsä siitä, että ovat "paljastaneet" bloggaajan salajuonen. Fiksusti hoksaavat että, hah! Piilomainontaa, näin heti läpi.
Erittäin hyvä kysymys! Luulen että kyse on monen asian summasta. Ensinnäksin monet eivät ole tulleet ajatelleeksi, mikä määrä lehden toimituksiin lähetetään tuotteita joka viikko. Toisaalta vielä vähemmän tulee ajatelleeksi sitä, miten pitkälle mainosraha sanelee sisältöä. En ole asian suhteen kovin sinisilmäinen, mutta kyllä noi Glorian käytännöt hämmästyttivät kovasti. Eniten hämmästytti se, miten L'orealin rahoittamaa mainoslehteä voidaan kirkkain silmin väittää journalistiseksi tuotteeksi...
Toisaalta bloggareita on paljon helpompi kritisoida, koska he ovat oikeita ihmisiä. Jos lehden sisältö ärsyttää, ketä siitä pitäisi syyttää - toimittajaa, päätoimittajaa, kustantajaa vai yhteiskuntaa? Bloggari pistää persoonansa peliin, ja on siksi helppo kohde. MOni lukija myös samastuu jossain määrin bloggareihin, jotka ovat kuitenkin ihan "tavallisia ihmisiä". Voisiko taustalla olla vähän kateutta, että tuo saa kaikkea kivaa postissa, kunhan vaan vähän kehuu tuotteita...?
Viime kädessä homma kiteytyy minusta siihen, että sosiaalinen media on paljon ärhäkämpi reagoimaan kaikkeen, kuin perinteinen. Se kuuluu pelin luonteeseen. On mahdollisuus antaa palautetta välittömästi, ja tapoihin myös kuuluu että niin tehdään.
Ensinnäkin, olipa hyvä artikkeli Sanna Ukkolalta! Toisekseen, tuossa yllä on varmastikin yksi suurimmista syistä siihen miksi olen siirtynyt lukemaan enemmän blogeja kuin naistenlehtiä. Blogissa sentään tiedän, jos jokin arvostelu/postaus on tehty yhteistyöllä ja milloin taas kyseessä on bloggaajan omakohtaiset, mahdolliset pitkätkin, kokemukset jostain tuotteesta. Lisäksi blogeissa on se hyvä puoli, ettei minun tarvitse "ostaa" sisältöä, josta en ole kiinnostunut, vaan voin jättää jutun lukematta. Naistenlehtien kohdalla en voi jättää osaa artikkeleista kauppaan.
Voi hyvinkin olla, että suurin osa lehtien lukijoista ei ole tajunnut tuota tuotesijoittelua lehtimaailmassa. Kyllä sen suuruus ja vaikutus yllätyksenä tuli, kun tuota juttua luin. Tuskin lakkaan koskaan ostamasta lehtiä, mutta ihan varmasti niitä(kin) tulee katsottua jatkossa kriittisemmällä silmällä.
Hyvä kirjoitus, Sanni! Uskon, että tässä on taustalla aikakauslehtien kasvottomuus kun taas blogi henkilöityy hyvin vahvasti kirjoittajaansa ja on siten todentuntuisempi. Tai siis monissa tapauksissa ei vain todentuntuinen vaan ihan todellinen oikeastikin. ;) Ja uskon, että monet lukijat ottavat bloggaajien suositukset esim. ihotyypilleen sopivista tuotteista tosi vakavasti, samaistuvat vaikka bloggaajan iho-ongelmiin niin vahvasti. Jos naistenlehdessä on taas joku aknejuttu, niin se on yleisemmällä tasolla kirjoitettu ja siten ei jakseta välittää, onko kirjoittaja nyt OIKEASTI käyttänyt jotain tuotetta vuosia vai saanut sen vain ilmaiseksi viime viikolla. Niin, ja toki sitten tietämättömyyskin, eli blogien kautta on tullut suuren yleisön tietoon, että firmat lähettävät paljon tätä pr-kamaa. Aiemmin sitä ei varmaan moni edes osannut arvata, ellei sattunut olemaan käynyt vaikka lehden toimituksessa.
Niin samaa mieltä!
Kiva että tartuit tuohon artikkeliin! Luin sen itsekin ja mieleen nousivat kosmetiikkablogit.
Yksi syy lienee se, että bloggaajilta on niin paljon helpompi kysyä ja kommentoida tuotteiden alkuperää kuin lehtien toimittajilta. Minun täytyy sanoa, etten kyllä yhtäkkiä keksi miten johonkin lehteen lähetetään palautetta. Ehkä nettisivuilta löytyy jokin kaavake ja sähköposti, mutta niihin tulee paluupostissa yleensä jokin standardivastaus "Olemme saaneet palautteemme ja olemme kiitollisia ja kiitos tarkkaavaisuudesta ja parannamme asiaa tulevaisuudessa jadajada" eikä mitään tapahdu. Kuten sanoit, mainostuloistahan lehdet elävät ja lukijat vain ovat välttämätön paha siinä välissä. Ja toisaalta bloggaajat esiintyvät yleensä omalla nimellään ja naamallaan, kun taas toimittajat voivat piiloutua lehden nimen ja päätoimittajan taakse ja ehkä silloin suoranaisen valehtelun kynnys on matalampi.
Toisaalta me blogien lukijat kyllä käytännössä olemme ihan sen varassa, mitä bloggaaja tuotteen alkuperästä suvaitsee kertoa. En ole kai vielä yhdessäkään blogissa nähnyt kuvattuna/skannattuna kuittia, että tuote X on tosiaan ostettu täydellä hinnalla... Mistä me voimme tietää, mitä promomateriaalia te saatte ja mistä? Vai toimiiko tässä vertaisvalvonta, saavatko kaikki Suomen kosmetiikkabloggaajat samat promomateriaalit ja sitten jos joku esittelee tuotteen omana suosikkinaan ja jättää mainitsematta, että tämä on saatu ilmaiseksi, joku toinen bloggaaja huomauttaa siitä?
Haluan kuitenkin uskoa, että blogeista löytyy oikeasti parempia ja vähemmän nuoleskelevia tuotearvioita ja -uutisia. Ainakin niissä ollaan avoimempia tuotteiden alkuperästä kun taas lehdet ovat kosmetiikkayritysten kiltti käsikassara.
