Karkkipäivä

18.09.2015

Vai että ihmesieni

Hassu ajoitussattuma taas. Konjac-sienistä eli "ihonhoidon ihmesienistä" ei ole kukaan juuri kirjoitellut aikoihin, pahin hype oli jo pari vuotta sitten jolloin näistä superpuhdistajista ja -kaunistajista sai lukea melkein kaikista kauneusblogeista. (Paitsi Karkkipäivästä ;D)

Nyt, kun vihdoin päätin lausua oman kokemukseni sienistä, oli Virvekin tehnyt saman vain viikko sitten kaiken yleisen konjac-hiljaisuuden keskellä. You rained on my parade, girl! ^_^ (vitsivitsi...) Ja vielä tuokin, että myös Virven postaus on odotellut materiaaleineen melkein vuoden. Minulla on ihan sama, aloin testaamaan sieniä vuosi sitten kesällä. Hehheh.

Nyt saatte sitten lukea "konjakeista" täältäkin. :)

Ennen Kreikan matkaa kokosin koneelle kuvamateriaalia arvosteluaan odottavista tuotteista. "Ihmesienet" olivat yhdet niistä.

Kyseessä on siis konjac-kasvin juuresta saatavasta glukomannan-kuidusta valmistettu puhdistussieni, jolla on käyttäjien mukaan taianomaisia vaikutuksia iholla. Syväpuhdistavat kuidut tekevät ihosta kirkkaan, sileän, pehmeän, tasaisen, mitä kaikkia myönteisiä adjektiiveja ihon kuntoon voikaan liittää :)

Osa käyttäjistä kuvailee ihonsa pinnan muuttuneen täysin konjac-puhdistusten seurauksena ja he ovat löytäneet sienestä ratkaisun kauniimpaan, kirkkaampaan ihoon.

Sieni on kuivana kova kuin korppu. Kuidut pehmenevät kun sienen kastelee, ja tuloksena on kimmoisan ja napakan tuntuinen, jopa kevyesti "hyytelömäisen" koostumuksen omaava sieni. Vastoin odotuksia, sieni ei tunnu iholla käytännössä yhtään karhealta tai kuorivalta, vaan hyvinkin pehmeältä olematta kuitenkaan "nössöpehmo", tyyliin vauvojen pesusienet.

Kaiken kaikkiaan hyvin eri tuntuinen sieni kuin perinteiset vaahtomuoviset tai selluloosasta valmistetut pesusienet. Toinen tunnettu luonnonkuitusieni, luffa, on mielestäni paljon karkeampi kuin konjac.

Konjac-sieniä myydään puhtaina ja lisäaineettomina, sekä erilaisilla aktiiviaineilla kuten savella, teeuutteilla ja hiilellä (!) buustattuna. Omat testisieneni olen saanut Hyvän Olon Maailmalta ja sienellä on hintaa 9,80€.

Syy miksi en ole kirjoittanut sienistä, vaikka minunkin mielipidettäni kommenttien perusteella tästä kauneudenhoidon ihmeapulaisesta on kaipailtu, on tässä:

Sieni ei tee iholleni oikein mitään. Ei edes puhdista kunnolla.

Joistain blogeista olen lukenut, että konjac-sienen kuitujen puhdistustehon pitäisi olla niin hyvä, että sieni toimii joillain meikinpoistoonkin ilman mitään varsinaista meikinpoistoainetta. Wow, jos nämä jollakulla näin toimivat niin voin ymmärtää hypen. Minun ihollani konjac-käsittely tuntuu vain... noh, juuri siltä mitä sienen ulkonäkö antaa odottaa; että hieroo ihoaan kimmoisalla, jäntevällä sienellä. Viikkotolkulla odotin sitä fantastista tunnetta tai jälkivaikutuksia joista olen muualta saanut lukea, mutta tässä naamassa tulos on sama kuin hieroisin kasvojani tavallisella kylpysienellä. Sillä erolla että konjac-löllön koostumus tuntuu aavistuksen mielenkiintoisemmalta ihoa vasten. ;)

Toivoin konjac-sienen näyttävän hampaansa heikkotehoisten puhdistusaineiden kanssa, ja kokeilin konjac-käsittelyä mm. EkoPharman Vadelma-puhdistusgeelin kanssa. Kyseinen putsarihan ei ole tarkoitettu meikin poistoon ja siinä on vain yksi mieto, pinta-aktiivinen ainesosa. Vadelmageeli ei siis odotetusti selvinnyt mineraalimeikkipohjan irrotuksesta, mutta ei selvinnyt ihmesienikään.

