Eilinen oli viimeinen päiväni Skiathoksella.

Tältä se näytti.

(Aamu alkoi kynsikuvien otolla ja jumpalla kello 7.35, minkä jälkeen hain kahvin ja kirjoittelin Nail Repair -postauksen ja söin aamiaisen - joka koostui kefalotiri-juustosta, tomaatista, porkkanasta ja kreikkalaisesta jogurtista. :))

Puolen päivän aikaan olin saanut pakattua rantakassini ja lähdin kaupungille. Kävin sataman matkatoimistossa tarkistamassa seuraavan päivän laiva-aikataulut ja ostin lipun keskiviikkona kello 12.05 lähtevään laivaan Skopelokselle.

Tein pienen kävelyn Bourtzin kautta ja hain yhdestä rantakadun lukuisista tavernoista take-away-horiatikin (eli sen klassisen kreikkalaisen salaatin fetajuustolla), jonka söisin myöhemmin rannalla yhdessä laukkuun pakatun säilyketonnikalan kanssa.

Nousin yhden maissa Skiathoksen ainoan bussilinjan bussiin, joka kulkee Skiathos Townin ja Koukounariesin rannan väliä. Välimatka on yhtä suurta hotellialuetta ja toinen toistaan kauniimpia rantoja.

Päätin Koukounariesin rannan sijaan mennä tällä kertaa viereiselle, niemekkeen takana sijaitsevalle Banana Beachille. (Nää nimet on aina niin korneja... ^_^) Vaikka rannat ovat lähekkäin, on hiekka Bananalla ihan erilaista - ruskeaa ja vähemmän kimaltavaa. Ei mica-galorea täällä! :)

Rannalla oli yllättävän hiljaista ja rauhallista. Sesonki Skiathoksella on päättymässä, ja paikallisten mukaan parin viikon kuluttua on ihan kuollutta. Viivyin rannalla kuuteen saakka ja otin sitten bussin takaisin kaupunkiin.

Koukounariesin ranta, jolla olin maanantaina, on muuten kerrassaan upea. En ihmettele Skiathoksen mainetta rantaparatiisina. Vaikka en itse ole erityinen "biitsimonsteri" eikä uima-rannoilla ole minulle niin suurta merkitystä reissuillani, niin toki tulee huomioitua kuinka suuria eroja rannoilla on. 'Hieno ranta' ei tarkoita pelkästään leveää, hienohiekkaista rantakaistaletta vaan laatuun vaikuttaa myös rannan pohja ja veden puhtaus, väri ja kirkkaus. Koukounariesin ranta on ensiluokkainen - kirkas, turkoosin sävyinen vesi ja täysin puhdas, vaaleahiekkainen pohja.

Suihkun, vaatteiden vaihdon ja blogikommentteihin vastaamisen jälkeen suuntasin Skiathos Townin parhaalle näköalapaikalle, kellotornin juureen katsomaan auringonlaskua.

Kaunista. Päätin suunnata viimeisen Skiathos-iltani kunniaksi drinkeille - ensimmäisille laatuaan tällä matkalla. (Jos nyt ei sunnuntai-illan ouzo-ryyppyä lasketa..! :D)

Yksin matkustaminen on kivaa, mutta sanotaanko näin, että yksin vietetty Happy Hour baarissa ei ole hilpeintä mahdollisinta ajanvietettä. Drinkkiseurana minulla oli Kreikan saariopas (kirja, ei ihminen...) ja muistikirjani johon piirustelin mahdollisia reittivaihtoehtoja Sporadeilta eteenpäin.

Nautittuani kaksi rommikolaa (laitti-kolalla tietysti) lähdin illalliselle.

Ennen kuvan simpukkavadillista olin jo tuhonnut annoksen halloumilla täytettyjä paprikoita sekä munakoiso-saganakin, eli tomaattikastikkeen ja kahden eri juuston kanssa uunissa kypsennettyä munakoisoa.

Illallisen lasku? Kolme ruokalajia, lasi viiniä ja vesipullo: 18 euroa. Ei tarvitse miettiä miksi täällä on niin hurja houkutus syödä - ja paljon. ;)

Olin kämpillä yhdentoista maissa, vaihdoin muutaman sanan miehen kanssa chatissa (me ei edelleenkään olla niin moderneja että käytettäisiin skypeä) ja varasin Skopeloksen majoituksen kahdelle ensimmäiselle yölle.

Kalinichta eli hyvää yötä kello 01.45 tienoilla. :)

* * *

Juuri nyt istun juuri tässä mistä kuva on otettu. Söin äsken aamiaisen, kirjoittelin tämän postauksen ja join aamun toisen kupin kahvia. Ensimmäinen oli haettu lähileipomosta jo kahdeksalta.

Laivani saapuu 20 minuutin päästä. Matka Skopelokselle kestää 30 minuuttia.

Hei sitten, Skiathos! Oli hauska tutustua. :)

Olen nyt käyttänyt Trind Nail Repair -kynnenkovettajaa tasan kolme viikkoa.

