Exuviance-arvonnassa näytekokoisten tuotteiden setin voitti Jaana.
Sheer Refining Fluidin voitti Karol.
Onnea voittajille! :)
*
Off topic.
Pikkuisen Seglingen idyllisellä vaelluspolulla koettiin eilen draamaa.
"Nuo housut saa jäädä tähän! En helkkari ota niitä enää mukaan..!"
.
Mitä housuille tapahtui? Kävelikö Mr. Karkkipäivä loppureitin pelkissä kalsareissa?
Tarina seuraa myöhemmin. :)
(Haha, sori miten ankea "cliffhanger"... ^_^
Houstaan tänään vielä vieraita ja huomenna on taas paremmin aikaa blogille. :)) No. Ei ollutkaan.
Ah, söin viime viikolla jotain aivan tajuttoman hyvää.
Muutakin kuin sitä juhannussafkaa ;)
Elämäni ensimmäiset bataattiranskalaiset.
Aivan järjettömän hyvän makuisia. Täytyy ihmetellä, että peruna jaksaa sinnitellä suomalaisten suosikkina kun on olemassa jotain niin hyvää kuin bataatti. Vaikka joo, tottakai ymmärrän että peruna on kotimainen ja kotimaista kannattaa suosia. Siinä mielessä pidettäköön siis perunan voittokulkua Suomessa myönteisenä asiana ;)
Mutta bataatti... Sori vain, pottu, mutta häviösi oranssille amerikanserkulle on jäätävä.
Bataatissa on aika paljon hiilareita, 17%. Se ei siis kuulu suurina määrinä vhh:laisen lautaselle. Mutta bataatti on hiilaritietoiselle parempi vaihtoehto kuin peruna alhaisemman glykeemisen indeksinsä ansiosta. Sen sisältämä hiilihydraatti imeytyy hitaammin kuin perunan, aiheuttaen näin pienemmän piikin verensokerissa.
Bataatti... oijjoi. Tosiaan - jos joku vastustamaton hiilariheikkous pitää nimetä, niin se ei enää aikoihin ole ollut leipä tai pasta. Se on bataatti.
Nautin ensimmäiset bataattiranuni Ahvenanmaalla, yhdessä Maarianhaminan ihka uusista ravintoloista. Tarkoituksena onkin esitellä Maarianhaminaan tänä vuonna putkahtaneita uusia ruokapaikkoja. Pisteet paikallisten yritteliäisyydelle - Maarianhaminassa on pieneen kokoonsa nähden todella paljon ravintoloita, - liikaakin, joidenkin ahvenanmaalaisten mielestä. Usean vääjäämättömänä kohtalona on kuihtua pois muutaman vuoden kuluessa. Viime vuonna hyvästit jätettiin ainakin pihvipaikka Texas Long Hornille, yhdelle sushipaikalle ja lounasravintola Havtornille. Katsotaan miten näiden uusien voimien käy.
Ekonomiegatanille, Pentikin entisiin tiloihin, on avannut vasta runsas kuukausi sitten Köket Bistro & Bar.
"Kyökki" asettuu hintatasoltaan Ahvenanmaan edullisempaan luokkaan, kalapääruoankin saa alle kahdella kympillä mihin ei turhan usein saarimaakunnan ruokapaikoissa törmää. Alku- ja pääruoat tosin ovat yhtä tyyriitä kuin muuallakin.
Kun bongasin menun pääruoista parmesaani- ja pestogratinoidun munakoison, sitä oli vain saatava. Tiedättehän minut ja munakoison... :) Aina on testattava miten hyvin paikka osaa sen laittaa.
Pyysin saada munakoisosta alkuruokaversion ilman pastaa (joka kuului annokseen), ja sehän onnistui loistavasti. Pääruoaksi nimittäin halusin kalaa - ja niitä bataattiranuja jotka olin Köketin menulta vaaninut jo päiviä aikaisemmin..!
Munakoisoannos oli oikein onnistunut, koiso oli kypsennetty makuni mukaisesti todella pehmeäksi niin että se oikein suli suussa.
Pääruoka-annokseni saapui sekin tuunattuna. Tässä kohtaa ei siis voi puhua makujen varsinaisesti onnistuneesta liitosta, sillä alkuperäiseen annokseen kuuluva mangosalsa ei kommunikoi ihanteellisesti bataattiranskisten kanssa, jotka nekin ovat makeita.
Köketissä perunavaihtoehtoina on keitetty peruna, tavalliset ranskalaiset ja bataattiranskikset. Bataatti ei siis kuulu valmiiksi mihinkään suunniteltuun annoskokonaisuuteen, vaan ne saa pyytämällä.
Ruokalistan ainoa kala-annos on makea, "Sitruuna-fariinimarinoitu uunilohi mangosalsalla ja manteliperunoilla". Pyysin sen vhh-versiona eli ilman marinointia ja bataatilla, joka tietysti muutti koko annoksen idean, mutta asiakkaan toive toteutettiin sen kummemmin kulmia kohottelematta. ;) Mangosalsaa en enää kehdannut pyytää jättämään pois ;D
Mä halusin nuo ranut.
