Noniin, nyt se kuulkaa on kliinisesti selvitetty.

Kuinka paljon ihoni oikeasti on vaurioitunut vuosien auringonpalvonnan seurauksena.

Saatoinhan vähän ounastella mitä tulokset kertoisivat.... Silti. Auts. It ain't pretty.

Sain samalla myös selville muita mielenkiintoisia seikkoja ihoni kunnosta.

Kävin torstaina Helsingin Siluetti Spa'ssa Visia-ihoanalyysissä. Otin itse yhteyttä Siluettiin ja ehdotin yhteistyötä, tällainen medikaalinen syväanalyysi ihosta on nimittäin kiinnostanut minua jo pidempään ja se on ehdottoman kiinnostavaa blogimateriaalia.

Visia-analyysi on kuvallinen analyysi ihon kunnosta. Erityiskamera kuvaa ihon pinnan lisäksi pintakerroksen alla olevia muutoksia kuten UV-vaurioita, pigmentaatiota ja syvällä huokosissa olevia bakteerikertymiä. Analyysi mittaa myös ryppyjä, huokosia, aknen jättämiä jälkiä sekä yleistä ihon laatua.

Melkein pelotti nähdä kuvat... Osa oli aika karua katsottavaa.

Ihonalyysin minulle suoritti sairaanhoitaja Taina Heikkinen.

Siluetti Spa'ssa hoitoja ja analyyseja suorittavat niin kosmetologit kuin sairaanhoitajat. Osa hoidoista vaatii sairaanhoitajan koulutuksen. Taina Heikkinen tekee Siluetissa mm. laserhoitoja, kemiallisia kuorintoja ja pistoshoitoja.

Heikkinen tarkasteli kasvojani hetken ja arvatkaas mitä sitten kuului... :D "Aika pian voisi olla aika botox-hoidoille, sinulla on otsassa jo aika selvät leporypyt."

Apua..! :D ^_^ No mutta eihän tämä toisaalta mikään ylläri ollut, minulla on ollut uurteita otsassa jo teinistä saakka. Olen kutsunut niitä ilmerypyiksi, ja sellaisiahan ne ovat tietysti nuorempana olleetkin. Ikääntymisen myötä ne ovat syventyneet ja selkiintyneet - ja näkyvät nykyään ihon ollessa levossakin. Ei pääse karkuun ajan hammasta...

Visia kertoo arvot kahdeksasta eri ominaisuudesta, neljästä näkyvästä ja neljästä ihon pinnan alaisesta. Näkyviä mitattavia ovat läikät, rypyt, ihon pinnan laatu sekä huokoset. Silmälle näkymättömiä mitattavia ovat UV-läiskät, ruskeat läikät (nämä ovat muun kuin UV-säteiden aikaansaamia pigmenttimuutoksia), punaiset kohdat eli couperosa sekä porfyriinit eli syvällä huokosissa olevat bakteerit ja epäpuhtaudet.

Visia vertaa tuloksia samanikäisten ja saman etnisen taustan omaavien naisten keskiarvoon. Vertausarvo on 50, sitä korkeampi tulos kertoo, että iho on keskimääräistä paremmassa kunnossa, ja alempi tulos taas vastaavasti kertoo keskimääräistä huonompilaatuisesta ihosta.

Ylläolevassa kuvassa mitataan ihoni näkyviä läikkiä. Mittauksen numeraalinen arvo näkyy kuvan oikeassa laidassa, aika huonosti tosin. Läiskäarvoni oli 36, eli minulla on keskimääräistä enemmän läiskiä kasvoilla.

(Todellisia "beauty"-kuvia nämä :D - tässä taas mainio esimerkki aiheesta josta puhuin blogissa eilen - laajan kuvakulman vaikutuksesta kasvoihin.)

Ihoni pinta sai hyvän arvon, 70. Se tarkoittaa sitä, että ihoni on tasainen eikä siinä ole paljon esimerkiksi arpia tai näppylöiden aiheuttamia kohoumia.

