Olisikohan vihdoin aika kirjoittaa tästäkin shampoosta :)

Oikeasti, mun "Tulevat tuotearvostelut" -kuvakansio on mielenkiintoista selailtavaa. Kokoan sinne joka kuukausi kuvia uusista tuotteista joista minun on joko ehdottomasti tai mahdollisesti (riippuen ajasta ja muista aiheista) tarkoitus kirjoittaa blogiin arvostelu.

Kansio on valtava. Siellä on niin paljon tuotteita, että osan olen ehtinyt jo unohtaa - siis suunnitelman, että kirjoittaisin niistä. Tai sitten en koskaan ylipäänsä ehtinyt testaamaan tuotetta - innostuin tuotteet vastaanotettuani ja otin kuvat heti kättelyssä, mutta lopulta syystä tai toisesta en koskaan päätynyt konkreettisesti kokeilemaan tuotteita.

Tämän päivän aiheena oleva tuote ei kuitenkaan ole sellainen, vaan olen käyttänyt shampoota jo kaksi pulloa ja tiennyt koko ajan, että tulen jonain päivänä jakamaan blogissa ihastukseni kyseiseen vaahdottareen.

John Friedan Sheer Blonde.

Tai itse asiassa, koska olen kavereilta ja töiden kautta testannut muitakin Friedan shampoita kuin Sheer Blonde -linjaa, niin sanoisin, että diggaan John Friedan shampoita ylipäänsä. Herralla on onnistunut resepti. :)

Tänään mun tekee mieli kirjoittaa kosmetiikasta! ^_^ Ei munakoisohöpinöitä tai Lefkadan "vanhan-kaupungin-kujat"-läppää. ;)

Jutussa näkyvät Friedan tuotteet olen saanut blogin kautta.

Friedan shampoot ovat ns. tavallista markettihintatason normikosmetiikkaa, eivät luonnonkosmetiikkaa eivätkä salonkituotteita. Hintavampia kuin Elvitalit ja Herbinat, mutta löytyvät ihan sieltä peruspäivittäistavarakauppamerkkien joukosta. (Ahh, näitä suomen pitkiä sanoja...)

Pesevinä ainesosina Friedassa on sulfaatteja. Tosiaan, ei siis mitään ihmeellisyyksiä perusreseptiikaltaan. Mutta, kuten me kosmetiikkafriikit tiedämme, tuotteen koostumukseen ja tehoon vaikuttaa niin moni asia ainesosacocktailissa. Yhden valmistajan hoitavaksi mainostettu sulfaattishampoo vaahtoaa runsaammin ja jättää hiukset takkuisemmiksi, samalla kun toisen taas on pesuteholtaan mieto ja tuntuu hiuksissa lähmäiseltä. Vaikka incit näyttäisivät koostuvan kutakuinkin samantyyppisistä ainesosista. (Shampoiden perusreseptiikkahan on lopulta todella yksinkertainen, ja shampoista jopa 90% on vettä...)

Osa pitkän linjan lukijoistani ehkä muistaa, että kosmetiikkafriikkeyteni on ylipäänsä aikoinaan lähtenyt, noin 11-12-vuotiaan Sannin elämässä, nimenomaan shampoista ja hoitoaineista. Niin oudolta kuin se voi kuulostaakin, minulle hiusten peseminen on samalla lailla kosmeettisesti inspiroiva ja innostava kokemus kuin vaikka meikkaaminen. Toiset vain pesevät tukkansa, minä Pesen. Vaikea selittää miten perustavanlaatuista tyydytystä oikein hyväkoostumuksellinen shampoo tai silkkisen liukkauden muodostava hoitoaine tuovat. Se on sitä friikkeyttä. :)

Friedan shampoot ovat mielestäni sairaan hyviä, koska niissä on

mitä miellyttävin vaahto.

