Löysin tanskalaisen luonnonkosmetiikkapioneerin Urtekramin viime vuonna "uudestaan", ja ihastuin täysin uudistuneen sarjan koostumuksiin.

Koko Urtekramin konsepti vetoaa kympillä tällaiseen ikuiseen budjettivinkkelityyppiin joka etsii aina parasta hinta/laatusuhdetta. Urtekramin tuotteet on pakattu yksinkertaisiin pakkauksiin, ne eivät tuoksu luksukselta ja valikoima koostuu koko perheen perushygienia- ja ihonhoitotuotteista. Urtekram ei tarjoa viimeisimpiä ainesosainnovaatioita tai erityistuotteita kuten seerumeita ja hoitovesiä, sen sijaan se tarjoaa laajan kattauksen perustuotteita hintalapuilla jotka vetävät opiskelijankin hymyn korviin. Ainakin jos opiskelija haluaa kohdistaa roposensa vihreään kosmetiikkaan, Pirkkaa, Lidliä sun muita saa totta kai vieläkin halvemmalla.

Viime vuonna testailin Urtekramin vartalo- ja hiustuotteita ja tänä vuonna sain toiveeni mukaan testiin kasvotuotteita. (No, sain kyllä myös läjän uuden Kookos-sarjan vartalotuotteita, niistä tulossa esittely kesän aikana.)

Testituotteet:

Pohjolan Koivu -sarjan puhdistusemulsio, kasvovesi ja päivävoide ja vertailun vuoksi hajusteettoman No Perfume -sarjan päivävoide.

Urtekramilla ei harmillisesti ole vaahtoavaa kasvojenpuhdistustuotetta.

No Perfume ja Nordic Birch -sarjan kasvovoiteiden incit näyttävät hyvin samanlaisille, Pohjolan Koivussa on hajusteiden lisäksi peltokorteuutetta, magnoliankuoriuutetta ja (tietysti) koivu-uutetta. Vaikka voidepohja muodostuu samoista ainesosista, koostumukset ovat silti hieman erilaiset, mikä kertoo jälleen siitä kuinka incistä ei voi päätellä koostumusta kuin suuntaa-antavasti. Vaikka ainesosat olisivat ihan samat voivat pitoisuudet vaihdella.

Pohjolan Koivu on kaksikosta paksumpi ja jähmeämpi. Koostumus ei ole ihan yhtä "old school" kuin Weledan ja esim. Frantsilan voiteissa, mutta ei modernikaan. Ihan miellyttävä kuitenkin, ei vahamainen. Tuoksu on tismalleen sama kuin koko Koivu-sarjassa, eli (yllättävästi) ruiskaunokki, ei koivu. Urtekramin tuoksumaailma ei ole ns. hemmottelevaa elämysosastoa vaan juuri sitä mitä tämän konseptin arkikosmetiikalta odottaakin: neutraali mutta tunnistettavasti luonnonkosmetiikkamainen kasvi/yrttimäinen tuoksu.

No Perfume on voiteista suosikkini kevyemmän ja notkeamman koostumuksensa puolesta. Tämäkään ei ole mitään vetisen ohutta mutta kuitenkin selvästi kevyempää Koivuun verrattuna. No Perfumen ominaistuoksu muuten tuo mieleen teksturoidun soijaproteiinin, not kidding you..! :D Tarkoitan siis kuivattujen soijahiutaleiden ja rouheen tuoksua. :)

Hintaesimerkki (Hyvinvoinnin Tavaratalo): 9,80€ / 50 ml. Saattavat olla Prismassa vielä edullisempia, tietääkö joku? :)

Puhdistusemulsio

Urtekramin puhdistusemulsio on vesimäisestä päästä, jopa vesimäisempää kuin monet "maito"-nimellä myytävät puhdistusemulsiot. Se on tietysti pelkästään plussaa minun kaltaiselleni käyttäjälle joka ei pidä rasvaisesta tunteesta putsarissa. Eli sanoisin, että tämän tyyppinen emulsioputsari on sellainen, jota minäkin voisin "hätätapauksessa" käyttää vaikka koko pullon, se tuntuu iholla sen verran mukavalta ja jopa raikkaalta.