En laittanut kuvia kaikista arvoista, esimerkiksi ryppyarvoja vääristivät Heikkisen mukaan hiukseni ja ihokarvani. Kamera tulkitsee näkyvät karvat ryppyinä, ja minulla on kasvoissa aika paljon pientä "nukkaa".  Ryppyarvoni oli 45, mutta se olisi kuulema oikeasti parempi - pitäisi siis kai ajella kaikki ihokarvat ennen analyysiin menoa :D

Huokosarvo oli myös hyvä, 69.

Sitten se pahin pommi....

Aijai kun on kaunista katseltavaa.

Karmein kuva minusta koskaan blogissa? :D Katsokaas noita pigmenttiviiksiä... wow-wee!

(Ihokarvatkin näkyy komeasti... minähän olen kuin mikäkin fuzzy ewok...)

Joooh. Auringossa on tosiaan tullut vietettyä 35 vuoden aikana tovi jos toinenkin. Mun täytyy kyllä ostaa äidille lahjaksi tämä analyysi...! Vähänkö haluan nähdä tulokset kohta 70-vuotiaalla äidilläni, joka on varmasti vielä ahnaampi aurinko"narkkis" kuin minä...!

Arvo: 17. Huhhuh.

"Ei muuta kuin SK 30-voidetta kasvoille tästä lähtien", Heikkinen hymyili. Hän mainitsi, ettei SK 30:n ja 50:n välillä ole juuri eroa, minkä tiesinkin entuudestaan.

Arvoon kuulema vaikutti se, että olen juuri viettänyt 7 viikkoa voimakkaassa aurinkoaltistuksessa, ja luku on todennäköisesti hieman parempi talviaikaan mitattuna. Mutta olisi toiveajattelua odottaa sen pompsahtavan lähellekään keskiarvoa... Vaurioitunut mikä vaurioitunut.

Karmeinta tässä on se, että näin sen, mikä odottaa edessä. Tuho ei tosiaan vielä näy ihollani - mutta se tulee näkymään. Kuvat ovat kuin aikamatka tulevaisuuteen...

Heikkinen kertoi, että ikävuosi 40 on yleensä sellainen maaginen raja, jonka jälkeen ikääntymisen merkit alkavat ilmestyä nopealla tahdilla, ja iho voi muuttua huomattavankin lyhyen ajan sisällä. Heikkinen esitteli omaa käsivarttaan, joka oli pigmenttiläiskien täplittämä. "Olin nuorempana sinun kaltaisesi auringonpalvoja", hän kertoi. "Rusketuin hyvin enkä juuri koskaan palanut, sain aina kauniin ja tasaisen päivetyksen. Ja katso ihoani nyt".

Huuuuh. No. Ainakin olen nauttinyt kaikista ihanista hetkistä auringossa.... Elämä on.

UV-arvon heikkoutta saatoin odottaakin, se ei tullut yllätyksenä, mutta tämä sen sijaan tuli - couperosa. Arvo oli 60, eli keskimääräistä parempi, mutta se kertoo, että minulla kuitenkin on iholla couperosaa. Itse en ole koskaan pitänyt ihoani couperoottisena.

"Punoittaako nenäsi esimerkiksi saunan jälkeen"? Heikkinen kysyi.

"Jjoooo...." (Muistutan Petteri Punakuonoa koko loppu illan löylyjen jälkeen - en voisi koskaan lähteä mihinkään juhliin saunan jälkeen.)

Tämä on kuulema yksi merkki couperosasta. Tuli sitten tämäkin selvitettyä.

Ruskeiden läikkien (eli muun kuin UV-säteilyn aiheuttaman pigmentaation) arvo oli hyvä, 76.

Viimeinen mitattava kohta, porfyriinit, toi sekin couperosan ohella minulle odottamatonta tietoa. Porfyriinit kertovat syvällä ihossa olevista bakteereista, eli ihon "syväpuhtaudesta". Minun arvoni oli 32, eli ihossani on paljon syväepäpuhtauksia.

