Ettepä arvaa missä olin eilen :)

Kauneusbloggaajasta maitotuoteasiantuntijaksi ^_^ Voitteko uskoa, että kiitos rahkapostausteni, minut kutsuttiin asiantuntijan ominaisuudessa Arlan eilen järjestettyyn tuotekehityspäivään? Minusta tämä oli jotain aivan hulvatonta, ja tietysti myös oikeasti hauskaa ja superkiinnostavaa.

Minua ei pyydetty kirjoittamaan osallistumisestani päivään, eikä se ollut oletuskaan koska kyseessä oli Arlan sisäinen ideointipäivä, ei markkinointijippo kuluttajille. Pyysin erikseen luvan saada tehdä päivästä postaus, sillä kokemus oli minusta ehdottomasti jakamisen arvoinen :)

Päivä alkoi vierailulla ruokakauppaan, jossa sain tehtäväksi koota minulle tyypillisen aamiaistarvikekorin. Korin sisältöä sitten ilmeisesti analysoitiin Arlan tiimissä, tässä tilaisuudessa en ollut itse läsnä. Siellä ne ovat tutkineet mun kananmunista, juustosta, kermasta, soijamaidosta ja kasviksista koostunutta koriani ja verranneet toisten kuluttajien valintoihin :) Olisipa ollut kiinnostavaa kuulla mitä kommentteja mun kori on kerännyt.

Pääsin tapaamaan myös rahkan kategoriapäällikköä, joka haastatteli minua kulutustottumuksistani. Pidetäänpä nyt peukkuja pystyssä että Suomeen saadaan lisää rasvaisia maitorahkoja..! :D Ainakin yritin kovasti tämän suunnan puolesta rummuttaa..! :)

Kuten kuvista voi päätellä, päivään sisältyi myös maistelua. Maisteltavina oli niin rahkoja kuin jogurtteja, kaikki maustamattomia.

Terkkuja sille lukijalle, joka on kehunut Valion kreikkalaista - joo, täytyy myöntää että on muuten erittäin hyvää. Maistuu siltä kuin joku kreikkalaismummo olisi sen juuri kyökissään valmistanut. Selvästi erilainen, muista kreikka/turkkilaisista poikkeava maku, jossa aistimme jopa viilimäisyyttä. (Hehheh, ammatti-ihmisillä on varmasti maituotteiden kuvailuun yhtä rikas sanasto kuin viini- ja suklaa-asiantuntijoilla.)

Pahimman makuiset rahkat minun suuhuni olivat Rainbow'n rasvaton ja rahkakyselyni voittaja, Valion rasvaton pehmeä. Aika kaamean makuisia, mikä kirvoitti jälleen keskustelua siitä, valitsevatko ihmiset rasvattoman version oikeasti maun vai terveellisyyden (--> vähäkalorisuuden) pohjalta. Toki makuseikat ovat yksilöllisiä, eikä minun  makuni tietenkään vastaa koko kansan makua.

Jos tarjolla olisi enemmän  täyteläisempiäkin vaihtoehtoja, eikä rasvaprosentteja niin korostettaisi (jolloin rasvapelkoinenkin saattaisi "vahingossa" ottaa kaupasta vaikka sen 2-prosenttisen), niin valitsisiko useampi kuluttaja rasvaisemman vaihtoehdon? Ihan puhtaasti huomattuaan, että se maistuu paremmalta? Moni rasvattomuutta vähäkalorisuuden kannalta suosiva kuluttaja ei todennäköisesti tiedosta, että ero rasvattoman ja vaikkapa 2,3% rasvaa sisältävän rahkan välillä on jopa niinkin pieni kuin 12,5 kaloria per purkki. Täyteläinen ei välttämättä ole sen epäterveellisempi, jos nyt terveellisyyttä haluaa tarkastella energiapitoisuuden näkökulmasta.

Päivän lopuksi sain osallistua kuluttajaraatiin, jossa arvioimme Arla Idea -päivän tiimien kehittämiä tuotteita ja konsepteja.

Opin päivän aikana paljon rahkan valmistuksesta - mm. sen, miten koostumukseen, makuun ja proteiinipitoisuuteen vaikutetaan. Poistetun heran määrällä voidaan säädellä sekä rahkan koostumusta että proteiinipitoisuutta - mitä enemmän heraa poistetaan, sitä kuivempi koostumus ja korkeampi protskupitoisuus. Valittu hapate puolestaan vaikuttaa eniten siihen, minkä makuista rahka on. Tietysti myös eri lehmien maidoissa on erilainen maku - alppimaito on tunnetusti ihan eri makuista kuin vaikka ruotsalainen maito. Myös laktoosi-käsittelyllä voidaan vaikuttaa makuun - jos laktoosi pilkotaan, on tuloksena hitusen makeampi maku kuin laktoosillisessa rahkassa tai rahkassa, josta laktoosi on poistettu kokonaan.

