Latvialainen Mádara on yksi viime vuosien huomattavimpia vihreän aallon menestyjiä. Pitkään luonnonkosmetiikkamarkkinoilla hallitsivat, ainakin Suomessa, genren ”dinosaurukset” Weleda ja Dr. Hauschka, saaden pikkuhiljaa seuraa 70-, 80- ja 90-luvulla kehitetyistä, etablisoituneista merkeistä kuten Sante, Logona ja Lavera.

Logo: Liene Drazniece / Mádara Cosmetics

2000-luvulla alkoi luonnonkosmetiikan uusi buumi, ja vanhukset alkoivat nopeasti saada kilpailijoita tuoreista, nuorekkaista brändeistä. Nämä merkit valitsivat uutta aikakautta vastaavan, trendikkäämmän imagon. Pian ”vihreä kosmetiikka” siirtyi valikoidun kohderyhmän luontaistuotekaupoista kosmetiikkaliikkeisiin, tavarataloihin ja elegantteihin kivijalkamyymälöihin.

Uuden aallon luonnonkosmetiikka on raikasta, tyylikästä ja innovatiivista. Vanhat markkinajohtajat ovat edelleen voimissaan uskollisen käyttäjäkuntansa keskuudessa, mutta tuoreet brändit ovat onnistuneet voittamaan puolelleen täysin uutta kohderyhmää, joka ei aiemmin ollut juurikaan kiinnostunut ”ituhippeihin” assosioidusta luontaiskosmetiikasta.

Mádara on yksi niistä.

Sain tilaisuuden vierailla Mádaran tuotantotiloissa Riikassa lokakuun lopulla. Pääsin haastattelemaan merkin perustajaa, Lotte Tisenkopfa-Iltnereä ja tutustumaan tehtaaseen ja laboratorioon. Sain vierailusta paljon kiinnostavaa materiaalia, jonka jaan muutamaan erilliseen postaukseen jotta jutut säilyvät mielekkään pituisina annoksina.

Mádaran sielu: Paula, Lotte, Zane ja Liene

Vuonna 2006 perustetun Mádaran tarina kuulostaa yritysmaailman sadulta. Neljän nuoren naisen luoma merkki onnistui lyömään itsensä läpi lähes saman tien, vaikka kellään naisista ei ollut kosmetiikan tuotekehityksen tai kemian alaan liittyvää taustaa. Sen sijaan heillä oli usko luonnon raaka-aineisiin sekä vahva visio ja idea - konsepti, joka johti menestykseen.

Kasvu on ollut perustamisestaan saakka 25-30% luokkaa joka vuosi, ja Mádaraa myydään tätä nykyä 20 maassa. Suomi on vientimaista tärkeimpien joukossa. Maamme erityisasema näkyy mm. Mádaran ja Noora Shinglerin yhteistyön muodossa, Suomi on toistaiseksi ainoa maa jossa Mádara on lanseerannut omia, targetoituja tuotteita.

Miten kaikki sai alkunsa?

Kuten lähes kaikkien uudempien vihreiden merkkien tarinaan, myös Mádaran syntyyn liittyy kosmetiikka-allergia ja siitä kummunnut kiinnostus kosmetiikan raaka-aineisiin.

Lotte Tisenkopfa-Iltnere

Parikymppinen yliopisto-opiskelija Lotte Tisenkopfa alkoi kirjoitella netin keskustelupalstalla kosmetiikasta ja sen ainesosista. Elettiin vuotta 2004. Lotte oli alkanut iho-oireiden seurauksena etsimään ratkaisuja luonnollisempien ainesosien maailmasta, ja kokkaili kotonaan omia voideseoksia. Hän jakoi kokemuksiaan internetissä, ja pian Loten seikkaperäiset kirjoitukset saivat innokkaan lukijakunnan.

Zane, yksi lukijoista, otti Lotteen yhteyttä. He tapasivat ja naisten kemiat kohtasivat välittömästi. Pian naiset alkoivat suunnitella luonnollisen kosmetiikan maahantuontia Latviaan, mikä lopulta johti ideaan oman merkin kehittämisestä.

