Induktio on päätöksessään, mitäs nyt?
Itse jatkan normaalia vhh-ruokavaliotani eli toivotan iloisen jälleennäkemisen merkeissä takaisin mm. porkkanat, punajuuret, leipäjuuston, rahkan, kreikkalaisen jogurtin ja marjat. Keittiövaaka ei myöskään enää tee seuraa aterioille, vaan ammennan lautaselle kasviksia määriä miettimättä.
Induktion ulkopuolelle jääneisiin lempiruokiini lukeutuvat mm. punajuuri-aurajuustovuoka, paahdetut porkkanat, valkosipulin kanssa paistettu bataatti, leipäjuusto omatekoisella marjahillolla ja uunipuuro.
Herkuista palaavat tumma suklaa, maapähkinävoi ja tietenkin kaikki vhh-leivonnaiset. Täytyykin taas pian leipoa vadelmamuffineita vaniljasydämellä. :)
Entä te muut kokeiluun mukaan lähteneet?
Ne, joita kiinnostaa jatkaa vähähiilihydraattisella tai hiilihydraattitietoisella linjalla, voivat lukea eteenpäin. Muut, joiden normaali ruokavalio toimii, ja jotka käyttivät induktiota vain ”pikahissinä” sieltä juhlakerroksesta takaisin arkeen ja keveään olotilaan, jatkavat tietenkin syömistä tavanomaisen ruokavalionsa mukaisesti.
Jos normaalilla ruokavaliolla voi hyvin, ei ole syytä muuttaa mitään. Kenties pari ensimmäistä päivää vähän turvottelee jos syö paljon leipää tai muita viljatuotteita, mutta olo tasaantuu pian elimistön palatessa glukoosipolttoon.
Vhh-linjasta kiinnostuneet:
Mitä siis nyt?
Ennen kuin jatkan eteenpäin, haluan sanoa, että en luonnollisestikaan ole mikään ruokavalioiden asiantuntija, eikä kolmen ja puolen vuoden vähähiilihydraattisen elämäntavan noudattaminen tee minusta myöskään vhh-asiantuntijaa. Tietoni ruokavaliosta perustuvat kymmeniin aiheesta lukemiini kirjoihin ja tietysti omaan kokemukseen. Voin olla vain oman kokemukseni asiantuntija, enkä halua välittää kuvaa että tiedän aiheesta kaiken. Koen kuitenkin tietäväni sen verran, että voin antaa suuntaa-antavia, yleisluonteisia neuvoja. Niille, jotka haluavat yksityiskohtaista lisätietoa, suosittelen johonkin vhh-ruokavaliota käsittelevään teokseen tutustumista.
Tunnetuimpia vähähiilihydraattisia ruokavalioita maailmalla on Atkinsin ruokavalio ja meillä Suomessa Antti Heikkilän ruokavalio (entinen Pellinki-dieetti, nykyisin ihan vain herran omalla nimellä kulkeva). Naapurimaassamme Ruotsissa suosituin suuntaus on LCHF jonka kehittäjänä pidetään lääkäri Annika Dahlqvistia. Suuntauksilla on jonkun verran eroja liittyen esimerkiksi viljoihin ja hedelmiin sekä rasvan suhteelliseen osuuteen ruoassa. Kaikille on kuitenkin yhteistä sokerin, valkoisen viljan ja prosessoidun ruoan välttäminen ja puhtaan, mahdollisimman vähän käsitellyn ruoan suosiminen.
Pidän kovasti Antti Heikkilän ajatusmaailmasta vaikkakaan en hänen kärkkäästä tyylistään tuoda mielipiteitään esiin. Heikkilä kirjoittaa ruoasta kursailemattomaan tyyliin ja on minun mielestäni ilmaisultaan vähän niin kuin ”ruokavalioiden Timo Soini”. ;D Heikkilän kirjat ovat helppoa ja viihteellistäkin luettavaa, voin suositella. Heikkilän ruokavaliossa ei korosteta ketoosia eikä siinä ole mitään jaksottaista systeemiä.
Oma vhh-ruokavalioni noudattaa aika pitkälle Heikkilän tyyliä.
Kokonaisuutena minuun vetoaa kuitenkin eniten Atkinsin ruokavalio.