Sainpahan muuten vastauksen siihenkin, miten on mahdollista, että Arlan maustetuissa Protein-rahkoissa on saman verran proteiinia kuin maustamattomissa. Sokeri ja hedelmä vievät tietysti tilaa proteiinilta. Jotta maustettuun rahkaan saadaan yhtä korkea proteiinipitoisuus kuin maustamattomaan, siitä tehdään vähän kuivempi, eli siitä poistetaan enemmän heraa kuin perus-rahkasta. Näin ollen esimerkiksi Arlan maustamaton Protein-rahka on rakenteeltaan kosteampi kuin merkin maustetut Protein-rahkat. Sama selitys lienee taustalla myös Valio ProFeelien koostumuksessa, niissähän on myös sama proteiinipitoisuus kuin maustamattomissa.

.

Kerrassaan hurjan mielenkiintoinen kokemus päästä näkemään meijerifirman tuotekehittelyä sisäpuolelta. Tuotekehitys ylipäänsä alasta riippumatta on minusta äärimmäisen kiinnostavaa.

Sanoin arlalaisille, että tehkää tekin Milbonan kaltainen rahka niin ostan! :)

Nyt kun mulla on jo juustonkin valmistus hallussa, niin kai tässä voi pikkuhiljaa alkaa tituleeraamaan itseään oikeaksi maitotuoteasiantuntijaksi..! :D - - - - huumoria - - - -

Elämänmittainen tutkimusmatkani tuuheampien hiusten maailmaan täydentyi viime viikolla uudella kokemuksella.

Pääsin yhteistyössä Simply Natural -hiustenpidennysten maahantuojan ja helsinkiläisen Stage 11 -kampaamon kanssa kokeilemaan markkinoiden viimeisintä ja hellävaraisinta hiustenpidennys- ja tuuhennustekniikkaa, Magoa.

Mites tämä tukka? Näyttääkö siltä, että siellä olisi jotain ylimääräistä? :) Todella luonnollisen näköinen, eikä tunnu että päässä mitään lisäkkeitä onkaan.

Mago on markkinoiden kevyin ja luonnollisin hiustenpidennystekniikka - pidennykset/tuuhennukset kiinnitetään ainoastaan puuvillalangalla eikä koko prosessissa käytetä mitään kemikaaleja.

Minulle tehtiin yhden hiuspuntin tuuhennus, jolla saatiin täytettyä takaraivon pysyvästi hapertuneen ja ohentuneen hiusalueen luoma "aukko". Tuloksena tasoittunut, vahvempi latva ja paksumpi ponnari. :)

Tilanne normaalisti.

Kuva on huono ja hiukset sekaisin mutta en löytänyt parempaakaan (ja tuoreempaa) jossa tuo takaraivon alueen heiveröinen hiusalue näkyisi kunnolla. Kuvasta kuitenkin saa osviittaa, kuinka paljon vähemmän minulla on hiusta takana keskellä. Kuva on lokakuulta mekko-"projektin" ajoilta.

Hiuslovi vuosien varrella.

Syytä loveen ei ole koskaan löytynyt. Ruokavaliot, hiusklipsit, hiustuotteet ja ponnarin paikat ovat vaihdelleet, hapertunut hiusosio säilyy. En jaksa sitä enää juuri ajatella, muistan loven yleensä vasta kun kampaajat sitä kommentoivat.

Hassua, etten ole koskaan tullut ajatelleeksi, että loven voisi korjata hiustenpidennyksillä. Kukaan kampaajakaan ei ole minulle sitä koskaan ehdottanut - aina vain tarjottiin saksia. Leikkaaminen ei kuitenkaan auta, alue pysyy ohuena vaikka kuinka leikkaisi.

Tässä tuloksia muilla "haperolatvoilla".

Kuvat ovat minulle tuuhennoksen tehneen kampaaja Miia-Maria Levälammen Instagramista, josta löytyy lisää vaikuttavia ennen ja jälkeen -kuvia.

Miia-Maria on Suomen Simply Naturalin Mago-pääkouluttaja.

Simply Natural -pidennykset valmistetaan laatusertifioidussa tehtaassa Indonesiassa intialaisesta hiuksesta. Hius on parhaaseen laatuluokkaan kuuluvaa, eettisesti hankittua Super Remy -hiusta. Simply Naturalin käyttämä hius on peräisin intialaisista temppeleistä, joihin naiset lahjoittavat hiuksiaan.