Meikki lähtee kiitettävästi, ei huomautettavaa. Silmämeikkiä en koskaan poista muulla kuin nimenomaan silmämeikin poistoon tarkoitetulla tuotteella koska 90% kaikista putsareista kirvelee silmissäni, silmämeikin osalta en siis osaa Urtekram-emulsion tehoja arvioida.

Kasvovesi

Nyt tulee ensimmäinen "höh": kasvovedessä on alkoholia. Hajusta ja ihotuntemuksesta päätellen aika paljonkin. Vaikka en itse lähtökohtaisesti välttele alkoholia kosmetiikkatuotteissa, niin kasvoveteen en sitä halua sillä vaikutus on selvästi kuivattava, eikä alkoholillisuus tuo minun ihotyypilleni mitään lisäetua.

Pidän ristiriitaisena tuotekuvauksen lupausta "supistaa ihoa ja antaa sille samalla superkosteuttava annos koivusokeria ja aloe veraa". Alkoholipitoisuus ilman muuta verottaa kosteuttavien aineiden vaikutusta. Jännä että Nordic Birch -sarjaan, jonka kaikissa muissa tuotteissa lukee "Superkosteuttava", on yllättäen valittu tällainen kasvovesi jonka ensisijainen vaikutus ei olekaan kosteuttava. Pakkaukseen onkin painettu "Superkosteuttavan" sijaan "Kiinteyttävä". Ei tämä millään lailla kiinteytä, sen varmaan ymmärtää jokainen, mutta ilmaisulla halutaan varmaankin viitata tuotteen voimakkaasti huokosia supistavaan vaikutukseen.

Myös hajusteettomassa kasvovedessä on alkoholia, Urtekramin valikoimassa ei ole 'holitonta kasvovettä lainkaan.

Summa summarum: Kyllä mä näitä käyttäisin (kasvovettä lukuunottamatta) ja tuotteet vahvistivat entuudestaan supermyönteistä kuvaani Urtekramista! Hyvä Tanska! :)

P.S. Vielä random off topic -juttu koostumuksista: oli kiinnostavaa kuulla ei-niin-kosmetiikkaan perehtyneen "peruskäyttäjän" spontaanit kommentit kolmen eri tyyppisen voiteen ihofiiliksestä.

Anopilta olivat päivävoiteet lopussa ja lahjoitin hänelle testituotelaatikostani L'Orealin Golden Age -päivävoiteen, Davvin päivävoiteen ja Frantsilan Nuorekas Hehku -päivävoiteen. Anopille erot "normi"- ja luonnonkosmetiikan välillä saati sitten "vanhanaikainen" ja "moderni" koostumus eivät sano mitään, eikä hän varmastikaan paljon analysoi käyttämiensä ihonhoitotuotteiden tuoksujakaan, mutta kas kummaa, silti hänen kokemuksensa oli hyvin yksiin minun kanssani.

Voidekolmikosta Davvi oli selvästi eniten anopin mieleen ja hän kehui voiteen mukavan marjaisaa tuoksua ja liukasta levittyvyyttä. Frantsilaa hän luonnehti "vähän tunkkaisen tuoksuiseksi" ja iholla erilaisen tuntuiseksi. "Tuoksun takia ei tule ehkä ensimmäiseksi käytettyä juuri tuota voidetta", hän sanoi. L'Oreal tuntui ja tuoksui oikein hyvältä, mutta ei päihittänyt Davvia.

:) Hyvä Suomi ja Hyvä Davvi ^_^

Sain pari viikkoa sitten toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja pääsin seuraamaan ammattimeikkitaiteilijan työpäivää.

Meikkitaiteilija ei ollut kuka tahansa, vaan L'Oreal Parisin Suvi Tiilikainen, jonka me "ysärinuoret" tunnemme vuoden 2000 Miss Suomena (os. Suvi Miinala). Itse seurasin vielä 2-kymppisenä missikisoja ja tiesin aina kuka on viimeisin missimme (toista on nykyään, myönnän). Suvi on jäänyt mieleeni koska hän oli minusta yksi kaikkien aikojen kauneimpia missejämme, ja olen seurannut Suvin uraa läpi vuosien aktiivimallivuosista meikkitaiteilijan ammattiin.

