Sunnuntai-illan "saa hymyillä" -postauksessa nostalgiakuvia vuosilta 88-90, olkaa hyvä. :)
Ponit pääsivät tietysti välillä myös ulos kävelylle.
Ponien joulujuhla. Tässä ponit avaavat lahjojaan. :)
Vampyyrityttö....
Olin hyvin kalpea ja vakavan näköinen lapsi - vaikka vakavan ilmeen takaa löytyikin pirskahteleva persoonallisuus. Minua ei voinut parhaalla tahdollakaan kutsua kauniiksi lapseksi. Pahoitteluni tarpeettoman vahvasta sanavalinnasta. Sanotaan mieluummin että en ollut se kaikkein rusoposkisin ja hymyilevin lapsi. :)
Vanhoja kuva-albumeita katsellessa ei todellakaan tunnu ihmeelliseltä, että kiinnostuin kosmetiikasta niin varhaisella iällä ja "meikatusta minästä" muodostui hyvin nuorena se "todellinen minä".
Toisaalta ikä on tehnyt minulle hyvää. :) Siis oikeasti. Harva ihminen sanoo näyttävänsä 30-vuotiaana paremmalta kuin 17-vuotiaana, mutta minä voin sanoa niin. Ehkäpä kokemus liittyy myös itsetuntoon. Joka tapauksessa, vasta 30 täytettyäni olen alkanut kokea että myös meikitön Sanni on "oikea Sanni".
Rakas ystäväni Mili <3
Olemme kuvassa 11-vuotiaita, ja menossa on ylimenokausi leikki-iästä teini-ikään. Ponitytöistä Nyykkärityttöihin.
Huoneessani oli vielä 12-vuotiaaksi saakka ponihylly, vaikka en enää poneilla leikkinytkään.
5-luokkalainen tekee läksyjä. Kirjoituspöydällä New Kids On The Block -juttujen lisäksi myös Baywatch-fanikuvia. :)
Voi New Kids...! <3 Kuinkas paljon fanikrääsää muilla Nyykkäri-faneilla on ollut? Paljastakaa NKOTB-menneisyytenne, ikäluokkani Karkkipäivä-lukijat...! :D
(Tämän kuvan naamakalpeus oli jo liikaa julkaistavaksi... :p)
*
Vielä loppuun päivän ilostusaihe: afrikkalainen tanssi! Kävin tänään siskoni kanssa monikulttuurikeskuksella kokeilemassa afrikkalaista tanssia ja tiedättekö, koin ehkä ensimmäistä kertaa todellista liikuntatilanteeseen liittyvää iloa! :) Se oli niin hyvän mielen tunti että ilo ja hymy jäi kareilemaan koko olemukseen loppupäiväksi. Afrikkalainen musiikki tempasi minut mukaansa ja sympaattisen opettajan energiasta ei voinut olla saamatta tartuntaa..! Niin kivaa! :)
Laitetaanpa vihdoin kuvia Dermablend-meikkisessiosta! :) Luulen, että tätä postausta on moni odottanut. "Virallinen" kampanjapostauspäiväni on vasta 31. maaliskuuta, mutta koska kuvamateriaalia on tarpeeksi kahteenkin postaukseen niin laitan ensimmäisen osan ulos jo nyt.
Olen siis mukana Indiedaysin ja Vichy Dermablendin kampanjassa, jossa sai haluamallaan tavalla toteuttaa meikin Dermablendin meikkipohjatuotteilla. Minä halusin toteuttaa meikin lukijoilleni, ja päädyin lopulta valitsemaan kuusi mallia hieman erityyppisillä ihotilanteilla. On aknea, punoitusta, syntymämerkkiä, näppyjä ja arpia.
Katsotaan miten Dermablend selvisi! :) Meikkipohjatuotteita on neljää erilaista, joiden peittoasteet menevät näin:
Fluid Corrective Foundation: kevyin, vähäisten ja keskivaikeiden ihovirheiden peittoon (itse pidän jo tätäkin tuotetta erittäin peittävänä). Aurinkosuojakerroin 35.
Corrective Compact Cream Foundation: keskivaikeista vaikeiden ihovirheiden peittoon (kiinteä ja hitusen kuivempi koostumus kuin fluidissa, sisältää myös talkkia). Aurinkosuojakerroin 30.
Total Body Corrective Foundation: vartalomeikkivoide keskivaikeista erittäin vaikeiden ihovirheiden peittoon (vedenkestävä). Aurinkosuojakerroin 15.
