Seuraa jatkoa aurinkosuojakeskusteluun. Esitin muutamia edellisessä rusketuspostauksessa esillä olleista kysymyksistä ihotautilääkäri Tapio Rantaselle, ihotautilääkäri Matti Hannukselalle ja Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen kosmetiikka-asiantuntijalle, Päivi Kousalle. (Kousa on taustaltaan farmaseutti, estenomi ja tuleva kemisti.)
Olen iloinen, että kirjoitukseni auringosta ja rusketuksen turvallisuudesta herätti niin paljon keskustelua, sillä opin sen kautta itsekin paljon uutta asiasta. Nyt esimerkiksi tiedän, että ihoni voi vaurioitua UVA-säteiden vaikutuksesta, vaikka en palaisikaan.
Toisaalta opin myös sen, ettei auringolta ole syytä piiloutuakaan, ja että oma ihotyyppini antaa itsessään tietyn suojan ja ihoni voi jopa korjautua saamistaan säteilyvaurioista. Kohtuullinen oleskelu auringossa omalle ihotyypilleen sopivalla suojavoiteella varustettuna ei ole vaarallista. Auringolla on myös terveysvaikutuksia, kuten d-vitamiinin muodostus ja suoja tiettyjä syöpiä vastaan. Ja kukapa ei huomaisi auringon vaikutusta endorfiinin tuotantoon ja mielen piristymiseen.
Tsekkaa taulukosta oma aurinkoihotyyppisi. (Lähde STUK)
Kysymys: kun iho ruskettuu, onko se suoraan ihon vaurioitumista, vaikka iho ei palaisikaan? Tapahtuuko siis aina hallaa, kun iho päivettyy?
Päivi Kousan mukaan ruskettuminen ei ole vaurioitumista, vaan osa ihon normaalia suojamekanismia auringonsäteitä vastaan. ”Jos iho ruskettuu palamatta, ei tapahdu hallaa, vaan sitä tapahtuu vasta palamisessa. Palaminen on ihon varoitussignaali, että jotain on pielessä.” Hän kuitenkin lisää, että iho vanhenee ennenaikaisesti, jos aurinkoa ottaa liikaa.
Matti Hannuksela on samoilla linjoilla. Hän vastaa, että ruskettuminen suojaa orvaskeden solujen tumia auringon UV-säteilyn aiheuttamilta haitoilta sekä valovaurioilta verinahan sidekudoksessa. ”Sopivasta määrästä aurinkoa on enemmän hyötyä kuin haittaa, sillä se suojaa monilta syöviltä.”
Tapio Rantanen vastaa seikkaperäisemmin. ”Tavallinen (viivästynyt) rusketus käynnistyy orvaskeden melanosyyttien aktivoitumisen tuloksena 3-4 vrk:n kuluessa UV-altistuksesta, jolloin ne syntetisoivat tyrosinaasi-entsyymiä, joka aloittaa melaniinipigmenttien synteesin. Tähän johtavia stimuluksia voivat olla DNA-vaurion seurauksena irronneet DNA-fragmentit (ilman että iho olisi näkyvästi palanut) sekä joukko orvaskeden valtasolujen, keratinosyyttien, tuottamia välittäjäaineita.”
Rantanen jatkaa, että ”Jatko on mutkikkaampaa kemiaa eräänlaisen multiproteiinikompleksin ympärillä. Lopputuloksena voi syntyä hyvin suojaavia mustanruskeita eumelaniineja (hyvin ruskettuvilla ihotyypeillä) tai huonosti suojaavia feomelaniineja” (esimerkiksi punatukkaisilla ihotyypeillä).
”Lyhyenä vastauksena kysymykseen: kyllä, rusketus käynnistyy yleensä aina vaurioiden kautta. Vauriot ovat kuitenkin hyvin ruskettuvilla ihotyypeillä varsin hyvin korjautuvia, mutta eivät huonosti ruskettuvilla.”
Tämä kuulosti sen verran mielenkiintoiselta, että esitin Rantaselle lisäkysymyksen ihon kyvystä korjata itseään. Halusin tietää, voisiko karkeasti ajatella minunkin helposti ruskettuvan ihoni aina syksyisin korjautuvan kesän UV-haitoista, vai jääkö ihooni aina muistijälkiä joka kesän jälkeen. Rantasen mukaan ”Ihotyypeillä III-IV on vähäisemmän palamisriskin lisäksi ainakin DNA-vaurioiden korjaamiskyky parempi kuin tyypeillä I-II, ja ihosyöpäriski siten vähäisempi, mutta kyllä sinnekin muistijälkiä jää. Verinahan kollageenin vauriot (valovanheneminen) eivät kuitenkaan parane, joten ryppyyntymistä kyllä tulee tapahtumaan.”
Kysymys: Jos yleisen tutkimustiedon mukaan UV-säteily on voimistunut niin paljon, että suojakertoimen tulisi olla vähintään 30, miksi sitä pienemmillä suojakertoimilla varustettuja voiteita valmistetaan? Millä motivaatiolla minun tulisi vaihtaa korkeampiin suojakertoimiin, jos en pala kertoimella 8?