Siksipä minulla oli suunnilleen vähän "star-struck" -olo kun tapasin Suvin Fit-lehden toimituksessa varhain kuvauspäivän aamuna. (Jopa Mr. Karkkipäivä oli vähän että "Iiik, sä tapaat Suvi Tiilikaisen!" ^_^) Rempseän, syntyjään kemiläisen Suvin rento ja maanläheinen olemus sulatti pienen jännitykseni saman tien.

Suvi suoritti meikkitaiteilijan opinnot Helsingin kuulussa Makerissa 10 vuotta sitten ja on toiminut L'Oreal Parisin meikkitaiteilijana viimeiset viisi vuotta. Kolmen lapsen äiti tekee vielä satunnaisesti joitain mallin töitä, mutta työ meikkitaiteilijana on Suvin "leipä" ja suurin intohimo.

L'Oreal Parisin meikkitaiteilijan työviikko voi koostua esimerkiksi tavaratalojen meikkikeikoista, lehtien kuvauksista ja koulutustilaisuuksista.

Kysyn, kummanko tyyppisistä töistä Suvi pitää enemmän, tavaratalomeikkauksista vai lehtikuvauksista. Suvi vastaa että kummassakin on puolensa. Tavaratalomeikkauksissa oppii tuntemaan tuotteet kaikkein parhaiten, kun tuotteita pääsee kokeilemaan laajalle kirjolle erilaisia asiakkaita. Oppii mitkä sävyt menevät millekin iholle ja miten esimerkiksi erilaiset meikkipohjat käyttäytyvät eri tyyppisillä ihoilla, se on meikkitaiteilijalle arvokasta tietoa. Tämän voin itsekin allekirjoittaa entisestä työstäni johon kuului paljon meikkiopastuksia liikkeessä.

Lehtikuvauksissa on oma tunnelmansa ja tahtinsa, ja vaatimukset meikille tietysti aivan erilaiset. Suvi nauttii kaikenlaisista työhönsä kuuluvista tehtävistä ja pitää siitä, että päivät ovat niin erilaisia. Mukana kulkee valtava laukku (ei pelkkä pakki) meikkejä, kynsilakkoja, hiustenmuotoilutuotteita, kihartimia ja suoristusrautoja. Tarkastelen laukkua ja pakkia niiden ansaitsemalla kunnioituksella, kosmetiikkafriikin aarrearkku.

Olen esitellyt blogin pienessä Henkilökuva-sarjassa erilaisissa kauneus- ja kosmetiikka-alan tehtävissä toimivia ammattilaisia ja nyt sarja täydentyy Suvin myötä vihdoin meikkitaiteilijalla :) Jess!

Päivä Suvin "olan takana" oli aivan huikea ja osoittautui vielä paljon odotettua monipuolisemmaksi ja kiinnostavammaksi, kun päivä jatkui studiolta vielä ulkokuvauksiin.

Olin siinä kuvitelmassa, että pääsisin seuraamaan lehden lukijan muuttumisleikkiä, mutta kyseessä olivatkin Fit-lehden heinäkuun numeron kansikuvaukset. Mallina toimi Lotta Hintsa, Miss Suomi (vuosimallia 2013) hänkin, ja oli siinä kuulkaa aika hauska kuunnella päivän verran kahden Miss Suomen jutustelua ja kokemuksia uransa varrelta. Päivän aikana saikin meikkitaiteilijan työn lisäksi myös aimo annoksen informaatiota mallin ammatista.

Sessio alkoi hiustenlaitolla.

Lotan hiuksiin haluttiin rento, laittamattoman näköinen beach-look.

Oli kiinnostavaa seurata, miten paljon vaiheita "laittamattoman" näköiseen tukkaan lopulta kuuluu; tulos on täysin luonnollinen mutta alla on huolellista föönausta, kiharrusta ja erinäisiä muotoilutuotteita.

Kiharat mutusteltiin auki luonnonkiharan näköisiksi rennoiksi laineiksi.

Sitten siirryttiin meikkiin.

Suvi kertoo, että useimpien ammattilaisten tavoin myös hän aloittaa mieluiten silmistä ja tekee meikkipohjan vasta sen jälkeen, mutta tällä kertaa tehtiin toisin päin. "Lotan silmämeikki tulee olemaan niin kevyt että tiedän ettei siitä juuri varise mitään kasvoille".

Lotan meikkipohja tehtiin True Match -meikkivoiteen ja Lumi Magique -primerin sekoituksella.