Joukkoon liittyivät Zanen kollega Liene ja Loten sisko Paula. Naiset alkoivat kerätä ympärilleen kosmetiikan valmistuksen ja tuotekehittelyn asiantuntijajoukkoa, Lotte vastasi labrapuolen kehityksestä Zanen ja Lienen keskittyessä markkinointipuoleen. Idean synnystä merkin lanseeraukseen meni kaksi vuotta – Mádara näki päivänvalon vuonna 2006.

Ensimmäiset tuotteet olivat neljä vartaloemulsiota, joista kaksi on edelleen Mádaran valikoimassa. Seuraavaksi kehitettiin kasvotuotteet, ja siitä valikoima on vuosien mittaan kasvanut hiustuotteisiin, vartalotuotteisiin ja erikoistuneempiin kasvotuotteisiin, kuten anti-age-voiteisiin. Värikosmetiikkaa merkin valikoimaan ei kuulu, eikä se ole suunnitelmissakaan.

Nimi 'mádara' tulee baltialaisesta niittykasvista, matarasta. Se on yksi Mádaran tuotteissaan käyttämistä ainesosista.

Suomeen Mádaraa alettiin tuoda vuonna 2010.

Tuotelinjan kasvu on harkitun hidasta. Lotte kertoo, että tuotekehitys vie kaksi vuotta, erikoistuotteille kolme. Luonnonkosmetiikkamerkeille markkinanäkyvyys uuslanseerausten myötä ei ole samassa mielessä elinehto kuin perinteisille merkeille, jotka pukkaavat ulos uusia tuotteita monta kertaa vuodessa ja vanhoja siivotaan tieltä samaan tahtiin.

Mádara käyttää tuotteissaan pohjoismaisia yrttejä ja muita kasviainesosia, joista ei aikaisemmin ollut saatavilla paljon tutkimustietoa kosmetiikan alalta. Niinpä Mádara suorittaa omia tutkimuksia. Tutkimusten tuloksena on löytynyt mm. koivunmahlan kyky vaikuttaa ihon ikääntymisen merkkeihin. Kerron koivunmahlasta lisää Time Miracle –tuote-esittelyn yhteydessä.

Mádaran käyttämistä aktiiviraaka-aineista valtaosa tulee Latviasta. Suomestakin ostetaan joitain ainesosia, mm. koivua ja marjoja.

Mádara-tuotteilla on Ecocert-sertifikaatti

Minulle jäi vierailun jäljiltä Mádarasta kuva enemmän ”high-tech”-yrityksenä mitä olen oikeastaan koskaan luonnonkosmetiikkamerkeistä ajatellut. Mádara satsaa paljon tutkimuksiin ja tekniikkaan, ja tuo tuotteiden aktiiviaineiden taustalla vaikuttavaa tiedepuolta esiin myös kuluttajille – seikka, jota en ollut aikaisemmin huomannut. Mádaran kotisivulta löytyy informaatiota Latvian yliopiston ja Riga Stradins –yliopiston kanssa toteutetusta tutkimuksesta koskien kasvien bioaktiivisten aineiden anti-age-ominaisuuksia.

Seuraavassa jutussa kerron enemmän Mádaran tuotekehittelystä ja merkin näkemyksestä luonnonkosmetiikasta parhaana valintana iholle. Lotella oli tarjota tälle puhtaasti tieteeseen pohjautuva selitys. ;)

Testauksessa tuote, jota vasta harkitaan Suomen markkinoille.

Sain Laveralta kokeiltavaksi sarjan uuden silmämeikinpohjustajan, joka on jo myynnissä Saksassa. Maahantuoja pohtii, olisiko tällä mahdollisesti menekkiä Suomessa ja onko tämä ylipäänsä toimiva tuote. Luonnonkosmetiikan puolella pohjustustuotteet ovat harvinaisia, sillä hyviä sellaisia on haastavaa valmistaa luonnonkosmetiikan sallimilla raaka-aineilla. Kuten lähes kaikki tiedämme, silikoni on perinteisen pohjustajan pääasiallinen raaka-aine.

No mutta d'oh! Tajusin juuri, että eihän mulla ole tämän pohjustajan inciä nyt käsillä että olisin sen voinut tähän naputella. Tuubi on parhaillaan eri osoitteessa kuin minä.

Lisään sen tähän myöhemmin.