Konjac-sieni auttoi kyllä vadelmageeliä vaahtoutumaan paremmin, eli se mukava ominaisuus siinä on, - niinkuin tietysti kaikissa sienissä. Mutta vaikka hieroin vadelmavaahdotetulla sienellä ihoa kuinka kauan, jopa lopulta jynssäsin ihoa, ei kaikki meikki irronnut. Ja meikkipohjani on vain ohut kerros mineraalijauhetta ilman mitään primereita. Huuhtelun jälkeen kasvovesivanulappu paljasti joka kerta likajäämät.

OK. Se siitä ihmesienestä siis minun kohdallani. Mielenkiintoista jälleen kerran todeta, miten eri tavalla tuotteet voivat toimia ihmisten iholla, ripsissä, kynsissä ja hiuksissa.

Ja niistä sienten erikoisaineosista; lisätyn saven voin kuvitella tuovan lisätehoa puhdistukseen, mutta esim. tämä:

Syvänmeren kalojen kollageeni...? Camoon...!!

Ravitsee aikuista ihoa? Paljonko kollageenia luulette jäävän ihon pintaan sienipuhdistuksen jälkeen?

Kollageenin vaikutuksista kosmetiikassa; se voi toimia kosteutta sitovana ainesosana, mutta ihon kollageenin tuotantoon sillä ei ole mitään vaikutusta. Sen molekyylikoostumus on liian suuri jotta ainesosa voisi läpäistä ihon. Kollageeni ei lopulta juuri tee kosmetiikassa oikein muuta merkittävää kuin näyttää hienolta inci-listassa.

*

Kellään muulla samanlaisia kokemuksia "ihmesienestä" kuin minulla?

Ai niin. Konjacista saa myös tehtyä näitä :)

Aiheesta lisää myöhemmin.

77 kommenttia

Ihonhoito

16.09.2015

Kusetettu vihannesostoksilla ynnä muuta

30 kommenttia

0

Hyvää iltaa :)

Tunnelmien jakaja täällä jälleen hei. Saanko avautua teille? Te kun olette mun matkaseuraa, niin juttelen mielelläni teille. Ei tuo mies jaksa kaikkea kuunnella, äskenkin totesi chatissa että "...minä katselen nyt pääministerin paatoksellisen puheen kansalle". Jäin toiseksi Sipilälle.

Istun tässä vuokrahuoneeni parvekkeella ja syön iltapalaa. Alhaalta kalatavernasta leijailee vastustamattomia tuoksuja, ihmiset istuvat pöydissään kirjaimellisesti parvekkeeni alla. Hauskaa. Näen jokaisen lautaset sisältöineen...

Omalla lautasellani on salaattia, joka aiheuttaa närkästyksen tunteita. Helkkari - mua kusetettiin eilen vihanneskaupassa! Miten saatoin antaa tämän tapahtua itselleni Kreikassa... Minä, joka yleensä älähdän heti jos vaikka annoskin on ravintolassa liian pieni. Näemmä on vielä opeteltavaa kusettavien vihanneskauppiaiden kohtaamisessa.

Kreikassa vihannekset kannattaa aina ostaa omista vihanneskojuistaan, ei supermarketeista. Toki silloin tällöin hyödynnän myös markettien vihannesosastoa vaikka aikaa säästääkseni, mutta parhaat ja halvimmat hedelmät ja vihannekset saa ilman muuta suoraan hevi-kauppiailta.

Ostin eilen vihannestyypiltä kolme tomaattia, neljä pientä porkkanaa, yhden kurkun ja 30 g rasian oliiveja. "Three-fifty, is it okay?" äijä sanoo. Kysyy vielä, is it okay, eli varmisti hyväksynkö ylihinnan. Olin ajatuksissani mutta reagoin kyllä hintaan, mitäs ihmettä, tällainen setti maksaa yleensä - oikeasti - ehkä runsaan euron. "Three fifty?" Äijä nyökkää. Jostain syystä ärhäkkä koira minussa hyytyy. Äijä napittaa minua. Maksavatkohan oliivit sitten niin paljon... mietin sanomatta mitään. Ehkä valitsemani oliivit ovat jotain kallista erikoissorttia. Hintoja ei ole missään näkyvillä.