Sanoisin, että vaikutus on ehdottomasti havaittavissa.

Kynteni kasvavat todella hitaasti, ja kasvuunhan aine ei luonnollisestikaan vaikuta. Pituutta kynsiin ei siis ole hurjasti ehtinyt kertyä kolmen viikon takaisesta tilanteesta, mutta kynsien koostumus on täysin muuttunut.

Trindin Nail Repair'han toimii siten, että sen sisältämä formaldehydi ikäänkuin sulattaa yhteen kynnen eri kerrokset, jolloin ne eivät enää lohkeile. Formaldehydi muodostaa kynnen keratiinissa uusia kaksoissidoksia, minkä seurauksena kynnet kovettuvat.

Kyse on vahvasta ja helposti ärsyttävästä aineesta (ja myös herkästi allergisoivasta, käyttö oman harkinnan mukaan), ja lakkaa laittaessa on varottava ettei sitä osu kynsinauhoihin. Minä en ole saanut kolmen viikon aikana mitään reaktioita Nail Repairista.

Aloitettuani Trind-kuurin, ei yksikään kynteni ole lohjennut. Kuten kollegani Sara, jonka kynsimenestyksen inspiroimana päätin Trind Nail Repairia kokeilla, minäkin olen huomannut kynsien värin jotenkin vaalenneen, kynsistä on tullut ikään kuin kirkkaammat.

Ja siis... en tajua miten tämä voisi olla mahdollista... mutta jotkut liuskoittuneet/vaurioituneet kohdat, joita minulla oli kynsissä kuurin aloittaessani, ovat mystisesti.... kadonneet. Alla olevista kuvista näkyy (joten kuten) mitä tarkoitan.

Oikean käden kynnet 19. elokuuta. Keskisormen kynsi on liuskoittunut ja nimettömän kynnen kärjestä on lohjennut pala päällimmäistä kerrosta.

Tilanne nyt. En ole leikannut keskisormen kynttä, vähän vain viilannut reunoista. Liuskat ovat kadonneet. Nimettömässä oleva repeämä on sekin jotenkin... hälvennyt...

En käsitä miten tämä ilmiö voisi mitenkään olla mahdollinen, eihän formaldehydi niitä jo olemassa olevia liuskottumia ja muita pinnan vaurioita voi kadottaa.

Jos joku keksii selityksen niin I'm all ears. :)

Kauniithan nämä ei ole (default! ^_^), mutta terveen näköiset. Todellakin ihan eri näköiset kuin kolme viikkoa sitten.

Heh - tämä ei liity kynsiin mitenkään, mutta olin eilen Koukounariesin rannalla, jossa hiekka kimalteli aivan mielettömästi. Kun hiekkaa hieroi käsiin ne kimalsivat kuin glitterpölyn jäljiltä. Sehän on micaa...! :) Meikeistä ja voiteista tuttu kiillemineraali. :) Rantahiekan mica-partikkelit olivat tosi isoja, juuri sellaisia glittereitä joita inhoan luomiväreissä kun ne varisevat ja lopputulema on aina se että itse luomilla kimalletta ei ole lainkaan, mutta muualla kasvoissa kyllä. Kosmetiikan tarpeisiin micaa jauhetaan eri kokoiseksi, ja esimerkiksi mineraalimeikeissä mica-hiukkaset ovat yleensä todella hienojakoista "pölyä".

Kuvaan tuota rantahiekan mican kimallusta ei oikein saanut tallentumaan... Livenä iho oli todella makean näköinen, en ole ikinä ennen sattunut näin "micaiselle" rannalle..! ^_^

Pahoitteluni taas kynsikuvistani pahoinvoiville ihmisille, mutta halusin vielä liittää kuvan oikean käden peukalostani. Sen kärjessä oleva lohkeama on "pysähtynyt" - Nail Repairin myötä se ei enää edennyt. Minulla on kummankin peukalon päässä tällaiset isot lohkeamat, ja niistä on erityisesti pystynyt näkemään tuon formaldehydin "liimaavan" vaikutuksen.

Mun peukalon kynnet on muutenkin tosi kovat ja vahvat, nyt ne on niin kovat että (yökötys-varoitus...!) olen veitsen puutteessa kuorinut niillä porkkanoita...! :D (Tottakai pesin porkkanat sen jälkeen huolellisesti...!!)

Tällä hetkellä jatkan Trindin käyttöä niin, että lisään sitä 3-4 päivän välein. Ensimmäiset kaksi viikkoa lakkakerros on uusittava päivittäin jotta formaldehydi pääsee kunnolla pureutumaan kynteen. Trind suosittelee pitämään näiden kahden intensiivihoitoviikon jälkeen viikon mittaisen tauon jolloin tuotetta ei käytetä ollenkaan. Sen jälkeen lakkaa voi käyttää aluslakan tavoin.

Koska formaldehydipitoiset tuotteet kuivattavat kynsiä todella paljon, on kuurin aikana muistettava myös kynnen kosteutus. Öljyäminen on siis ehdottoman tärkeää. Jos laiminlyö kosteutuksen, kynnestä tulee pian niin kuiva että se napsahtaa helposti poikki kuin kuiva oksa.