Vaahtotyyppejä ja vaahtoavuusherkkyyttähän on monenlaista. Tämän tietävät vähemmän friikitkin hiustenpesijät ;D

Friedan shampoot vaahtoavat runsaasti jo pienellä määrällä ja vaahto on pehmeää ja kermaista. Vaahto liukuu mukavasti hiuksissa eikä takuta tyveä, sormet pääsevät liikkumaan hiuspohjassa vaivatta. (Toiset shampoot tekevät hiuksista niin karheat että sormet suunnilleen lukittuvat tyveen ja pesukokemus on kaikkea muuta kuin miellyttävä.)

Friedassa on myös kutakuinkin

täydellinen koostumus viskositeetin kannalta.

Koostumus voi viitata reseptin ainesosiin tai shampoon fyysiseen olemukseen, eli minkä näköisenä se tulee ulos purkista. Nyt puhun jälkimmäisestä. Luonnonkosmetiikan shampoiden kohdalla valitan aina lirumaisuudesta ja epätaloudellisuudesta, kun puolet aineesta valuu samantien kämmeneltä lattialle. Friedassa tämä homma on kunnossa. Shampoo on juuri sopivan paksua olematta kuitenkaan tönkköä.

Myös

pesevyys on mitä parhain.

Kokeilemani Friedan shampoot eivät mainosta itseään hoitavina, mutta niissä on erittäin toimiva pitoisuus/kombo ainesosia (mm. silikonia) jotka vähentävät pesevien ainesosien karhentavaa vaikutusta. Hiukset eivät jää syväpesevän shampoon tavoin karheiksi, eivätkä myöskään hoitavan shampoon tavoin selviksi. Balanssi on juuri sopiva, kun haluaa hyvän shampoon ilman extroja joka pesee ja jättää hiukset mukavan tuntuisiksi.

Friedan Sheer Blonde -shampoon piti muuten ensimmäisen kerran päästä mukaan Karkkipäivään joulukuussa 2013. Tuolloin vilautin Hiustuote-teemaviikollani tätä kuvaa:

Kuvassa on Mr. Karkkipäivän nesessääri. Lupasin tuolloin kertoa, mitä ihmettä Sheer Blonde -shampoo tekee tummanruskeahiuksisen mieheni kosmetiikkapussukassa, mutta en koskaan päässyt "paljastukseen". :)

Kerrotaan nyt:

Myös mieheni on tykästynyt John Friedan shampoisiin. Hänessä on ehkä jonkinlaista shampoo"friikkiä" itsessäänkin, ainakin näin olen mielessäni päätellyt miehen kuvaillessa eri merkkien vaahtojen laatuja :D (No, hänhän on kouluttautunut...) Mies tykkää napakasta, runsaasta ja pehmeästä shampoovaahdosta. John Friedassa on juuri sellainen. Tämän todettuaan mies siirsi Friedan shampoon omaan nesessääriinsä. Vaikka kyseinen shampoo on tarkoitettu vaaleille hiuksille.

Sillä tuo vaaleita hiuksia kirkastava ominaisuus...?

Ei, sitä en voi sanoa havainneeni. Eikä miehenkään hiuksissa tietenkään näkynyt Sheer Blonde -vaikutus millään lailla.

Yleisestikin joudun kokemukseni puitteissa olemaan sitä mieltä, että vaaleita hiuksia kirkastavat shampoot (pigmenttiä sisältäviä hopeashampoita lukuunottamatta) ovat ihan höpöhöpöä. Kamomilla, sitruuna, mitä ainesosia niissä nyt onkaan. Minun hiuksissani vaikutukset ovat aina olleet nolla. Ei tule kiiltoa, ei tule kirkkautta. En tiedä mitä hiuksissa lopulta pitäisi näkyä..? Koska shampoot eivät pysty varsinaisesti vaalentamaan hiuksen omaa pigmenttiä, miten jonkun sitruunauutteen tuoman 0,001% sävynkirkastuksen voisi edes silmillä havaita..?