Siinä selvitetään tiettyjen hiilihydraattiportaiden avulla oma hiilihydraattien sietokyky. Induktio on portaiden ensimmäinen askel. Ylimmällä tasolla ruokavalioon kuuluvat sietokyvyn mukaan myös täysjyvävilja ja –riisi. Atkinsin ylin taso ja Heikkilän ruokavalio vastaavat hyvin pitkälle toisiaan, sillä erolla että Heikkilä suosittelee välttämään viljaa kokonaan, perustellen suositustaan viljan aiheuttamalla tulehduksella.
Atkinsin ruokapyramidissa viljat ovat siirtyneet alimmalta portaalta ylimmälle, jos vertaa viralliseen suositukseen. (Viime vuonna päivitetyn VRN:n suosituksen mukaan viljat tosin hypähtivät yhden portaan ylöspäin, enää ei kehoteta syömään ihan niin paljon leipää ja pottua kuin ennen.) Atkinsin malli ei näytä mitenkään järin epäterveelliseltä, vai kuinka? Kaikki ruokaryhmät ovat mukana, painotus vain on erilainen kuin virallis-terveellisissä suosituksissa.
Noniin – voitko jo kertoa – mitä mä nyt käytännössä teen induktion jälkeen? Mitä kaikkea voin syödä, jos haluan pysyä vhh:lla?
Normaalipainoinen voi syödä vapaasti kaikkea, poislukien huonot hiilihydraatit kuten sokeri, valkoiset viljatuotteet, valkoinen riisi ja peruna. Kun ei ole tarvetta laihduttaa, ei hiilihydraattien grammamäärällä ole olennaista merkitystä – niiden laadulla on. Vapaiten hiilihydraatteja käyttää ns. ”hyväkarppaaja” (Suomen kieleen vakiintuneen ilmaisun mukaisesti), jolloin ruokavalioon kuuluu myös täysjyväviljatuotteita sekä täysrasvaista maitoa.
Jos olet kärsinyt vatsa- tai iho-ongelmista, ja koit saavasi niihin helpotusta induktiolla, on hyvä kokeilla viljan ja maitotuotteiden palauttamista ruokavalioon varovasti. Nämä kaksi ruoka-aineryhmää ovat hyvin usein vatsa- ja iho-oireiden taustalla. Toisille viljatuotteet ja maito eivät sovi pieninäkään määrinä. Toiset voivat syödä niitä oireitta kohtuudella. Kokeilemalla löydät oman sietokykysi rajan.
Ylipainoinen, joka haluaa pudottaa painoa, voi jatkaa induktiota kahden viikon jakson jälkeenkin. Ketoositila on tehokkain tila polttaa rasvaa, ja voi valita oman olon mukaan, haluaako vielä jatkaa tehostettua rasvanpolttoa vai edetä hieman hitaammalla pudotustahdilla.
Jos painoa on pudotettavana paljon, voi induktion päätyttyä jatkaa lisäämällä hiilihydraatteja pikkuhiljaa ja lisäämällä tiettyjä ruoka-aineita yksi ryhmä kerrallaan. Tämä tyyli on Atkinsin ruokavaliosta. Atkins suosittaa lisäystä 5 gramman viikkotahdilla, eli induktion jälkeen syödään ensimmäisellä viikolla päivittäin noin 25 g hiilihydraattia, seuraavalla viikolla 30 g jne. Kun painon putoaminen pysähtyy, olet löytänyt oman rajasi sille, millä hiilhydraattimäärällä keho vielä polttaa rasvaa pääsääntöisenä polttoaineenaan. Jos painon putoaminen siis pysähtyy sillä viikolla, jolla syöt vaikkapa 40 grammaa hiilihydraattia päivässä, tiedät että palaamalla noin 35 grammaan keho polttaa edelleen enemmän rasvaa kuin glukoosia, ja painosi putoaa pelkällä ruokavaliolla. (Liikuntahan luonnollisestikin aina tehostaa painon putoamista, siitä on siis vielä lisäetua.)
Jos Atkinsin malli kiinnostaa, voit kokeilla lisätä hiilihydraattipitoisia ruokia tässä järjestyksessä: tuorejuustot - pähkinät ja siemenet - marjat - viini ja muut vähähiilihydraattiset alkoholijuomat - palkokasvit - hedelmät - tärkkelyspitoiset kasvikset kuten porkkanat ja punajuuret - täysjyvätuotteet.
Jos laskeminen tuntuu väsyttävältä, älä huoli. Paino putoaa vaikka et laskisikaan hiilihydraatteja, mutta se voi pudota hitaammin kuin silloin, kun on löytänyt oman rasvanpolttoon liittyvän optimihiilihydraattirajansa. Ruokailun kuuluu olla mukava hetki ja tuottaa mielihyvää, ja jos laskeminen ei ole sinun juttusi, älä turhaan kaiva vaakaa esiin.