Samoilla linjoilla olen. Eli nimenomaan niin, että bloggaajalle on helppo antaa palautetta ja usein sillä on myös jotain merkitystäkin (ainakin jos palaute on asiallinen). Naistenlehdissä ei toistaiseksi ole kommenttiosoiota johon, voisi suoraa lehteä pläräillessä naputella palautetta. ;)
En itse ainakaan jaksa etsiä mitään palautekanavia, saatikka kirjoittaa, jos en usko palautteella olevan mitään vaikutusta mihinkään.
Hauska pointti Sirpaleelta myös tuo luottamus bloggaajaan. Olen itsekin pohtinut sitä, että mistä muka tiedämme mikä tuote on oikeasti ostettu ja mikä ei. Toisaalta alkuperällä ei ole merkitystä, kun arvostelu on rehellinen, eli myös tuotteiden huonot puolet nostetaan esille. Tuo on itse asiassa tärkein juttu, mitä blogeilta odotan, sillä missään muualla en törmää vastaavaan kritiikkiin. Kiitos siis siitä!
Totta puhuen olen tosi yllättynyt, mikäli ihmiset ovat oikeasti pitäneet naistenlehtien (tai ylipäänsä lehtien) juttuja jotenkin puolueettomina. Sen lisäksi, että monien lehtien rahavirrat tulevat mainoksilta, on toimituksissa usein jokin tietty "linja" jonka mukaan juttuja tehdään. No ehkäpä siksi en tilaakaan mitään muuta lehteä kuin Suomen Luontoa ja sitäkin osittain kannatusmielessä. (Pst. Suomen Luonnon saa nyt johonkin joulutarjoushintaan vuodeksi. Tästä mainoksesta ei kukaan maksanut minulle mitään. Maksan mielelläni kyseisetä läpyskästä täyden hinnan.)
Mutta mistä loppupeleissä voimme tietää pitääkö bloggaaja tuotteesta oikeasti? Että sulautuiko voide OIKEASTI kasvoille hyvin tai peittikö meikkivoide OIKEASTI näpyt? Ihan hyvin bloggaaja voi kirjoittaa hyvän arvostelun täyspaskasta tuotteesta, samalla tavalla kun hän voi jättää mainitsematta tai jopa valehdellä tuotteen saamisesta yhteistyön merkeissä.
En tarkoita Karkkipäivää tällä kommentilla, mutta joissakin blogeissa missä kokoajan hehkutetaan tuotetta tuotteen perään vailla mistään mitään huonoa sanottavaa on syytä tätäkin asiaa pohtia.
Lukemalla ko. blogia pidempään ja tutustumalla blogin yleiseen tyyliin.... Mielestäni useimmissa blogeissa saa aika helposti ja nopeasti selville millä tyylillä kirjoittaja promotuotteita lähestyy.
Mutta toki, ethän voi tietää 100-prosenttisesti. :) Sinun on vain tehtävä valinta, luottaako bloggaajaan vai ei. "Gut feeling". :)
Itse en jaksa lukea blogitekstejä joissa selvästi esitellään jotain tuotetta vain siksi, että se on saatu ilmaiseksi, vailla mitään erityistä informaatioarvoa. Ts. tuotteelle halutaan vain antaa näkyvyys, ei ottaa sen kummemmin kantaa sen ominaisuuksiin. Ilmeisesti on edelleen olemassa bloggaajia, jotka kokevat velvollisuudekseen kirjoittaa ihan kaikesta tavarasta mitä vastaanottavat. Mielestäni se ei ole millään lailla kiinnostavaa eikä ainakaan omissa silmissäni tee blogista kovin uskottavaa, antaa vain vaikutelman että kirjoittaja on huolissaan siitä että varmasti pitää kaikki promotahot tyytyväisinä. Toki tämä on vain henkilökohtainen näkemykseni, mutta minusta on jotenkin surullista että joillekin bloggaajille alkaa olla oman, riippumattoman sisällön tuottamista tärkeämpää keskittyä pitämään yllä suhteita PR-firmoihin ja muihin yhteistyökanaviin...
Tässä asiassa jotkut blogit alkavat varmaankin lähestyä lehtimaailmaa....
Toi sun mainitsemasi gut feeling on juurikin syy, miksi mä luotan nimenomaan blogien arvosteluihin enkä lehtiin: mä olen lukenut seuraamiani kemppariblogeja jo aika kauan ja uskon "tuntevani" bloggarin tavan arvostella ja ihotyypin sen verran hyvin, että osaan päätellä heidän teksteistään, onko tuote mun juttu vai ei. Toimittajista ja heidän "pätevyydestään" mulla taas ei ole hajuakaan.
Lisäksi bloggarit tuppaavat näyttämään lukuisia ennen ja jälkeen pärstäkuvia meikeistä, joten tuloksen voi havaita itse. Mä olen jo kauan tiennyt (taisin muuten oppia asian sun blogistasi, btw), että lehdissä ei meikkikuvissa käytetä välttämättä jutussa listattuja tuotteita, vaan meikkaaja meikkaa omilla tuotteillaan ja mainostaja päättää, mitä listassa lukee. Ja lehtikuvia on photaroitukin, niin ei niihin voi luottaa.
Eli summa summarum: sinä ja Virve olette mun tuotehankinta-auktoriteetit ja lehdistä mä haen vaan fiilistä ja ideoita, mitä niillä omilla hyvillä tuotteilla voisi tehdä. :)
Loistava postaus! Ei mulla muuta.
Eivät naistenlehtien ja yritysten suhteet ok ainakaan minulle ei ole. En valita niistä lehdille, koska en usko kuluttajapalautteen tässä kohtaa vaikuttavan. Jätän vain ostamatta ja lukematta: Vähän vähemmän myyntituloja ja ennen kaikkea yksi silmäpari vähemmän niille mainoksille.
Täysin samaa mieltä kanssasi! Olen jo kauan sitten lakannut ostamasta kauneuslehtiä tästä syystä, tuotearvioinnit ovat aina pettymys ja mainokset ärsyttävät.
Mielenkiintoinen juttu.
Inhottava aihe kaikenkaikkiaan koska kosmetiikan pitäisi olla positiivinen ja mukava juttu. Se, että miettii koska on kyse piilomainonnasta ja miten tässäkin sponsorit ovat taustalla vie osan positiivisuudesta pois :)
Itse tykkäisin luea vaan "iik miten ihana huulipuna" -juttuja ja innostua itsekkin ja kokeilla. Ei se niin vakavaa ole vaikka huulipuna ei olisikaan kuitenkaan paras.
Hyvä aihe! Sellainen täsmennys alkuun, että piilomainontahan ei ole laitonta, vaan toimittajien tulee noudattaa journalistin ohjeita, jotka ovat alan oma eettinen säännöstö: http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet/
Kohdan 16 mukaan "Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava."
