Moikat junasta! Teen tässä blogihistoriaa suorittamalla elämäni ensimmäistä blogipostausta iPadilla :D En osaa liittää tähän kuvaakaan, h*mmetti. Hmm, tai voinhan etsiä WordPressin kuvapankista jonkun vanhan random-kuvan, kuvattomat postaukset on niin tylsiä.

Halusin vain purkaa spontaanin ilostukseni illan ohjelmasta, olin nimittäin muutaman muun bloggarin kanssa tutustumassa Lumenen laboratorioon Espoossa ja tämä oli yksi kiinnostavimpia tehdasvierailuja mihin olen päässyt osalliseksi. Lumene ei ole koskaan aikaisemmin kutsunut ketään bloggaajia tuotantotiloihinsa, eikä sinne juuri päästetä alan opiskelijoitakaan. Meitäkään ei päästetty kun yritettiin koulun kanssa järjestää sinne yritysvierailua. Paikkaa on jo alkanut verhota vähintään mystinen aura, kun ovet on pidetty niin tiiviisti kiinni :)

Siksi olinkin todella positiivisesti yllättynyt tämän illan tilaisuudesta, joka antoi Lumenesta kaikkea muuta kuin mystisen kuvan. Luonnollisestikin jokainen firma valitsee minkä verran ja mitä tuotannostaan ja raaka-aineistaan kertoo, ja tietyt asiat ovat totta kai liikesalaisuuksia, mutta erittäin avoimesti Lumenen kemisti ja tuotekehityspäällikkö Josefin Backman meille vastaili. Edes kysymykset tyyliin "Miksi kasviöljyt muodostavat inceissänne lopulta niin pienen osan vaikka imagonne on vahvasti pohjoisen marjoissa" eivät saaneet Backmanille jauhoja suuhun.

Opin taas paljon uutta ja sain vahvistuksia monille vanhoille ikuisuusaiheille (kuten onko sillä oikeasti käytännön merkitystä onko shampoon sulfaatti luonnollista vai synteettistä alkuperää - ja mitä itse asiassa tarkoittaa "allergiatestattu"). Älyttömän, älyttömän kiinnostavaa! Aivan mahtavaa että Lumene halusi tällaisen tilaisuuden järjestää. Vaikka olen monia alan ammatti-ihmisiä tavannut ja haastatellut niin kyllä se vain aina on erityisen antoisaa päästä jututtamaan ehtaa kemistiä. :)

Kerron vierailusta myöhemmin enemmän omassa postauksessaan kun saan lumenelaisilta kuvia labrakierrokseltamme. Tuotantotiloihin ei saanut viedä mukaan omaa kameraa.

Seuraava tehdasvisiitti on tiedossa toukokuussa - pääsen vierailemaan Saksaan Dr. Hauschkan Walan tehtaalle..! Olen jo nyt suunnittelemassa mitä kaikkia kiperiä kysymyksiä esitän, esimerkiksi alkoholin käytöstä tuotteissa ja sen perusteluista haluan todellakin kuulla. :) Saa nähdä miten avoimesti siellä kerrotaan tuotekehityksestä ja raaka-ainevalinnoista.

Vähänkö mahtavaa ja jännää päästä mukaan tällaisiin! :)

Mä olen tänään juonut hieman liikaa kahvia ja niinpä hakkaan jo toista yöllistä postausta sen sijaan että pää olisi tyynyssä. :)

Huomisesta Ekolo-miitistä - laskin että "kyllä"-halukkaita oli 15 kpl ja "ehkä"-halukkaita kolme. Uskaltaisin veikata (vaikken ole Jyväskylän Ekolossa käynytkään), että kaikki teistä varmaan mahtuvat myymälään, eli kaikki ovat tottakai tervetulleita. Superfood-maistiaistarjoiluja pystyn kuitenkin lupaamaan vain kuudelle, kun Ekolon puolelta kuudesta hengestä puhuttiin. (Heillä ei muuten ole enempää tuolejakaan :D) Näin ollen arvoin siis joukostanne kuusi kappaletta maistiaismiittaajia :)

Ja he ovat:

Laitan vielä linkit nimimerkkeihin kun Laurojakin oli kaksi. Anne, Jessi, Sara, laura, Ellinen ja Bella.

Tapaamisiin siis huomenna perjantaina Ekolossa klo 14. :) Jännää :)

Emme puhuneet ekololaisten kanssa "hengailun" kestosta, mutta voisin veikata että varmaan ainakin runsaan tunnin hengaan itse paikalla. :) Eli kolmenkin aikaan voi vielä tulla morjestamaan jos sattuu ohi kulkemaan.

(P.S. Yöllinen postaus #1 aiheesta vhh-proteiinipatukat löytyy tuosta alempaa. Jos nyt patukat kiinnostaa ja silleen. ;))

Lähdin tänään asiakseni Sokoksen 3+1-päiville. Tällä kertaa kohteenani ei ollut Klippoteketin kuivashampoo, jota muutoin tulee aina hankittua tarjouspäiviltä. Kävin ostamassa Atkins-patukoita.

Yleensähän en koskaan osta Atkinseja Suomesta vaan tilaan ne iHerbistä (kappalehinta siellä 1,30€, Suomessa 2,80€), mutta Herbissä ei harmillisesti ole lempparimakuani Chocolate & Orangea. Nyt kun sitä sai huiman (ehm) 80 sentin alennuksella niin päätin pitkästä aikaa maksaa Suomen hinnan. Mukaan lähti myös pari Chocolate Decadencea.