Olin ihan että herranjestas, minulla? Minullako, joka olen niin överitunnollinen ihon puhdistaja enkä ikinä kuunaan never-ever mene esimerkiksi nukkumaan meikit naamassa! Mutta niin vain kuva kertoo totuuden.

Heikkinen kertoi, etteivät nämä syvällä muhivat bakteerit lähde millään perusputsareilla tai kuorinnoilla. Tämän tyyppisen epäpuhtauden poistoon tarvitaan järeämmät keinot, kuten esimerkiksi ultraäänipuhdistus.

Olipa kyllä kerrassaan supermielenkiintoista.

Kotihoitosuositukseksi sain rakeellisista kuorinnoista luopumisen (couperosani kuulema vain pahenee niistä, minun kannattaa vaihtaa happo- tai entsymaattisiin kuorintoihin) sekä suojakertoimen noston kolmeen kymppiin.

Kosmetologisista hoidoista minulle suositeltiin timanttihiontaa ja ultraäänipuhdistusta sekä pigmenttiläiskiä tasoittavaa c-vitamiinihoitoa. Medical Spa -hoitojen puolelta (nämä ovat niitä tehokkaampia, syvävaikutteisempia laite- ja pistoshoitoja) suositeltiin Oxygeneo-happikuorintaa.

Radiofrekvenssihoidon tuloksellisuuden valossa voisin kyllä olla tulevaisuudessa varsin kiinnostunut kokeilemaan muitakin medikaalisia hoitoja. No, botoxia en ole otsaani laittamassa (tai katsotaan mikä on fiilis 5-kymppisenä... :P Jos otsa on kuin kreppipaperia....), mutta tuollaiset esimerkiksi pigmenttiläiskiin vaikuttavat hoidot ovat minulle varmasti hyvinkin ajankohtaisia jokusen vuoden päästä.

Siluetti Spa'n Visia-analyysi maksaa 65 euroa.

Kun edellisessä postauksessa puhuttiin kosmetiikan estetiikasta....

...niin mitäs tuumaatte Estelle & Thild -uutuuksista?

<3 <3 <3

Kävin tänään postissa hakemassa Estelle & Thildin PR:ltä tulleen lähetyksen. Hyvä etten huokaissut ääneen ihastuksesta kun avasin paketin.

Tämä merkki se vain vahvistaa asemaansa THE viehättävimpänä kosmetiikkasarjana markkinoilla. Siis minun mielessäni. Eikä mitenkään haittaa että tuotteetkin ovat hyviä! :) Tai että ne valmistetaan Suomessa.

Estelle & Thild'hän oli ensimmäisiä luonnonkosmetiikkasarjoja jonka löysin Weledan ja Dr. Hauschkan jälkeen siirryttyäni kesällä 2009 luonnonkosmetiikan käyttäjäksi. Bongasin E & T:n tulevalla työpaikallani, jossa sitten pääsinkin tutustumaan tuotteisiin perusteellisesti. Sarjan hajusteettomasta kasvovoiteesta löysin tuolloin korvaajan aiemmalle suosikilleni Aqualan L:lle. (Kyllä - ennen luonnonkosmetiikan aikakautta oli Aqualan L suosikkikasvovoiteeni varmaan 10 vuotta... Tuntuu oikeastaan ihan hullulta, nyt kun miettii, että Aqualan L-ajoista on lopulta niin vähän aikaa...)

Uudet BioHydrate- ja BioDefense -linjat näyttävät korvanneen vanhat Rose Otto- ja Neroli Bergamot -linjat. Hajusteeton Fragrance Free -linja on jo aiemmin päivittynyt BioCalm-nimiseksi.