Edit. Tässä:

Inci: aqua, aloe barbadensis leaf juice, alcohol, glycerin, lauroyl lysine, dehydroxanthan gum, parfum, hippophae rhamnoides fruit extract, argania spinosa kernel oil, shea butter, coconut oil, cocoa seed butter, olive fruit oil, rosa centifolia flower extract, tilia cordata flower extract, mallow flower extract, chicory root extract, xylitylglucoside, anhydroxylitol, xylitol, sodium hyaluronate, camelina sativa seed oil, olus oil, algae, magnesium gluconate, maltose, tocopherol, sunflower seed oil, hydrogenated lecithin, mica, titanium dioxide, tin oxide, ascorbyl palmitate, limonene, benzyl salicate, linalool, geraniol, citral, citronellol, benzyl alcohol.

Tuotteen koostumus on erikoinen - ollakseen pohjustaja. Se on hyvin ohutta, vetistä geeliä. Lähes nestemäistä. Väriltään vaaleahkon läpikuultavaa. Tuotetta on hassua annostella iholle, kun se on niin märkää. Pienen pieni pisara kostuttaa koko silmäluomen. Geeli kuivuu kuitenkin hetkessä.

Inci-ihmettely: noin pitkä raaka-aineluettelo vesimäiseen tuotteeseen...! Noita kaikkia öljyjä täytyy olla tuotteessa ihan vain prosentin murto-osa..! Pakko miettiä onko noilla kaikilla uutteilla ja öljyillä oikeasti merkitystä tuotteen koostumuksessa? Ja onko noin mittava hajustecocktail todella tarpeen luomenpohjustustuotteessa..? Itse haju on erittäin mieto, käytännössä huomaamaton.

Minulla on sen verran kirjavat luomet, että arvostan pohjustajassa aina pigmenttiä ja tasoittavuutta. Laveran Eye Shadow Base saa siis siitä miinuspisteen. Toki on varmasti käyttäjiä, joille peitto-ominaisuudella ei ole merkitystä.

Lähdetään liikkeelle. Tässä ovat luomeni luonnontilassa.

On suhteellisen selvää, miksi kaipaan omilta pohjustajiltani kykyä tasoittaa ihon sävyä. ;)

Ennen näitä varsinaisia kuvattuja testipäiviä olin jo kokeillut pohjustajaa muutamaan otteeseen. Täytyy sanoa että tulos yllätti - näinkin vetisen ja olemattoman tuntuinen pohjustaja näytti toimivan - meikki pysyi koko päivän viiruuntumatta.

Kunnes kuvauspäivät alkoivat.

Ensimmäiseksi otin vertailuun Laveran voidemaisen peiteaineen, jota olen aiemmin menestyksekkäästi käyttänyt luomen pohjustustuotteena.

Testipäivä sisälsi 65 minuutin session kuntosalin juoksumatolla. En tiedä oliko juuri sillä vaikutusta, mutta tällä kertaa meikki ei pysynyt. Muistaakseni pyrähdin vähän vesisateessakin ilman sateenvarjoa.

Seuraavana päivänä taputtelin Eye Shadow Basen päälle Laveran peitepuikkoa saadakseni luomen kirjavuuden tasoittumaan.

Peitepuikko on pysynyt silmänalusilla erinomaisesti sulamatta lainkaan juonteisiin, joten minulla oli toiveita sen kestosta myös luomilla.

No ei.... Ei pysynyt. Luomet kävivät jälleen läpi juoksumattorääkin, ja joutuivat myös ulkona räntäsateen koettelemiksi.

Kuntosaliolosuhteet ovat muuten mitä erinomaisin tapa hoocee-testata meikkien kestävyyttä... ;) Siihen kun lisää vielä vesi- tai räntäsateen niin saadaan aika ultimaattinen testitilanne... :)

Kolmantena päivänä vertasin Laveran silmämeikinpohjustajaa synteettiseen pohjustajaan, Make Up For Everin Eye Primeen joka on mielestäni yhtä hyvä kuin Urban Decayn Primer Potion. (Tuote esitelty alkujaan täällä.)

Tämä testipäivä päättyi saunailtaan. Jätin tarkoituksella meikit silmiin löylyjen ajaksi.