Jättämällä tyhjät hiilarit kuten valkoisen viljan, riisin ja sokerin pois (mielellään myös perunan, se nostaa verensokeria), ja korvaamalla nämä kasviksilla ja hyvälaatuisella, luonnollisella rasvalla, painosi putoaa pikkuhiljaa ja olosi pysyy hyvänä ja energisenä joka tapauksessa.
(Tiedän, en tietenkään voi luvata että näin käy kaikille, mutta jokainen varmasti ymmärtää, että elimistön reaktiot ravintoon ovat aina yksilölliset. :))
Miten paljon hiilihydraattia normaali-vhh:lla yleisesti syödään?
Yleisesti sataa grammaa pidetään vähähiilihydraattisen ruokavalion rajana. Kun syö tämän alle, on ruokavalio vähähiilihydraattinen. Konkreettinen määrä vaihtelee yksilöittäin oman sietokyvyn ja mieltymysten mukaan (esim. viljat - viljaton vhh on automaattisesti alhaisemman hiilihydraattitason vhh).
Itse syön noin 30-50 grammaa hiilihydraattia päivässä normaalilla vhh-ruokavaliollani. 50 gramman tuntumassa mennään niinä päivinä jolloin syön bataattia ja vaikkapa kaurapuuroa, muuten lukema pysyy aika luonnostaan 30 gramman kieppeillä. Vertauksena: virallisten suositusten mukaisella ruokavaliolla päivittäinen hiilihydraattimäärä liikkuu 250-300 grammassa. Kahdessa palassa ruisleipää on noin 30 g hiilihydraattia ja lautasellisessa pastaa jopa 50 grammaa.
Esimerkki normaali-vhh-ateriapäivästäni:
Aamiainen: täysrasvaista maitorahkaa ja raejuustoa vadelmilla ja pähkinöillä
tai mikä tahansa rakkaista kananmuna-aamiaisistani :)
Lounas: kalaa ja höyrytettyjä kasviksia maustevoilla
Välipala: Kuppi kahvia ja pari palaa itse tehtyä raakasuklaata
Illallinen: Pyttipannu jossa soijanakkia ja bataattia tai latva-artisokkaa
(Soijanakit ja –pyörykät sekä -pihvit kuuluvat niihin harvoihin jalostettuihin ruokiin joita syön. Myönnän ihan suoraan, että en jaksaisi itse alkaa tehtailemaan soijanakkeja :))
Lopuksi:
Miksi bataatti on ok mutta peruna ei? Niissähän on ihan saman verran hiilaria.
- Bataatissa on perunaa paremmat ravintoarvot (sisältää enemmän vitamiineja ja antioksidantteja), mutta ennen kaikkea sillä on alhaisempi glykeeminen indeksi, eli se ei nosta verensokeria yhtä paljon kuin peruna. Se on siis hitaampi hiilihydraatti. Hidas hiilihydraatti = hyvä hiilihydraatti. :)
Plussaa on tietysti myös (ainakin meikäläisen mielestä) huomattavasti perunaa parempi maku..! ;) Suosittelen kokeilemaan bataattia ranskisten raaka-aineena tai sosekeitossa, tai yksinkertaisesti paistamaan ohuita siivuja valkosipulin kanssa pannulla. Aivan tajuttoman hyvää.
Toivotan kaikille iloisia ja oivaltavia hetkiä lautasen äärellä, oli ruokavalio mikä hyvänsä! :)
.
Tämä kulunut lause ei turhaan ole jäänyt klassikoksi:
"Hyvä ruoka - parempi mieli".
Induktion viimeinen päivä.
Söin aamiaisen ja lounaan retkiolosuhteissa, loput ateriat kotona.
AAMIAINEN:
Kaksi kuppia kahvia
Kaksi keitettyä kananmunaa
moin 45 g kesäkurpitsaa
noin 25 g selleriä
Koskenlaskija-juustoa
Yhteensä: noin 2,3 g
.