Estelle & Thild on selvästi hakemassa uudistuksillaan hienostuneempaa ilmettä. Alkuperäiset purkit olivat kaikessa yksinkertaisuudessaan hellyttäviä ja lähes kömpelöitä (mutta mä tykkäsin siitäkin ilmeestä!), eikä niillä ollut ulkopakkauksia. Ulkopakkausten ilmestyessä niiden tarve selitettiin mm. laajentuneella viennillä ja vientimaiden vaatimuksilla, mutta epäilemättä asiaan liittyi myös imagollinen syy - kukapa kiistäisi kukkien vetovoimaisen vaikutuksen pahvipakkausten kyljessä. ;) Itse puteleissa kukkasia ei ole.

.

Sitten vähän toisenlaista estetiikkaa.

Päivän look.

(Saan samalla taas tilaisuuden havainnollistaa polttovälin vaikutusta lärviin... Tämä kuva on otettu itselaukaisimella 105 mm:n polttovälillä, joka on ihanteellinen kasvojen mittasuhteiden kannalta -  mittasuhteet eivät juuri vääristy kuvassa. Pitkällä polttovälillä kasvot myös "latistuvat", mikä on usein kaunistavaa, vink-vink siis jos haluatte "beauty-kuvia" ;))

Tämä kuva on otettu käsivaralla 65 mm:n polttovälillä. Kasvojen mittasuhteet vääristyvät helposti lyhyemmällä polttovälillä läheltä kuvatessa, ja esimerkiksi nenä ja leuka näyttävät helposti jättimäisiltä jos niitä vähänkään tilttaa kameraan päin.

Mutta kuvissa on jotain muuta epäesteettistä, joka saattoi osua jonkun silmään.

Joo, mulla on naamassa nätti pieni "paise".

Halloween-look ^_^

Pakko myöntää, että päädyin aamulla peittämään sen laastarilla mennessäni pankkitapaamiseen. (Jess - nyt ollaan Kreikan korttiongelmien jälkimainingeissa shoppaamassa uutta pankkia! ;)) Paiseen koko ja väri ei ihan tule kuvissa esiin, mutta se on todella ulkoneva ja punainen. Saattoi kyllä olla, että laastari herätti vielä enemmän huomiota... :P Vältin kiusauksen alkaa selittämään pankkineidille miksi naamani on laastaroitu. ^_^

Paiseelle on ihan kiinnostava selitys. Mutta kerron siitä sitten viikon-kahden kuluttua, kun möntti toivon mukaan on kadonnut iholtani. :)

P.S. Tämä kuukausi tuntuu kestäneen vähintään kolme kuukautta.

Nyt kun ajattelen, että oli tätä samaa lokakuuta kun toivottelin teille hyviä huomenia Syroksen ihanasta penthouse-huoneestani tai fiilistelin Mykonoksella auringonlaskua, se tuntuu ihan käsittämättömältä. Nuo hetket tuntuvat kuuluvan johonkin toiseen aikaan... Jälleen voimme siis todeta, että matkustamalla saa lisää aikaa. <3

Riikassa vai Riiassa - siinä pulma. Minun korvani haluaa kovasti valita ensimmäisen muodon, mutta 'Riiassa' lienee oikea taivutus. Ainakin Kotimaisten kielten keskuksen mukaan.

Oli miten oli, minun tiistaipäiväni vietettiin RiiKassa. ;)

Päivä alkoi kasvohoidolla vastikään avatussa Mádaran Skin Caféssa keskustan Galerijas Centr -ostoskeskuksessa. Skin Café on Mádaran ensimmäinen myymälä, jonka yhteydessä toimii myös hoitola. Mádaralla ei ylipäänsä ole aiemmin ollut hoitolaa.

Hoidon minulle tarjosi Mádara. Sain valita mieleiseni hoidon "kahvilamenusta", ja päädyin pisimmän kaavan mukaiseen, eli 75 minuutin SOS Sking Cleansing'iin. (Tokihan sitä nyt pisimmän ottaa kun tarjotaan :D) Idea Skin Café -nimeen tulee ajatuksesta, että ihokin "syö". "Feed Your Skin", sanotaan Mádaralla.

