Kesätuoksussa saavat tuoksua sitruspuut, mehua tihkuvat hedelmät, lämmin, aurinkovoiteinen iho, merivesi, kosteus... Oma, erityinen tuoksu kuuluu kesäaikaan yhtä itsestäänselvästi kuin varvassandaalit ja rusketusraja. Joskus valitsen makeamman tuoksun joka tihkuu trooppisia kukkia ja kookosta, joskus kevyemmän mehukkaan greippi- tai appelsiinituoksun. Joskus valitsen kesätuoksun tarkoituksella, joskus se valikoituu itsestään.
Klassikkokesätuoksuja vuosien varrella minulle ovat olleet mm. The Body Shopin Dewberry (ah, ysäri!), Issey Miyaken L'Eau d'Issey, Escadan Island Kiss, Yves Rocherin Monoï-tuotteet ja viime kesinä ihollani on viihtynyt mieheltä saamani Givenchyn Bloom.
Tämän kesän kaksikko tulvii keltaista valoa.
Joikin Greippi-Mandariini-vartaloemulsio ja The Body Shopin Polynesian Island Tiaré EdT.
Nyt tulee taas ihan mieletöntä hehkutusta: tuo Joikin vartalovoide!!! Jestas, tämä on jotain niin älyttömän herkullisen tuoksuista että en tiedä mitä kuvaavia sanoja tähän keksisin, mitkä ilmaisut tekisivät oikeutta tälle viettelevän makealle mehukkuudelle.
Rakastan sitrushedelmien tuoksua ja olen heikkona etenkin greippiin. Makeat mandariinit ja appelsiinit eivät jää kauas jälkeen. Greippi on haasteellinen tuoksu, eikä se aina suinkaan tuoksu kosmetiikkaluomuksessa pirskahtelevan makealta vaan usein pistävältä, tunkkaiseltakin. Tai synteettiseltä ja esanssiselta. Ei tällä kertaa.
Joikin Greippi-Mandariini-vartalovoide on sitrushedelmätuoksujen aatelia.
En ole koskaan haistanut yhtä onnistunutta tämän genren tuoksua vartalotuotteissa (hajuvesien puolella Guerlainin Aqua Allegoria Pamplelune ja Lancômen Ô de L'Orangerie vievät täydet pisteet mun kirjoissa). Koukuttavan hedelmäinen, runsas tuoksu on äärettömän aidon ja epäesanssisen tuoksuinen ja kaikki komponentit ovat tasapainossa. Makeiden sitrusten takana kokonaisuutta kantaa sensuelli, aavistuksenomainen mausteisuus, itse haistan tuoksussa ripauksen vaniljaa vaikkei sitä mainita ainesosaluettelossa.
Ja entäpä kermainen, samettinen koostumus... Yritin kuvata sitä näissä ikkunalautaotoksissa. Pulloon tekisi melkein mieli sukeltaa..! Eikä millään lailla haittaa että Joik on myös luonnonkosmetiikkaa ja hellivät öljyt ja sheavoi juuri sitä "ruokavaliota" jota ihoni noudattaa ^_^
Voide on samalla täyteläisen paksua ja ravitsevaa ja tunne iholla hemmottelevan silkkinen, mutta täyteläisestä runsaudestaan huolimatta voide imeytyy nopeasti jättämättä rasvaista pintaa. Iholle jää miellyttävän samettinen tunne.
Ainoana mahdollisena miinuksena voisi ainakin vaaleita vaatteita käyttävän kannalta olla voiteen sisältämä porkkanaöljy joka värjää ihon kevyesti keltaiseksi. Itse en ole havainnut että voide tahraisi lakanoita, enkä tummissa vaatteissanikaan ole huomannut keltaisia värjäymiä. Mutta voide jättää iholle kevyesti keltaisen värin, sitä ei käy kiistäminen.
Joikin saatavuus Suomessa on edelleen ihme ja kumma todella heikko (bisnesidea, anyone?), ja löysin Googlen avustuksella vain yhden suomalaisen verkkokaupan joka myy Joikia. Siellä voide maksaa 12 euroa. (Jos tiedätte muita niin vinkatkaa.) Joikia kannattaakin hamstrata Viron reissuilla, omani on tammikuiselta Tallinnan matkalta.
Estelle & Thild sai nyt pahan haastajan parhaan vartalovoiteen tittelille (joutuivat jo aiemmin pahemman kerran haastetuiksi seerumirintamalla...). Jos muutkin Joikin vartalovoiteet ovat koostumukseltaan (tai tuoksuiltaan) tätä tasoa, olen kyllä aika hemmetin impressed. Ja haalin lisää! <3
Kesän toinen tuoksuihastus on The Body Shopin Polynesian Island Tiaré EdT (saatu blogin kautta). Tiaré-kukan tuoksu on kesäajan klassikkoja, se tuoksuu melkein joka toisessa kesätuotesarjassa kookoksen ohella.