SNACK:
20 g hasselpähkinää ja mantelia - 1,5 g
LOUNAS:
2 pussia John West maustettua tonnikalaa
65 g kukkakaalia
20 g siemennnäkkäriä
Koskenlaskija-juustoa
kaksi mukia kaakaota
Yhteensä: 6,65 g
VÄLIPALA: (kotiin päästyä)
2 dl sokeroimatonta mustaherukkamehua
(sekoitin joukkoon vähän psylliumia ja tein herukkamehukeiton :))
25 g selleriä
juustoa
Yhteensä: 2,47 g
ILTAPALA:
Kookospuuro (ohje täällä)
100 g soijakermaa
0,3 dl (puuromassaan) ja 0,7 dl (valmiiseen puuroon) mantelimaitoa
0.7 dl Kara-kookosmaitoa
4 munaa (joista yksi kokonaan ja kolmesta valkuaiset)
2 rkl kookosjauhoa
Yhteensä: 6,17 g
.
ILTAPALA # 2:
(selvästi enemmän nälkä kun on kuluttanut metsässä patikoidessa niin paljon normiviikonloppuun verrattuna :))
50 g Pohjolan Juustolan raejuustoa
50 g Rainbow-soijajogurttia
chia-geeliä
10 g vhh-mysliä
Yhteensä: 2,35 g
PÄIVÄN HIILIHYDRAATIT YHTEENSÄ: 21,44 g
Huomioita: huolimatta eilisestä alkoholin nauttimisesta, Ketostix näytti tänään väriä; arvo "Matala".
* * * * * * * *
Entäs tulokset?
Tälläkin viikolla tulleiden muutamien terveydestäni huolestuneiden kommenttien valossa lienee edelleen syytä toistaa, että induktion hiilihydraattitasolla syöminen ei kuulu elämääni kuin poikkeustilanteissa, eikä edes vuosittaisella tasolla. Ketoosiin tähtäävä ruokavalio ei ole synonyymi vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle, eikä kuulu normaalipainoisen ihmisen arkeen. Se ei myöskään ole "keino kontrolloida turvotusta", siihen riittää tavallinen vähähiilihydraattinen ruokavalio.
YKSINKERTAISTETTUNA:
* Ketoosiin tähtäävä ruokavalio on ennen kaikkea hyödyllinen ylipainosta ja/tai ylitsepääsemättömästä makeanhimosta kärsivälle, joille näin matala hiilihydraattitaso tuo merkittävän painonhallinnallisen edun sekä vähentää olennaisesti makean himoa.
* Normaalipainoiselle ketoosista voi olla hyötyä lyhyinä kuureina, kun halutaan esimerkiksi mahdollisimman tehokkaasti palauttaa keho rasvanpolttomoodiin tai jos olo on tukala pitkään jatkuneen ylensyömisen seurauksena, ja halutaan nopeasti stabiloida olotila takaisin normaaliksi.
Minulla ei ollut marraskuun induktiolla kyse kummastakaan. Minulla ei ollut tukala olo, ei turvottanut, eikä minulla ollut makeanhimojakaan. Sen sijaan eräs vetoketju ei enää mennyt kiinni.
Halusin mahtua mekkoon, joka vielä puoli vuotta aiemmin oli mahtunut päälleni. Se on mitä pinnallisin syy kenellekään ryhtyä dieetille, mutta syy se on kuitenkin. Kimmoke, jonka moni nainen, niin normaali- kuin ylipainoinen, voi tunnistaa.
En todellakaan kannusta ketään ryhtymään dieetille vain kun vetoketju ei mene kiinni, mutta jos joku ryhtyy, niin ymmärrän sen. (Itselleni induktio ei ole erityisen haastava tai rajoittava tapa syödä, siksi sitä on ylipäänsä vaikea mieltää "dieetiksi".)
Aloitin induktion 1. marraskuuta, tavoitteena saada mekko päälle itsenäisyyspäivään mennessä. Oltuani induktiolla kaksi päivää, keksin dokumentoida ruokailuni. Tammikuussa 2013 blogissa pitämäni, induktiotyylistä ruokailua käsittelevä ravintoteema sai huiman suosion, ja silloin minulta toivottiin yksityiskohtaisempia esimerkkejä siitä miten syön. Dokumentoimalla tämänkertaisen ruokaohjelmani voisin vastata tähän toiveeseen.
Aloin pitää ruokapäiväkirjaa ja kuvasin kaikki ateriani. Tarkoitus oli julkaista päiväkirja blogissa samantien, mutta lopulta se siirtyi siirtymistään muiden aiheiden alta. Joulukuussa tuntui jo mielekkäältä siirtää teema tammikuulle, jolloin ihmisiä muutenkin kiinnostaa lukea keinoista keventää oloa.
