Ensimmäinen meikki Tukholman MAC-hankinnoilla.

Liikkuvalla luomella All That Glitters, sisänurkassa ja kulmaluulla Shroom (ei uusi hankinta), luomivaossa Sumptuous Olive ja ulkonurkassa Satin Taupe.

Hihkuin riemusta meikatessani. Ah, tätä tuttua MAC-laatua..! Frost- ja Veluxe Pearl -laatujen  koostumus on sellaista ihanan "semi-voidemaisen" tuntuista joka kerrostuu mielettömän hyvin. Sävyt erottuvat luomella toisistaan hyvin vaikka ovatkin neutraaleja.

Tätä laatua kun vertaa vaikka Make Up Storen useimpiin Microshadow-luomiväreihin niin ero on kuin päivällä ja yöllä. MUSin Microshadow-luomivärien laatu on kummastuttanut minua läpi koko kosmefriikin elämäni. Useat niistä ovat todella kuivia ja pigmentti tarttuu iholle huonosti. Kun yrität kerrostaa sävyä, lähtee aiempi kerros siveltimen mukana. Aaarghh!! MACin Lustre-laatu muistuttaa tätä koostumusta, ja siksi välttelenkin sitä MAC-ostoksilla (ja kysyttäessä keltä tahansa MAC-fanaatikolta vastaisivat useimmat heistä samoin.... ). Onneksi Lustret ovat MACin valikoimassa vähemmistössä.

Koostumusasiat ovat sellaisia, joita voisin pohtia maailman tappiin. Miksi joku firma haluaa valmistaa huonoja, kuivia ja pöllyäviä luomivärejä? Miksi MAC valmistaa Lustrea kun se pystyy myös Frostin, Satinin ja Veluxe Pearl'in kaltaiseen laatuun? Ja miksi Make Up Store on valmistaa Microshadow-laatua kun heillä on myös huomattavasti parempi Cybershadow-laatu..? Ei voi kuin ihmetellä.

Tässä swatcheja halukkaille. :) Eivät näytä yhtään tylsiltä vaikka neutraaleja ovatkin.

.

Kasvoilla Flow Kosmetiikan mineraalimeikkipohja ja Zuiin Mango-poskipuna ja huulilla MACin Patentpolish Lip Pencil sävyssä Innocent (saatu blogin kautta).

Unohdin kuvata tuon Patentpolish -huulikiillon, joten tässä vähän huonolaatuinen kuva lehdistötiedotteesta (sävy Innocent ylimpänä):

Nythän näitä jumbokynä-huulikiiltoja alkaa olla kaikilla merkeillä Cliniquen Chubby Sticksien saavuttaman jättimenestyksen vanavedessä. (Toki kynän muotoon pakattuja huulikiiltoja on ollut olemassa jo ennen Chubby Sticksejäkin, mutta samat "keksinnöt" ilmestyvät markkinoille aina aika ajoin uudestaan, ja Cliniquen Chubby Sticks -formulointi oli niin onnistunut että tämä huulikiiltomuoto nousi uuteen suurkukoistukseen.)

En ole monia stick-huulikiiltoja itse kokeillut, joten en osaa MACin omia verrata muihin, mutta minun huulillani tämä tuntui oikein miellyttävän huulirasvamaiselta. Innocent on toimiva nudebeige sävy, ja jälki on minun huulillani kauniin tasainen. Temptalian Christine ei näyttänyt olevan vakuuttunut näiden laadusta.

Oletteko te ihastuneet "pullukkakynä-huulikiiltoihin"?

Taas on tullut se aika vuodesta,  kun kolmen vuoden takainen juttuni auringosta ja ruskettumisesta asiantuntijahaastatteluineen on ajankohtainen. Koska samaa juttua on turha kirjoittaa joka vuosi uudestaan, ja mukaan tulee aina uusia lukijoita, linkkaan alkuperäiseen artikkeliin kesäkuulta 2011.

Se on mielestäni sen verran hyödyllinen että sietää tulla nostetuksi joka kesä :)

Haastattelin artikkeliin ihotautilääkäri Matti Hannukselaa ja ihotautilääkäri Tapio Rantasta sekä kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousaa. Juttu käsittelee mm. suojakertoimiin liittyviä "myyttejä", aurinkoihotyyppejä ja sitä, mitä iholle itse asiassa tapahtuu ruskettuessa. Voiko auringossa ylipäänsä olla turvallisesti? Ja mitä eroa on suojakertoimellisella päivävoiteella ja aurinkovoiteella?

Lue niin tiedät :)

Juttuun pääset tästä.

* * Varoitus: postauksessa on kuva kastemadosta. Ei saa valittaa jos lounas ei maistu ;) * *

Minulta kysyttiin aiemmin kokemuksia kuvissa vilahtaneesta Laveran itseruskettajasta, ja vastasin, että en ole ollut kovin kiinnostunut testaamaan ko. tuotetta. En ole itseruskettajien suurkuluttaja eivätkä uutuudet jaksa minua hurjasti innostaa. Käytän tyytyväisenä hyväksi havaitsemiani lemppareita ja olen rehellisesti sanottuna laiska testaamaan uusia.