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta minun käsitykseni mukaan journalistin ohjeet eivät sido bloggaajia (ellei blogi sitten ole esim. jonkin lehden tuotantoa), tosin onhan perinteisen median ja blogien raja nykyään hyvin häilyvä.
Sitä suuremmalla syyllä minusta on hassua, että ensinnäkin bloggaajat kertovat avoimesti, jos ovat saaneet arvosteltavat tuotteet ilmaiseksi ja toisekseen (ainakin useimmat) voivat siitä huolimatta antaa tuotteesta negatiivisen arvion. Siksi minä ainakin luen nykyään tuotearviot paljon mieluummin blogeista.
Indiedays-blogeilla ainakin on selkeät säännöt ja aina on mainittava jos tuote on saatu promotarkoituksessa.
Myönnän että en ole tutustunut kovin tarkasti tuohon piilomainonnan "lakiin", mutta muista blogeista olen kerta toisensa jälkeen lukenut että se on aidon oikeasti laitonta. En sitten tiedä mihin tuo tieto perustuu jos kyse on vain "eettisestä säännöstöstä"...
Korjaanpa heti kommenttiani sen verran, että kyllähän tosiaan kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnin on aina oltava tunnistettavaa. Ja hyvä, että Indiedaysillä tuollaiset säännöt on. Olisi kyllä korkea aika saada samanlaiset säännöt myös naistenlehtiin.
Samoja ajatuksia täälläkin. Muistan kun nuorena säästin tiettyjä Sinä Minä -lehtiä, koska niissä oli todella hyvät jutut ja ohjeet mm. kasvo-, käsi- ja jalkahoitoihin. Siis ihan kunnollinen muutaman aukeaman mittainen juttu mitä tuotteita kannatta käyttää ja miksi, mitään tuotemerkkiä/tuotetta ei nostettu jalustalle (vaikka varmasti jo silloin ne oli tehty pr-tuotteista). Nyt jalkahoidon "ohje" on yhdelle aukeamalle heitettyjä tuotteita ja niiden hintoja eikä tietoakaan siitä miten tuotteita käytetään ja missä järjestyksessä. En ole enää ainakaan vuoteen ostanut yhtäkään naistenlehteä, niillä ei ole mitään annetavaa. Enemmän saan tietoa netistä.
Just! Tuo on niin typerää, että ensin maksan lähemmäs kympin irtonumerosta, joka sisältää melkeinpä vain muokattuja (kasvoja) mainoksia. Jos kannessa on aihe "Hemmottele jalkojasi, tee jalkahoito kotona" - niin sivuilla ei mitään vinkkejä ole, vain erilaisia purnukoita kuvattu photosopattujen kinttujen vierellä!
Jotenkin luulen, että naistelehtien lukijat uskovat niin suuresti toimittajien ammattitaitoon ja lehden auktoriteettiin, että markkinavoimien jyllääminen siinä sivussa unohtuu.
Bloggaaminen puolestaan mielletään vielä amatöörrtouhuksi, joten kirjoittajien ns. virheistä olla mainitsematta tuotteen lähettäjää saatetaan herkästikin antaa palautetta. Lisäksi blogeissa kommentointi on arkipäivää, mutta koska lukija on viimeksi lähettänyt naistenlehdelle palautetta?
Tosi mielenkiintoista. Olen arvellut aikakausilehtien toiminnan, mutta vasta Ukkolan juttu avasi silmäni kunnolla, vaikka olen mielestäni kriittinen kuluttaja. Uskon tosissani että harvalla on sellaista medialukutaitoa, että tilanteen vakavuuden ymmärtää. Siksi hienoa, että tästä puhutaan. Myönnän itsekin ostaneeni tuotteita lehtien arviot takaraivossa.
Blogien kannalta tämähän on tavallaan mainio mahdollisuus. Blogit voivat erottua näistä "maksetuista mainoksista" ottamalla avoimesti kriittisemmän ja puolueettoman kannan tuotevertailuihin, josta tämä blogi on onnistunut esimerkki. Ja komppaan yllä mainittua kommenttia, siitä että blogit ovat paljon persoonallisempia ja lähempänä lukijaa, joka vaikuttaa tosi paljon palautteen antoon, mutta myös positiivisesti lukijauskollisuutena.
Jatka vaan omaa avointa linjaasi. Tämä on tosi hyvä blogi! (KOmmentoin ensimmäistä kertaa :-))
Minusta tuo lehtien harjoittama tapa on vain typerää.
Uskon, että bloggaajiin luotetaan enemmän. Itse en ainakaan osta mitään tuotetta sen takia, että sitä on suositeltu naisten lehdessä. Googlaan aina ensin ihmisten omia kokemuksia esim Suomi24:stä tai muusta vastaavasta. Uskon, että monet ihmiset eivät usko sokeasti muotilehtien "Omg, paras ripsiari evöö tämä 100euroa maksava diorin yksilö".
Mutta teihin bloggaajiin luotetaan. Te teette (tai ainakin teitte) meikkivinkkejä ihan hyvää hyvyyttänne, ette rahan takia. Ja tämä on se seikka, joka erottaa teidät muotilehdistä.
Monta tuotetta on esim. myyty loppuun kaupoista kun Saara Sarvas on niitä kehunut - monta.
Minusta on siis hienoa, että nykyään bloggaajat ilmoittavat avoimesti, mikä tuote on saatu ja mikä ei. Sitten pystyy helposti rivien välistä lukemaan, tykätäänkö tuotteesta oikeasti, vai onko tämä nyt vain mainosta (lue: nelly kollaasit ja blogit, joissa tulee uusia mainoksia monta päivässä).
Höpöhöpö. Samat tuotteet virtaa bloggaajille kuin toimituksiin. Onko yllättävää, että toimittajat eivät käy ostamassa esim. kosmetiikkatuotteita kaupoista? Kyllä niiden eteen nähdään vaivaa ts. testaillaan jotta voidaan palvella myös lukijaa.