TBS:n EdT:ssa on molempia, mutta se on raikkaampi, kevyempi ja valkokukkaisempi kuin tyypillisimmät monoï-öljyn raukean raskaalle pohjalle rakentuvat kesätuoksut (monoï-öljy valmistetaan liottamalla tiaré-kukan terälehtiä kookosöljyssä).
Polynesian Island Tiaré EdT:n virallinen tuoksukuvaus:
Latva: kuplivaa bergamottia ja appelsiinia (itse en oikein näitä haista, mutta seuraavat kyllä :))
Sydän: valkoisten kukkien kimppu: tiaré-kukkia, frangipania ja ylang-ylangia
Pohja: aistillinen sekoitus kermaista kookosta ja koukuttavaa vaniljaa
Mmmm..! Vaikka kuvaus saa tuoksun kuulostamaan heavylta, se ei ole sitä ollenkaan. Liekö sitten kuitenkin nuo raikkaat sitrukset tuossa alussa, joita oma nenäni ei erota pehmeän kukkaisesta tuoksumatosta, jotka keventävät tuoksun varsin piristäväksi poikkeukseksi muuten niin imelien ja raskaahkojen tiaré/kookos-tuoksujen joukossa.
Tätä uskaltaa suihkia runsaamminkin!
.
Mitä teidän ihollanne tuoksuu tänä kesänä?
Karvat siis.
En olisi kuun alussa uskonut että a) tulen yks-kaks kirjoittamaan blogiin "villipuutarhasta" ja b) muutamaa viikkoa myöhemmin olen naku.
Se vain oli kokeiltava.
Miehellä saattoi mennä kahvit väärään kurkkuun kun laitoin hänelle tänään aiemmin pienet kuvaterveiset. Sen siitä saa kun kehottaa toista vähän "siistiytymään". ;D (Apua, anoppikin lukee näitä juttuja... :D)
Teidän kommenttinne ja keskustelu aiheesta sai minut lopulta niin uteliaaksi täyshoidon suhteen että päätin, että 37-vuotiaana sellaisen voisi jo lisätä kokemuskenttäänsä.
Keskustelua lukiessa kävi ilmeiseksi, että kyseessä on pitkälti myös ikä- ja sukupolvikysymys, itse edustan ikäluokkaa jonka teiniydessä alakerran trimmaus ei millään muotoa kuulunut yleisiin kauneusrutiineihin, tai ainakaan sellaisiin joista kukaan olisi puhunut ääneen tai lukenut vinkkejä lehdistä. Brasilialainen tarkoitti eteläamerikkalaista tyyppiä joka puhuu portugalia.
Tänään tuli koettua toisenlainen brasilialainen.
Miltä se tuntui?
No sanotaan, että sattui ihan *elvetin paljon enemmän kuin odotin. Melkein tuli huuto ensimmäisen 5 minuutin aikana. "Saako täällä huutaa?" kysyin. Kyllä saa, se on ihan normaalia, hoitaja sanoi. Paidan selkämys oli hetkessä tuskan hiestä märkä ja paita lensi tuolille muiden vaatteiden joukkoon. Sain purtua hampaat yhteen enkä huutanut, mutta kohta oli pyydettävä taukoa sillä kipu oli niin huumaava. Kun uskalsin vilkaista alas näin jotain niin punoittavaa että nykäisin katseen saman tien ylös. Hikipisarat karpaloivat. Nyt tää vain tsempataan tässä, ei voi lähteä keskenkään pois.
Jotenkin selvisin loppuajankin huutamatta, ja toimenpide oli ohi hyvinkin nopeasti. Ei siinä tainnut mennä kuin runsas vartti.
Katsoin alakertaa. Ei hemmetti, kyllä se vain nauratti. Paluu esipuberteettiin.
Kotihoito-ohjeissa neuvotaan välttämään hikoilua ainakin 12 tuntia karvanpoiston jälkeen. Jep, sali jää kyllä väliin huomennakin. Huolellinen kosteutus ja kuorinta estävät karvojen sisäänkasvua. Kuorintatuotteeksi suositellaan öljy- ja sokeripohjaista, koska se on hoitavin. Kyllä, tämän tiesi tätikin. :)
Kipu hiipui hyvin nopeasti puettuani päälle, ja loppupäivän on tuntunut sellaista "hellää polttelua", että tietää että tarhaa on hoideltu jollain vähän "ronskimmalla haravalla". Mielenkiinnolla jään seuraamaan muita "sfinksiin" liittyviä kokemuksia ja sitä, miten nopeasti karva kasvaa takaisin.