Rantanen ja Hannuksela vastaavat, ettei UV-säteilyn määrä itse asiassa ole juuri voimistunut. Otsonipitoisuus laski 1990-luvulla, mutta on nyt taas nousussa.
Rantanen sanoo, että suojakerroinsuositusten muuttumisen takana on enemmänkin aurinkosuotimien ja aurinkotuotteiden paraneminen sekä tieto siitä, että ihmiset käyttävät tuotetta vain 1/4 - 1/3:n siitä paksuudesta, mitä tuotteen kerrointa määrittäessä on käytetty. Hyvin ruskettuva ihotyyppi pärjää matalallakin kertoimella, mutta vähemmän vaurioita (kuten ihon vanhenemista) syntyy korkeammilla kertoimilla.
Hannuksela toteaa, että jos suojavoidetta käyttää oikein, riittää SK 8 aina Suomessa, SK 15 tropiikissakin. Oletan, että hän tässä viittaa ihon palamiseen, eikä UVA-säteiden vanhentaviin vaikutuksiin.
Päivi Kousa vastaa, että suojakertoimen valintaan vaikuttaa oma aurinkoihotyyppi sekä UV-indeksi. Näin ollen myös alempien suojakerrointuotteiden valmistus on perusteltua. UV-suojan tarve vaihtelee ihon ruskettumiskyvyn ja maantieteellisen alueen mukaan, esimerkiksi korkean UV-indeksin maissa on viisasta suurentaa kertoimia.
Jos iho voi hyvin suojakertoimella 8, ei ole tarvetta vaihtaa korkeampiin lukuihin. Kousa neuvoo kuitenkin miettimään suojausasiaa ihon vanhenemisen näkökulmasta. Ylenpalttinen aurinkoaltistus korkean UV-indeksin alueilla tulee näkymään ihossa vanhempana. Kohtuus on siis tässä asiassa taikasana.
Kousa painottaa, että lain mukaan ei saa myydä sellaista kosmetiikkaa, jolla terveys vaarantuu. Ihmisellä on itselläänkin vastuu omista auringonottotottumuksistaan. ”Jollekin riittää suojakerroin 8, ja sellainen henkilö, joka on valinnut suojakertoimen 8 ja palaa silti, on tehnyt väärän valinnan. Tarve on yksilöllinen, aina yksilöllinen.”
Kysymys: mitä eroa on suojakertoimellisilla päivävoiteilla ja aurinkovoiteilla?
Tässä asiassa kaikki kolme asiantuntijaa ovat selkeän yksimielisiä; ei mitään käytännön eroa. Jos suojakerroin päivävoiteessa ja aurinkovoiteessa on sama, ne antavat yhtä hyvän suojan UV-säteilyä vastaan. Ero on imagollinen ja koostumuksellinen. Rantasen mukaan päivävoiteissa on miellyttävämpi koostumus ja enemmän vesiliukoisia suotimia.
Kysymys: Mitä tarkoittaa Syöpäjärjestön sivulta poimittu lause: ”Oikein käytettynä voiteet voivat estää palamisen, mutta UV-säteilyltä ne eivät suojaa, eikä niillä voi pidentää auringossaoloaikaa.”
Hannuksela arvelee, että maininta lienee jäänne menneiltä vuosilta. ”Jos suojavoide sisältää vain UVB-suojan, voi UVA:ta saada haittaavia määriä. Nykyisin kaikissa voiteissa taitaa olla molemmat suojat.”
Rantanen ja Kousa eivät myöskään täysin ymmärrä, mitä neuvolla halutaan sanoa. Kumpikin sanovat, että voiteista saa suojaa, mutta mikään voide ei luonnollisestikaan anna totaalisuojaa. Kousan mukaan ”Suurimmalla kertoimella 50+ tarkasti rasvattu kroppa on liki sataprosenttisesti suojattu jonkun aikaa, kunnes UV-suoja-aineiden teho pikkuhiljaa laskee”.
Tapio Rantanen antaa myös näkemyksensä amerikkalaisista aurinkovoiteista. Hän kertoo, että amerikkalaiset voiteet ovat paljon eurooppalaisia huonompia, koska FDA (US Food and Drug Administration) ei ole aikoihin hyväksynyt uusia tehokkaampia ja turvallisempia suotimia, joita Euroopassa ja Australiassa on ollut käytössä jo pitkään. Muutama viikko sitten FDA antoi ohjeistuksen, jonka mukaan ilman kunnon UVA-suojaa olevissa tuotteissa pitää mainita, että ne suojaavat ihoa palamiselta, mutta eivät ihosyöviltä tai valovanhenemiselta. Euroopassa noudatetaan yleisesti EY-komission vuoden 2006 ohjetta, jonka mukaan tuotteen UVA-suojan täytyy olla vähintään 1/3 UVB- eli palamissuojakertoimesta.