Kirjoitin itse jo samasta aiheesta yli vuosi sitten : http://www.moretolove.fi/2011/09/blogin-kautta-saatu.html
Asia on siis mietityttänyt jo pitkään ja on jotenkin aika huvittaa, että esim tuon artikkelin tiimoilta meille tuli kommentti:
Anonyymi
18. joulukuuta 2012 17.37
http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_viiden_tahden_toimittajat/6418877 teidänkin jutut koostuu pelkistä lahjuksista ja yhteistöistä!! pelkkää mainosta sanotte mitä sanotte!!! valitettavasti. mutta ymmärrän että on niin vaikee vastustaa sielunne myymistä!!! kirjoitin tän jutun ärsytyksen vallassa, eikä tarkoitukseni ole loukata.... haluisin vaan niin että palaisitte alkuaikoihin, mutta tiedän että se on mahdotonta.... mun pitää varmaan lopettaa blogien lukeminen ja lopettaa valitus, tiedän!!! :(
Vastasin tähän, että mehän mainitaan yhteistyöt, toisin kuin naistenlehdet, sama juttu blogissa ärsyttää, mutta naistenlehti luetaan hyvillä mielin ja ollaan kiitollisia stailausvinkeistä, kosmetiikkasuosituksista jne.
On tämä tasapainoilu vaikeeta :D
Olen ihmetellyt itsekin tuota kauan, itselleni on ollut ihan selvä, ettei kukaan hajota kynsilakkapulloja ja murenna omia luomivärejään mainoskuvia varten. Me kaikkihan murennamme itse ostamamme Chanelin melkein 70 e paletin pöydälle, tuskin kauneustoimittajat niin hyvin tienaavat. :D
Televisionkin puolella harrastetaan tuotesijoittelua eli piilomainontaa ja siitä on alkanut olla mainintoja ohjelmien alussa. Minusta pakolla ohjelmaan sijoitetut tuotteet tai palvelut vaikuttavat ohjelman sisältöön ja katsojana minusta tuntuu, että katson jotain mainosfilmiä. Sitten kuitenkin kävelen kauppaan ja ostan kyseisen tuotteen, koska se kiva julkkistäti teki ohjelmassa samoin.
Meidän opiskelijatyönä tekemän blogidokumentin lopputeksteissä on myös mainittu sponsorit. Käytäntö on yleinen elokuvissa. Sponsoreita ei kuitenkaan ole väkipakolla sijoitettu itse elokuvaan (se olisi laitonta ilman erillistä mainintaa), vaan ne ovat auttaneet meitä muuten kuvausten aikana tarjoamalla esimerkiksi ruoat tai majoituksen.
http://areena.yle.fi/tv/1762929
Hei Minski,
ei nyt millään pahalla (mutta ei tosin hyvälläkään) mutta olisiko mitenkään mahdollista, että lopettaisitte tuon dokumenttinne jatkuvan spämmäyksen? Ymmärrän, että kaipaatte (oletettavasti) kovalla vaivalla tehdylle dokumentillenne katsojia mutta alkaa pikkuisen rasittamaan tapanne tunkea linkkiä eri kommenttibokseihin ja erään suosikkiblogini fb-päivityksiäkin olette terrorisoineet (toisiin olette tainneet vain liittyä lukijaksi).
Yleensä kukaan ei innostu pakkopullasta vaikka pulla hyvää saattaisi ollakin. Pyydänkin, antakaa jo olla. Jengi katsoo jos on katsoakseen. Minä katsoin ja ikävä kyllä dokkari tuntui jo asiasisällöltään aika vanhentuneelta.
Sannille: Todella hyvä postaus! Näitä lisää! :)
Mä näen naistenlehtien "talven parhaat meikit" -tyyppiset jutut niin selvänä mainontana, etten edes vaivaudu lukemaan artikkelia muuten kuin siinä mielessä, että mikähän kallis merkki on tällä kertaa saanut palstatilaa. Sen sijaan bloggaaja, joka on yksityishenkilö ja aidosti kiinnostunut kosmetiikasta, tuntuu puolueettomalta lähteeltä saada aitoa palautetta tuotteista. Siksi tuotelahjoilla ylistäväksi marinoitu bloggaaja tuntuu huijarilta, heiltä kun odottaisi omaa aitoa mielipidettään. Karua, jos blogia pitää siksi, että voi toimia halpana mainostajana.
Kateellisuus. Lukijat odottavat että henkilökohtaista blogiaan kirjoittava bloggaaja kertoisi asioista puolueettomasti koska se on (yleensä) vain harrastus eikä tavoitteena on tehdä rahaa blogilla. Sitten kun blogi ylittää sen rajan, että se tuottaa tekijälleen tuotelahjojen lisäksi rahaa niin närkästymisen kynnys alenee juttuja kohtaan joissa avoimesti mainostetaan jonkun firman tuotteita. Samat lukijat ajattelee naistenlehdistä että ne ovat isoja yrityksiä jotka työllistävät monta ihmistä, joten mainonta (suora/epäsuora/piilo) on välttämätöntä ja ei niin paha juttu. Blogeihin kommentointi on myös helpompaa ja kätevämpää kuin lähettää sähköpostia lehden päätoimittajalle. Kynnys paljon alempi, varsinkin jos voi kommentoida anonyyminä.
Kyllä blogejakin koskee samat eettisyyden säännöt kuin muutakin journalismia. Ja pitäisi koskea myös samat mainoshinnatkin kuin printtimediaa. Välillä hirvittää kun huomaa miten halvalla (parilla ilmaisella tuotelahjalla) firmat saavat mainosta brändilleen ja tuotteilleen blogien kautta, kun vastaava näkyvyys telkkarissa/printissä maksaisi tuhansia euroja. Älkää myykö itseänne pilkkahintaan, ja jos myytte niin muistakaa reilu peli lukijoitanne kohtaan!
Hyvä blogaus!
Miehenä sanon, että piilomainonta on yksi hyvä syy jättää naistenlehdet lukematta. Sisältö ei kiinnosta minua muutenkaan mutta en ole koskaan ymmärtänyt kritiikin puutetta tämän suhteen.
Vastaavaa p:tä on telkkarissakin. Viimeksi Inno-nimisessä sisustusohjelmassa tehtiin remppaa "rintamamiestaloon" joka ei ollut rintamamiestalo. Talon omistava pariskunta olisi halunnut varaavan takan. Väriharmonian miettimisen ohessa hintahtava suunnittelija "ratkaisi" asian pistämällä haluttuun paikkaan etanolikäyttöisen sisustustakan. Haloo! Etanolilla lämmittäminen on kalleinta mahdollista lämpöä mitä kuvitella saattaa.
Kriittinen suhtautuminen mediaan on tarpeellista - oli se kustannettua tai yksittäisen henkilön blogahduksia.