Suvi kertoo Lumi Magique -primerin olevan hänen ykkösluottotuotteensa, jota hän käyttää lähes kaikissa meikeissä. Kyseessä on valoaheijastava primer joka tuo iholle eteerisen kasteisen kuullon, tiedätte tuotetyypin. Kuin valokynän ja ohuen primerin risteytys. Suvi tykkää sekoittaa Lumi Magiqueta meikkivoiteeseen jolloin kuulto ei jää meikkivoiteen alle ja ihon pinnasta tulee erityisen kuulas, näyttämättä kuitenkaan rasvaisen hohtavalta.

"Suunnilleen kaikki mallit joita meikkaan haluavat meikkauksen jälkeen tämän primerin itselleen", Suvi kertoo. Lotta ei vaikuta poikkeukselta. :)

True Match - & Lumi Magique -yhdistelmällä meikkipohja on ohut ja luonnollinen.

Kansikuvalook on freesi ja sporttinen, siihen ei haluta paksua täyspakkelia.

Silmämeikki syntyy Color Riche La Palette Nude 02 Beige -paletin yhdellä sävyllä.

Kaunis hohtava toffeenruskea taittaa valoa niin, että tulos näyttää siltä kuin luomella olisi useampaa sävyä ja varjostus tummempi luomen ulkonurkassa.

Tätä sävyä meikkiin käytettiin.

Seuraavana vuorossa rajaus.

Suvi vannoo geelieyelinerin nimeen (mähän olen sanonut että geelit rules!) ja tekee rajauksen niin näppärästi ja siististi että ei voi kuin tuntea pientä positiivista kateutta. Tässä näkyy ammattimeikkaajan varma käsi.

Ripsivärin Suvi laittaa tiheällä, jämäkällä pikkusiveltimellä, ei pyöröharjalla.

Maskara on itsestäni kaikkein vaikein kohta asiakkaan meikkauksessa ja olen aina erityisen kiinnostunut näkemään millä tavoin muut ammattilaiset sen hoitavat. Osa käyttää perinteistä maskara-applikaattoria (pyöröharjaa), jotkut viuhkasivellintä ja toiset Suvin tapaan ns. tavallista littanaa sivellintä.

Minusta maskaran laitto pyöröharjalla jonkun toisen ripsiin on rehellisesti sanottuna aivan älyttömän hankalaa eikä tulos ole koskaan yhtä hyvä kuin itse laittaessa (tämän myöntävät ammattilaisetkin). On jotenkin turhauttavaa kun muuten voi luoda toisen kasvoille kauniin kokonaisuuden, mutta ripsistä en koskaan saa ns. täydellisiä. Usein olen käyttänyt tyven viimeistelyyn eyeliner-sivellintä. Pikkusivellin-tekniikka näyttää sen verran toimivalta että sitä täytyy kokeilla itsekin. Tosin siihen, kuinka paljon asiakkaan silmien räpyttely vaikuttaa tulokseen, ei auta mikään taikasivellin ^_^ :D

(Jos tätä juttua lukee muita ammattimeikkareita niin jakakaahan niksejänne jos sellaisia on :))

Yhden sävyn silmämeikki valmiina. Suvi ei laita edes korostussävyä kulmaluulle.

(Kulmakarvat meikataan irtoripsien jälkeen.)

Kuvausmeikissä irtoripset ovat aivan must, saan kuulla. "Paraskaan maskara ei saa silmiä kuvissa esiin niinkuin irtoripset", Suvi kertoo ja Lotta nyökkäilee.

Seuraavaksi Suvi pyöräyttää Lotan kasvoille poskipunan.

Suvin lemppari on tässäkin meikissä käytetty True Match Le Blush -sävy 165 Rose Bonne Mine.

Reilusti hohtava, raikas ruusuinen pinkki. Ihanan heleä ja tyttömäinen! Tämä sävy ei kuulunut valikoimaan kun itse vielä tein myymälätöitä, helmi on jäänyt minulta huomaamatta. Sävy #120 on muuten kuulunut vuosikaudet omiin lemppareihini, en edes omista sitä itse mutta se on yksi niitä huippuhelppoja arkisia sävyjä myydä ^_^

Sitten vuorossa kulmakarvat.

