Yhdet lähtee hiihtolomalla Alpeille, toiset Leville, jotkut Kanarialle.

Minulla ei ole hiihtolomaa, mutta tää lähtee "äkkilähdöllä" Hämeenlinnaan! :)

Olen jo pitkään halunnut tehdä pienen nostalgiareissun tuohon sympaattiseen kaupunkiin jossa olen viettänyt niin monta muistojen kultaamaa lapsuuden kesää. Mummoni asui siellä, ja meillä oli mökki Hattulassa.

Nyt en ole käynyt kaupungissa vuosiin. Aina kun ajamme siitä ohi, katson linnan siluettia haikeana. Hämeenlinna....

Viikonloppuna katselin kalenteriani. Onpas tyhjää tällä viikolla. Ja olen yksin kotona koko viikon. Ja onpas VR:llä kivoja vitosen lipputarjouksia.... No mutta! Minähän lähden minivierailulle Hämeenlinnaan!

Tuumasta toimeen ja etsimään majoitusta. Katselin hotelleja, mutta Suomen majoituspalvelujen hintataso on.... nohh, masentava. Yhden yön halvimmalla tarjoushinnalla saan neljä yötä Kreikasta. Mieluummin käytän saman rahan johonkin muuhun elämykseen.... kuten hyvään ravintolaan tai vaikka perskeles kampaajalla käyntiin! :)

Vuorokautta myöhemmin minulla oli Hämeenlinnasta Couchsurfing-emäntä. :)

Huomenna lähden fiilistelemään mummoni kaupunkia. Käyn mummon vanhalla talolla, ehkäpä hautausmaalla (vaikka pelkäänpä etten löydä mummin hautaa näin monen vuoden jälkeen), palauttelen mieleen keskustan maisemia, käyn tietysti klassisella linnavierailulla, syön hyvin... Varasinpa saman tien itselleni ajan myös paikalliseen kauneushoitolaan. Milloin olen viimeksi suonut itselleni kauneudellisen hemmotteluhetken? Valitan aina, etten koskaan käy kosmetologilla. Nytpäs menen! :) Kaikki eivät pääse pakoon tätä säälittävän harmaata talvenretaletta Sveitsiin tai edes Lappiin, mutta minä voin hemmotella itseäni vaikka sitten Hämeenlinnassa. ^_^ <3

Hei - jos blogia lukee joku h-linnalainen, niin aamiaispaikkavinkkejä otetaan vastaan! Olin jo ajatellut meneväni aamiaiselle hotelli Emiliaan, mutta siellä on aamiaista vain yhdeksään saakka. Huominen lounaspaikkakin on vielä hakusessa. :)

Kuvat täältä ja täältä.

Dr. Bronner's Magic Soap.

"18 käyttötapaa."

Voit pestä tällä...

Kasvosi

Kroppasi

Hiuksesi

Hampaasi

Koirasi

Pyykkisi

Astiasi

Autosi

Vessasi

jne.

Ilmeisesti kaiken.

Sain pienen pullon tätä "maagista saippuaa" Dr. Bronnerin PR:ltä viime syksynä. Saippuaa on sekä kiinteänä että nestemäisenä. Ja hei - vihdoin sain selkeän selityksen sille, miten nestemäinen ja kiinteä (oikea) saippua eroavat toisistaan. Dr. Bronnerin pullo kertoo minulle, että "Saippua valmistetaan saippuoimalla rasvaa tai öljyä emäksellä" (jes, tämän tiesinkin!) ja että "Emäksenä käytetään joko natriumhydroksidia eli lipeää (kiinteässä saippuassa) tai kaliumhydroksidia (nestemäisessä saippuassa).

No, varmaan saippuoilla on vielä muitakin eroja, mutta ilahduin tuosta emäs-tietoiskusta. :)

Dr. Bronnerin saippua on näitä maailmalla tunnettuja kulttituotteita vuosien takaa. Suomeen nämä ovat rantautuneet vasta viime vuonna - tai silloin ainakin itse bongasin näitä ensimmäisen kerran laivalla. (Korjatkaa jos näitä on ollut meillä jo pidempään.)

Tuotteen pitäisi siis olla esimerkiksi retkeilijän tai reppureissailijan ylin ystävä. Yksi pullo/pala mukaan ja hoidat kaiken mikä täytyy pestä tai puhdistaa.

Minä en ole ihan pyykkiin Bronneria kokeillut, mutta kasvoja, kroppaa, hiuksia ja hampaita olen tällä pessyt.

Kokemuksia:

- Saamani Manteli-Hamppu-saippua tuoksuu ihanalta. Siis aivan ihanalta - suloiselta, jos tuoksusta voi näin sanoa! Tulee mieleen mantelimassa ja leivonnaiset.

- Koostumus on täysin nestemäinen (kuin vettä kaataisi kämmenelle).