Lisää hiusten eettisestä pohjasta ja Simply Naturalin sertifikaateista voi lukea täältä. Minua ainakin kiinnosti välittömästi tietää lisää hiusten valmistusolosuhteista, etenkin kuultuani sanan 'Indonesia'. Tuotteille on myönnetty EU:n GSP-todistus, jonka voi saada vain yritys, joka voi osoittaa tuotteidensa parantavan taloudellista kasvua kehitysmaissa.

Mago-hiuksia on saatavilla 30 cm, 50 cm ja 60 cm pituuksilla, sävyjä vaaleasta tummaan ja punaiseen. Tekstuureja on kolmea erilaista; suoraa, laineikasta ja kiharaa.

Minulle valittiin laineikas, kullanvaalea hius 50 sentin pituudella. Yhdessä puntissa on 25 hiustupsua.

Yhden puntin kiinnitykseen menee alle tunti. Toimitus ei tunnu miltään. Miia-Maria kysyi, miten yleensä tykkään pitää hiuksiani. Lisäkkeet kiinnitettiin niin, että solmukohdat eivät näy kun hiukseni ovat minulle tyypillisellä korkealla ponnarilla.

Liimaus, teippaus ja sinetöinti ovat perinteisiä tapoja kiinnittää hiustenpidennykset, ja ne voivat vahingoittaa hiusta. Mago-tekniikassa käytetään vain puuvillalankaa. Magon etuja muihin menetelmiin verrattuna on myös keveys ja hiusten luonnollinen liikkuvuus - asiakas saattaa jopa unohtaa että hänellä mitään hiuslisäkkeitä onkaan.

Mago-tekniikka:

Lisäketupsuissa on puuvillalankasolmut, jotka kiinnitetään vetosolmulla lähelle hiuksen tyveä. Toimitukseeen käytetään apuna virkkuukoukkua muistuttavaa puikkoa, jonka päässä on silmukka.

Oikein kiinnitetyt tupsut eivät irtoa hiuksista ennenkuin kampaaja poistaa ne. Solmut kestävät erinomaisesti vettä, shampoota, lämpöä, muotoilutuotteita ja -laitteita. Langan paino on olematon eikä se vaurioita hiusta tai hiuspohjaa.

Mago-pidennykset pysyvät kauniina 3-4 kuukautta.

Pidennykset on helppo poistaa; kampaaja tarvitsee vain sakset. Mago-osio poistetaan simppelisti leikkaamalla solmukiinnitys auki. Hiukseen jää solmun kohdalle pieni "mutka" joka oikenee seuraavissa pesuissa.

Kenelle?

Heille, jotka haluavat mahdollisimman hellävaraisen, kevyen ja ympäristöystävällisen hiustenpidennyksen.

Mitä maksaa?

50 cm hiuspuntti maksaa 99 euroa, ja yhden puntin tuuhennuksen hinnaksi töineen tulee 163 euroa (Stage 11-kampaamossa).

Stage 11:ssa voi käydä maksuttomassa hiustenpidennys-konsultaatiossa, jossa asiakkaalle lasketaan pidennyksen tai tuuhennuksen tarkka hinta. Kampaamo on erikoistunut pidennyksiin ja tuuhennuksiin viiden alan kilpailuissa menestyneen kampaajan voimin. Valittavana on Mago-pidennyksen lisäksi myös muita tekniikoita.

Ennen - jälkeen

Kun katsoin peiliin tuuhennuksen jälkeen, tuntui kuin katsoisin jonkun toisen hiuksia...! Voiko noin tasainen ja vahva latva olla minun..? Ja miten nuo kampaajat aina saa loihdittua hiukset niin uskomattoman sileiksi ja kiiltäviksi, taikuutta...!

Sannin kokemus viikon jälkeen:

Lisäkkeet eivät todellakaan tunnu miltään eivätkä solmukohdat näy. Hiuksia voi harjata, pestä ja käsitellä aivan normaalisti, solmut eivät vaikeuta pesuakaan.

Like my hair but better ;)

*

Simply Naturalin maahantuoja Kinnunen Oy hakee muuten parhaillaan malleja hiustenpidennyksiin (kukaan ei pyytänyt minua liittämään hakuilmoitusta tähän mutta ajattelin laittaa ihan teidän iloksi - tämähän on mainio tilaisuus jollekulle muullekin päästä kokeilemaan tuuhennusta :)

Edit. mallipaikat täytetty, poistin ilmoituksen.

.

Hiukset tänä aamuna.

Sain Kinnuselta mukaani myös Simply Naturalin erityisesti pidennyksille tarkoitetun hiustuotesetin.