Lotalla on luonnostaan tuuheat, tummat ja kauniin muotoiset kulmat, joita Suvi täydentää ensin puuterimaisella kulmavärillä ja sitten Brow Artist Plumper -kulmageelillä - tuote, johon muuten sain itse joku aika sitten lukijalta vinkin. Geelissä on mukana pieniä kuituja jotka tarttuvat kulmakarvoihin ja tekevät niistä tuuheamman näköiset, for real.

Pakko se oli uskoa:

Lotan vasemmassa (teistä katsoen oikeassa) kulmassa Brow Artist Plumper -käsittely, toisella puolella vain puuterivärillä käsitelty kulma.

Tämä täytyy kyllä kokeilla itsekin!

Viimeisenä Suvi sävyttää Lotan huulet, ja meikki on valmis.

Nukkemainen Lotta ennen ja jälkeen.

Mietin koko päivän ketä ulkomaista julkkista Lotta Hintsa muistuttaa.

Myöhemmin sain sen päähäni:

Mena Suvaria. :)

Meikki ulkona.

  Meikkauspeilin kellertävät valot luovat aina oman ikävän sävynsä ihoon, luonnonvalossa meikin raikkaus tulee paremmin esiin.

Lotan meikki:

Lumi Magique primer + True Match -meikkivoide

Perfect Match -valokynä jota käytettiin myös luomenpohjustajana

Silmänrajaus Super Liner Gel Intenza -geelilainerilla, päälle pehmennys puuterimaisella luomivärillä

Ripsiväri False Lash Wings Sculpt + irtoripsiä

Poskipuna True Match #165 Rose Bonne Mine

Puuteri Nude Magique BB Powder (laitettiin vasta poskipunan jälkeen)

Kulmakarvat Brow Artist Genius Kit -puuteriväri + Brow Artist Plumper -geeli

Huulipuna Color Riche Lip Palette -huulipunapaletista

Minun oli totta kai utsittava Suvilta vielä hänen luotto- ja lempparituotteensa.

Lumi Magique Primerin ykkössija kävikin jo ilmi, muita Suvin suosikkeja L'Orealin valikoimassa ovat Cushion-meikkivoide ("Kaikkein luonnollisin, ihanan ohut meikkivoide"), True Match -poskipunat, geelieyeliner, kulmageeli, Color Riche -huulipunat ja kynsilakat. Maskaroista Suvin henkilökohtainen suosikki on alkuperäinen False Lash Wings.

Suvi puhuu paljon ohuen meikin puolesta, eikä vahvasti puuteroitu pinta kaunista ketään. Peittävämpää kestomeikkipohjaa Suvi käyttää vain tapauksissa, joissa asiakkaan iho on rasvoittuva ja helposti kiiltelevä. Iholle jolla on jo juonteita Suvi pitää BB-voiteen tyyppistä meikkipohjaa ihanteellisimpana; mitä ohuempi ja kosteuttavampi pohja, sitä paremmin juonteet ja ihon epätasaisuudet häivyttyvät ja ihon pinta näyttää nuorekkaalta.

Oli huikeaa seurata rautaisen ammattilaisen nopeaa ja varmaa työskentelyä ja tekniikkaa. Enpähän olisi halunnut ottaa selvää kuinka kauan meikäläisellä olisi mennyt meikin tekoon... ^_^ :D Olisin siinä arponut ja vertaillut sävyjä ja mietiskellyt rajaustyyliä ja varjostuksen korkeutta ja ennen kaikkea höpötellyt mallin kanssa.... :)

Tällä friikillä fiilistely menee useimmiten tehokkuuden ohi. :) Hahah, mm. siksi minusta ei koskaan tulisi ammattimeikkitaiteilijaa ^_^

Kiitokset vielä Suville, Lotalle, Fit-lehden tiimille ja L'Orealille antoisasta päivästä :)

*

Laitan blogiin kuvan Lotan valmiista kansikuvalookista ja lisää behind-the-scenes -kuvia kun lehti on ilmestynyt. :)

Ystäväiset, mä tiedän että siellä odotetaan kovasti (ainakin joidenkin taholta) mun Everyday Minerals -kokemuksia, mutta vielä ennen niitä en malta olla ruttaamatta ruutuun nopeasti aiemmin tänä vuonna esittelemääni Uoga Uogan mineraalipohjaan liittyvää havaintoa.