Tässä oli induktioviikkojen tarina. "Making Of..." :)
Ja se mekko...
Se sujahti päälleni marraskuun lopulla. Puin sen tyytyväisenä päälleni itsenäisyyspäivän illallisjuhliin. :) Tuossa ennen-kuvassa vetoketju on takaa auki.
Painonpudotus? Hädin tuskin yksi kilo. Induktio ei siis erityisemmin laihduta normaalipainoista ihmistä, jolla ei ole paljon kertyneitä nesteitä. Minulta paloi käytännössä vain se lisärasva, jonka olin kesän ja syksyn lomamatkojen sisältämän normaalista poikkeavan ruokailun myötä rasvakudokseeni kerännyt. Painoni on pysynyt samana koko ajan vhh:lle vaihdettuani, kohoten ainoastaan lomamatkojen seurauksena. (Däämn se ravintolaruoka :D)
Ennen - jälkeen
Mitenkäs teidän tammikuussa mukaan lähteneiden kokeilu on sujunut? :)
Jos teemaviikot ovat auttaneet jotakuta mahtumaan lempifarkkuihinsa, pääsemään irti makeanhimosta tai vaikka vain löytämään uusia vinkkeleitä arkiruokailuunsa esimerkiksi kasvisten lisäämisen muodossa, niin loistavaa! :) Silloin tuloksena oli paljon suurempi onnistuminen kuin pelkkä mekon vetoketjulla mitattava! :D
.
Teen vielä huomiselle postauksen aiheesta "Mitä induktion jälkeen?", koska olen saanut kysymyksiä siitä, millä tavoin hiilihydraatteja kannattaisi alkaa palauttaa aterioille induktiojakson loputtua.
Tänään esittelyssä paras kokeilemistani luonnonkosmetiikan ripsiväreistä.
Dr. Hauschkan Volume Mascara.
Miksi se on paras? - Se oikeasti kerrostuu, ja ripsiin jää muutakin kuin väriä.
Verratkaa tätä kuvaa vaikkapa Laveran Deep Darkness -maskarakuvaan, - ero on selvä.
Ja sitten ruotimaan ripsari läpi ja poikki:
1. Hylsy - ihan tyylikäs, ei herätä erityisiä tuntemuksia. Ehkä aavistuksen vanhanaikaisen oloinen.
2. Harja - paksuhko "pulloharjan" mallinen kuituharja. Tämä malli ei ole minulle mieleen, se ei erottele tarpeeksi hyvin. Harja on myös kooltaan silmiini liian suuri.
Volume Mascaran harja muuten uudistettiin viime vuonna.
Aiemmin se näytti tältä (kuva vuoden 2009 ripsarijutustani).
3. Massa - hyvin kostea, jopa märkä. Kuivuu todella nopeasti, minkä vuoksi pitää aika kiitettävästi taivutuksetkin.
4. Kerrostuvuus - hyvä, mutta rajoitan kahteen kerrokseen, muuten jälki ei ole enää kovin siistiä.
5. Paakkuuntuu? - ei tuoreena, mutta jälki muuttuu maskaran oltua auki muutaman kuukauden.
6. Klimpittää? - ei pahemmin tuoreena, mutta mitä kauemmin hylsy on ollut avattuna, sitä "yhteenliimaavammaksi" koostumus muuttuu.
Tämä kuvapari on otettu viime viikolla, ylemmät kuvat kesällä. Huomaatte miten jälki tuoreimmassa kuvassa on muuttunut. Mutta jep - eihän niitä maskaroita enää pitäisikään monen kuukauden aukiolon jälkeen käyttää...
7. Yleiskokemus - oikein hyvä maskara ollakseen luonnonkosmetiikkaa, sillä massa poikkeuksellisesti myös kerrostuu. Alkoholin tuoksu on huomattava aina kun maskaran avaa, välillä alkoholi saa silmätkin reagoimaan kun harjan tuo ripsille.
Liukenee herkästi veteen - sotkee sade/räntäsäässä. (Kuvassa Volume Mascara räntäsateen jäljiltä.) Synteettinen vesiliukoinen ripsari ei useinkaan leviä heti pienestä vesikosketuksesta, luonnonkosmetiikan ripsari taas leviää.
8. Täyttääkö lupauksensa? Kyllä. Maskarasta kerrotaan Hauschkan sivulla näin: "Nopeasti kuivuva Volume-ripsiväri tekee ripsistä tuuheat ilman paakkuja". Tämä pitää paikkansa :)