Ja mä vain maksan mutisten.

Maisema domatian parvekkeelta Zakynthos Townin rantakadulle

Vasta kämpillä katsoin kuittia. Tomaatit - euron. Kurkku - euron. Oliivit - euron. Porkkanat - 50 senttiä. Just. Turistilta triplahinta, ei tuo muija mitään tajua. Supermarketissa kurkun kappalehinta on 55 senttiä ja porkkanoiden kilohinta alle euron. No, kai ne eurot menee tarpeeseen, murr. Jokaiselta tyhmältä turistilta kun veloittaa euron parista vihanneksesta niin ei taida tuota kauppiasta juuri kriisi vaivata.

En mä siitä närkästynyt että menetin kaksi euroa, ihan niin tiukilla ei ole matkassa ;) Se ketuttaa, että ylipäänsä tulee huijatuksi.

*

Tänään tein jotain hullua. Jonkun mielestä kaukana sellaisesta, mutta minulle suuri juttu. Päätin vuokrata mönkijän. En ole eläessäni ajanut sellaisella. Hyvä jos osaan enää ajaa autoakaan, ajettuani rakkaan Ooppelini (R.I.P.) Ahvenanmaalla katolleen vuonna 2007 minulle on jäänyt suuremman luokan ahdistus autoilua kohtaan.

Päätin, että haluan tutustua saareen myös omillani, en pelkästään paikallisliikenteen voimin. Oma menopeli kuitenkin tuo ihan erilaisen vapauden. Voi pysähtyä minne haluaa ja viipyä niin kauan kuin haluaa.

Autoon ei ole varaa, eikä kyllä itse asiassa mönkijäänkään. Silti istuin halvimman ja heikkomoottorisimman nelipyörän satulassa puolilta päivin. Säästetään sitten Kefaloniassa....

Törmättyäni rotvalliin heti bensa-asemalta ulos ajettuani vuokrafirman äijät pysäyttivät minut huolestuneina ja ehdottivat vakavasti ajokin vaihtoa autoon. Jäin firman pihaan ajamaan vartiksi ympyrää kunnes tuntui siltä että olin saanut paremman tuntuman kaasuun. Ei mikään hienovaraisin ajettavuudeltaan tämä malli...

Sitten vain tien päälle. 20 kilometrin maisemienkatselu-ystävällisellä tuntivauhdilla edeten kirjaimellisesti möngin läpi Vassilikoksen niemimaan. Jätin autoista huutelijat omaan arvoonsa - pääasia että mulla pysyi vehje hallinnassa. :)

Vassilikoksen niemi on Laganasin lahden ohella Zakynthoksen turistialue nro 1. Ajelullani saatoin todeta, että Zakynthos Town on minulle juuri se oikea majoituspaikka. En tiedä mitä tekemistä keksisin näissä turistikylissä. Vassilikoksen niemen kylät eivät oikeastaan ole edes kyliä vaan turistikeskittymiä, eli niemimaan läpi kulkevan tien reunoille rakennettuja keskuksia ravintoloineen ja hotelleineen ja tietysti upeine rantapalveluineen. Pysähdyin kolmeen suosituimmista.

Argassi on alueen suurin ja kehittynein keskittymä, eli yhtä kuin erittäin monta ravintolaa, baaria, hotellia, domatiaa, matkamuistomyymälää ja supermarkettia tien kummallakin puolella.

Ano Vassilikos on toiseksi suurin keskus, täällä pysähdyin upealle Banana-rannalle jossa pulitin vielä komeat 6 euroa aurinkovarjollisesta aurinkotuolista.

Yerakas on niemen eteläisimmässä kärjessä, ja tunnettu paitsi kultaisesta hietikostaan, ennen kaikkea Caretta caretta - eli valekarettikilpikonnien pesimäalueena. Rannasta vain pieni siipale on auringonpalvojille sallittua aluetta, loput on rajattu kilpikonnille. Konnien pesimistä seurataan tarkkaan ja rannalla on taulukko johon päivitetään joka päivä havaitut uudet pesät ja munat. Sympaattista. Zakynthos on harvinaisten valekarettikilppareiden tärkeintä muninta-aluetta Välimerellä.