Otin mukaan reissuun Biodellylta saamani Benecosin kynsiöljykynän. Tai luulin sitä öljyksi, mutta aine on itse asiassa koostumukseltaan enemmänkin rasvamaista, kuin kynsisalvaa. Vähän niinkuin Badgerin Cuticle Balm.

Ainesosat ovat jojoba-, kookos- ja manteliöljy, sheavoi, kamomilla ja e-vitamiini. Koostumuksen puolesta arvelisin, että sheavoita on tässä eniten, mutta ainesosat on mainittu kynässä tuossa järjestyksessä.

* * *

Laitan seuraavaa raporttia sitten, kun kynnet ovat saavuttaneet pituutta. :) Toivotaan että saavuttavat. ^_^

Nyt mä ihan vyörytän teille näitä matkailuvinkkejä. :)

Halusin esitellä lähemmin domatia- eli vuokrahuonesysteemiä jota käytän Kreikassa pääasiallisena majoitusmuotonani.

[vimeo 105528261 w=700 h=394]

Domatia Skiathos from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.

Domatia eroaa hotellista monellakin tapaa, mutta huoneet voivat näyttää ihan samoilta kuin edullisemmassa hotellissa. Ne voivat olla tasoltaan parempiakin. Domatia- eli kotimajoitus-perinne on aikoinaan alkanut Kreikassa siten, että perhe on vuokrannut yhtä tai kahta talonsa ylimääräistä huonetta, mutta nyttemmin valtaosa domatioista on varta vasten rakennettuja erillisiä taloja. Vuokraisäntä tai -emäntä saattaa asua itse talossa tai sitten ei. Vastaanottoa ei ole, saat omistajalta suoraan avaimen käteen ja ei kun taloksi. :)

Domatia-huoneen saa huippusesongin (kesä-elokuu) aikaan paikasta ja saaresta riippuen alkaen noin 40 eurolla (hinta koko huoneelta), syyskuusta alkaen hinnat voivat tippua puoleen. Itse maksan huoneesta keskimäärin noin 20 euroa / yö. Jos reissaisin kaverin kanssa majoituskulut olisivat siis ruhtinaalliset 10€ yöltä. :)

Domatia-huoneeni Karpathoksella

Osassa domatia-huoneista on minikeittiö, osassa ei. Riippuu ihan paikasta. Keittiöllinen huone voi myös olla kalliimpi. Täällä Skiathoksen majapaikassani huone ilman keittonurkkausta maksaa (nyt syyskuussa) 18 euroa.

Domatia-majoitusta ei tarvitse varata etukäteen. Vuokrahuoneiden isännät odottavat satamassa ja kalastavat asiakkaita laivalla saapuvien turistien joukosta. Keskikesällä domatian tarjoajia saattaa olla satamissa ihan torimarkkinoiden verran ja hulabaloo on aikamoinen; matkustajien jalkautuessa laivasta alkavat domatia-isännät huutaa kilpaa ja turisteja kohti vilkutellaan ja heilutellaan vuokrahuoneita esittäviä kuvia.

Syksymmällä domatian tarjoajia on vähemmän, ja jos sattuisit reissaamaan Kreikan saarilla talvella, heitä ei todennäköisesti näkyisi satamissa lainkaan. Tällöinkin domatia-majoitus kuitenkin onnistuu, osa on nykyään varattavissa netissäkin tai sitten vain kävelet paikalliseen matkatoimistoon, he joko välittävät itse domatia-huoneita tai neuvovat paikan joka välittää. Satamissa on useimmiten paikallisen Rooms Associationin pieni luukku.

Manner-Kreikassa domatia-perinne on vähemmän tunnettu, suurissa kaupungeissa sitä ei ole käytännössä lainkaan tarjolla.

Olen yöpynyt vuosien varrella lukuisissa domatioissa, ja kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Vaikka huoneet ovat todella halpoja, ne ovat aina siistejä ja kuumaa vettä on aina saatavilla. (Minulle tärkeimmät ominaisuudet!)

Parvekkeellani Roses Studiossa viime syksynä.

Joihinkin domatioihin ihan kiintyy. Niin kuin Roses Studiosiin Karpathoksella. Nyt kun katsoin noita kuvia tehdäkseni huonekollaasin tuli niin ikävä Karpathokselle että apua...! Mun olisi niin päästävä sinne taas..! Karpathos vain on harmillisesti tosi etäällä niiltä suunnilta joihin olin ajatellut tällä reissulla mennä. Yhteydet esimerkiksi Koillis-Egean saarilta ja Kykladeilta ovat tosi huonot. Ehkä mä keksin jonkun keinon..!

Loppuun vielä näkymiä Rosesin katolta; ei pahat maisemat 20 euron huoneesta!

[vimeo 74568878 w=500 h=281]

Karpathos-näköaloja kattoterassilta from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.

Onko Karkkipäivän lukijoilla domatia-kokemuksia Kreikasta?