John Friedan Sheer Blonde Go Blonder -shampoo lupaa kirjaimellisesti vaalentaa hiusta kamomillan ja sitruunan avulla: "Gradually lighten blonde hair for a brighter, sun-kissed look" "Lighten blonde hair by up to 2 shades" (!!!). Ei ole mahdollista, Mr. Frieda. Incistä kiinnostuneet löytävät ainesosaluettelon täältä.

Sheer Blonde Highlight Activating Shampoo taas lupaa "amplify golden tones for nourished highlighted blonde hair". Eli ei käytännössä oikeastaan mitään? Vahvistaa kultaista sävyä vaaleissa hiuksissa?

Hightlight Activating Shampoo on kehitetty tummemmille vaaleille hiuksille kuin Go Blonder. Inci löytyy täältä. Ainoa ainesosa, joka edes etäisesti voisi liittyä kultaisen sävyn buustaukseen, on reseptissä käytetty kosmetiikan väriaine caramel. Mutta se ei ole väriaine, joka voisi tarttua hiukseen hopeashampoon sinisen pigmentin tavoin. Caramel-väriä käytetään kosmetiikassa tai elintarvikkeissa värjäämään itse tuotetta.

Eli hiusten sävyyn liittyvät lupaukset voimme heittää romukoppaan, mutta eipä niillä väliäkään.

Shampoona tuotteet ovat loistokamaa. :)

Ja vain sillähän on loppupeleissä eniten merkitystä kun haluamme pestä hiuksia :) Väriä voi buustata sitten ihan omilla aineillaan.

*

Ahh, olipas muuten tosi kivaa pitkästä aikaa höpistä kosmetiikasta ihan kunnolla :)

Nyt löytyi reissun paras kämppä!

Samalla haluan kertoa teille Joonian saarten vuokrahuoneisiin liittyvästä poikkeuksesta muihin saariin verrattuna.

Kreikan saarihyppely -oppassaani kirjoitin, että domatian eli yksityisten vuokrahuoneiden tarjoajat ovat (vähintään kesäsesongin aikaan) aina satamissa vastassa laivoja, ja huoneen "shoppaus" suoraan satamassa on helppoa. Joillain saarilla domatiaisäntiä näkyy myös suurilla bussiasemilla asiakkaita kalastelemassa.

Joonian saarilla on toisin. Täällä domatian omistajat eivät ole vastassa laivoja tai busseja. Eivät missään.

Kysyin asiasta Dimitrikseltä. Liittyykö tämä siihen että on jo hiljaisempi sesonki..? "Oh, no, no. They never go to the port to find customers, they are too proud. This is the local character. We are not merchants, we don't push to sell our rooms".

Dimitriksen mukaan domatia-omistajat jaksavat ylipäänsä tehdä hyvin vähän markkinoidakseen huoneitaan. "They just wait for you to find them".  Mielenkiintoinen bisnesajattelumalli... (Itsekin muuten löysin Dimitriksen vuokrahuoneen googlella ja laittamalla suoraan meiliä.)

Okei. Tiedänpä nyt tämän - ja nyt tiedätte tekin. :)

Jos siis suunnittelette saarihyppelyä Joonialle, kannattaa huone varata netissä etukäteen. Zakynthos Townia lukuunottamatta huoneita onneksi löytyykin Joonian saarten eri kylistä ja kaupungeista runsaasti Booking.comista. (En pyri mainostamaan Bookingia mutta se on ainoa tähän mennessä löytämäni majoitusvarauspalvelu jonka valikoimassa on myös domatioita.)

Jos ette syystä tai toisesta halua etsiä majapaikkaa netistä, löytyy vuokrahuoneita etenkin kylistä aivan mielettömästi, sen kuin vain bongailemaan "Enoikiazomena domatia / Rooms To Let" -kylttejä ja koputtamaan ovelle. Kaupungeissa domatioita on vähemmän.

Kuten todettua, mitä pidemmälle syksyyn sesonki etenee, sitä halvemmat hinnat. Talvella huoneen voi varmaan saada kympilläkin.