Olen siitä erikoinen Kreikan-kävijä, että rannat ovat minulle toissijainen kiinnostuksen kohde. Käyn niillä ihan mielelläni jos on aikaa ja niitä sattuu reitin varrelle, mutta kylät ja kaupungit ovat ehdottomasti enemmän minun juttuni.

Mönkijä on minulla vuokralla huomiseen saakka, ja huomenna on tarkoitus lähteä varhain aamulla matelemaan kohti Kerin kylää saaren länsirannikolla. Keriä on suositeltu minulle yhtenä Zakynthoksen kauneimmista kylistä, eikä sinne pääse paikallisliikenteellä --> budjetin ylitykselle perustelu ;)

Harmittaa kovasti, että valtaosa saaren alkuperäisistä, perinteisistä kylistä on bussiverkoston ulkopuolella. Bussit palvelevat lähinnä pääkaupungin ja turistikeskittymien väliä kulkevia turisteja. Tämä on näitä kengännauhabudjettimatkailun varjopuolia... Kun ei pysty vuokraamaan autoa, jää monissa paikoissa hurjan paljon niitä kiinnostavimpia paikkoja näkemättä.

No niin, Mr. Karkkipäivä on palannut chattiin. Täytyypä kysyä mitä se Sipilä kansalle lausui.

P.S. Mietin koko ajan juttua kirjoittaessa että mikä tuosta ylläolevasta kuvasta tulee mieleen... Nyt keksin; Dumb & Dumber. <3

Hyvää yötä - kalinichta!

30 kommenttia

Joonian saaret, Kreikka-jutut, Matkalla

16.09.2015

Kaikki mineraalimeikistä

76 kommenttia

0

Joo, onpas pompöösi otsikko! :) En nyt varmaankaan ihan kaikkea maailman tietoa omaa mineraalimeikeistä, mutta aika hyvin alue on hallussa.

Blogissa on siroteltuna paljon tietoa mineraalimeikeistä ja usein saan olla linkittelemässä eri juttuihin lukijoiden kysyessä mineraaleista.

Tähän postaukseen kokosin tiiviin informaatiopaketin josta pitäisi löytyä vastaukset kaikkiin yleisimpiin mineraalimeikkejä koskeviin kysymyksiin. Olkaa hyvä :)

Mitä on mineraalimeikki?

Mineraalimeikit ovat puhtaisiin, jauhettuihin mineraaleihin pohjautuvia tuotteita, joissa tavanomaisista meikkituotteista tutut lisäaineet on jätetty pois kokonaan tai minimoitu. Mineraalimeikki sopii kaikille ihotyypeille, myös kuivalle.

Mineraalimeikkien erinomainen sopivuus herkällekin iholle perustuu niiden yksinkertaiseen koostumukseen; mitä vähemmän tuotteessa on erilaisia ainesosia (= ihoa potentiaalisesti ärsyttäviä kemikaaleja), sitä pienempi mahdollisuus, että iho ärtyy.

Jauhemainen mineraalipohja on ainesosiltaan kaikkein riisutuin ja hellävaraisin meikkipohja mitä iholleen voi laittaa.

Mineraalimeikkipohja on mitä ihanteellisin myös epäpuhtaalle ja akneiholle. Perinteisessä meikkipohjassa on paljon kalvoa muodostavia ainesosia jotka voivat tukkia ihoa, mineraalimeikkipohja on näistä ainesosista vapaa. Moni epäpuhtaasta ihosta kärsivä on löytänyt mineraalipohjasta uuden luottotuotteen todettuaan epäpuhtauksien vähentyneen ja ihon tasapainottuneen mineraalimeikkien myötä.

Mineraalimeikkipohjia on myös kiinteinä tai voidemaisina, mutta nestemäinen ja kiinteä koostumus vaativat lisäaineita. Koostumus on totta kai makuasia, mutta mineraalimeikkipohjan edut iholle ovat hyödynnettävissä parhaiten jauhemaisessa muodossa.

Vinkkejä kuivalle ja pintakuivalle iholle

Mineraalipohja vs. mousse-meikkivoide pintakuivalla iholla

Niin hassulta kuin se kuulostaa, täysin vedetön ja rasvaton mineraalimeikkipohja soveltuu loistavasti myös kuivalle iholle. Se vain voi vaatia pientä totuttelua.