Ja sitä, tuleeko mulle halu palata "sokeriteurastajan" penkille toistekin...! ^_^ Kivun tuntemusten pitäisi ainakin hellittää seuraavilla kerroilla.
Jos sokerointi on vähemmän tuttu juttu jollekulle muullekin kuin minulle, niin laitan tähän loppuun pähkinänkuoressa sokeroinnin etuja muihin karvanpoistomenetelmiin verrattuna (saamani kotihoitoesitteen ja jutustelumme mukaan):
Nyt ei sitten tarvitse ainakaan pariin-kolmeen viikkoon miettiä tursuaako Boratit! ^_^ Hoitajan arvion mukaan mun karvanlaadulla seuraavan toimenpiteen tarve voi olla vasta kuudenkin viikon päästä. Katsellaan. :)
Auts.
Nyt on testailtu mitä on maksimaalinen sensorinen elämys kosmetiikassa. Puhun L'Oreal Parisin tuotteista. Maaliskuisessa L'Orealin Skin Summit -seminaarissa ei jäänyt epäselväksi, kuinka olennaisessa roolissa kosmetiikkatuotteiden sensorinen eli aistien välittämä elämyksellinen puoli on merkin tuotekehityksessä.
"Maximum efficacy meets maximum sensory experience", näin tiivisti L'Oreal-ihonhoitotuotteiden filosofian Charlotte Feltin, Head of Skincare Development. Maksimitehokkuus (eli vaikuttavat aineet niille optimaalisessa voidepohjassa) yhdistettynä maksimaaliseen sensoriseen elämykseen. Tuotteen täytyy tuntua iholla ihanalta, tuoksua hyvältä, näyttää houkuttavalta.
"Jos tuote tuntuu asiakkaasta epämiellyttävältä, hän ei käytä sitä vaikka se olisi kuinka tehokas". Aivan, tämän voi varmasti moni allekirjoittaa. Eri juttu on tietysti se, mikä tuntuu kenenkin mielestä miellyttävältä. Tältä pohjalta L'Oreal kehittelee (erilaisten ihotyyppien ja -tarpeiden lisäksi) erilaisia koostumuksia eri maanosien markkinoille. Aasiassa esimerkiksi tunnetusti rakastetaan vesimäisen ohuita koostumuksia.
Mutta luonnonkosmetiikan koostumuksia L'Orealilla ei ole, lukuunottamatta yhtiöön kuuluvia muita brändejä kuten The Body Shop (ja Kiehl'silläkin oli ainakin muinoin yksi ekosertifioitu linja). Luonnonkosmetiikan käyttäjät ovat maailman mittakaavassa edelleen pieni nurkkaus, ja L'Oreal Parisin tuotekehitys pohjautuu valtaväestön mieltymyksiin. Näin ollen olen tavallaan väärä henkilö arvioimaan tuotteiden "sensorista elämyksellisyyttä", itse kun pidän enemmän luonnonkosmetiikasta, mutta pyrin objektiivisuuteen :D Myyjävuosiltani tunnen tietysti valtaväestönkin mieltymyksiä, ja esimerkiksi silikoniyhdisteiden luoma liukkaus, silkkisyys ja helppo levittyvyys ovat asioita, joita suuri osa kuluttajista vaikuttaa arvostavan.
MUTTA, saimmepa Skin Summitista mukaan myös muuan tuotekolmikon, jota allekirjoittanut olisi sokkotestissä hyvinkin luullut luonnonkosmetiikaksi..! Nämä tuotteet eivät vielä ole saapuneet Suomeen mutta esittelen ne kuitenkin "sokerina pohjalla" tässä jutussa.
AGE PERFECT Golden Age -päivävoide
Puolet Skin Summit -lahjapakkauksen sisällöstä oli harmillisesti 60+ ikäryhmälle targetoituja tuotteita, joten näitä on 3-kymp-- (öh, miten sitä muistaisi että olen kohta 4-kymppinen..! ^_^), siis 30+ vuotiaan vähän tyhmä arvioida. Sanotaan nyt kuitenkin jotain, onhan blogini lukijoissa kaiken ikäisiä :)
Golden Age on L'Orealin uusin lanseeraus 60+ ikäisille suunnattuun Age Perfect -sarjaan, ja se lupaa vahvistaa ja heleyttää ihoa. Vahvistava aktiiviaine on neo-kalsium-yhdiste, heleyttä puolestaan tuovat pioni- ja iirisuutteet sekä roosan sävyinen helmiäispigmentti. Välittömän efektin tuo tietenkin helmiäispigmentti, kukkaisuutteet heleyttävät ihoa pidempiaikaisessa käytössä (tarkoituksena on myös avata L'Orealin käyttämien vaikuttavien aineiden lupauksia tarkemmin omassa postauksessaan).