Talvisessa arviossani julistin Uoga Uogan liian kuivan tuntuiseksi ihollani. Näin se tosiaan olikin talviaikaan, ja myös Uogan poskipuna levittyi iholleni jauhoisesti. Nyt kun nappasin Uogan taas testiajoon verratakseni sitä Everyday Mineralsiin, yllätyin: tuntuma oli ihan erilainen. Nyt Uoga Uoga ei tunnu iholla yhtään kuivalta vaan jättää yhtä kauniin pinnan kuin muut vakkarimineraalimerkkini kuten Lily Lolo ja Flow Kosmetiikka.

Ja teinpähän sellaisenkin havainnon, että se on peittävämpi kuin Lily Lolo ja Everyday Minerals (Jojoba ja Semi-Matte -pohjat). Aiemmassa arviossani olin sitä mieltä, että peittävyys on samaa luokkaa Lolon kanssa mutta nyt perusteellisia vertailuja EDM-jaksolla tehtyäni sanoisin, että Uoga on näistä selvästi peittävin.

En tiedä olisiko erilaisesta tunnusta lopulta pitänyt niin yllättyä, ihohan on talvella huomattavasti kuivempi kuin kesällä ja kesäiholla kaiken meikin voi odottaa levittyvän nätimmin. Toisaalta, muut mineraalipohjat eivät ole käyttäytyneet eri vuodenaikoina ihollani yhtä "dramaattisen" eri lailla kuin Uoga.

Oli kivaa "löytää" Uoga nyt uudelleen oman ihoni kannalta miellyttävämmässä valossa. Etenkin kun olen ollut ehkä asteen tyytymätön EDM:n peittokykyyn.

Meikissä kasvoilla Uoga Uogan Champagne-meikkipohja ja Peachy-poskipuna, joka sekään ei enää levity yhtään niin jauhoisesti kuin talvella. Täysmatta koostumus kuitenkin tekee sen, että jälki näyttää aina kuivemmalta kuin sellaisten poskipunien joissa on mukana hohdetta. Lisäsin Peachyn päälle henkäyksen Lily Lolon Beach Babe -poskipuna tuomaan kaipaamaani kuultavuutta. :)

Huulilla Uoga Uogan Wind Catcher -huulikiilto ja luomilla tuttuja persikkasuosikkejani Idunilta ja L'Orealilta.

Uogan siveltimestä on myös muodostunut viime aikojen suosikkikabukini. Mieltymykset vaihtelevat kausittain, ja talvella esimerkiksi tykkään pehmeämmästä kabukista (kuten Idun) koska se tuntuu kuivemmalla iholla paremmalta kuin kovemmat ja tiheämmät, mutta tiheämmällä saa tietenkin pakattua mineraaleja iholle tehokkaammin.

Kun meikkipöydällä on valtavasti tuotteita, niin simppelisti sillä perusteella, mihin tuotteisiin käsi itsestään mieluiten hamuaa, voi päätellä omat suosikkinsa vaikkei joitain juttuja aina niin analysoisikaan :) Niinkuin kimpparipsaritesteissä; hyvin pian käy selväksi, mitä maskaraa kohden käsi kurkottuu eniten ilman että edes ajattelee sitä.

Vaikka minulla on testattavana myös EDM:n siveltimiä, olen ollut niin tykästynyt Uogan kabukiin että EDM:t ovat jääneet valitettavan vähäiselle käytölle. EDM:ltä testiin saamani kabukit ovat (ainakin tämän hetken makuuni) liian pehmeitä ja löysiä. Mutta niistäkin enemmän sitten omassa EDM-postauksessaan.

Ja missä se postaus siis viipyy? :D Nohh, olen vain rehellisesti ollut tosi laiska käymään läpi ja käsittelemään juttua varten ottamaani valtavaa kuvamäärää, muut jutut on tuntuneet kiinnostavammilta :) Mutta kyllä se EDM-arvio joskus lähiaikoina tulee ulos. ^_^

Meanwhile, työrintamalla on myös tällä hetkellä niin täyttä että en sen vuoksi ole ehtinyt päivittämään blogia viime aikoina yhtä tiheästi kuin normaalisti, ja tätä voi olla tiedossa koko kesäkuun ajan. Eli jos välillä tulee parin päivän hiljaisuuksia niin se johtuu siitä :)