Vaikka Skin Café sijaitsee vilkkaassa ostoskeskuksessa, ei hoitohuoneeseen kuulunut mitään ääniä käytävältä. Olin hoidon aikana kuin muussa maailmassa.

Kosmetologi Inese oli aivan huippu. Hoito oli parhaita missä olen koskaan käynyt ( - RF-hoitoa en laske, sillä se on enemmän "tekninen" kuin hemmotteluhoito).

Tykkäsin hoidossa siitä, että vaikka se elämyksellisesti tietenkin oli hemmottelua (minun ihooni eivät kosmetiikkaan pohjautuvat hoidot tee mitään visuaalista eroa), sen aikana myös tuntui siltä että iholle "tehtiin" jotain. Kaikki liittyy olennaisesti hoidon suorittavan henkilön tatsiin. Kasvohoidoissa kävijät tietävät varmasti, mistä puhun.

SOS Skin Cleansing Treatmentiin kuuluuvat seuraavat vaiheet:

1 Puhdistus (lempparillani pumppuvaahdolla :))

2 Kasvovesi

3 AHA-naamio (Mádara-uutuus, sain tällaisen myös kotiin viemisiksi)

4 Hyaluronihapposeerumi (ammattikäyttöinen, ei Mádaran kuluttajavalikoimassa)

5 Soothing Hydration Superseed Oil (tämäkin Mádaran uusia tuotteita, lanseerattu Suomessa jo aiemmin mutta Latviassa vasta lokakuussa) ja akupainelua

6 Dekoltee-alueen hieronta (+viininrypäleöljy)

7 Algin-naamio (kuvassa). Ammattilaistuote, ei Mádaran valikoimassa.

Tämä olikin jännä tuote. Se jähmettyi kasvoilla kumimaiseksi, ja poistettiin noin 10 minuutin vaikutusajan jälkeen kasvojen muotoisena "naamarina". Naamiolla on lymfaattinen, kohottava, puhdistava ja alle levitettyjen aineiden imeytymistä buustaava vaikutus. Ennen naamion levitystä Inese varmisti, ettei minulla ole klaustrofobiaa (!). Jotkut asiakkaat kuulema kokevat naamion ahdistavana koska se peittää silmät. Minusta se tuntui vain mukavalta :)

Tuttuun tapaan sain kuulla, että ihoni on erittäin hyväkuntoinen, mutta pelkästä seerumin käytöstä kosteustuotteena sain vähän "soo-soota". Inesen mukaan ihollani on selvästi pintakuivuutta etenkin leuan ja suupielien alueella, ja voide olisi tarpeen.

*

Hoidon jälkeen oli aika lähteä tutustumaan Riikaan.

Riika muutamalla sanalla?

Kaunis, viehättävää arkkitehtuuria tarjoileva kaupunki, tunnelmaltaan tietyllä tapaa - pahoittelen kömpelöä ilmaisua, "neuvostoliittomainen". En löydä tähän parempaakaan ilmaisua, kertokaa te muut jotka olette kaupungissa vierailleet. :) Olen käynyt Neuvostoliitossa, joten tiedän mistä puhun.

Tunnelma on aivan erilainen kuin läntisemmissä kaupungeissa kuten Pariisissa tai Brysselissä, Barcelonasta tai Lontoosta puhumattakaan. Voisiko fiiliksestä sitten käyttää termiä "itäeurooppalainen".... hurjan vaikeaa tämä kuvailu..! :)

Mutta tosiaan, kolhot, järkälemäiset patsaat ja rakennusten tietty synkkä majesteetillisuus luovat henkeä, joka vie ainakin minun mieleni välittömästi Neuvostoliittoon. Ihmisten kasvoillakin on jotain hyvin erilaista kuin lännessä... Mutta tunnelma on ehdottomasti myönteinen. :)

Pidin Riikasta kovasti. On virkistävää käydä paikoissa, joissa on jotain erilaista... Saman tyyppistä vanhaa kaupunkia ja arkkitehtuuria löytyy monista muistakin paikoista Euroopasta, mutta tunnelmissa on eroa.