Siirryttäessä käyttämään mineraalipohjaa on kuivaihoisen hyvä antaa ihon tottua uuteen koostumukseen muutaman viikon ajan. Iho voi aluksi tuntua ja näyttää kuivalta, mutta yleensä tilanne tasapainottuu parissa viikossa ja kuivuus helpottaa. Juttu mineraalimeikkipohjasta ja pintakuivuudesta täällä.

Mineraalipohja atooppisella iholla. Postaus aiheesta täällä.

Ihon ollessa kuivimmillaan etenkin talvisaikaan, voi mineraalipohjan viimeistellä suihkauttamalla päälle ohuen hunnun kosteuttavaa kasvosuihketta. Tällä kikalla saa pehmennettyä ja tasoitettua pinnan, joka erityisen kosteusköyhällä iholla voi jäädä jauhoisen näköiseksi.

Miten tunnistaa 100-prosenttinen mineraalituote?

Tavallisen kuluttajan ei ole välttämättä helppo tunnistaa mineraalimeikkiviidakossa, mikä tuote on 100-prosenttisesti mineraalipohjainen ja missä mineraalit muodostavat tuotteen koostumuksesta vain osan. Mineraalit ovat trendikäs ainesosa kosmetiikassa, ja moni valmistaja hyödyntää trendiä mainostamalla tuotteitaan tällä nimekkeellä. Kaikissa mineraalimeikkeinä mainostetuissa tuotteissa ei kuitenkaan välttämättä ole kuin muutama prosentti mineraaleja.

Täysmineraalipohjan tunnistaa mm. siitä, että ainesosaluettelo on erittäin lyhyt, koostuen lyhimmillään vain noin viidestä ainesosasta. Mineraalimeikkipohjan peruskoostumus syntyy esimerkiksi yhdistelmästä titaanidioksidi, sinkkioksidi, kiille (mica) + erilaisia rautaoksideja, jotka ovat tuotteen väripigmenttejä. Mitään muuta ei tarvita, jotta saadaan aikaan luonnollinen, pehmeästi ihoon sulautuva ja peittävä meikkipohja. Jos ainesosaluettelosta löytyy sanoja kuten ’oil’ (esimerkiksi kiinteissä mineraalimeikeissä on lähes aina öljyjä), ei kyseessä ole 100-prosenttinen mineraalituote.

Täysmineraalimeikkipohjia ovat mm. Lily Lolon, Flow Kosmetiikan ja Idun Mineralsin meikkipohjat.

Tunnettuihin mineraalimerkkeihin kuuluvissa BareMineralsissa ja Jane Iredalessa on mineraalien lisäksi joitakin muita koostumusta muokkaavia lisäaineita. Iredalella on jopa silikoneja sisältävä "mineraali"pohja. Valtaosa ns. mainstream-merkkien mineraalipohjista on sekoitteita, joten jos etsit 100-prosenttista mineraalituotetta, kannattaa katse suunnata pienempiin merkkeihin.

Miten mineraalipohja levitetään?

Jauhetut mineraalit käyttäytyvät iholla lähes taianomaisesti. Jos et ole aiemmin kokeillut mineraalipohjaa, tulet huomaamaan, mitä tarkoitan.

Mineraalimeikkipohja suositellaan levitettävän iholle tiheällä, jämäkällä siveltimellä pyörittelevin liikkein, niin sanotusti buffaamalla. Buffatessa jauhetta mineraalit ikään kuin sulavat iholla ja tuntuma voi olla jopa kevyesti voidemainen. Toki mineraalipohjan voi levittää myös sivelemällä, kuten tavanomaisen puuterimeikkipohjan, mutta tällöin mineraalit eivät ”sula” ihoon yhtä tehokkaasti. Buffaus on ihanteellisin tapa levittää mineraalipohja, etenkin jos haluaa meikkipohjaltaan peittävyyttä.

Mineraalipohjan yhteydessä on suositeltavaa hankkia tarkoituksenmukainen sivellin, jolla varmistat parhaan mahdollisen tuloksen. Mineraalimeikin levitykseen käytettävää sivellintyyppiä kutsutaan yleisesti kabukiksi. Liian löysäharjaksisella siveltimellä pohjasta on vaikea rakentaa peittävää. Omia lempparikabukejani ovat kuvassa näkyvä Idunin sivellin ja EcoToolsin mainio hylsyyn pakattu kabuki.

