Kyllä nyt sataa Urban Decay -uutuuksia... Ja ovathan nämä taas mieletöntä karkkia kosmetiikka- ja Urban Decay -friikille.
Ennenkuin esittelen tuotteet tarkemmin, tekee mieli jutustella muutama sana aiheesta PR-tuotteet vs. itse ostetut tuotteet.
Kuten tiedossa on, bloggaajat vastaanottavat aivan valtavasti PR-tuotteita. Niin paljon, että monet, ainakin suurempien blogien pitäjät, myöntävät jo väsyvänsä niihin. Lähetyksistä tulee tavallaan tunteetonta liukuhihnatavaraa, ei ihania "lahjoja" jotka aikaansaisivat erityisiä riemunkiljahduksia tai pulssin kohoamista. Ne ovat arkisimmillaan työmateriaalia. Paketti avataan, sisällön relevanttius omiin kiinnostuksen ja bloggauksen aiheisiin tutkitaan, tuote kuvataan, testataan, kirjoitetaan juttu blogiin ja annetaan tuote useimmissa tapauksissa eteenpäin kaverille, äidille tai lukijalle arvonnan muodossa.
Tuotteita tulee niin paljon ettei kukaan bloggaaja ikinä ehtisi henkilökohtaisesti käyttää kaikkia. Ne eivät herätä samanlaisia tuntemuksia kuin itse ostetut, itse mietityt ja harkitut asiat. Ainakin minun kohdallani on näin.
Totta kai olen iloinen mahdollisuudesta saada testata laajasti merkkejä ja tuotteita joita en kaikkia ikinä itse ostaisi ja niiden kautta voin tarjota blogissanikin tuotearvosteluita suuremmalla volyymilla, mutta... totuus on, että PR-tuotteet ovat tavallaan myös... aika tylsiä. Yritän selittää, mitä tarkoitan. (Ja kerron myös, miten tämä liittyy Urban Decay'hin..!)
PR-tuotteet, nekin, jotka edustavat merkkiä tai tuotteita joista olisin itse omaehtoisesti "blogittomana" kauneusfriikkinä kiinnostunut, ovat erilaisia ja tylsiä juuri siksi, että niihin ei liity omaa henkilökohtaista hankintasuhdetta. Se, kun itse "löytää" tuotteen, oli se sitten kaverin vinkistä, netin keskustelupalstalta tai lehtijutun kautta, tekee tuotteen hankkimisesta ihan eri lailla hohdokkaan ja erityisen kuin jos se lähetetään sinulle automaattisesti tai tarjotaan testattavaksi. Suhde ja näkökulma tuotteeseen muuttuvat.
Kerronpa vielä yhden esimerkin. Kyselin teiltä hiljattain mitä tuotteita haluaisitte minun testaavan ja arvioivan blogissa. Sain paljon ehdotuksia ja muutamissa luki, että "Voit varmaan pyytää tämän maahantuojalta". Halusin kuitenkin toteuttaa tämän itsenäisesti. Kyllä, voisin pyytää ja todennäköisesti saisinkin kaikki maahantuojilta tai pr-toimistoista, mutta: en halunnut. Halusin tähän projektiin mukaan juuri sitä vanhaa kunnon kosmefriikin hankintailoa; kun vaeltelee kemppariosastolla ja hypistelee tuotteita, punnitsee vaihtoehtojen välillä, nuuskuttelee, swatchailee, tuntee purkit ja tuoksut konkreettisesti käsissään. Tai selailee verkkokauppojen sivuja ja vertailee hintoja ja postikuluja, klikkailee tuotteita ostokoriin ja välillä sieltä pois; "Ei kun otankin tämän... tai ei, pidän tuonkin... voinko perustella itselleni molemmat..? ^_^
Se on ihanaa. Se on kosmetiikkaharrastuksen suolaa. PR-tuotteet eivät tuo samaa tunnetta.
Ja miten Urban Decay liittyy kaikkeen tähän? Siten, että Urban Decay tekee pienoisen poikkeuksen PR-materiaalivirrassa.
Urban Decay on ollut ensimmäisiä hurahduksen kohteitani kun Meikkifriikahdin isolla M:llä 2000-luvun puolessa välisssä. MACin ohella UD:n tuotteet aiheuttivat ihan mieletöntä kutinaa ja himoa, haaveilin tuotteista jatkuvasti. En ikinä unohda miten sekaisin menin New Yorkin Sephorassa talvella 2007 - jos en ollut kosmetiikkataivaasta ennen tiennyt niin silloin tiesin <3 Urban Decayn tuotteet eivät olleet pelkästään värikkäitä ja pigmenttisiä (ominaisuuksia, joilla oli värikkäästi meikkaavalle paljon merkitystä) vaan ne olivat myös esteettisesti poikkeuksellisen houkuttavia. Ihan muuta kuin "markettimeikit" tai geneerisen näköiset selektiiviset merkit, Urban Decayn paletit vetivät minua hullun lailla puoleensa pelkällä persoonallisella designillaan. Ne olivat aarteita jo esineinä.
Jos tuolloin joku olisi kertonut minulle, että 10 vuotta myöhemmin minulle lähetetään kotiin melkein kaikki Urban Decayn uutuudet PR-materiaalina, olisin haljennut innosta - paitsi etten kyllä ehkä olisi uskonut..! ^_^
Ja nyt tänä päivänä kun se on totta, Urban Decayn lähetykset ovat niitä harvoja blogimateriaalipaketteja joita avatessa pulssi oikeasti vähän nousee. Urban Decayn tuotteissa on vielä työmateriaalinakin se joku erityinen hohto... Ja myönnän, että niitä on vaikea antaa eteenpäin. Vaikka en millään ehdi käyttää kaikkia. Ne vain ovat niin... *ihania*. Vähän niinkuin aarteita.
Ja kyllä mä ostan niitä edelleen itsekin <3 Vaikka joo, en ehkä ostaisi kerralla enää kahta isoa palettia, nyt riittää kerralla pari herkullista Glide-On-kynää, eyeliner tai solo-luomiväri.
Ja hups... tästä nopeaksi tarkoitetusta "jutustelusta" tuli niin pitkä, että tiedättekö mitä, mä tuuttaan sen nyt ulos omana juttunaan. Kuka tämän perään jaksaa lukea Basquiat-kokoelman tuotteista..? No, voitte lukea niistä aamulla :)
Ja aion muuten tällä kertaa arpoa muutaman tuotteen kokoelmasta :)
4 comments on “PR-tuotteet vs. itse ostetut tuotteet”
Epigram! Just viikonloppuna mietin että tarvitsisin uuden huulipunan, ja tää olis ihan täydellinen sävy :)
...nyt tuli kommentti väärään postaukseen, mikäli siis halusit osallistua arvontaan.
Tuli tuosta arvonnasta mieleen, mikä on ollut ennenkin mielessä, että olisi kiva jos noi arvontapostaukset olis aina omia postauksiaan, ilman tuotejuttuja siis. Tykkään lukea kommentteja, mutta koska noihin arvontajuttuihin tulee aina niin paljon osallistumiskommentteja, niin ei sieltä seasta jaksa ettiä olisko joku kommentoinut kotain muutakin :) tai vastaavasti ei viitti jättää "muuten vaan" kommenttia jos samalla arvotaan/lahjoitetaan jotain. Ihan vaan vaatimattomana toiveena tämä :)
Tätä olen aina välillä miettinyt mutta sitten ajatellut, että joillekin se varmaankin näyttäytyisi lisäklikkien kalasteluna ja he ärtyisivät siitä.... :/