Vanha ja moderni kohtaavat Kaleju Iela -kadulla.

Drogas on paikallinen "Duane Reade" tai "Boots" (= eli kemppariliike).

Vapauden muistomerkki kurkottaa taivaisiin Brivibas -bulevardilla.

...ja siellä täällä kurkkaa Hesburger. :p En muistanutkaan, että Hese on valloittanut Baltian.

Maisemia massiivisen päärautatieaseman kellotornista. (Itse torni näkyy ylempänä ensimmäisessä Riika-kollaasikuvassa.)

Stockmann ja Seppäläkin ovat täällä kova sana. Olipa mulla muodikas olo Seppälän takissani ^_^

Sitten muutama kosmetiikkabongaus.

Stenders on suosittu latvialainen kosmetiikkamerkki, ja ihastuin heidän liikkeisiinsä päätäpahkaa. Kuvista voi kenties päätellä miksi. Olen todellinen "sucker for esthetics", ja Stendersin liikkeet ovat ehkäpä kauneimpia kosmetiikkamyymälöitä joissa olen kuunaan käynyt.

Kaikkialla on kukkia - niitä roikkuu jopa katosta. Liikkeissä on hienostunut tunnelma, mutta hinnat eivät ole luksusta. Eivät tosin halpaakaan, Stenders on hintatasoltaan ehkä jotain The Body Shopin luokkaa. (Jonkun mielestä tietysti TBS'kin voi olla halpaa. Minusta Herbina on halpaa ;)) Tuotteet ovat koostumukseltaan peruskosmetiikkaa, eli  synteettisiä ja luonnon raaka-aineita yhdistäviä. Ei mitään luonnonkosmetiikkaa Puutarha-imagosta huolimatta :)

Melkein ostin Stendersiltä tuliaisen äijälle... Miesten sarja oli niin kivan näköinen. Mutta sitten haistoin tuotetta. No eih. Mr. Karkkipäivä on tigimäisten tuoksujen ystävä. Kaikki "horsman hajut" voi unohtaa saman tien. ;)

Stockalta bongasin Kivvi-nimisen paikallisen sarjan. Jälleen visuaaliset tekijät vetivät puoleensa... Todella kauniita pakkauksia. Tuli välitön halu ostaa. Nämä tuotteet olivat yllättävän kalliita, habitus ei kuitenkaan ole ylellinen.

(Oho - huomaan että Kivville on suomalainen maahantuojakin...! Missä näitä myydään Suomessa? No kenties Stockalla...!? :D Onko joku kokeillut Kivvi'ä?)

Päivä päättyi ihanaan illalliseen Domini Canes -ravintolassa vanhassa kaupungissa. Latvia ei minusta ole erityisen halpa maa Suomeen verrattuna, eivätkä ravintolatkaan ole hinnoiltaan yhtä edullisia kuin vaikka Kreikka, mutta kahden ruokalajin ja kahden viinilasin illallinen ns. "paremmassa paikassa" irtosi kuitenkin 30 eurolla. :)

Söin alkuruoaksi grillattua kukkakaalia kera kermaisen pinaattipyreen ja paahdettujen mantelien, ja pääruoaksi turskaa butternut-kurpitsan kera (mikä on butternut squash suomeksi..?).

Kukkakaali... <3 Sitä ei useinkaan ravintoloiden menuissa näe, ainakaan omana annoksenaan.

* * *

Mádara-vierailun satoa pääsen julkaisemaan vasta myöhemmin, sillä odotan vielä muutamaa presentaatiota sähköpostiini, ja lisäksi madaralaiset haluavat lukea tekstit ennen julkaisua. :) Sen verran voin kertoa, että jälleen kerran oli oikein kiinnostava vierailu, ja opin taas uutta! :)