Tänään luupin alla kolme erilaista CC-voidetta; kaksi korkeasuojakertoimellista "normikosmetiikan" edustajaa ja yksi matalasuojakertoimellinen luonnonkosmetiikan edustaja.

Saanko esitellä; MAC Prep + Prime CC Colour Correcting -voide SK 30, Lavera Colour Correction -voide  SK 6 ja Lancôme City Miracle CC Cream SK 50.

Olen saanut voiteet blogin kautta.

Mitäs tämä CC nyt sitten meinasikaan? Colour Correct = värin korjaus, mikä tarkoittaa sitä, että CC-voiteen olennaisin ero BB-voiteeseen verrattuna on väripigmenteissä. CC-voiteeseen on valittu erityisesti ihon eri värivirheitä taittavia pigmenttejä.

Näkyykö tämä sitten oikeasti käytännössä? Se on jo toinen asia. ;) Tai sanotaanko näin, että en ole testannut CC-voiteita henkilöillä, joiden iholla on selkeitä värivirheitä (punoitusta, kellertävyyttä, sinertävyyttä, harmautta), joten en voi ottaa asiaan kunnolla kantaa. Mutta omalla, suhteellisen värivirheettömällä ihollani, en ole havainnut CC-voiteen peitto/neutralointikyvyssä eroa BB-voiteeseen.

Kuulisinkin mielelläni kokemuksianne, jos joku on huomannut CC-voiteissa olennaisen eron BB-voiteeseen verrattuna. Onko esimerkiksi joku punoittavan ihon omistaja saanut ihonsa tasaisemmaksi CC:llä kuin BB:lllä?

Testivoiteeni eroavat paitsi sävynsä, myös koostumuksensa ja ominaisuuksiensa puolesta.

MACin Prep + Prime -linjan voide on tarkoitettu primerin tavoin kosteusvoiteen päällä ja meikkivoiteen alla käytettäväksi (tai yksinään jos iho on rasvoittuva ja hakee vain kevyttä peittoa), Laveran tarjokas korvaa sekä kosteusvoiteen että meikkivoiteen ja Lancômen City Miracle "tekee kaiken"; tasoittaa, peittää, suojaa UV-säteilyltä ja kosteuttaa.

MAC Prep + Prime CC Colour Correcting SPF 30. 30,50€ / 30 ml.

MACin CC-voiteita on neljässä sävyssä, minä sain sävyn Adjust joka on neutraali ihon sävy. Kolme muuta sävyä ovat vahvemmin neutraloivia (Illuminate on laventelinen, Recharge oranssi ja Neutralize keltainen). Käytännössä Adjust on viileä, roosaan taittava ja aika vaalea sävy (ainakin minun jo päivetystä saaneilla kasvoilla).

Voide tuntuu juuri siltä mitä se onkin - ohuelta primerilta. Koostumus ei kuitenkaan ole silikonisen liukas vaan meikkivoidemainen. MACiltä saamieni tietojen mukaan se hillitsee hyvin ihon kiiltelyä ja sopii rasvoittuvalle iholle yksinään käytettäväksi. Normaalille iholle alle kannattaa laittaa alle kosteusvoide, kuivaihoiselle suositellaan mieluummin MACin Prep + Prime BB-voidetta joka on kosteuttavampi.

Pigmenttiä Adjust-sävyssä on aika hillitysti eikä MACin CC minun silmiini mitenkään huomattavasti tasoita ihon sävyä.

Kenelle? Suojakertoimellista primeria hakevalle, kevyttä, suojakertoimellista kesämeikkipohjaa etsivälle.

LAVERA Colour Correction 8-in-1 Cream. 22,95€ / 30 ml.

En kuulu näiden "niin-ja-niin-monta-in-1" -mainoslauseiden ystäviin, sillä se on mielestäni turhaa usein itsestäänselvien ominaisuuksien omiksi eduikseen listaamista. Kaikkien kosteusvoiteiden voi esimerkiksi sanoa kosteuttavan, häivyttävän juonteita, kirkastavan ja suojaavan ihoa, ne ovat siis jo voiteen perusfunktioita. :) (Pahoitteluni taas tästä pedanttisuudesta, mä nyt olen tällainen... :p)

Laveran CC haluaa kertoa meille että se tekee kahdeksaa asiaa:

1 Kosteuttaa 24 tuntia

2 Kirkastaa ihoa

3 Peittää ihon virheitä

4 Vähentää pigmenttiäiskien vaikutelmaa (huomatkaa sanavalinta; kosmetiikkamerkit käyttävät huolella ilmaisua 'appearance of', jolloin he eivät väitä vähentävänsä itse konkreettista ihovirhettä vaan vain sen vaikutelmaa)