Ja mitäs ihmettä. MUFEn Eye Primen odotin - ja tiesinkin - kestävän, mutta tällä kertaa pysyi Laverakin moitteettomasti..!

Hämmentävää. Samaan päivään kuului muuten jälleen myös juoksumattoa ja salitreeniä. Tältä päivältä siis täydet pisteet.

.

Mitä Laveran Eye Shadow Basesta voi sitten sanoa?

Ottaen huomioon tuotteen todella olemattoman tuntuisen koostumuksen (oikeasti melkeinpä katoaa ihoon, tekee mieli laittaa toinen tai kolmaskin kerros kun aine vain... häviää...), tuote toimii yllättävän hyvin. Olen testannut pohjustajaa yhteensä noin kymmenenä päivänä, ja näistä valtaosan meikki pysyi viiruuntumatta.

Tietenkään tuotteeseen ei voi luottaa samalla lailla kuin vaikka UDPP:hen.

Kannattaisiko se ottaa Suomen valikoimaan? No mikä ettei. Onhan se erikoistuote jota ei monelta muulta luonnonkosmetiikamerkiltä löydy. Eikä tuote näytä toimivuudeltaan olevan ihan susi. Ehkäpä kuitenkin itse tykkään Laveran peiteaineesta pohjustajana vieläkin enemmän sen tasoittavuuden ansiosta. Yhdistelmä Base + Concealer olisi kenties paras..?

Olen aiemmin testannut luonnollisista pohjustajista Benecosin Natural Eyeshadow Basen (joka on enemmänkin sävytetty, voidemainen luomiväri) sekä Lily Lolon Eyelid Primerin.

Mies on parhaillaan Jenkeissä ja hänellä oli eilen shoppailupäivä. "Mitä mun pitää tuoda sulle täältä?" kuului kysymys.

Amerikan Yhdysvallat. Tuo kiistaton kosmetiikkaparatiisi. Kuka tahansa meikkifriikki innostuu, kun tulee tilaisuus saada Ameriikan tuliaisia.

Paitsi että mulla löi eilen ihan tyhjää.

Kuvat: Benefit

Olinhan tiennyt jo pitkään että äijä on menossa Jenkkilään, mutta jotenkin kosmetiikkatilauksen laadinta vain siirtyi ja siirtyi... kunnes eilen koitti deadline.

Mun päässä raksutti tyhjää. Tiesin vain, että haluan Diorin Cuir Cannagen. Nyt loppui sen edullisimman mahdollisen tarjouksen metsästys, Mykonos-välikohtauksesta jäi niin suuri, excuse my French, *itutus, että nyt se Dior tulisi mun luo. Viimein.

"Mä lähden tunnin kuluttua, onko lista valmiina?"

Tällainen viesti pälähti iMessagen ikkunaan eilen illalla juorutessani puhelimessa siskoni kanssa.

Puhelu poikki ja koneen ääreen. Tarvitsenko mä jotain? No en tietenkään. Haluanko mä jotain? Muuta kuin sen Diorin...? No joo, joo! Mutta mitä?!!

Taustatietona kerrottakoon, että nukuin edellisenä yönä kello kahdesta kello viiteen. Sekin saattoi selittää puuroutunutta päätä.

Mitä tehdään kosmetiikkainspiraatio-emergency-tilanteessa?

"Kilautetaan kaverille!" Eli näinä sosiaalisen median aikoina, kysytään apua kollegoilta. Kosmetiikkabloggaajakollegoilta. Kiitos Mark Zuckerbergin, he ovat tavoitettavissani yhdellä klikkauksella.

Ei muuta kuin Naamakirjaryhmään ja avunhuuto eetteriin.

Mies ehti tällä välillä jo lähteä ostosreissulleen. Puhelin piippasi tasaisesti väliaikatietoja.

"Hintavertailut tehty Macyllä ja Sephorassa. Dior kummassakin 60 dollaria. Menen nyt vaatekauppoihin ja teen sitten sun ostokset".

"Et sitten lähde Sephorasta ennen kuin mun tilaus on valmis...!!" mun sormet kiljuivat näppiksellä.

Noin kahta tuntia ja kuuttakymmentäyhtä Facebook-"helpdesk" viestiä myöhemmin mies poistui Atlantin toisella puolen Sephoran kassalta parin sadan dollarin ostosten kera.