* * *
Luulen, että näillä tiedoilla jatkan entisiä auringonottotottumuksiani. Olen jo niitä viime vuosikymmenellä fiksummiksi muuttanutkin, kuten aurinkokylpyjen ajoittaminen pääsääntöisesti kello 16:n jälkeen. Korkeampaa suojakerrointa en katso edelleenkään tarvitsevani. :) Uskon, että haluni päivettyä kesäisin on joka tapauksessa pienempi paha, kuin se, jos vaikka tupakoisin.
Voi olla, että kuitenkin nostan kasvovoiteen suojakertoimen sinne viiteentoista. Ja myönnän, että tähän vaikuttaa Tapio Rantasen suosittelu korkeammasta suojasta kasvoille. Vaikka en ole tähänkään mennessä auringossa rypistynyt, niin ehkä voisin tämän verran tulevaisuutta ajatella. 15 tuntuu aika hyvältä kompromissilta. Ja päivetynhän minä loppujen lopuksi silläkin, mutta vain hitaaaaaaammin. Malttia, Sanni, malttia. :)
Suuret kiitokset asiantuntijakolmikolle. Tänään olemme taas vähän viisaampia!
59 comments on “Aurinkokeskustelu osa 2 - asiantuntijat vastaavat”
Olipa hyvä postaus. Ihanaa, että jaksoit asiantuntijoilta kysyä tästä aiheesta ja he vielä innostuivat hyvin vastaamaan.
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta jutusta!
Iso KIITOS!
Erinomaista tutkimustyötä - kiitos vaivannäöstäsi tämän asian selvittelyssä! :)
Kiitos paljon mielenkiintoisesta keskustelusta ja vaivannäöstä, oli tosi kiinnostavaa kuulla eritaustaisten asiantuntijoiden mielipiteet. Itsekin olen sitä mieltä että kyllä aurinkoa voi kohtuudella ottaa pienilläkin suojakertoimilla jos iho on sen tyyppinen että se ei pala. Ja ihon vanhenemisesta: vaikka kulkisin pussi päässä koko elämäni niin eiköhän se iho silti olisi vanhentunut eli kyllä kaikki muutkin asiat sitä vanhentavat, ja jotkut laiminlyöntimme jopa paljon pahemmin kuin aurinko. Tottakai liika aurinko voi vanhentaa huomattavasti, mutta nyt valitsen mieluummin pienen päivetyksen ja myöhemmin muutaman juonteen lisää kuin että pysyn rypyttömämpänä ja valkoisena. Paula Heinonenkin näyttää muuten ihan mielettömältä ja sanoo ottavansa kesäisin aurinkoa tunnin päivässä ilman suojakertoimia D-vitamiinin takia.
Samaa mieltä. Ei kaikkien terveysriskien voi alkaa rajoittaa elämäänsä, muutenhan emme uskaltaisi edes mennä ulos kun siellä on kuitenkin mahdollista jäädä auton alle, tai emme söisi McDonaldsissa koska roskaruoka lihottaa ja tukkii verisuonemme jne jne.
Kiitos paljon tästä! Paljon tietoa, mutta yks asia jäi mietityttämään. Meinaako toi 100% suoja +50 suojavoidetta käytettäessä ettei edes rusketu?
Kuten Päivi Kousa sanoi, iho "on liki sataprosenttisesti suojattu jonkun aikaa, kunnes UV-suoja-aineiden teho pikkuhiljaa laskee”.
Eli rusketut kyllä viidellä kympilläkin, jos olet auringossa tarpeeksi pitkiä aikoja (eli ei viisasta). Mitä suurempi suojakerroin, sitä hitaammin rusketut. Tämä riippuu tietysti myös ihotyypistäsi ja ihon ominaisuuksista, muistan edellisen aurinkopostauksen kommenteista, että jotkut kertoivat saavansa väriä pintaan SK 50:lläkin. Itse taas en todennäköisesti ruskettuisi käytännössä lainkaan viidellä kympillä, tai minun pitäisi oleskella auringossa useita kuukausia jossain korkean UV-indeksin alueilla.
Itselläni on 2-tyypin iho, eli palan herkästi. Samoin miulla on tosi paljon luomia ympäri kehoa, joten näiden kahden syyn takia en tykkää ottaa aurinkoa. Kasvoilla mie käytän näin kesäisin baremineralsin pohjaa, jossa on suojakerroin 15. Olishan se kiva oleilla kevyissä vaatteissa ilman huolta auringosta, mutta kun on annettu mitä on annettu niin näillä mennään :D
(Mahtavaa Sanni, miten jaksat kerta toisensa jälkeen panostaa näihin kirjoituksiisi. :))
Näinhän se juuri on. Herkästi palavien ei ole järkeä lähteä "kilpailemaan" rusketuksessa helposti ruskettuvien ihotyyppien kanssa, kun iho kuitenkin on sitä mitä on. Jos huomaa, että omaa ihotyypin I tai II, niin sitten olisi vain toimittava sen mukaisesti.