5 Silottaa pieniä juonteita ja ryppyjä

6 Kiinteyttää ja täyteläistää ihoa

7 Suojaa vapailta radikaaleilta

8 Suojaa UV-säteiltä (suojakerroin 6)

Alun jälkeen odottaisitte minun ehkä jatkavan vähemmän mairittelevaan sävyyn, mutta Laveran CC on testikolmikosta suosikkini. Markkinointitekstit ovat minun kannaltani turhia pränttejä, minut vakuuttaa koostumuksella ja ihofiiliksellä. :)

Sävy on erinomainen, neutraali/lämmin beige. Sopii minulle täydellisesti. Ihanan tuoksuinen. Todella miellyttävä, notkea, kermainen ja hyvin levittyvä koostumus. Tuntuu mielestäni paremmalta kuin Laveran BB, myös sävy on BB:tä parempi. (Laveralla BB/CC-sävyjä on vain yksi.) Te joille Laveran BB on liian tumma, kokeilkaas CC:tä joka on vaaleampi. Jälki läpikuultavaa, tasoittaa ihon sävyä mutta ei peitä. Ei kuivu täysin mattaiseksi mutta ei jää kiiltäväksikään. Todella positiivinen yllätys!

Kenelle? Luonnonkosmetiikan käyttäjälle joka etsii hyvää sävyttävää kosteusvoidetta.

LANCÔME City Miracle CC Cream SPF 50. 39€ / 30 ml.

Lancômen CC-voide lupaa paljon, ja lunastaakin lupauksensa. Tuotteesta kerrotaan, että se "tasoittaa ihon sävyä kuin meikkivoide, kaunistaa kuin valovoide, kosteuttaa kuin kosteusvoide, suojaa UV-säteilyltä kuin aurinkovoide, vähentää kiiltelyä kuin puuteri". Se myös lupaa suojata ihoa erityisen tehokkaasti saasteilta.

City Miracle onkin testikolmikosta eniten meikkivoiteen kaltainen, eli peittää selvästi enemmän. Harmillisesti saamani testisävy 02 ei sovi minulle yhtään (se on oranssihtava ja liian tumma), joten en voinut testata tuotetta parhaalla mahdollisella tavalla. Oikealla sävyllä tulos olisi ollut vielä paremmin arvioitavissa, mutta koin koostumuksen kuitenkin peittävän kahta muuta testi-CC:tä tehokkaammin. Sävyjä on saatavilla kolme, kahta muuta en ole nähnyt joten en osaa sanoa niiden tummuuasteesta tai taittosävystä.

Voide on (epäilemättä korkean suojakertoimensa ansiosta) nahkean tuntuinen ja nappaa heti ihoon kiinni. Tasoittaa ihon pintaa tehokkaasti ja blurraa huokosia. Iho jää himmeäksi mutta silti kauniin kuultavaksi. Pinta tuntuu kuivemmalta kuin Lavera, mutta jää "joustavaksi" ja kostean näköiseksi koko päiväksi. Laatu tuntuu ja näkyy koostumuksessa. Raikkaan, miellyttävän tuoksuinen.

Kenelle? Korkean suojakertoimen sävyttävää päivävoidetta / kevyttä meikkipohjaa hakevalle "cityihmiselle", joka haluaa selvitä yhdellä tuotteella.

Tein ihan sattumalta mielenkiintoisen havainnon swatchatessani CC-voiteita iholle. En pyyhkinyt swatcheja heti pois kun jäin säätämään jotain koneelle, ja kohta huomasin, kuinka Laveran ja MACin voiteet alkoivat kuivua ja halkeilla Lancômen pysyessä tasaisena ja kostean näköisenä.

Annoin swatchien olla ihollani tunnin ja Lancômen CC:n pinta oli edelleen muuttumaton. Toistin testin vielä seuraavana päivänä varmistuakseni asiasta, ja levitin voiteita tällä kertaa laajemmalle alueelle. Sama tulos.

Kasvoille levitettynä pinta on tietysti huomattavasti ohuempi, eivätkä MAC ja Lavera osoita samanlaisia halkeilun merkkejä normaalikäytössä kasvoilla. Oli kuitenkin mielenkiintoista tehdä havainto paksumman pinnan käytöksestä, ja kertoohan se jotain Lancômen voiteen teknologiasta. Jotain siinä on selvästi "rakennettu" eri tavalla, tietyt komponentit eivät haihdu samalla lailla kuin MACin ja Laveran voiteissa.