Löysin Lefkada Townista huoneen, joka edustaa domatia-majoitusta luksuksemmillaan. Tämän huoneen, tai huoneiston, hinta on kesällä varmaan tripla.

Keittiö on tilava ja täysin varusteltu, siellä on jopa uuni.

Hei - violetti makuuhuone..!! ;)

Täällä on niin viihtyisää että vaarana voi olla juuttua sisälle turhankin mielellään... :) Nytkin sitä istutaan koneella tekemässä postausta keskellä päivää :D

Sijainti on aivan ydinkeskustassa, ei tarvitse kuin astua ovesta ja kävellä 30 metriä niin olen kaupungin pääostoskadulla.

Näin hienoa kylppäriä en ole nähnyt missään vuokrahuoneessa koskaan.

Tästä komeudesta maksan 30 euroa yöltä. Normaalisti 25 euroa on maksimi mitä suostun maksamaan, mutta olen päässyt matkabudjetissa edelle ja päätin hemmotella itseäni luksushuoneella. :)

Tällaisissa huoneissa olen yöpynyt matkalla tähän saakka:

Hehheh, en ole kaikkein siistein ihminen, kuten näkyy... :D No, ylimmässä kuvassa olen pakkaamassa ja kaikki tavarat ovat siksi levällään.

Tuo ylin huone muuten maksoi sekin 30 euroa, oli pakko maksaa kun se oli ainoa vaihtoehto Zakynthos Townissa.

Nyt on hyvä fiilis.

Lefkada Town vaikuttaa heti ensisilmäyksellä kaikkein viehättävimmältä Etelä-Joonian suurten saarten pääkaupungeista. Kaupungin rakenne on aivan erilainen kuin Zakynthos Townin ja Argostolin ja viihtyisä, asteen verran naapureitaan chicimpi keskusta kävelykatuineen tarjoaa todella miellyttävät puitteet vaeltelulle.

Nidri sikseen, mutta sori vaan Marianna, ei tämä ole ruma saari! ;)

Sain eilen illlalla kuulla, että Karkkipäivä on palkittu A-Lehtien The Blog Awards Finland -gaalassa tuomariston valintana Suomen Parhaana Kauneusblogina.

Olen luonnollisestikin uutisesta erittäin iloinen ja otettu. :)

Tunnustus Parhaana Kauneusblogina on Karkkipäivälle ensimmäinen laatuaan.

Kun Saara Sarvas lopetti, muillekin jäi mahdollisuus ;D

Ja olipa muuten hauska yllätys saada kuulla voitosta "ihan puskista" tänne Kreikkaan.

Suunnilleen samaan aikaan tuli kännykkään tekstari Indiedaysin henkilökunnalta jossa onniteltiin, ja Naamakirjaan lyhyt ja ytimekäs viesti:

Näin siis jatketaan Kreikassa Parhaan Kauneusbloggaajan tittelillä ;)

Eilen tuli päätettyä vihdoin paluupäiväkin - kauneuslukijoille siis tiedoksi, että matkapostauksia jatkuu vielä kolmisen viikkoa. Voitte halutessanne merkata kalenteriin 22.10., siitä eteenpäin Karkkipäivä palaa taas normaaliin kosmetiikkapainotteiseen päiväjärjestykseensä. :)

.

Mutta nyt viihdytään vielä Kreikassa.

Olen siirtynyt Joonian saaristossa jälleen pykälän pohjoisemmaksi, Lefkadalle.

Yleensä tykkään majoittua kaikkialla aina suurimmassa kylässä tai kaupungissa, mutta Lefkadalla halusin tutustua myös saaren turistikohde numero ykköseen - Nidriin. Tämäkään ei ole mikään ihan pienin kylä, mutta ei kaupunkikaan, asukkaita noin 2000.

Minulla on ollut Nidriin saapumisesta saakka outo olo. Täällä on hyvin kummallinen tunnelma. Jo eilisen perusteella oli selvää, että minun ja Nidrin kemiat eivät kohdanneet. Ei tämä vastenmielinenkään paikka ole missään nimessä, mutta... outo. Hyvin oudot energiat.