Mä muuten luulen, että monilla herkästi palavilla on jo luonnostaankin jotenkin tukalampi olo auringossa, eli heillä ei ehkä edes ole samalla lailla "tanorektista" mieltymystä makoilla auringossa kuin helposti ruskettuvilla. Minä esimerkiksi saan kunnon kicksit esim. aurinkoisella terassilla istumisesta ja siitä, että tunnen säteiden lämmön kasvoillani, kun taas II-ihotyypin omaava siskoni haluaa aina istua varjossa - vaikkei hänelläkään mitään päivetystä vastaan ole. Hänelle vain tulee huono olo auringossa.
Tää on varmaan ihan totta! En ole ihan varma, olenko onnistunut määrittämään ihotyyppiäni oikein mutta oletan sen olevan tyyppiä II. Tosin heilun tässä II ja III tyypin välillä, koska ihoni on siitä hassu ettei se meinaa ruskettua millään mutta en kyllä palakaan mitenkään erityisen herkästi - en ole Suomessa "onnistunut" palamaan moniin vuosiin vaikka epähuomiossa on tullut lähdettyä ilman aurinkovoidetta keskipäivällä liikkeelle.
Niin mutta siis, tykkäisin kyllä joskus ottaa (kunnon suojakertoimilla) aurinkoa mutta siitä tulee kamalan tuskainen olo, kun taas jotkut ihmiset eivät saa tarpeekseen! Hassua :) Ehkä iho aiheuttaa sen tuskaisen olon kun siitä ei tunnu hyvältä käristyä ilman palamistakaan.
Mulla on ilmeisesti sitten hyvin samanlainen iho kun Maulla. Iho ei juurikaan rusketu, muttei myöskään hirveän helposti palakaan, vaikka käytänkin suojakertoimia hävettävän harvoin.
Yleensä välttelen aurinkoa, juuri sen tukalan fiiliksen takia. Tosekseen, mulla silmät on tosi herkät auringonvalolle, joten jos auringossa oleskelen, niin en varmastikaan ole kasvot aurinkoa päin edes lasit päässä.
Mä en ylipäätänsä ikinä ole tajunnut miten muut ihmiset pystyvät tuntitolkulla palvomaan aurinkoa paikoillaan :D
Tosi hyvä postaus! Propsit sulle siitä, että blogisi lähentelee jo melkeinpä tutkivaa journalismia :)
Itse aloin nyt harkita suojakertoimellisen päivävoiteen hankintaa, jos sen teho kerran on yhtä hyvä, sillä inhoan lotrata arskarasvaa naamaan.
Kiitos! :)
Mikäli ei ole aikeissa uida, niin suojakertoimellinen päivävoide on tosiaan ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin aurinkovoide. Jos siis päivävoiteiden tarjoamat suojakertoimet riittävät omalle ihotyypille.
Kiitos Sanni tästä jatkojutusta! Tosi informatiivinen ja hyvä paketti. Mä en vieläkään oo varma kuulunko II- vai III-ryhmään, koska palan nopeasti (jos joku kohta ihoa tulee rasvattua huolimattomasti tai unohdun aurinkoon ilman suojakerrointa), mutta toisaalta rusketunkin aika reippaasti. Eipä sillä et tuolla ryhmällä olisi sinänsä väliäkään, kun on tullut huomattua nuo oma ihon rajallisuudet. Käytän vartalolle 25:n kerrointa, kasvoille ja dekolteelle 50:n (joo pelkään vanhenemista :D).
Kiitos tästä!
Olipa mielenkiintoista luettavaa. D-vitamiinijutun tiesin, mutten esim. joiltain syöviltä suojaavaa vaikutusta. Ei se nyt sit taida ollakaan ihan niin vaarallista, kuin mitä vauhkotaan, aurinko siis...
Kiitos paljon tästä postauksesta! Sä vaan jaksat nähdä vaivaa. :) Kiitos siis! :)
Olipas mielenkiintoinen postaus, kiitos tästä!
Hieno ja tarpeellinen kirjoitus, etten sanoisi! Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Ei mulla muuta. :D
Dääm olisin halunnut tietää miksi jälleen kerran punatukkaiset/vaaleaihoiset/pisamaiset on superherkkiä tälle(kin) asialle eli auringolle :D. Höh olisinpa älynnyt pohtia sitä aikaisemmassa osassa niin olisi päässyt ehkäpä asiantuntijatkin vastaamaan n__n.
I have an answer for you! :) Suoraan Duodecimin sivuilta.
"Ruskettumiskyky on synnynnäinen ominaisuus, joka vaihtelee henkilöstä toiseen. Periytyvää melaniinipigmenttiä on nimittäin kahdenlaista: eumelaniinia ja feomelaniinia (kuva 1). Hyvin ruskettuvilla henkilöillä melaniini on eumelaniinia mutta huonosti ruskettuvilla, herkästi palavilla punatukkaisilla feomelaniinia. Feomelaniinipigmentti ei juuri suojaa ihoa palamiselta. Heikosti ruskettuvat, pigmenttinsä suhteen hallitsevasti feomelaniinityyppiset henkilöt kuuluvat ihosyöpäalttiiden riskiryhmään (Hearing 1999)."