Corrective Stick: peiteväri pienten alueiden korjaukseen, kaikkein korkein peittävyys. Aurinkosuojakerroin 30.
Osassa 1 mukana Elina, Kirsi ja Heidi.
Kokeilin Elinalle toiselle puolelle kiinteää, toiselle puolelle nestemäistä meikkivoidetta vaaleimmassa sävyssä 15 Opal, tarkoituksena testata mahdollista sävyeroa. Rasiassa Compact-versio näyttää hitusen erisävyiseltä kuin Fluid, mutta kasvoilla eroa ei huomannut.
Elinan kasvoille riitti yksi kerros meikkivoidetta. Meikkipohja kiinnitettiin Dermablendin irtopuuterilla.
En laittanut malleille lainkaan aurinkopuuteria tai poskipunaa jotta meikkivoiteiden sävy iholla tulisi mahdollisimman selkeästi esille.
Kirsillä on oikealla puolella kasvoillaan voimakkaasti punoittava syntymämerkki. Vasemmalla puolella iho on hyvässä kunnossa ja iholla on näkyvissä vain aavistus couperosaa.
Aloitin Kirsin syntymämerkin peiton kiinteällä meikkivoiteella. Levitin meikkivoidetta 2-3 kerrosta sientä käyttäen. Levitin päälle seuraavaksi kaksi kerrosta Body Corrective -meikkivoidetta. Lopuksi lisäsin tarvittaviin kohtiin Corrective Stick -peiteainetta.
Toiselle puolelle kasvoja riitti yksi kerros Fluid Corrective -meikkivoidetta.
Syntymämerkki peittyi erittäin hyvin, mutta pinta jäi -odotetustikin - suhteellisen voimakkaasti meikatun näköiseksi. Tämäntyyppistä osittain kohollaan olevaa ihovirhettä on hyvin haasteellista saada peitettyä niin, ettei pinta näyttäisi meikatulta. Mitä tasaisempi pinta = sitä luonnollisempi tulos. Epätasaisuudet ihossa tuovat meikin aina selvemmin näkyviin.
Uskon, että tulos olisi ollut vieläkin parempi, mikäli syntymämerkin punaisuutta olisi ensin neutraloitu vihreällä peiteaineella (jollaista Dermablendin valikoimaan ei kuulu). Tällöin päälle olisi todennäköisesti tarvinnut levittää vähemmän meikkivoidekerroksia. Mikäli iholla on voimakkaita värivirheitä, suoritetaan niiden neutralointi aina ensimmäiseksi ennen varsinaisen meikkipohjan levitystä.
Heidin kasvot nähdessäni menin vähän hämilleni, sillä edessäni oli vallan upea iho, enkä nähnyt siinä käytännössä mitään peitettävää. Heidin kohdalla voidaan puhua ihosta, joka on kauneimmillaan ilman meikkiä, tai niin vähällä meikillä kuin mahdollista. Näin tasaista persikkaihoa tapaa yleensä vain lapsilla..! :)
Heidi haki Dermablend-malliksi toivoen saavansa apua silmien ympärillä sijaitsevien, onnettomuudesta aiheutuneiden arpien peittoon. Arvet erottuvat ihosta vain hienoisen epätasaisina kohtina. Yksi arvista alkaa auringonvalon vaikutuksesta Heidin mukaan punoittaa ja muuttuu maksaläiskän väriseksi, mutta tähän aikaan keväästä tätä värimuutosta ei ollut vielä havaittavissa.
Koska arvet eivät väriltään poikkea ympäröivän ihon sävystä hienoista vaaleutta lukuunottamatta, ei niitä käytännössä pysty meikkivoiteen keinoin juuri peittämään. Ja koska Heidillä on luonnostaan niin kaunis iho, ei peittävästä meikkipohjasta olisi hänelle etua muutenkaan. Luonnostaan tasaisen ja kuulaan ihon hehkua ei kannata sammuttaa meikillä - "vähemmän on enemmän" pätee todellakin tällaisissa tapauksissa! :)
Niinpä meikkasin Heidin ihoa vain paikallisesti; tasoitin nenän ja huultenympärysalueen punoitusta sekä silmien alusten varjoja Total Body Corrective -meikkivoiteella. (Miksi Total Body eikä kevyempi Fluid Corrective? Koska Fluidista tai Compactista ei löydy sopivaa sävyä Heidin lämpimälle oliivi-iholle.) Levitin meikkivoidetta myös arpien alueelle, mutta sillä ei käytännössä ollut vaikutusta. Arpien erottuvuus tulee siitä kun valo osuu niihin tietyssä kulmassa, ei värivirheestä. Kesällä UV-säteilyn tummentaessa arpia on peiteaineesta jo eri lailla hyötyä.