Hienoa että nostat asian esille :) blogistasi on käynyt mielestäni aina hyvin esille jos tuote on saatu eikä itse ostettu. Plussat ja miinukset kertovat rehellisyydestäsi myös jotain :) olen lukenut jo pari vuotta blogiasi, ja yksi syy miksi pidän siitä on juuri se, että sen lisäksi että saan hyviä vinkkejä, saan myös tiedon siitä, mikä tuote ei ole välttämättä paras. Samasta syystä pidän myös Ostolakossa-blogista. :) nykyään kaikki on turhantarkkojen ihmisten mielestä piilomainontaa, ei tarvitse kun kysyä suomi24 "onko tuote x hyvä", joku vastaa että minulle sopii loistavasti, eikä aikaakaan kun siinä alla lukee jonkun kommentti "joo maahantuoja tässä harjoittaa piilomainontaa".. ärsyttää. Pitäisikö sinnekin avata kuvien latauspalvelu minne voi laittaa pärstästään ennen-jälkeen-kuvat ja ostokuitin :D
Minäkään en hirveästi tykkää naistenlehtien arvosteluista.. suurin vika on heti se, että "arvosteltavien" tuotteiden hinnat ovat taivaissa. Miksi ostaisin jotain lancomen / diorin / ysl:n luomiväriä kun voisin ostaa esim. 100x pigmenttisempää inglotia viisikon puolet halvemmalla ja vielä itse valituilla väreillä? Nojuu onhan niissä vähän hienommat pakkaukset mutta tähän päivään mennessä rasia ei ole vielä meikkauksessa lopputulokseen vaikuttanut. :D tekisivät jonkun huippuarvostelun vaihteeksi vaikka viva la divan tuotteista, kaippa nekin jotain rahaa tois :) mutta lorkku luksusmerkkeineen tuo aina varmasti enemmän, sinänsä olen kahden vaiheilla sen kanssa että onko syy loppujen lopuksi kuitenkaan lehden toimituksessakaan..
Kirjoitan juuri graduani naistenlehtien ja kosmetiikkafirmojen välisistä suhteista. Tutkimushaastatteluissa mulle selvisi esimerkiksi se, että kauneustoimittajat saavat monta kassillista meikkejä päivässä. Sen lisäksi he tilaavat firmoilta haluamiaan tuotteita kuvauksia varten. On selvää, että kaikki saadut tuotteet eivät päädy lehteen. Kyse on työvälineestä - myös kulttuuritoimittaja saa arvostelukappaleet levyistä ja kirjoista ilmaiseksi. Ongelma piileekin siinä, miten purnukat lehden journalistisiin juttuihin valitaan. Jos tuotteiden valintaan vaikuttaa se, miltä firmalta saadaan eniten mainostuloja, journalistinen päätösvalta on siirtynyt toimituksen ulkopuolelle.
Blogit eivät ole sitoutuneet journalistieettisiin ohjeisiin, mutta silti niiltä odotetaan samaa ja tiukempaakin linjaa. Jos bloggaaja kirjoittaisi jokaisesta ilmaiseksi saamastaan tuotteesta kehuvia arvioita, se olisi piilomainontaa. Näin kukaan tuskin tekee. Tuomittavaa olisi myös se, jos firma maksaisi bloggaajalle positiivisesta tuotearviosta, ja bloggaaja ei siitä tekstissään mainitsisi. Toivottavasti näinkään ei kukaan tee. :)
Sanna Ukkola on katkera läppä joka ei itse ole töissä naistenlehdessä ja näin jää paitsi "sitä valtavaa tavaramäärää", jota toimittajat käyttävät työskentelyvälineinään. Lisäksi ei itsekään tunne journalistien sääntöjä, sen lisäksi että vääristelee haastateltavien sanomisia blogikirjoituksessaan.
P.S. Samoilla ilmaisilla matkoilla ja aamiaisilla bloggaajat pyörii kuin toimittajat ja vielä paheksuttavammin mainostavat blogeissaan, myös Lorkkua. Harva bloggaaja kirjoittaa kriittisesti mistään purkista, kun niitä haluaa jatkossakin. Teinä olisin ihan hiljaa vaan.
Hmm... siitähän tässä jutussa juuri puhutaan. :)
Huomaan että et ole lukenut blogiani. :)
...etkä näköjään muitakaan kosmetiikkablogeja, koska siellä ihan yleisesti kyllä myös haukutaan tuotteita, jotka on saatu ilmaiseksi. Ostolakossa ja Sensaisti tulevat ensimmäisenä mieleen, molemmista muistan ilmaiseksi saatuja tuotteita lyttääviä postauksia.
Aivan. Tämä "Ano" taisi vain eksyä kosmetiikkablogien maailmaan kommentoimaan kuumaa aihetta tuntematta itse blogeja lainkaan.
Mahdankohan olla jotenkin outo kun minua ei häiritse blogeissa oleva mainonta. Minulle on aivan sama mistä tuote on peräisin, saatu vai itse ostettu.
Luen hyvin monenlaisia blogeja ja olen niistä saanut monenlaista tietoa erilaisista tuotteista ja mahdollisista ostospaikoista.
Se pitääkö kaikki arvostelu paikkansa vai hehkutetaanko jotain tuotetta turhaan jää omaksi arvioitavakseni.
Jos joku lukija on niin kamalasti ilmaisen tavaran perään niin ei muuta kuin kirjoittamaan blogia. Turha sitä on kateellisena valittaa asialle jolle voi itse tehdä jotain.
Minusta ei tosiaan olisi blogin kirjoittajaksi vaikka saisin millaisia ilmaisia tuotteita tai matkoja.
Luen erittäin mielelläni käyttäjäkommentteja eri tuotteista ja vaikka jokin tuote tai asia olisi kirjoittajalle huippu tuote ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että se automaattisesti sopisi minulle. Samoin kuin kirjoittajan huonoksi toteama asia olisi välttämättä huono asia minulle.
Mistä saa tietoa uusista tuotteista jos ei mainonnan kautta.
Samaa mieltä tiinan kanssa!
Tavallaan tämä oli tiedossakin, mutta silti olen vähän järkyttynyt, että naistenlehdet ovat noin yhden jättifirman talutusnuorassa.
Itse boikotoin lorkkua monestakin syystä ja siksi olen onnellinen blogeista joissa esitellään "alternative"-kosmetiikkaa. Mieluummin tuen pieniä valmistajia ja yrityksiä kuin jotain epäeettistä ja röyhkeästikin toimivaa kosmetiikkajättiä.
naistenlehtiä en ole lukenut enää aikoihin, enkä lue, jos ne kerran tehdään yhden monikansallisen firman, eikä lukijoiden, tarpeita ajatellen.