Onko joukossanne CC-voiteiden faneja?

CC vai BB? Kumpi parempi? Vai ihan samanlaisia? ;)

Sain äijän mukana saarelle Lushin tilaukseni joka ei ollut ehtinyt saapua kotiin ennen kuin lähdin "kesälaitumille".

Saadessani paketin hyppysiini tunsin Sen.

Niin tunnusomainen.

"Tuo paketti pikkuisen tuoksahtaa", mies totesi. Niinpä.

Täällä haisee Lush.

Lushin liikkeissä käyneet tietävät, että siellä Tuoksuu. Tai Haisee, kummin asian nyt kokee. Tuoksu on niin voimakas, että joka kerta myymälässä vieraillessani mietin, miten siellä pysyyy kukaan olemaan töissä. Kai hajuun sitten adaptoituu..? Mutta entä Lush-henkilökunnan kotiväki...? Hajuhan tunkeutuu jokaiseen kankaan kuituun, hiuksiin ja varmaan ihoonkin ja kuvittelisin sen seuraavan kotiin saakka. (Jos tätä lukee joku Lush-henkilökunnan omainen, valaiskaa asiaa :))

Itsehän siis todellakin pidän tuoksuvasta kosmetiikasta. Mutta Lushin tuoksu on ihan omissa sfääreissään. En pystyisi oleskelemaan liikkeessä kovin pitkään. Mitähän hajusteallergikolle tapahtuisi Lushilla...? Ei, he eivät menisi sisään. Haju varoittaa itsestään jo kymmeniä metrejä liikkeen ulkopuolella.

(Paketistani muuten löytyi hyvänkin tuoksuisia tuotteita - jotka eivät hyökkää päälle ja tainnuta erikseen käytettynä. :))

Pääsyyllinen pakettini "lemuun" on tässä. Tuleva Kreikan matkakumppanini, palashampoo Godiva. Sen tuoksu on todellakin aivan pökerryttävä. Joudun tunnustamaan, että en voi säilyttää tätä kylpyhuoneessa vaan yritän saada hajua laimenemaan pitämällä saippuaa ainakin nyt aluksi ulkona parvekkeella.

Anteeksi, mutta miten te Lush-saippuoiden ystävät selviätte tästä..? :D Yritän hahmottaa edessäni (ja haistaa...) Virven kylppäriä jokusen vuoden takaa neitokaisen upottua eeppiseen Lush-huumaan, video Virvestä fiilistelemässä, hypistelemässä ja nuuskuttelemassa kymmenien (!) Lush-saippuoidensa seurakuntaa on etsautunut ikuisesti aivokuorelleni. ^_^

It's Raining Men -suihkugeeli (joka Fairly Traded Honey -lempparishampooni tavoin pohjautuu hunajaan ja jota aion Vepen suosituksesta käyttää shampoona) on imelän mutta aika herkullisen ja jopa potentiaalisesti koukuttavan tuoksuinen. Ehdottomasti parempi kuin FTH:n tuoksu. American Cream -hoitis on vaniljainen naminami josta siitäkin tykkään kovasti, vaikka en tiedä voisiko tätä montaa pulloa käyttää. Tuoksuun saattaisi alkaa jossain vaiheessa turtua. Daddy-O'ta en ole vielä käytännössä testannut, mutta pullon suulta se tuoksuu erikoiselle, ehkä vähän itämaiselle ja, noh, tietysti hyvin voimakkaalle.

Tigit jäävät melkein kakkoseksi tuoksukilpailussa näiden pullosten kanssa...! :D

Kerron tuotteista lisää käyttökokemuksia kun olen ehtinyt käyttää niitä pidempään. Ekan pesukerran perusteella It's Raining Men ei päihitä superloistavaa Fairly Traded Honey'ta, ja on selvästi vähemmän hoitava (mutta tätä toki saattaa suihkugeeliltä odottaakin ;))

Tapasin toukokuussa ehkä elämäni houkuttavimman näköisen voileipäkakun. Ja nyt puhuu henkilö, joka ei edes pidä voileipäkakusta. Siitä perinteisestä, kylmästä voileipäkakusta.

Ystävälläni Lenitalla on luotto"smörgåstårta"-resepti, josta valmistuu niin herkullinen mättö että se antaa aiheen kutsua kavereita kokoon pelkästään voileipäkakun merkeissä. Toukokuussa sain kutsun Lenitan mökille "och äta smörgåstårta". Vastasin, että tulen tietysti mielelläni, vaikka en leipää syökään.