Eli koska punatukkaisilla ja pisamaisilla on enemmän feomelaniinia, he palavat. :( Tylsä feomelaniini!
Kiitos taas yhdestä mielenkiintoisesta ja informatiivisesta kirjoituksesta!
Siinäpä oli asiantuntevaa tekstiä. Kiitos Sanni tästä tietopaketista tuli osa tiedosta ihan uutena :)
Tätä postausta on odotettu kuin kuuta nousevaa! Kiva kun sait "näinkin tärkeiltä" ihmisiltä vastauksia meidän tavallisten pulliaisten mieltä vaivaannuttaviin kysymyksiin! :)
Yhdyn edellisiin, tosi hyvä ja hyödyllinen kirjoitus!
Aivan hävyttömän iso kiitos mahtavasta postauksesta! Ihanaa, kuinka paljon jaksat panostaa näin postauksiisi ja vielä aiheesta, josta on varmasti melkein kaikille hyötyä!
Vau, kerrankin selkokielistä, asiantuntevaa aurinkoasiaa. Loistava postaus!
Kiitos tästä hienosta tietopaketista! Upeaa, että jaksat ottaa asioista selvää! :)
Itse en omia tottumuksiani joudu muuttamaan näiden tietojen perusteella, koska suht helposti palavana suojaudun rasvoilla joka tapauksessa, kuitenkin ilman suurempaa aurinkopaniikkia. Toisaalta en voi olla tuntematta ihan pikkuriikkistä huolta niiden puolesta, jotka yksioikoisesti toteavat, että auringon terveysvaikutukset on suuremmat kuin haitat, siis suojatta aurinkoon! D-vitamiinia tarvitsee aivan jokainen, mutta sitä varten ei tarvitse käristää itseään koko kesää täysin suojatta suorassa paisteessa, vaan aivan kuten Sanni sanoitkin, jo vartti kämmenien kokoiselle alalle alkaa riittämään. :)(Ja samaan syssyyn haluaisin muistuttaa kaikkia syömään pimeän aikaan D-vitamiinilisää, sillä edes kesällä käristymällä ei vitamiinivarastot ole kevättalvella todellakaan riittävät!)
Olisi ollut hauska kuulla myös lisää aurinkorasvojen vaikutuksesta, kun nythän on tapetilla myös aurinkorasvojen vaarallisuus! Eli kuoleeko sitä joka tapauksessa, vaikka sitä rasvaa lätkisi?! :D Lähinnä siis mietin tätä fysikaalinen/kemiallinen suoja, ja kuinka se kemiallinen oikeasti sitten vaikuttaa ihmiseen...
Oli muuten hauska huomio, mitä kirjoitit tuohon aiemmin, että paloherkät fyysisesti "kärsivät" auringosta verrattuna niihin jotka vain ruskettuvat! Omaa nahkaa kun alkaa kuumottaa jo pelkkä ajatus siitä, että makaisi esim. rannalla ihan vain aurinkoa ottaen! :D
Itse asiassa Tapio Rantanen kommentoi lyhyesti tätäkin aihetta, mutta jätin sen osan vastausta blogiartikkelin ulkopuolelle, kun postauksella alkoi jo olla pituutta, ja aihe olisi vaatinut enemmänkin pureskelua. Mutta copy-pastetan tähän Rantasen kommentin (joka on reaktio edellisen aurinkopostaukseni kommentteihin, jotka Rantanen oli lukenut):
"Joku myös pelkäsi, että aurinkovoiteet aiheuttavat ihosyöpää. Tähän viittaavia retrospektiivisen tutkimuksen tuloksia julkaistiin takavuosina Ruotsista (Westerdahl ym. 2000), mutta pitää ottaa huomioon, että silloisilla voiteilla ei saanut kunnollista UVA-suojaa, ja voiteita olivat tietysti käyttäneet ihmiset, jotka olivat enemmän olleet auringosta. Tänä vuonna on ilmestynyt hyvätasoinen australialainen prospektiivinen(!) kontrolloitu tutkimus, joka osoitti laajakirjoisen suojavoiteen käytön vähentävän melanooman ilmaantuvuutta. Jo aikaisemmalta ajalta on lukuisia tutkimuksia suojavaikutuksesta okasolusyövältä ja sen esiasteilta. Ja naisille tärkeämpi saattaa olla suoja ihon lässähtämiseltä ja rypistymiseltä, siinä avainasemassa on tehokas UVA-suoja."
Lasken olevani 1-tyyppiä, koska palan herkästi enkä rusketu koskaan. Mutta missä mun pisamat ja punainen tukka on? :D Kuvaukselta sovin paremmin 2-ryhmään, koska olen vaaleahiuksinen ja vihreäsilmäinen, mutta en kyllä ole ruskettunut koskaan, höh.