Kiitos sinulle blogistasi!
Minä luen kyllä naistenlehtien kosmetiikka-aiheiset jutut mielenkiinnolla ja etsin niistä lähinnä vinkkejä ja uutuustuotteita.
En ota tuotearvosteluja tosissani, koska yhtään negatiivista arviota en muista nähneeni. Kiinnitän enemmän huomiota tuottteiden ominaisuuksiin ja siihen, sopisiko se minulle.
Arvosteluissa luotan enemmän bloggaajiin, joista luulen kyllä osaavani suodattaa höpöhöpöt pois.
Tästä on ollut puhetta ennenkin, muistaakseni jopa joku naistenlehti teki jutun, jossa myönsi, että suurin mainostulojen tuoja L'Oreal nauttii lähestulkoon diplomaattista koskemattomuutta..
Joissakin kosmetiikkajutuissa on esiintynyt testejä/arvioita, joissa on valittu 'paras tuote', 'toimituksen suosikki' jne. Mielenkiintoista lukea edes sellaisia, itse aina kuulen mielelläni kokeneiden kosmetiikkakäyttäjien kokemuksia ja arvioita. Sen sijaan sisältöarvioita a la Paula Begoun en ole nähnyt yhdessäkään varsinaisessa 'akkojen lehdessä'. Kenties hieman neutraalimpaan journalismiin pyrkivissä laatulehdissä (Kotiliesi, Hyvä Terveys?) olisi mahdollisuus myös niille? Hieman erityisempää ja spesifimpää lähestymistapaa.
Ehkä Suomessa olisi mahkuja myös printtimedialle. Vai jääkö kaikki kriittinen tutkiva journalismi verkkoon? Harmi. Ovatko paperilehtien ostajat/ lukijat niin tyhmiä, että heille ei ole luvassa aitoa kriittistä tukivaa lähestymistapaa? Luulisi, että tässä jamassa ei vielä olla...
Maksetuista kosmisjutuista on vielä sanottava yksi positiivinen esimerkki nuoruudestani. Ilman Dr. Schrammekin kuorintahoitoa mainitsevaa juttua en olisi saanut aknearvilleni ensiapua. Nyt tilanne on toinen, mutta 90-luvun alun Suomessa ei niitä hoitovaihtoehtoja niin vain ollut tarjolla. Maksetuillakin jutuilla on paikkansa, kunhan niillä ei luvata ihmeitä.
Enpä ole aikaisemmin miettinytkään tätä, joten kiitos avartavasta tekstistä!
Mietin, että kyseessä voisi olla ns. sukupolviero - lehdet ovat olleet pitkään markkinoilla tuotearvosteluineen, toisin kuin blogit. Lisäksi lehti käsitetään yhtenä pakettina ja harvoin tulee mietittyä, montako toimittajaa lehdessä työskentelee. Moni nuori osaisia varmasti nimetä monta Indiedays-bloggaajaa, mutta ei yhtäkään toimittajaa.
Joten luulen, että lehdet eivät nykyään saa niin paljon huomiota kuin blogit, jonka takia lehdet saavat helpommin anteeksi tällaiset promootio-kirjoitukset kuin blogit.
Itse aina vain vilkaisen lehtien kosmetiikkapostaukset, koska jotenkin en usko, että ne toimittajat oikeasti tietäisivät jotain tuotteista. Jotenkin tuntuu, että kaikki tuotetietous tulee suoraan maahantuojilta. Jos siis haen jotain tietoa kosmetiikkatuotteista, niin käännyn blogien puoleen.
Tästä tulikin mieleen, että lehdet oikein huokuvat sitä, kuinka jutut on maksettuja juttuja. Blogit taas saavat tässä asiassa anteeksi, koska itse en sitä ole rekisteröinyt pääni sisään, että bloggaajat tienaavat kirjoituksillaan.
Tulipa todella epäselvää tekstiä, pahoittelut!
Ei ollut lainkaan epäselvää, minä ainakin ymmärsin hyvin. :)
Toimittajaraukat...! ^_^ Lukeekohan näitäkin kommentteja monia toimittajia... :P
Täällä jatkuu pohdinta, jopa laatulehtien puolueettomuudesta suurten mainostajien edessä.. Ongelma on laajempi kuin vain kosmetiikka.
http://ruokapyramidihuijaus.blogspot.fi/2012/11/kaksi-ruokamarkkinoiden-kuningasta-ja.html
Itse en ole koskaan ottanut tosissaan naistenlehtien juttuja, ja lähinnä saatan selata niitä jossain kahvilassa ikään kuin huumorina, en koskaan maksaisi penniäkään mistään naistenlehdestä.
Blogeihin taas luottaa paljon enemmän, sen takia varmaan odottaakin enemmän bloggaajilta kuin joiltain toimittajilta, jotka ovat lähinnä vain maksettu mainoskanava, eikä toimittajilla ole yleensä yhtään oikeaa tietoa paljon mistään.
Halusin vielä lisätä, että ilmaiset tuotteet pr toimistoilta eivät häiritse minua yhtään blogeissa, kunhan bloggaaja antaa oikean arvion tuotteesta, eikä jotain omg ermagherd mahtava tuote, eikä mitään arviota huonoista, ja hyvistä ominaisuuksista jne.
Esim. löysin isadoran big bold ripsarin ostolakossa virven arvostelun takia, ja onhan se tosi hyvä ripsari, en olisi itsekseni koskaan kokeillut yhtään isadoran ripsaria niiden hirveiden photaroitujen mainosten takia, ja kuten sanottua jonkun naistenlehden suositus tuotteesta on yhtä tyhjän kanssa.
Miulle tää oli nyt vähän "täh". Tai siis, en ehkä ymmärtänyt oikein, mutta ei miulle ole ollut vaikeuksia ymmärtää, että joku aikakauslehti nyt on ihan täysin eri formaatti, kuin blogi. Blogit ovat usein yksityishenkilön ylläpitämiä, "kotikutoisehkoja". Aikakauslehtien pyörittäminen perustuu taas ainakin osittain niihin mainoksiin ja maksettuihin "arvosteluihin" tuotteesta x.
Blogien viehätys piilee miusta siinä, että sieltä saisi "vertaista" kohtelua, rehellisiä mielipiteitä. Naistenlehdistä haetaan ehkä "latest trends" tyyppistä aineistoa, hömppää ja tietoa siitä, mikä on uusinta uutta missäkin tuoteryhmässä.