Mieto shampoo on erittäin nestemäistä ja olen kaatanut sitä suoraan päähän kun kämmeneltä valuu puolet lattialle.  Ihan ok shampoo joka ei takuta.

Hoitoaine on koostumukseltaan liukasta ja jämäkkää ja hoitoteholtaan aivan loistavaa, aiheutti välittömän ihastus-reaktion. Silottaa ja selvittää hiukset tehokkaasti tekemättä niitä raskaiksi. Hiukset jäävät pehmeiksi ja silkkisiksi - fiilis on juuri sellainen kuin parhailta hoitoaineilta odotan. Täydet pisteet tälle hoitsikalle!

Incit niistä kiinnostuneille.

*

Kiitokset Kinnuselle ja Miia-Marialle!

Seuraavat neljä kuukautta täällä iloitaan paksummasta ponnarista! :)

Välikevennys kilometrirahka- ja purnukkapostausten vastapainoksi. :)

Kerroin uutena vuotena, kuinka iloinen olin, kun olin vuoden aikana oppinut juoksemaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen saavuttanut jonkinlaisen aerobisen kunnon, enkä taivu kaksinkerroin hengästyksestä vartin hölköttelyn jälkeen.

Olen pysytellyt harrastuksineni kuntosalin juoksumatolla koska a) se pakottaa ihmisen juoksemaan liikkumalla henkilön jalkojen alla ja b) muistikuvat aiemmista ulkonalenkkeily-yrityksistä ovat veren maun ja kylkipistosten sävyttämiä.

Viikonloppuna uskaltauduin miehen houkuttelemana ulos oikeille lenkkipoluille. 12 vuotta vanhat lenkkitossut jalkaan ja huivi pään yli.

Harva varmasti voi ymmärtää riemuni, kun yhtäkkiä huomasin olevani juoksemassa elämäni ensimmäistä täyspitkää lenkkiä ulkona. Ja jopa varovaisesti nauttivani siitä..! En hyytynyt ylämäkiin. En kompastunut puunjuuriin. En nieleskellyt raudan makua. Juoksin, enkä pysähtynyt.

Hölkkäsit, miehen ääni korjaa päässäni. Opin, että 10 km tuntivauhdin alla tapahtuva juoksun kaltainen liikehtiminen on hölkkää. Miehet... :) No, se ei yhtään vähentänyt iloani ja pientä ylpeyttä itsestäni ("Sä jaksat..!!), ja hölkkäsin tunnin lenkit sekä lauantaina että sunnuntaina.

Olen ihminen, joka hyvin harvoin menee mukavuusalueensa ulkopuolelle. Joskus se kannattaa. Vaikka on koko elämänsä hokenut itselleen että ei jaksa tai osaa jotain, tai jopa inhoaa jotain, niin se ei ehkä olekaan totta.

En edelleenkään julista itseäni Miss Liikunnan Iloksi, mutta on hienoa huomata, että omat itsestäänselvinä pitämät olettamat voivat murtua. Niin monesti ihminen vain päättää, että en mä tykkää tästä enkä halua edes yrittää, ja kun ei koskaan yritä, niin voi perustella itselleen että noniin, ei minusta tosiaan ole tähän. Vaikka näköjään 35 vuotta lenkkeilyä vihannutkin voi eräänä päivänä omasta tahdostaan pyrähtää ulos ja hymyillä polun päässä tunnin kuluttua.

Imelää, pahoittelut.

Mutta imelän onnellinen oli olokin viikonloppuna..! ^_^

Rakastan luonnossa liikkumista. Miksi en siis voisi oppia tykkäämään siellä juoksemisestakin?

Mitattiin myös mun maksimisyke. En ole ennen viime viikonloppua tiennyt sykealueista yhtään mitään, hyvä jos tiesin oman perussykkeeni.

"Juokset niin kovaa että meinaa tulla oksennus ja jalat pettää", mies neuvoi.

Nauratti yhden vanhemman pariskunnan ilme kun pingottiin heitä vastaan, olivat varmaan ihan että mitä tuo mies rääkkää tuota naisparkaa... :) Äijä juoksi edellä kiljuen että jaksaajaksaa ja mä yritin pysyä perässä henki vinkuen ja huusin että eipystyeipystyenää... Ja mies karjui takaisin että "Jos jaksaa valittaa niin jaksaa juosta!"

Syke: 182. Ja joo, melkein tuli oksennus. ;)

Kauneusbloggaajan ominaisuudessa kerron vielä, että viikonloppuhölkkäilijän kynsillä nähtiin Essien Mint Candy Apple ja Benecosin Urban Grey.

Eikä ollut edes suunniteltu lenkkipuseroon mätsääväksi. ;)

Aurinkoista viikkoa toivotellen!