Annostele mineraalijauhetta kerralla vain hyvin vähän, jauhe on riittoisaa. Ripottele jauhetta vaikkapa pakkauksen kanteen, pyöräytä sivellintä jauheessa ja kopauta ylimääräinen jauhe siveltimen pinnalta ennen kuin lähdet pyörittelemään sivellintä iholla. Lisää kerroksia tarvittaessa.

Olen tehnyt mineraalipohjan levityksestä videon, joka löytyy täältä.

Muista ihon kosteutus ennen meikkipohjan levitystä. Anna kosteusvoiteen imeytyä kunnolla ennen mineraalimeikkipohjan laittoa. Tahmealle iholle mineraalipohja ei levity tasaisesti.

Sävyn valinnasta

Oikea sävy on meikkipohjan a ja o. Valitse meikkipohja ihosi pohjasävyn mukaan; neutraali, lämmin tai viileä. Väärän värinen meikkipohja tuo kasvoille likaisen vaikutelman. Jos et ole varma ihosi pohjasävystä, tutki ranteesi verisuonia. Viileällä iholla suonet ovat siniset, lämpimällä iholla vihertävät. Neutraalilla iholla sävy voi olla siltä väliltä.

Itselleni tutuimmat ovat Lily Lolon ja Bare Mineralsin sävykartat. Jälkimmäistä myin entisessä työpaikassani, Lolo taas on tuttu henkilökohtaisen mieltymyksen pohjalta.

Lily Lolon laajassa sävyvalikoimassa on otettu huomioon erilaiset pohjasävyt ja sävyjä on niin viileälle, lämpimälle kuin neutraalillekin iholle. Näin on myös Bare Mineralsilla, mutta Lolon valikoimasta löytyy paremmin sävyjä pohjoismaalaiselle iholle.

Jos sävyvalinta arveluttaa, valitse neutraali sävy. Ne sopivat useimmille. Lily Lolon sävyistä erityisesti neutraali Blondie on osoittautunut erinomaiseksi sävyksi suomalaiselle, vaalealle iholle. Bare Mineralsilta vastaava, hieman lämpimämpi sävy on Fairly Light. Mikäli ihosi on huomattavan vaalea tai kalpea, kokeile Lolon sävyjä Porcelain tai China Doll.

Merkeiltä kuten Lily Lolo ja Barefaced Beauty sekä lukuisilta muilta pienemmiltä, netin kautta myytäviltä mineraalimerkeiltä saa tilattua edullisia näytekokoja, joiden avulla oma sävy löytyy parhaiten.

Luomivärit ja poskipunat

Myös luomivärejä ja poskipunia saa 100-prosenttisina mineraalituotteita. Huulipunat, -kiillot ja ripsivärit ovat ainoita värikosmetiikan tuotteita joita ei voi nestemäisen tai vahaa ja öljyjä sisältävän koostumuksensa puolesta valmistaa pelkistä mineraaleista.

Mineraaliluomiväreistä löytyy kosmetiikkamarkkinoiden laajoin sävyvalikoima kirkkaimmista ärtsyn oransseista psykedeelisimpiin pinkkeihin ja turkooseihin, mutta yhtä lailla hienovaraisia, maanläheisiä sävyjä kuten kultaista, persikkaa, khakia, beigeä ja taupea. Kaikkia näitä lukemattomissa nyansseissa, takaan että miltään synteettisen kosmetiikan merkiltä et löydä yhtä loputonta kirjoa sävyjä! ;) Netissä myytäviltä indie-merkeiltä kuten Pure Luxe, Fyrinnae ja Mad Minerals löydät kirjavimmat sävyt.

Luomiväreissä ja poskipunissa pätee sama sääntö kuin meikkipohjassa: puhdas mineraalituote on aina irtojauhemuodossa. Pressattuun on lisätty sitovia lisäaineita - mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuote olisi sen huonompi. Jauhemaisuudella on merkitystä silloin kun haetaan kaikkein puhtainta mineraalimeikkiä jossa on mahdollisimman vähän ainesosia, ja halutaan hyötyä nimenomaan tuotteen yksinkertaisesta koostumuksesta.

Jos et ole aiemmin rohkaistunut kokeilemaan mineraalimeikkiä, suosittelen lämpimästi antamaan sille mahdollisuuden! :)

Kaipaatko luonnollista, iholle hyvää tekevää, riittoisaa ja kestävää meikkipohjaa jossa on vieläpä luonnostaan aurinkosuoja? Mineraalimeikkipohja on kaikkea tätä!