Sinänsä malli on toisaalta vääristynyt, koska kyllähän nyt rehellisestä arvostelusta pitäisi saada parempi korvaus kuin siloitellusta - se arvostelee parhaiten, jolle maksetaan eniten :P.
Mie nimenomaan tykkään blogeja lukea melkoisen mainosvapaasti, koska niitä perhanan mainosmainoksia varten on sitten ne naistenlehdet :D (kunnon tuotearvostelut kyllä erottaa niistä "voi ihkujee miten ihana meikkivoide oon kerran koklannut ja tosi ihanaa on ostakaa".)
Kyllä minustakin lehdet ja blogit ovat aivan eri formaatteja, mutta jos/kerran on olemassa laki piilomainonnasta, niin miksi toisten täytyy sitä noudattaa ja toisten ei...?
Rva Melli sen sanoi. Nyt kun asiaa ensimmäisen kerran tietoisesti mietin, huomaan lukijana suhtauvani aika erilailla aikakauslehtiin ja blogeihin...
Jotenkin "otan annettuna" sen, että aikakauslehtien (ts. naistenlehtien) tarkoitus on nimenomaan olla mainoksia ja myydä jotain (erikseen tietysti ovat lehdet, joissa tärkeää on myös journalismin taso). En edes oleta näissä lehdissä olevien tuotearvioiden olevan puolueettomia. Aika helppo on esimerkiksi jostain meikkijutusta spotata, että kaikki esitellyt meikit ovat yhdeltä tai kahdelta valmistajalta.
Blogeihin suhtaudun yhä (ehkä tyhmyyttäni) aika sinisilmäisesti. Ajattelen, että blogin kirjoittaja ei kirjoita tuotearviotaan ammattimaisena toimittajana vaan ihan itsenään.
http://server1.radiohelsinki.fi/20121219_kyselytunti.mp3
Tuossa Radio Helsingin tämän päivän haastattelu asiasta, Sanoman kustantaja Riitta Pollari ja Journalisti-lehden toimittaja Meri Valkama.
Tosi mielenkiintoinen keskustelu, kovasti kiitoksia linkistä Sonia! Pollari on välillä aika kuumilla kivillä, puheesta kuulee että Kaunis Gloria -tyyppisen journalismin puolustuspuheenvuorot eivät ole ihan helpoin nakki.... ^_^
Moi,
musta tuntuu että tää selittyy osittain sillä, että blogistaniaan voi niin helposti kirjoittaa kritiikkiä tai kysellä kommenttiboksien kautta. Blogin pitäjä on enemmän "yksin" kun taas lehdet ovat enemmän osa jotain suurempaa. Tätä kautta "yksinäisiä" bloginpitäjiä on siten helpompi lähestyä kuin jotain epämääräistä reportteria jossain siellä, joka työskentelee sille ja sille yhtiölle.
Ei itselle ainakaan tulisi mieleen kommentoida juuri mitään artikkelia naistenlehdessä, oli juttu sitten hyvä tai huono. Sitä ajattelee ettei kommenttia kukaan edes lukisi. Mutta kun kirjoittaa blogin kommenttiboksiin sen näkee sekä bloginpitäjä että mahdolliset muut kommentoijat ja siitä sitten tulee semmoinen fiilis että jotakuta oikeasti kiinnostaa.
Blogeja on vaan helpompi lähestyä ja ehkä kritisoidakin, koska aika harvat kuitenkin vaan bloggaavat työkseen. Se on paljon vuorovaikutteisempaa kuin lehdet.
:D Ah, mikä rant taas... Yritän lopettaa ajoissa. Hyvää joulunodotusta sinne!
Harva tosiaan jaksaa kommenttien perusteella lähteä etsimään netistä lehtien palautelomakkeita, mutta pohdintani voisi laajentaa siihen paheksuvatko lukijat lehtien tuotesijoittelua edes mielessään, siis huomioivatko he sitä ylipäänsä samalla lailla kuin blogeissa. Ja vastaus taitaa olla, että eivät...
Hyvää joulunodotusta sinnekin! :)
Hienoa Sanni että otit tämän aiheeksi! Niin ottaa taas tälläkin hetkellä ns. aivoon kun lehdet ovat täynnä "Vuoden parhaat tuotteet" artikkeleita.
Ja juu, minun parhaat tuotteeni ovat usein jotain ihan muuta kuin nuo.
Blogeista yleensä löydän ne tosiaankin parhaat tuotteet joita haluan kokeilla. Tänään juuri sain Madaran käsivoiteen, jota en olisi kokeillut ilman tiettyä blogia.
Mä oon ollut tosi tyhmä. Siis miten en oo yhtään tajunnut että noi on mainoksia? No kaikkea sitä oppii. Musta sinänsä on täysin okei että bloggaajille annetaan tuotteita ja niistä kirjoitetaan. Kunhan se tapahtuu realistisesti.
Joku mainitsi tosta televisiosarjoissa olevasta tuotesijoittelusta. En halua tietää millasta jatkossa tulee olemaan. En kestä, että pitäisi miettiä koko ajan puhuuko ihmiset totta, vai onko tuo vaan maksettu mainos.
Niinpä :(
Mahtava postaus, toivottavasti herättää ihmisiä ajattelemaan!
Itse en naistenlehtiä osta tai lue, sillä mielestäni ne ovat juurikin sisällyksetöntä mainoshuttua. Ja pakko sanoa, että aika naiivi tai tyhmä täytyy olla, jos ei ymmärrä että toimitetutkin jutut ovat mainontaa, sen verran läpinäkyvää se heppastekoisesti kyhätty suitsuttelu on. Onneksi on blogeja, ja varsinkin luotettavia blogeja, joista voi vielä luottaa saavansa kirjoittajan aidon mielipiteen eikä ainoastaan ilmaistavaran toivossa annettua "tää on niin hyvä juttu jee jee!!" diibadaabaa, mitä eräissä hämmästyttävän suosituissa blogeissa ikävä kyllä on. Hyvän blogin tekee kumartelemattomuus, läpinäkyvyys ja rehellisyys. Kunpa samat säännöt olisi lehdilläkin, mutta kuten tuossa linkkaamassasi juttusakin sanotaan, eihän ne lehdet enää eläisi. Ihanaa että on bloggareita, jotka tekevät blogiaan aidosta halusta, jolloin raha ei ole ongelma kuten lehtien elämisen kanssa :)
Ihan loistavaa, että olet taas töissä! :) Menin tässä jo ostamaan pari naistenlehteä matkasi aikana. Ei sitä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa "artikkeleille". Meikkijutut ovat mainosta ja eikä muidenkaan juttujen taso päätä huimaa. Tulee vain vihaiseksi.