Tosi hyvä kirjoitus, Sanni, kiitos! :>
Nuo hiusten ja silmien värit taitavat olla suuntaa-antavia ja ikäänkuin vähän sillä pohjalla että "usein näillä ihotyypeillä on tällaiset hiukset/silmät...". :)
Mullakaan ei ole ruskeita silmiä ja hiuksia, ja kuulun kuitenkin 3-tyyppiin.
Mieltäni ilahduttaa se, kuinka jaksat aina välittää niin itsesi kuin muidenkin hyvinvoinnista ja uskallat kysyä asiantuntijoilta neuvoa! Jatka samaan malliin :D
Kiitos mahtavasta informaatiopaketista, ihailen sitä, että jaksat todella panostaa näihin postauksiisi.
Määritin tuolta itselleni omistavani ihotyypin 2, ja pitää kuvaus paikkaansa sekä hiusten, että silmienvärin kohdalla.
Palan helposti, mutta rusketun kuitenkin jonkin verran.
Käytän tällä hetkellä kasvoissa suojakerrointa 25-30 ja muualla sk 15 (kasvot tuntuvat palavan helpommin) mutta jo pienestä auringossa oleskelusta tulee epämiellyttävä olo, auringon lämmittävät säteet eivät tunnu miellyttäviltä vaan ihoa alkaa ikäänkuin aristaa jos otan enemmän kuin 30 min aurinkoa, ja oikein kuumilla ilmoilla ja kun on paljon UV-säteilyä tämä tunne saattaa tulla jo 15 minuutin jälkeen.
Ilo lukea :)
Aivan loistava juttu! Ja paljon parempi kuin yhdessäkään lehdessä tästä aiheesta. Kiitos Sanni!!
Minustakin naistenlehtien tyypilliset aurinkoartikkelit seuraavat aina samaa, ympäripyöreää kaavaa, jonka mukaan kaikille suositellaan vähintään SK 30 eikä UV-säteilyn yksilöllisistä vaikutuksista puhuta mitään. Samoin ei vahingossakaan kerrota, että suojakertoimellinen päivävoide käy aurinkovoiteesta. Suuret kosmetiikkavalmistajat eivät siitä varmaankaan tykkäisi, ja lehtien täytyy pitää mielessä suhteensa mainostajiin.
Kiitos postauksesta, kiva että on vastauksia ihan asiantuntijoilta :)
Kuulun tuohon ihotyyppiin nro 2, palan ainakin alkukesästä suht herkästi ja rusketun aika lievästi. En kuitenkaa yhdy siihen että helpommin palavat ihotyypit ei tykkäis auringosta. Rakastan kesää ja nautin kovasti auringon alla rannalla lojumisesta. Käytän kasvoilla 15-25 ja vartalolla 30. Outoa, mutta en oo koskaan palanut kasvoista.
Upeaa kuulla ammattilaisten fakta tietoa.
Olisi ollut mielenkiintoista kuulla siitä aurinkoihottumastakin jotain. Se kun tuntui paljon puhuttavan edellisen postauksen yhteydessä ihmisiä.
Muistelen, että jotkut jopa väittivät aurinkosuojavoiteen aiheuttaneen heille aurinko ihottumaa..
Epäilisin, että kyseisillä henkilöillä oli ollut liian alhainen suojakerroin tai huonosti levitettynä aurinkosuoja.
Aurinkovoiteet voivat aiheuttaa ihottumaa, mutta sitä ei silloin kutsuta aurinkoihottumaksi vaan kosmeettiseksi allergiareaktioksi. Ihmisillä vain menee termit sekaisin. :) Kemialliset UV-filtterit aiheuttavat joillekin ihmisille ihoärsytystä, ja silloin helpoin apu on vaihtaa suojavoide sellaiseen, joka sisältää vain fysikaalisen suojakertoimen ( = käytännössä titaanidioksidia ja/tai sinkkioksidia, tosin EU ei enää salli sinkkioksidia kutsuttavan UV-filtteriksi vaikka se sellaisena toimiikin :)).
Aivan, tuota en ollutkaan osannut ajatella, etteivät ihmiset tunnista aurinkoihottumaa ja urtikariaa :D
Mahtava asiapaketti! Ei voi muuta sanoa kuin, että suurkiitos vaivannäöstäsi asian kanssa :)
Osan ymmärsin mut kaikkee en :D Onse netti tainnu mustkii tehä vähä tyhmemmän, tai sit vaa nuorempi ikä vaikuttaa.. Mut mul on tosiaa suojakerroin 50, tietyist syistä. Esim. se et kuulun tyyppii II ja oon muutenki nyt valoherkempi ku oikeestaa ikinä elämäin aikaan. Mut kiitos näistä, huominen taas vähä viisaampaan mennää ! (:
& lisäykseen toho edellisee viel et tosiaa tänä kesään (kesäkuun aikaan siis) jo 4 kertaa naamast palettu, sekä nenä & posket. Enkä oikeest haluu syöpää joten välttelen aurinkoo pikkasen ja käytän rasvaa aina (ku tajuun...)