- Erittäin riittoisa - muutama pieni pisara muodostaa runsaan ja äärimmäisen pehmeän vaahdon.

- Tuntuu iholla mielettömän hyvältä, liukuu kuin iholla olisi pieniä silkkityynyjä. Mutta...

- ...jälkifiilis on tuttua "saippua-kävi-täällä" -osastoa. Eli hyvin, hyvin nihkeä. Silkkinen tunne loppuu huuhteluun, kun sormet pian lakkaavat liukumasta iholla ja päätyvät hinkkautumaan nahkeaa, nitisevää pintaa pitkin. Tästä en pidä, ja juuri tästä syystä minusta ei koskaan tule saippuan käyttäjää muualle kuin käsiin. On jotenkin hullua, kun tietää, että pesuaine on mitä hellävaraisinta, ja silti se jättää tunteen kuin ihon pinnalta olisi riistetty kaikki kosteus ja suojavaippa. Rasvaa vain päälle nopeasti!

- Pesee hampaat ihan niin kuin hammastahna. Mitä hämmästyin, sillä saippuastahan tietysti puuttuu hammastahnojen tärkein ainesosa eli hankaava mikrosilika. Pidemmässä käytössä hankaavan aineen puuttumisen kenties huomaisi... Suuhun jäi vähän ikävä maku mutta muuten olin positiivisesti yllättynyt hammaspesusta.

Entä hiukset?

Sama überpehmeä vaahto joka kulkee hiuspohjassa niin taivaallisen liukkaasti että alat jo toivoa että täytyyhän tunteen jatkua myös huuhdellessa. Olen pessyt Bronnerilla hiukset nyt kahdesti. Ensimmäisellä kerralla hiuksissa oli esikäsittelynä öljyä, ja vaikka vaahdon pehmeä fiilis katosi saman tien kun avasin hanan ja vesi osui tukkaan, sujui huuhtelu aika mallikkaasti. En laittanut perään etikkahuuhtelua. Hiukset tuntuivat mukavilta - öljyisiltä, kyllä, niinkuin Flow palashampoon ja öljykäsittelyn jälkeenkin, mutta tyvi ihan siedettävältä. Vaikkakaan ei perusteellisen puhtaalta.

Toinen pesukerta. En jälleen käyttänyt etikkahuuhtelua kuvitellen edellisen pesun perusteella, että ehkäpä tämä nestemäinen saippua ei jätäkään hiuksiin samaa lähmää mitä kiinteä.

Väärin. :( Tahma palasi välittömästi. Hiukseni tuntuvat tällä hetkellä kauttaaltaan aivan karmeilta. Niitä harjatessa harjasta oikein pöllyää saippuaisia partikkeleita. Katsoin harjaani ja kauhistuin.

Harja kertoo kaunistelematta mitä hiuksissani on "tapahtunut" viimeisen kuukauden ja saippuaprojektin aikana. Pahoittelen inhorealistisia kuvia.

Tuo lika on ilmestynyt harjaan todellakin saippuatestin aikana. Ihan noin likaiseksi se ei mennyt Kreikan testikaudellakaan. No, nythän tosin olen jatkanut testiä pidempään.

Jos joku väittää, että saippualla saa hiukset puhtaiksi, niin esittelen tämän kuvan.

*

(Minulle on luvattu lähettää Flow Kosmetiikalta vielä rasvoittuville hiuksille tarkoitettu, pesevämpi Teepuu-saippuapala. Suoritan sillä vielä muutaman pesun, ja sitten koitos on ohi.)

*

Dr. Bronnerin ystäviä lukijoiden joukossa? Peseekö joku tällä astiansakin? :)

Katsellaanpa sitten osa 2 Yves Rocherin testipanelistien tuloksista. Tänään vuorossa seerumi ja silmänympärysvoide.

SEERUMI

Testaajat:

NG, 40+ v. Suhteellisen hyväkuntoinen sekaiho, toipunut atooppisesta ihottumasta ja kuivuudesta.

Miia, 42 v. Erittäin kuiva iho.

NG koki seerumin tuoksun miellyttävänä ja ”jopa nostalgisena” (hän on Yves Rocher –merkin vanha käyttäjä), mutta liian voimakkaana kun kyseessä on kasvotuote. Tuoksu vähensi tuotteen käyttömukavuutta, eikä NG voinut tuoksun takia käyttää seerumia useammin kuin kerran päivässä.

Koostumus tuntuu NG:n mukaan iholla kosteuttavalta, miellyttävän kevyeltä emulsiolta. ”Ei-silikoninen, silti helposti levittyvä.”

NG on käyttänyt seerumia päivävoiteen alla ja toteaa, että kosteusteho ei riittäisi yksinään tähän aikaan vuodesta (niin kuin ei varmasti useimmille käyttäjille seerumityyppisissä tuotteissa, Sannin huomio, seerumihan on tarkoitettu hoitovoiteen alle).