Itse olen selektiivisen kosmetiikan käyttäjä,ja aika harvoissa suomalaisissa blogeissa näkyy arvosteluja esim. Estee Lauderista tai Guerlainista. Ostan meikkejä ja hoitotuotteita varsin harvoin,ja ainoa tapa nähdä "uutuudet" on selailla naistenlehtiä,koska blogeissa ei noita merkkejä juurikaan vilahtele. Eli lehdistä ainakin minun ostoideani lähtevät liikkeelle.
En oikein ymmärrä miten tuollaiset lehtimainokset ja esittelyt voivat herättää noin paljon ärsytystä. Nehän ovat vain esilletuomista ja vaihtoehtojen tarjoamista markettituotteiden rinnalle.
Tuskin kukaan tekee ostopäätöksiään vain lehtijuttujen tai blogiarvostelujen perusteella,eihän?
Ei välttämättä ostopäätöstä, mutta (piilo)mainonta ja brändin näkyvyys vaikuttaa ilman muuta harkintaprosessiin. Kuka miettii sellaisen tuotteen ostamista josta ei ole koskaan kuullut?
Koska naistenlehdilla ja mainonnalla on niin ilmeinen vaikutus, on sen rajoista / eettisyydestä keskusteleminen perusteltua ... vai eikö?
Johtuu siitä, että bloggari (ainakin ulospäin) vaikuttaa olevan vaan joku yksityishenkilö, "joku Sanni vaan", mutta aikakauslehden kohdalla on selvää, että toimittaja edustaa lehteä, jonka kaikki tietävät saavan mainostuloja. Kauneuslehden jutut voi olla harhaanjohtavia, mutta bloggari johtaa pahemmin harhaan, jos ei kerro tuotteiden alkuperää.
LISÄKSI eihän ne toimittajat saa niitä tuotteita itselleen, vaan ne tulee toimitukseen. Bloggarin "lahjonta" on aivan suoraa henkilöön kohdistuvaa. Toimittaja saa käyttää tuotetta vain työssään.
Saavat he toki viedä tuotteita myös kotiinsa, miten muuten toimittaja voisi testata esimerkiksi yövoiteita, meikinpuhdistusaineita, suihkugeelejä, deodorantteja ja vartaloemulsioita...? Muista hygieniavälineistä puhumattakaan. :D Eivät toimittajat ala toimituksessa käymään suihkussa tai holvaamaan itseään esim. itseruskettavilla.... ^_^
Ne tuotteet, jotka vain kuvataan editorialia varten vailla mitään käyttökokemuksia (esim. klassiset murennetut luomivärit ja muusatut huulipunat), jäävät todennäköisesti pelkästään toimitukseen. Mutta kaikki testattavat lähtevät kyllä toimittajien tai muiden testihenkilöiden kotiin.
Ite ainakin just tuon takia luen mieluummin tuotearvostelut blogeista kuin lehdistä. Lehdissä ei koskaan ole pahaa sanaa yhdestäkään tuotteesta ja kaikki on vuosi vuodelta vain parempaa ja ihanampaa. Blogeissa piilomainonnasta annetaan bloggaajalle heti sapiskaa, ja nykyään on myös monessa tapauksessa oppinut tunnistamaan melko hyvin onko kyseessä maksettu mainos vai ei, vaikkei sitä edes tekstistä ensimmäisenä lukisi.
Luen kuitenkin lehtiä, mutta muista syistä kuin tuote-arvostelujen vuoksi. Ja vaikka totta kai tuotteiden esille tuominen on mainostamista, niin minua se ei haittaa, sillä oletankin, että naistenlehdissä esitellään uusia ja erilaisia tuotteita.
Hyvä postaus! Kieltämättä se tuntuu varmasti bloggarista epäreilulta, että ammattitoimittajat eivät joudu teksteissään mainitsemaan erikseen (piilo)mainonnasta. Itse näkisin, kuten valtaosa tämän postauksen kommentoijista, että kyse on genre-eroista naistenlehtien ja blogien välillä. Vaikka arkikeskusteluissa blogit saatetaan rinnastaa naistenlehtiin, kyseessä on kuitenkin (toistaiseksi) kaksi aivan eri asiaa.
a) Naistenlehtien sisältö on läpikaupallista, ja se on yleisesti tiedossa oleva fakta. Naistenlehtien tarkoitus ei ole laatia puolueettomia arvosteluita kosmetiikasta vaan olla enemmän "ajan ikkuna" uusiin tuotteisiin, trendeihin, ilmiöihin (eli mainostajien tuotteisiin). Kosmetiikka-arviot ovat loppujen lopuksi hyvin hyvin pieni osa lehden kokonaissisältöä. Toimittajat ovat työsuhteessa ja saavat hyödykkeet työnantajansa kautta, eivät yksityishenkilöinä. Ehkä tilannetta voisi verrata siihen, että esim. raksafirmassa työskentelevä henkilö saattaa silloin tällöin saada kokeiluunsa tuotteita kotiinsa ja ns. hyötyy sitä kautta itse? Uskaltaisin veikata, että tämä työsuhteesta hyötyminen tavalla tai toisella ei koske pelkästään naistenlehtien toimittajakuntaa....?
b) Blogien pääasiallinen tarkoitus ei (ainakaan toistaiseksi) ole pelkästään taloudellisen hyödyn maksimoiminen, toisin kuin naistenlehdillä. Jotkut voivat toki blogata jo ammatikseen mutta kyseessä on vasta uusi trendi, ja näissäkin harvoissa tapauksissa bloggaaja tekee sitä usein omaehtoisesti. Bloggaajilla ei myöskään ymmärtääkseni ole samanlaisia velvoitteita työnantajiaan kohtaan, kuten esimerkiksi työsuhteessa olevilla toimittajilla. Bloggaajilla on vapaus kirjoittaa mistä haluavat, toimittajilla juttuaiheet sanellaan usein ulkopuolelta. Mm. nämä tekijät vaikuttavat siihen, miksi blogit mielletään vielä "kotikutoisiksi" ja bloggaajat "harrastelijoiksi" toimittajiin verrattuna.
Tulipas pitkä sepustus, mutta aihe on kiinnostava! Blogit ovat kuitenkin vielä suht. uusi ilmiö verrattuna (naisten)lehtien jo pitkään historiaan joten varmasti bloggaukseen liittyvät käytönnöt juuri tämän mainonnan suhteen vielä hakevat paikkaansa...