Eilen illalla sain kuitenkin ex tempore -päähänpiston kokeilla Laveralta saamiani itseruskettajia. Otin ne mukaan huutajaisia varten ja ajattelin, että voihan nuo nyt kerran testata ennen kuin menevät teille. :)

Olen aiemmin testannut yhden luonnonkosmetiikaksi lähes laskettavan itseruskettajan, Vita Liberatan Moussen. Arvostelu täällä.

Laveralla on kaksi itseruskettajaa, yksi vartalolle ja toinen kasvoille. Tuotteilla on NaTrue-sertifikaatti. Kummassakin on ruskettavina ainesosina DHA:ta sekä sävyä parantavaa ja kellertävyyttä vähentävää erytruloosia.

Olipahan taas naapureilla hauskaa kun konttailin pihalla kuvaamassa purkkeja... Ainakin siinä vaiheessa, kun pihalla konttaava nainen päästi kesken kaiken hirveän kiljaisun ja sätki sandaalin jalastaan kuin jonkun epilepsiakohtauksen vallassa. Kesken kuvanoton nimittäin tunsin yhtäkkiä, kuinka jotain limaista kiemursi varpaani ympärille.

Mato.

Eihän tuossa nyt mitään kamalaa, mutta jotenkin naisen (ainakin minun) on vaikea estää klassista kiljaisu-ja-sätkintä -reaktiota tuntiessaan jotain mahdollisesti hämähäkiksi, madoksi tai muuksi ällöksi luokiteltavaa ihollaan.

Madoista takaisin itseruskettajiin.... :) Testasin kummatkin itseruskettajat sääreen.

Kasvo-itseruskettajassa on minun makuuni todella miellyttävä - jotenkin dr.hauschkamainen - tuoksu. DHA:n ominaistuoksu ei erotu levitysvaiheessa lainkaan.

Voide on aika täyteläistä eikä se meinannut itse asiassa imeytyä kunnolla kun levitin sitä. Olin tosin esikosteuttanut ihon kosteusvoiteella, mutta ilmeisesti ainakin tämä kasvoitseruskettaja on itsessäänkin niin rasvaista ja kosteuttavaa että esikosteutustoimenpiteen olisi voinut jättää väliin.

Jouduin hieromaan voidetta sääreen aikamoisen tovin ennenkuin valkoisena pyörivä pinta imeytyi. Ehkäpä saatoin annostella voidetta vähän liikaakin..? Toistin levityskokeen vielä tänään kämmenselkään ja kyllä voide tuntui siinäkin hyvin runsaalta.

Pinta jäi aika tahmeaksi.

Vartaloitseruskettajassa on hieman erilainen tuoksu kuin kasvoille tarkoitetussa, ja tuoksu on voimakkaampi. Tässäkään voiteessa ei kuitenkaan tuoksahda DHA vielä levitysvaiheessa. Oikein miellyttävän tuntuinen ja tuoksuinen voide. Minusta koostumus tuntui kasvovoidetta notkeammalta ja hitusen ohuemmalta. Imeytyi nopeammin kuin kasvo-versio, mutta iho jäi tahmeaksi.

Koska iho oli edelleen tahmea nukkumaan mennessä (suoritin voitelun illalla), nukuin lököhousut jalassa välttääkseni mahdollisen lakanoiden värjääntymisen.

Aamulla heräsin mielettömän voimakkaaseen DHA:n tuoksuun. Tai hajuun. Miksi sitä nyt itse kukin haluaa kutsua. Urgh. Tämä on tietysti tuttu ilmiö kaikille "itsareiden" käyttäjille, sillä DHA:n tuoksu tulee aina väkisin esiin sen alkaessa vaikuttaa iholla. Tuoksun voimakkuus vaihtelee tuoteformuloinnin mukaan. Nyt se oli aivan erityisen vahva. Ei muuta kuin nopeasti suihkuun.

Tulos: joo-o, säärissä on havaittavissa tasainen, mieto päivetys. Kutsuisin tulosta vastaavaksi, kuin "asteittain ruskettavat" itseruskettajat tekevät.  Tai sitten esikosteutuskäsittelyni laimensi tulosta. Sekin on mahdollista. Itse kuitenkin pidän enemmän miedosta tuloksesta jota voi sitten itse säädellä lisäkäsittelyillä. Aina on helpompi lisätä päivetystä kuin saada pois kerralla tullut vahva väri.

Eli sanoisin, että ihan kelpo itseruskettajia nämä laveralaiset. Synteettisten versioiden koostumukset ovat toki ehkä hieman pidemmälle hiottuja ja nopeammin kuivuvia/imeytyviä (tosin kaikissa ei ole erytruloosia, ja erytruloosi on aina hyvä juttu!), mutta luonnonkosmetiikan käyttäjälle nämä ovat oiva valinta.