Perillä odotti tämä näky. Lämmin, juuri uunista tullut voileipäkakku.

Kuolahan siinä lähti valumaan. Muiden haukatessa meheviä täytettä valuvia kakkuviipaleitaan ja pyyhkiessä tyytyväisinä suupieliään haarukoin itse suuhuni eväsboksista tonnikalasalaattia ja loin kakkuun merkitseviä katseita. "Me tapaamme vielä. Minä teen sinusta vhh-version, minä niin teen sinusta vhh-version.

Ja niin minä tein. Juhannuspöydän yllätysmomentiksi kaikkien perinteisten grilliherkkujen keskelle nousi Sannin Megamehevä Vhh-Voileipäkakku.

Se oli hitti.

(Paitsi Mr. Karkkipäivän mielestä joka ei pidä sienistä. "Ykköskerros hyvä, kakkoskerros liian sieninen." No, sun menetys! :))

Kakku tehdään alkuperäisen ohjeen  mukaan maalaisleipään, joka neuvotaan pilkkomaan kuuteen viipaleeseen. Kaksi viipaletta = yksi kerros.

Alkuperäisessä ohjeessa 2-kerroksen täytteeseen tulee sienten seuraksi 140 g pekonia (tällöin sienten määrä 250 g). Minä jätin sen pois kun en syö lihaa.

Täyte 1: keitä munat koviksi, anna jäähtyä, viipaloi ja sekoita jogurtin ja majoneesin kanssa. Pilko pinaatti ja lisää seokseen. Mausta suolalla ja pippurilla. Levitä täyte ensimmäiseen kerrokseen.

Täyte 2: (Paahda pekonikuutiot.) Viipaloi sienet ja paista voissa. Viipaloi purjo ja lisää sienten joukkoon. Lisää päälle (vehnä)jauho (minä käytin Pofiberiä) ja sekoita. Lisää ruokakerma ja tuorejuusto. (Minä käytin maustamatonta tuorejuustoa jonka maustoin itse kahdella murskatulla valkosipulinkynnellä ja mustapippurilla.) Anna kiehua hiljalleen ja sekoita välillä. Lisää lopuksi (pekoni ja) mausteet. Levitä täyte toiseen kerrokseen.

Päällys: levitä kakun "kannen" päälle voita ja kerros ketsuppia. Nosta kansi kakun päälle. Laita päälle juustoraastetta ja kirsikkatomaatteja. Paista uunin alaosassa 200 asteessa kunnes juusto ruskistuu. Koristele valmis kakku tuoreilla pinaatinlehdillä.

Käytin kakkupohjana Adam'sin jauhoista leivottua loistavaa vhh-siemenleipää, jossa on ihan naurettavan vähän hiilihydraatteja - 100 grammassa vain 1,9 grammaa. Adam's-leipäjauhoja voi ostaa mm. Hyvinvoinnin Tavaratalosta ja YesDelistä. Adam's-leipä esitelty aiemmin täällä.

Kerrokset kasaan.

Arvatkaa mitä tapahtui viimeisen kuvan oton jälkeen.

Laitoin päälle juustoraasteen ja kirsikkatomaatit. Nostin kakkua.

Se putosi lattialle nurinpäin.

* * * ! ! ! % € @ § ≈ & #  ! ! ! * * *

Siksi kakusta ei enää ole kuvaa ennen uuniin menoa juustoraasteen ja tomaattien kanssa.

Olen kömpelö ja minulta putoaa käsistä tavaroita, ruokia ja meikkejä tuon tuostakin. Nyt minulla olisi tahtotila syyttää kakun putoamisesta mansikoiden seurana iltapäivällä nautittua juomaa.

;)

No. Kokosin itseni ja kakun, ja seuralaiseni vakuuttelivat että kakku näyttäisi varmasti ihan hyvältä tultuaan uunista kuorrutteineen.

Niin se näyttikin. Vaikka reunat olivat rähjäiset. :)

Sehän ei kuitenkaan vaikuta makuun! ^_^

Kakku nautittiin terassilla koirat jaloissa päivää paistatellen.

Ja tänään loppu kakku pakattiin rasioihin ja pakastettiin.

Yksi ensi viikon työpaikkalounas hoidettu. :)

Kuka tykkää voileipäkakusta? Kylmä vai lämmin? Itse en ole koskaan aiemmin maistanut - tai edes nähnyt, ennen Lenitan "voileipäkakkubileitä" - lämmintä voileipäkakkua. Kylmä ei maistu mutta tämä oli ihan eri planeetalta. Mums!