Vaikka NG pitää tuotteesta, hän ei ostaisi sitä täysihintaisena (43,90€) koska ei ”näe juuri mitään kevyttä kosteutusta tehokkaampaa vaikutusta.”

Miia puolestaan ei kokenut seerumin tuoksua liian vahvana, vaan kuvailee sitä ”miellyttävänä hedelmäiskukkatuoksuna”.

Hän koki seerumin levittyvän ja imeytyvän hyvin, mutta jättävän ”hieman tahmaisen tunteen joksikin aikaa levittämisen jälkeen.” (Miia lisää ettei tämä sinänsä ole hänen ihollaan poikkeuksellista vaan samaa on esiintynyt muidenkin kosteusvoiteiden kanssa.) Lisäksi Miia on havainnoinut ihollaan jonkinlaista jauhoista tuntua seerumin käytön yhteydessä, mutta ei ole varma johtuuko se seerumin ja päälle laitetun, erimerkkisen hoitovoiteen epäyhteensopivuudesta.

NG:n tavoin Miia toteaa, etteivät seerumin kosteustehot riitä yksinään talviaikaan. (Huomaan itse tässä kohtaa, että kysely”lomakkeeni” kohta kosteustehoista ei sovi seerumille, sillä sen ei ole tarkoituskaan riittää yksinään.) Miia lisää, että seerumia käyttäessä hänen ei kuitenkaan tarvitse laittaa niin paljon tai niin paksua hoitovoidetta kuin ilman seerumia sen tuoman lisäkosteutuksen ansiosta.

”Mitään merkittäviä muutoksia tai wow-efektiä en ole havainnut, mutta käytänhän jo muutenkin anti age –tuotteita,” Miia kirjoittaa. ”Jos niitä ei olisi käyttänyt aiemmin, ero saattaisi olla selkeämpi.”

Kritiikkiä Miia antaa pakkausvalinnasta. Tässä asiassa olen samaa mieltä Miian kanssa, olin ajatellut antaa palautetta ihan samasta asiasta. Miia ihmettelee, miksi seerumin annosteluun on valittu pipetti eikä pumppumekanismia. Elixir 7.9 –seerumi on koostumukseltaan emulsiomaista eikä nestemäistä tai öljymäistä, mille koostumukselle pipetti sopii paremmin. Miia kuvailee, että pipettiä on mahdottoman vaikea saada laitettua siististi takaisin pulloon sotkematta pullon suuta. Minun kokemukseni oli aivan samanlainen. Emulsiota jää pipetin putken ulkopuolelle ja tursuaa sitten ulos kun pipetin kierittää paikoilleen. Ainetta menee hukkaan ja pullon suu on epäsiisti.

Luulen kyllä ymmärtäväni, miksi Yves Rocherilla on haluttu valita pipetti pumppupullon sijaan. Pipetti antaa tuotteesta ylellisemmän mielikuvan, pumppupullo on arkisempi. Tässä kohtaa olisin kuitenkin tuotekehitys/pakkausdesign-osastolla miettinyt enemmän käytettävyyttä. Ei ole järkevää pakata tuotetta niin, että sitä pursuaa väkisin hukkaan joka kerta kun pullon sulkee.

Miia summaa, että vaikka hän pitää seerumista, hän ei usko että ostaisi sitä – ihan vain epäkäytännöllisen pakkauksen takia.

Lisään tähän kolmanneksi vielä lyhyesti oman kokemukseni. (Herkän ihon voiteen lisäksi seerumi on toinen sarjasta testaamistani tuotteista.) Pakkaustekniikka poislukien pidin Elixir 7.9 –seerumista kovasti. Miksi? Kun tuote on silikoniton, levittyy ja imeytyy hetkessä ja tuntuu iholla miellyttävältä = Sanni tykkää. Minulla ei myöskään ollut ongelmaa tuoksun kanssa. Lisään tämän mielihyvin suositeltavien silikonittomien kosteusseerumien listalleni. (Elvyttäviin anti-age -lupauksiin en edelleenkään pysty ottamaan kantaa, minulle riittää kun tuote kosteuttaa ja saa ihon tuntumaan hyvältä.)

SILMÄNYMPÄRYSVOIDE

Testaajat:

Jaana, 54 v. ”Tähän mennessä vielä yksikään voide ei ole tehonnut silmäpusseihin. Yläluometkin roikkuu siihen malliin että pirteä ilme onnistuu ainoastaan nitojan avulla…”

Tiia K, 40+ v. Silmänympärysiho erittäin kuiva. Kärsinyt aina tummista silmänalusista, neljän kympin ylitettyä sy-iholla myös turvotusta.