Ja ne oli JUST niin hyviä kuin odotin. :)
Mangosalsa ei tosiaankaan sopinut niiden kanssa, mutta sain mitä halusin :)
*
Ahvenanmaasta ja ravintoloista puheen ollen, tänä vuonna on ilmestynyt myös kokonainen kirja Ahvenanmaan ruokapaikoista. Aika huisia..! Alle 29 000 asukkaan maakunta, ja täällä on niin paljon kulinarismia että ravintoloita riittää kirjaksi saakka. :)
Matglädje på Åland esittelee 30 ravintolaa ja kahvilaa ympäri Ahvenanmaata. Mukana on myös kunkin ruokapaikan suosikkiresepti. Kun näin kirjan kaupassa niin sehän oli heti saatava! Laadukkaita kuvia ja kaunista katseltavaa. Ja sivuilta löytyy paikkoja joissa en itsekään ole vielä käynyt.
Kuten kuvan Stickstugan, yksi niitä saaren mansikkapaikkoja joihin en ole vielä tutustunut. Harmillisen harvoin tulee suunnattua Järsöön päin, jossa Stickstugan sijaitsee. Pitäisi joku päivä vuokrata pyörä (mulla ei ole omaa...!) ja tehdä retki Järsöön, alue on mitä viehättävin päiväretkikohde Maarianhaminasta. Tie kulkee siltojen ja pengerteiden yli huikean kauniissa saaristomaisemassa.
*
Ilokseni huomaan, että vanhat Ahvenanmaata matkailukohteena esittelevät postaukseni ovat nousseet klikatuimpien joukkoon taas nyt kesällä. :) Sieltä ne kai tulevat esiin hakutuloksissa ihmisten googlatessa Ahvenanmaan lomavinkkejä.
Heitetään suositut linkit nyt tähänkin jonkun uuden lukijan ihmeteltäväksi:
Pitäisi kyllä päivittää kummatkin postaukset, niin paljon uusia kivoja mainitsemisen arvoisia paikkoja on ilmestynyt kirjoitettuani jutut viisi vuotta sitten.
Tänään ollaan suuntaamassa koko päiväksi pohjois-saarille Kumlingeen ja Seglingeen. :) Kivaa viikonloppua kaikille!
Minulta kysytään välillä, onko itselleni toimivien ihonhoitotuotteiden ja tuotetyyppien löytäminen ollut hankalakin taival. Monia tuntuu kiinnostavan, olenko joutunut käymään vuosien mittaan läpi moniakin sarjoja löytääkseni ne parhaat, joiden avulla ihoni voi parhaiten. Vastaus kaikessa tylsyydessään: en. Minun iholleni käy suunnilleen kaikki, ja valintaani ohjaa ensisijaisesti tuotteen miellyttävä tuntu, ja sen jälkeen brändi (johon liittyvät seikat kuten hinta, tuotteiden ulkonäkö ja saatavuus).
Kommenttilaatikossa on käyty aiheen tiimoilta kiinnostavia keskusteluita. Toiset ovat siinä onnellisessa asemassa, että iho on niin helppo ja kaikin puolin tavallinen ja tasapainossa, ettei käytetyillä tuotteilla, ainesosilla tai sarjoilla juuri ole merkitystä. Toiset taas ovat tilanteessa, jossa iho on niin vaativa, herkkä ja hankala, että toimivien tuotteiden löytäminen on varsinainen elämänmittainen projekti ja melkein salapoliisityötä.
Tästä minulle tuli mieleeni kiinnostava aihe: miten eri asioita ihonhoito ihmisille edustaa.
Ihon hoito. Mitä se lopulta on? Yleisesti ottaen se on ihon kunnon ylläpitämistä sellaisena, että iho säilyttää vastuskykynsä ulkoisia ärsykkeitä vastaan ja pystyy toimittamaan tehtäväänsä elimistömme suojamuurina. Terve iho estää vieraiden aineiden ja mikro-organismien pääsyn elimistöön ja suojaa sitä UV-valolta, kuumuudelta ja kylmyydeltä.
Mutta luonnollisestikin on myös ihonhoidon esteettinen puoli. Kulttuuriimme kuuluu kauniin ihon arvostaminen. Kaunis iho on asia, jota tavoitellaan. Valtaosa meistä todennäköisesti käyttää kosmetiikkaa hoitamaan ihoa juuri tässä mielessä.
Tein aiheen tiimoilta kyselyn. :)
Mitä ihonhoito sinulle merkitsee - lähinnä ihon (normaalin) kunnon ylläpitoa vai jonkun tietyn ongelman (esimerkiksi punoitus, kuivuus, akne, rypyt) hoitoa?
Onko kosteusvoide sinulle "vain" kosteusvoide? Vai edustaako se sinulle ratkaisua parempaan, kauniimpaan ihoon?
Pääset kyselyyn tästä. Se sisältää seitsemän kysymystä, vastaus ei vie kauaa. :)
Laiskemmille on sivupalkissa pikaversio ;)
P.S. Exuviance-arvontaan saa vielä osallistua koko perjantain ajan, olin laittanut kellonajan väärin ;)