Juttelin asiasta aamulla FB-chatissa kreikkalaistäväni Mariannan kanssa, joka suoraan tyyliinsä ruttasi Lefkada-raukan toteamalla, "Aside from beaches, Lefkada is a very ugly island".

No ei nyt sentään ruma. Ei ainakaan suomalaisen silmään! (Mutta Mariannalla on tosiaan hyvin vahvoja mielipiteitä kotimaansa saarista... olemme mm. aivan eri mieltä Karpathoksesta :D)

Lefkada tunnetaan ennen kaikkea länsirannikkonsa upeista rannoista, jotka ovat tyylillisesti samaa perhettä Zakynthoksen ja Kefalonian maailmankuulujen valkohiekkaisten postikorttibiitsien kanssa. Kenties kylät eivät ole saaren vahvuus, vähän samaan tyyliin kuin Zakynthoksella..? Ei, ei ole reilua tehdä mitään tämän tyylisiä olettamuksia tässä vaiheessa kun on vasta nähnyt yhden kylän ja kuullut yhden ystävänsä mielipiteen. ;)

Nidrin rakenne on simppeli: täällä on kaksi katua, satama ja uimaranta.

Kuvassa pääkatu eli "ostoskatu". Asun sen toisessa päässä.

Samansuuntainen, rantaa myötäilevä "tavernakatu" näyttää tältä.

Siinä vaihtoehdot jos kaupungissa haluaa käveleskellä :) Näiden katujen tuolla puolen on vain asutusaluetta.

Nidri on todella, todella suosittu turistikohde. Makuja on totta kai monia, mutta kyllä nämä jutut välillä laittavat ihmisen mietteliääksi. Kun tietää, että Kreikka on täynnään myös niitä picture-perfect-kyliä.

Olen ollut Nidrissä kaksi päivää ja kävellyt sen kaksi katua päästä päähän niin monta kertaa että osaan kohta tavernojen nimet ja kauppojen sijainnit ulkoa.

Jooei, ei ole minun juttuni. Huomenna eteenpäin Lefkadan pääkaupunkiin. On muuten taas luvattu ukkossadetta.

Ranta on mielestäni Nidrin viehättävintä aluetta, etenkin uloin kärki on todella soma. Horisontissa kohoava vuoristo kruunaa rannan kuvauksellisuuden.

Hiekkarantana biitsi on kuitenkin keskiverto; hyvin kapea ja pikkukivinen. Epäilemättä saarelle saapuvat biitsihirmut suuntaavat sinne länsipuolen kuuluisille rannoille kuten Porto Katsikiin, Egremniin ja Kathismaan.

Jäljelle jääkin kysymys - mitä lomailijat lopulta tekevät Nidrissä...?

Olisin voinut kysyä sitä Aurinkomatkalaisilta :)

Tänään oli kauden viimeinen lomalento takaisin Suomeen päin Joonialta (eipäs muuten ollutkaan, tänään tuli vielä yksi porukka ja ensi lauantaina viimeinen paluu), ja törmäsin sattumalta kadulla Aurinkomatkojen bussiin joka oli poimimassa kyytiin sesongin viimeisiä Lefkadan lomalaisia matkalla kentälle.

He palaavat sitten taas toukokuussa kun kesäsesonki 2016 starttaa :)

.

"This weekend is the end of season," tarjoilija kertoi minulle eilen ravintolassa. "Next week, everyone will be gone. Nidri will be dead".

Katselin ympärilleni illallispöydässä. Vielä eilen ravintolat olivat aivan täynnä, hyvä jos sekaan mahtui. Silti tunnelma oli jotenkin kolkko. Jos täällä nyt tuntuu tältä ja ensi viikolla on sitten oikeasti kuollutta, niin taitaa todella olla parasta vaihtaa maisemaa.

Maisema vuokrahuoneeni parvekkeelta.