Mä reissailen paljon ympäri maapalloa ja vietän välillä kuukauden putkeenkin auringon alla. Oon luokitellu oman ihotyyppini kolmoseksi, sillä Suomessa en pala kovin herkästi/ollenkaan mutta ulkomailla kovien UV-lukemien alla en uskaltaisi oleilla alle SK15, ainakaan tuntia kauempaa. Aloitan aina sk30-voiteella, ja pyrin välttämään aurinkoa klo 12-15 eli oleilen yleensä varjossa sen ajan. Tiputan sitten pikkuhiljaa sk20 ja sk15, ja joka ikinen kerta olen kyllä ruskettunut todella hyvin. Suomessa jos lätkäsisin pintaan sk30 värini ei varmasti muuttuisi edes muutaman tunnin auringonoton jälkeen juuri lainkaan. sk50-voidetta laitan surffauksen ja snorklauksen ajaksi, sillä vedessä palaa hetkessä jopa sk30:n kanssa.
Jostain naistenlehdestä luin viime kesänä, että jos haluaa kauniin värin mahdollisimman pienillä vaurioilla, niin kannattaisi keväällä aloittaa karoteenikapseleiden syönti, ja laittaa aurinkoon rusketusta edistäviä voiteita ja öljyjä. Sitten vaan vähentää sitä auringossa lojumista. Kaikillehan nuo eivät sovi (jos palaa herkästi) mutta muuten mun mielestä ihan järkeenkäypää.
Erittäin mielenkiintoista! Iso kiitos vaivannäöstä :)
Kiitos tästä toivon että mahdollisimman moni lukee jutut.
Itselläni leikattiin vuosi sitten ihosyöpä.
Ottakaa vakavasti nämä neuvot ja opastukset.
Hyvä kirjoitus! Kiva kun jaksoit selvittää!
Minä sitten onnistuin polttamaan itseni osittain, mikä oli toki ihan omaa tyhmyyttäni. Menin käymään rannalla ilman aurinkorasvalla valelua ja istuin jonkin aikaa siinä kavereiden viltillä. Tuloksena kärvähtänyt iho niistä kohdin missä sitä näkyi. Kasvoilla oli onneksi aurinkosuojakertoimella varustettua värillistä päivävoidetta ja mineraalimeikkiä.
Tuli tehtyä sitten pieni empiirinen tutkimuskin mineraalimeikin aurinkosuojan tehosta; minulla oli nimittäin pieni punainen mikä lie näppyläinen rintakehällä ja sudin siihen peitteeksi mineraalimeikkipuuteria (ja varmaan peitepuuteria). Siinä kohdilla on nyt pyöreä vaalea alue punoittavan ihon keskellä joka ei ole palanut.
Taidan olla ihotyyppiä II. Tykkään kyllä auringosta mutta en kauheasti nauti auringossa _makaamisesta_ pelkän makaamisen ilosta. Mielestäni palan herkemmin nyt kuin lapsena ja nuorempana.
Olipas mielenkiintoinen postaus!
http://natalievilen.blogspot.com/
Aivan huima selvitys ja kirjoitus! Kiitos vaivannäöstä! Yritin kommentoida jo aiempaan, mutta id-kommentointi jotenkin tökki silloin.
Minulla on ongelmana kasvoihin tulevat (pahat)maksaläiskät, joten joudun suojautumaan keväästä asti aurinkovoiteella meikin alla, olen käyttänyt nyt kerrointa 50 parina vuotena. Ongelma taas tässä on se, ettei meikki pysy mattana kuin hetken vaikka käyttäisi puuteria:( Vaikka käytän kasvoille tarkoitettua "kevyttä" aurinkovoidetta. Osaisitko vinkata nyt päivävoiteesta, jossa olisi hyvä suojakerroin ja kevyt koostumus? Nyt kun hienon selvitystyön jälkeen niiden käyttö on "luvallista";) Vähän olen miettinyt MACin prep+prime spf 50.. Aurinkoista lomaa sinulle!
Suuri kiitos, Sanni!
Mulla on ongelmana lähinnä se, että aurinkovoiteet tekee kasvojen ihon tosi rasvaiseksi. Käytän mineraalimeikkipohjaa, ja olen ajatellut, että ehkä se suojaa edes vähän. Toki joku suojakertoimella varustettu päivävoide olis ihan hyvä alla, mutta ei mikään, mikä rasvoittaa. Muutenkin mulla on tosi ongelmallinen iho, toisaalta rasvoittuu ja tulee finnejä, mutta joistain kohdista taas kuivuu ihan täysin.
Viime päivinähän on varoiteltu paljon uv-säteilystä. No, päivät olen töissä sisätiloissa, joten ei ole niin suurta vaaraa kuin lomalaisilla :) Jotain hyötyä tästäkin.