Jaana kuvailee voiteen tuntuvan iholla viilentävältä ja hieman kihelmöivältä. ”Jättää hieman kalvoa, sisältääkö jotain ihoa ’tiukentavaa’ ainetta..?” Voide imeytyi hyvin eikä jättänyt rasvaista tunnetta. Kuulista Jaana ei huomannut olevan mitään hyötyä. Voide ei ärsyttänyt silmiä ja tuoksun Jaana koki neutraalina.

Jaana toteaa, että kaipaisi voiteeseen hieman enemmän kosteustehoja, mutta miettii meneekö aineen ”tiukentava” vaikutus sen myötä.

Voiteen lupaamia vaikutuksia Jaana ei pystynyt havainnoimaan. ”Yhdessä päivässä luvattua valoisuutta ja silmäpussien näennäistä pienenemistä ei tullut.” Jaana ei myöskään kokenut ryppyjen silottuvan, ihonsa näyttävän nuorekkaammalta tai väsymysten merkkien poistuneen viikossa. Kuukaudenkaan käytön kuluttua Jaana ei juurikaan voinut allekirjoittaa pakkauksen lupauksia.

”Ehkä jotain pientä kirkastumista on tapahtunut, vai onko se vain mielikuvan aiheuttamaa..?”

Jaana ei kuitenkaan vielä täysin teilaa voidetta, vaan kysymyksen ”hankkisitko tämän tuotteen” –kohdalla hän vastaa, ”Annetaan vielä mahdollisuus putkilon loppuun asti…”

(Jaana, laitahan ihmeessä kommenttiboksiin lisäkommenttia jos mielipiteesi voiteesta on ehtinyt muuttua :))

Tiia K:n kokemus samaisesta tuotteesta on aivan toisenlainen.

”Minulla on erittäin kuiva silmänympärysiho, silmäni ovat herkät ja vuotavat kovasti. Joskus joudun talvipakkasille käyttämään kortisonivoidetta. Mutta tämä silmänympärysvoide sopii iholleni täydellisesti ja riittää pitämään silmänympärykset kosteana. Rakastan tätä tuotetta.”

Tiia kuvailee voiteen tuntuvan iholla ”taivaalliselta”. Se myös kuivuu nopeasti, levittyy hyvin ja tuoksu on neutraalin mieto.

Tiia kertoo, kuinka kaikki suolainen saa hänen silmänympärysihonsa heti turvoksiin. Elixir 7.9 -testin aikana hän huomioi, että pussit silmien alla madaltuivat voiteen ansiosta selvästi jos vaikka edellisiltana nautittu suuri annos suolaista homejuustoa oli turvottanut ihon. Tummiin silmänalusiin hän ei kokenut voiteella olevan vaikutusta.

Tiia hankkisi voiteen ehdottomasti. Hän on käyttänyt Yves Rocherin silmänympärysvoiteita aiemminkin, ja Elixir 7.9 tuntui hänen mukaansa vielä astetta hoitavammalta kuin aiemmat Rocherin sy-voiteet. ”Silti ei pussita silmiä liian hoitavana ja kuivuu nopeasti, jotta pääsen aamukiireissä meikkaamaan. Tämä on minulle täydellinen voide.”

On mielenkiintoista, miten eri asiat vetoavat eri ihmisiin. Mikä tuo toiselle luksusfiiliksen saa toisen suorastaan pettymään. Elixir 7.9 -silmänympärysvoide on siitä jälleen mainio esimerkki.

Tiia K kirjoittaa rakastuneensa silmänympärysvoiteen ylelliseen kermaiseen ja kullanväriseen koostumukseen, ja applikaattorin ihanan viileät kuulat ”silittävät aamuisin silmäpussit pois”. Kun taas toinen testipanelisti Ninnu, joka positiivisen yövoidekokemuksen innostamana osti Elixir 7.9 –silmänympärysvoiteen, ei pitänyt helmiäiskoostumuksesta ja kuula-applikaattorista lainkaan, vaan koki voiteen olevan näillä perusteilla ”huijausta”. ”Tehkää nyt ihmiset siellä YR:llä kunnon silmänympärysvoide!” kuului Ninnun palaute.

Lisään tähän vielä erään ystäväni kokemuksen, hänellä kun sattuu myös tuo voide olemaan. ”Tykkään kuulista, voide on ihana levittää. Tekisi mieli hangata isoin ympyröin voidetta pidempäänkin silmien ympärille. Ostan toisenkin tuubin.”

Näin erilaisia kokemuksia saatiin Elixir 7.9:stä. Tuotesarja on ollut Suomessa myynnissä tammikuun lopusta saakka, onko joku muu vielä ehtinyt tutustumaan tuotteisiin?

Kiitokset vielä kaikille testiin osallistuneille ja Yves Rocherille testituotteista!