En käytä VHH-patukoita makeisen korvikkeena vaan kannan niitä mukanani pähkinöiden ohella "hätäapuna", jos täytyy saada jotain välipalaa tai pikatankkausta treenin jälkeen. Syön aniharvoin patukan kerralla kokonaan, ja yleensä niitä kulkee laukussa vielä useampia eri makuja. Nytkin on treenikassissa kolme puoliksi syötyä patukkaa minigrip-pussissa. Joo, ehkä ällöä. :)

Atkinsit ovat suosikkejani, mutta viime aikoina olen kokeillut paria muutakin merkkiä.

QuestBareja on hehkutettu vähän siellä sun täällä ja kiitelty patukoiden lyhyttä ja "puhdasta" ainesosalistaa ja erinomaista makua. Siinä missä Atkins-patukka koostuu kymmenistä ainesosista, Questissa on 10.

Questeissä ei ole sokeria tai suklaakuorrutetta ja kaikki (Questin mukaan) turhat lisäaineet on jätetty pois. Patukoissa on ainoastaan proteiinia (20 g per pötkö), kuitua, makeutusaineita (luonnollisista steviaa, lo han guo'ta ja erytritolia, keinotekoisista sukraloosia), ja mausta riippuen pähkinöitä, pähkinävoita, kuivattua marjaa tai hedelmää tai muuta maun lähdettä. Quest ylpeilee sillä, että heidän patukoidensa "ravitsemuksellinen profiili sekä maku ovat markkinoiden parhaat" ja "vaati vuosien työn kehittää näin täydellinen ja terveellinen proteiinipatukkaresepti".

No jo on lupaukset ja hypetykset...!

"We know that once you taste Quest Bars you'll agree that no other protein bar even comes close to matching the combination of amazing flavor and perfect nutrition with absolutely no compromises."

Ooookei. Tällä pohjustuksella odotukset olivat enemmän kuin korkealla haukatessani Questiä ensimmäistä kertaa. Tilaamani maku on Chocolate Brownie.

Öööhöm.

Näin niinkuin kiltisti sanottuna patukka maistui kahdeksi kuukaudeksi keittiön pöydälle unohtuneelta suklaa-brownielta. Näin kuivaa ja sitkeää proteiini - tai mitään muutakaan - patukkaa en ole ikinä maistanut..! Patukkaa on oikeasti vaikea pureskella ilman että leukaa alkaa särkeä. Maku on hyvin kuiva ja mitäänsanomaton.

Amazing flavour...? Satuinko vain tilaamaan sen kaikkein huonoimman Quest-maun?

Quest mainostaa myös, ettei käytä pötkylöissään glyserolia. Tämän tyyppisten elintarvikkeiden raaka-aineisiin perehtymättömänä en ymmärrä, mitä välteltävää juuri glyserolissa on (kosmetiikan muodossa sitä ainakin tulee nautittua runsaasti joka päivä), mutta ilmeisesti Quest näkee siinä jotain pahaa. Glyserolihan säilyttää ja sitoo kosteutta - liekö sitten juuri sen puuttuminen syynä patukoiden huomattavaan kuivuuteen.

Myöhemmin luin, että Questeja suositellaan lämmitettävän mikrossa ennen syömistä koostumuksen parantamiseksi. Hmmh, kuka saa proteiinipatukkansa jossain salilla mikroon?

Atkins-patukoista en ala tässä sen pidempiä jauhaa, mutta ne ovat Questeihin verrattuna "kosteita" ja meheviä. Rakenne on pehmeä ja helposti pureskeltava. Advantage-patukat ovat juuri sopivan miedosti makeutettuja ja maut ovat kautta linjan todella hyviä.

Toinen uusi tuttavuus Questin ohella on suomalaisen Leaderin valmistama So Lo-Carb! Protein. Minttusuklaa-patukassa on imeytyvää hiilihydraattia vain 1 g - vaikka ainesosaluettelosta löytyy niin sokeripitoista maitosuklaata, maissitärkkelystä kuin tomusokeriakin. Ainesosia on lähes yhtä paljon kuin Atkinsin patukoissa, ja proteiininlähde on sama: soija (Quest käyttää maitoproteiinia).

Leaderin Minttusuklaa on makuuni hieman liian makea ja karkkimainen, tämä ei maistu proteiinipatukalta tai ateriankorvikkeelta (vaikka protskuahan tässä piisaa - 24 g). Ihan onnistunut maku kylläkin jos hakee nimenomaan VHH-karkkipatukkaa.

En taida olla ihan heti vaihtamassa pois Atkins-leiristä. Eiväthän nämä tosiaan mitään varsinaista terveysruokaa ole, mutta minun patukka-viikossa-tai-kahdessa -kulutuksellani syön näitä ihan hyvällä omallatunnolla. :)

Questeille tekisi mieli antaa vielä toinen mahdollisuus ihan vain selvittääkseni ovatko muutkin maut noin kuivia ja, no, mauttomia, mutta kaikki Quest Bar'it ovat tällä hetkellä lopussa iHerbistä.

Onko teillä suosikkiproteiinipatukoita?