Muualle kasvoihin levitin primer-tuotetta (toisen merkin, Dermablendillä ei ole primeria) joka ikäänkuin näkymättömästi "viimeisteli" Heidin ihon. Kerron tästä tuotteesta omassa jutussaan, en yleensä ole kovin innostunut primereista mutta tuo kyseinen tuote on saanut minut aika lailla ihastumaan.
.
Kiitokset vielä Elinalle, Kirsille ja Heidille! Suuri kiitos myös ystävälleni Ninalle Kauneushuone Blinkistä joka tarjosi Blinkin tilat käyttöömme! :)
Kuun viimeinen päivä katsellaan sitten toiset kolme Dermablend-meikkausta, ja tällöin teillä on myös mahdollisuus osallistua tuotearvontaan.
Vichy Dermablend-tuotteita myydään valikoiduissa apteekeissa ja hinnat ovat noin 22-29 euroa. Tuotteet ovat hajusteettomia ja testattu herkälle iholle sopiviksi.
Lisätietoa Dermablendistä täällä.
Moikat junasta! Teen tässä blogihistoriaa suorittamalla elämäni ensimmäistä blogipostausta iPadilla :D En osaa liittää tähän kuvaakaan, h*mmetti. Hmm, tai voinhan etsiä WordPressin kuvapankista jonkun vanhan random-kuvan, kuvattomat postaukset on niin tylsiä.
Halusin vain purkaa spontaanin ilostukseni illan ohjelmasta, olin nimittäin muutaman muun bloggarin kanssa tutustumassa Lumenen laboratorioon Espoossa ja tämä oli yksi kiinnostavimpia tehdasvierailuja mihin olen päässyt osalliseksi. Lumene ei ole koskaan aikaisemmin kutsunut ketään bloggaajia tuotantotiloihinsa, eikä sinne juuri päästetä alan opiskelijoitakaan. Meitäkään ei päästetty kun yritettiin koulun kanssa järjestää sinne yritysvierailua. Paikkaa on jo alkanut verhota vähintään mystinen aura, kun ovet on pidetty niin tiiviisti kiinni :)
Siksi olinkin todella positiivisesti yllättynyt tämän illan tilaisuudesta, joka antoi Lumenesta kaikkea muuta kuin mystisen kuvan. Luonnollisestikin jokainen firma valitsee minkä verran ja mitä tuotannostaan ja raaka-aineistaan kertoo, ja tietyt asiat ovat totta kai liikesalaisuuksia, mutta erittäin avoimesti Lumenen kemisti ja tuotekehityspäällikkö Josefin Backman meille vastaili. Edes kysymykset tyyliin "Miksi kasviöljyt muodostavat inceissänne lopulta niin pienen osan vaikka imagonne on vahvasti pohjoisen marjoissa" eivät saaneet Backmanille jauhoja suuhun.
Opin taas paljon uutta ja sain vahvistuksia monille vanhoille ikuisuusaiheille (kuten onko sillä oikeasti käytännön merkitystä onko shampoon sulfaatti luonnollista vai synteettistä alkuperää - ja mitä itse asiassa tarkoittaa "allergiatestattu"). Älyttömän, älyttömän kiinnostavaa! Aivan mahtavaa että Lumene halusi tällaisen tilaisuuden järjestää. Vaikka olen monia alan ammatti-ihmisiä tavannut ja haastatellut niin kyllä se vain aina on erityisen antoisaa päästä jututtamaan ehtaa kemistiä. :)
Kerron vierailusta myöhemmin enemmän omassa postauksessaan kun saan lumenelaisilta kuvia labrakierrokseltamme. Tuotantotiloihin ei saanut viedä mukaan omaa kameraa.
Seuraava tehdasvisiitti on tiedossa toukokuussa - pääsen vierailemaan Saksaan Dr. Hauschkan Walan tehtaalle..! Olen jo nyt suunnittelemassa mitä kaikkia kiperiä kysymyksiä esitän, esimerkiksi alkoholin käytöstä tuotteissa ja sen perusteluista haluan todellakin kuulla. :) Saa nähdä miten avoimesti siellä kerrotaan tuotekehityksestä ja raaka-ainevalinnoista.
Vähänkö mahtavaa ja jännää päästä mukaan tällaisiin! :)