Tuli ehkä ihan 4 sekunnin minimorkkis - mitämänytmenintekemään - emmä noita tarvii... Ne on ihania mutta mulla on jo kaikkea...

No herranjestas Sanni, et sinä voi noin ajatella. Skärp dig! niinkuin ahvenanmaalainen ystäväni sanoisi. Totuus on, että omistat niin paljon kosmetiikkaa, ettet saisi kaikkea kulumaan edes kahden elämän aikana. Ei tällaisessa tilanteessa ole enää vuosiin voinut ajatella kosmetiikkaostoksia jotenkin järkevinä.

Ei niissä ole järkeä. Ne ovat harrastus. Intohimo. Ja nyt sallit itsellesi nuo tuliaiset! Ne ON turhia mutta ihania!

Niin joo - mieshän ei siis noita minulle omasta pussistaan tuo. Lasku seuraa herkkukassien myötä. ;)

Tällainen jouluaatto minulla on parin päivän päästä tiedossa:

Benefit Feelin' Dandy Kit.

Pakkaus sisältää muutaman Benefitin kulttituotteen kuten Dandelion-poskipunan, nestemäisen Posie Tint- huuli- ja poskipunan sekä High Beam -korostusvoiteen.

Kat Von D Chrysalis -paletti.

Olen jo pitkään kuolannut Kat Von D -meikkejä Charming Nailsin blogissa, ja nyt koitti vihdoin mun aika päästä Kat-kinkereille.

Siispä, yksi paletti ei riittänyt, vaan ostoskoriin sujahti myös lämpimänsävyinen....

Monarch.

Kummatkin paletit ovat saaneet netissä tosi hyviä arvosteluja ja swatch- & meikkikuvat olivat vähintäänkin vakuuttavia.

Viimeistään huipputaitavan Ilonan Chrysalis/Monarch -hehkutukset saivat mut lankeamaan.

Hylsytkin ovat makeat.

Tuo violetti.... <3 Värien psykologia on oikeasti mielenkiintoista. Olin jo päättänyt ottavani vain Monarchin, mutta kun näin tuon Chrysaliksen hylsyn.... Se vain allekirjoitti tiensä luokseni.

Kuva: Tarte

Tarte Amazonian Clay 12-Hour Blush. Blogikollegat vakuuttivat minut siitä, että tähän merkkiin kannattaa tutustua.

Ja seuraanko nyt helkkari edes aikaani, kun en ole jo tutustunut.

Yritin henkihieverissä valita sävyä kellon juostessa kilpaa kanssani, ja päädyin lopulta 15 herkun sävyn joukosta kaikkein neutraaleimpaan, nudepinkkiin Exposed'iin.

Kiitos Mustaa Kajalia -Heidin. ;)

Tarten poskipuna oli viimeinen tuote jonka sain lisättyä tekstariin. Mies oli tässä vaiheessa jo Sephorassa Cuir Cannage kourassaan ja matkalla kassalle.

Niin. Tämä upeus.

It will be mine at last. Oh yes, you will be mine. :)

Kuva: AllCosmeticsWholesale

Ostoslistalle löysi tiensä vielä MACin Dipdown-geelirajaus. Indeliblen samansävyinen Chocolate Mousse -geelirajaukseni on jo aika kuivahtanut ja minun on pitkään pitänyt hankkia uusi. MACin versio USAsta ostettuna ei ole niin paljon kalliimpi kuin Indeliblen purkki netistä tilattuna.

Yhtä en saanut.....

Katsokaa tätä kaunotarta..! Ihan mieletön...!

Make Up For Ever limited edition Artist Palette.

Loppuunmyyty.

Siamese Lipstickin Kaisuli ehti shopata omansa syksyn Jenkki-reissullaan.

Yritän unohtaa, että koskaan edes näin tämän paletin. Ehkä houkuttavin meikki-herkku vuosikausiin.... JUST mun sävyt.

*

Tällaista pre-joulun odotusta täällä. :)

Tänään vastasin muuten kaikkiin eilisen postauksen kommentteihin. ^_^ No - melkein kaikkiin. Nyt vastaan niihin loppuihin.

Benefit Feelin' Dandy, Kat Von D ja Tarten poskipuna -kuvat: Sephora.com.