Jännä postaus, vaikka osan olen tiennyt, tuli mm. tuo ihon paraneminen yllätyksenä. Siis että ihotyypit todella vaikuttavat NOIN paljon!
Itse olen ihotyyppiä III vähintään, en ole palanut elämässäni kun kerran ja sekin oli merenrannalla ja meressä 12h putkeen, ilman aurinkosuojaa. (vähän olkapäät punotti)
Mietin että olisiko jotain järkeä, kun rusketukseni katoaa myös yhtä nopeasti kun saan sen, että se olisi osa ihon "paranemisprosessia", kun vaikeasti ruskettuvilla kavereilla kestää rusketus todella pitkään. Minulla se katoaa jo ihan syksyllä.
Kiitokset hyvästä postauksesta, joka sisältää paljon hyvää tietoa ymmärrettävässä muodossa! Naistenlehtien jokakesäiset kirjoitukset on lähes poikkeuksetta editoitu piloille niin, että asiaa niistä löytyy todella vähän. Kaikki "asiantuntijatkaan" eivät ole ihan priimaa ;) Itse olen saanut joskus pöyristyttävän tolloja vastauksia ihan kosmetiikkaa koskeviinkin kysymyksiin, tyyliin K: "Minkähän sävyinen tämän itseruskettavan lopputulos mahtaa olla, en haluaisi kovin oranssia", V: "Kuule se riippuu ihan sun omasta pigmentistä!" Myyjä luuli itseruskettavan toimivan siten, että se stimuloi melaniinin synteesiä.
Jaahas, viesti "karkasi"... Vielä jatkaisin kommentilla kysymykseen ihovaurioista ja ihon muistista: UV-säteily siis aiheuttaa ihoon muutoksia hyvin monilla tasoilla, mutta tärkein syövälle altistavista muutoksista liittyy DNA-vaurioihin. UV-säteily on niin korkeataajuista, että se vahingoittaa suoraan DNA:ta, aiheuttaen mutaatioita. Niitäkin on monenlaisia, mutta yksi tyypillisimmistä sellaisista vaurioista, tymidiini-dimeeri, on hyvin hankala korjattava soluille. Lopputulema on, että UV-säteilyn seurauksena ihon soluihin kerääntyy mutaatioita, joita ei saada korjattua (tämä on se "ihon muisti"). Mitä useamman kerran iho altistuu UV-säteilylle, sitä enemmän mutaatioita kertyy. Ajan kuluessa todennäköisyys kasvaa, että mutaatioita kerääntyy runsaasti myös syövän syntyyn vaikuttaviin geeneihin.
On kaksipiippuinen juttu, että D-vitamiini suojaa syövältä, mutta aurinko aiheuttaa sitä :) Keskitie lienee tässäkin järkevin, sitäpaitsi pitäkää mielessä, että ihon D-vitamiininvalmistuskysy on saturoituva ominaisuus, joten yhtäjaksoinen pitkä oleskelu auringossa ei enää lisää D-vitan synteesiä merkittävästi.
Oikein kaunis kiitos Sannille ihanasta blogista, ja hyvää kesää kaikille :)
Mua on jäänyt ihmetyttämään se, että mitä suojakertoimelle tapahtuu iholla, jos EI ole auringossa. Eli jos aamulla lätkin naamaani spf 15 -voidetta ja istun sitten 8 h toimistolla, niin mikä on todellinen suojakerroin, kun töistä päästyäni riennän terassille? Yhä 15? Vai 0? Alkaako se "ajanlasku" levityshetkestä vai mistä??
Kiitos Sanni, hyvin valaisevaa ;)
Mistä on peräisin tämä esiin ponnahtanut tieto (?) että D-vitamiini suojaisi UV-säiteilyltä? (A- ja B?)
Onko kenelläkään antaa linkkejä tai lähteitä? Rupesi tosissaan kiinnostamaan, koska en ole varsinaisesti itse asiaan tarkemmin perehtynyt, joskin jatkuvasti tuntuu putkahtelevan lisää ja lisää tutkimuksia D-vitamiinin yleisistä terveysvaikutuksista.
Suojaako D-vitamiini myös auringossa palamiselta? Millä mekanismilla? Tuleeko suoja ihon itse tuottamasta D-vitamiinista (jota se tuottaa saadessaan UV-säteilyä) vai voiko purkista napatulla D-vitamiinilisällä suojautua UV:n haitoilta? Ja miltä hatoilta D-vitamiini sitten suojaa?
Terveisin nimim. "Nyt rupesi tätä ravintolisäfriikkiä kiinnostamaan" :)
Aurinkoista kesää, Sanni, ja kiitos todella hyvästä postauksesta ja vaivannäöstäsi!
Sanni, toivottavasti tämä visuaalinen esitys aiheesta tuo lisätietoa: http://www.informationisbeautiful.net/2011/the-sunscreen-smokescreen/
Testi