Sannin kokemus: Pidän voiteen väristä, se näyttää söpöltä ja kyllä, houkuttavalta (sensorinen elämys, check 1! ^_^).
Voiteen tuoksu on puuterinen, ehkä jopa aavistuksen vanhanaikainen, tyylikäs, "aikuisen naisen kosmetiikan tuoksu". Koostumus on täyteläinen ja jäykähkö mutta ei yhtään rasvainen, jättää iholle samettisen "kuivan" pinnan. Mielenkiintoinen koostumus ja poikkeaa selvästi luonnonkosmetiikasta, jossa paksu koostumus on aina ilman muuta myös rasvainen ja ihotuntuma enemmän tai vähemmän tahmea.
Annoin päivävoiteen kokeiltavaksi myös sen varsinaiselle kohderyhmälle, äidilleni ja anopilleni. Oli taas hauskaa kuulla miten eri asioihin eri kuluttajat kiinnittävät tuotteissa huomiota.
Anoppi: "Tätähän mainostetaan nyt tv:ssä, tunnistan tämän. Tämä on se vaaleanpunainen voide." "Miellyttävän tuntuinen, levittyy hyvin, hyvä tuoksu".
Äiti (äidille annoin tuotetta anonyymissa testipurkissa, joten äiti ei nähnyt brändiä eikä tiennyt mistä tuotteesta on kyse): "Siis mitä, ihan kummallisen värinen voide, kuuluuko tämän olla tämän väristä? Ihan kuin jotain meikkivoidetta, eikö tästä jää iho ihan ruskeaksi?" (Äidin mielestä voide on ehdottomasti beigeä, ei roosaa.) "Ihan mukavan tuntuinen voide, kosteutti niinkuin muutkin. Mutta en minä tämän väristä voidetta haluaisi naamaani laittaa."
AGE PERFECT Golden Age Beauty Fluid Lotion
Tämä on nyt tätä uutta nestemäisten hoitotuotteiden aaltoa. Beauty Fluid Lotion yhdistää hoitoveden ja seerumin, se ei siis ole kasvovesi vaan kasvoveden jälkeen käytettävä tuote. Sitä voi käyttää seerumin tavoin tai aasialaiseen tyyliin ennen seerumia, sen lisäksi. Tällaisten tuotteiden tarkoitus on tuoda iholle lisäkosteutta äärimmäisen ohuessa muodossa. Lotionissa on myös helmiäispartikkeleita jotka jättävät ihon pinnan kuulaaksi.
Sannin kokemus: tavanomaisen geelinesteen tuntuinen, ihan mukava mutta "nothing special". Voi olla kiinnostava tuttavuus henkilölle, joka ei ole aiemmin käyttänyt seerumin tyyppisiä tuotteita.
REVITALIFT Laser X3 Double Care Serum
Kaksikoostumuksellinen seerumi joka syväkosteuttaa, häivyttää pigmenttiläiskiä, silottaa juonteita ja kiinteyttää. Double Care Serum on L'Oreal Parisin ihan viimeisimpiä tuotteita joka on niin tuore ettei sitä tällä hetkellä saa vielä mistään, edes Ranskasta. (Meidänkin lahjalaatikossa ollut tuote on tehdaskappale ilman tekstejä tai valitettavasti inci-listojakaan.) Suomeen tuote on kuulema tulossa myöhemmin tänä vuonna.
Uskoisin, että moni "normikosmetiikan" asiakas mieltyisi tähän seerumiin, se tuntuu iholla todella miellyttävältä (normikosmetiikan koostumuksellisesti :)) ja siinä on jopa ihan vaikuttavan kuuloinen aktiiviainekaksikko: Vitamin CG ja Pro-Xylane, joita on tässä seerumissa korkein pitoisuus kaikista L'Oreal Parisin tuotteista. Tiedän tämän ilman inci-luetteloa, sillä tuotetta esiteltiin meille Skin Summitin laboratoriovierailulla, ja saimme seurata Vitamin CG- ja Pro-Xylanen -faasien valmistumista. Pro-Xylane on L'Orealin tunnetuimpia anti-age- ainesosia, CG-vitamiini taas L'Oreal-tutkijoiden uudempia innovaatioita. Se on uudenlainen, stabiilimpi C-vitamiinijohdannainen.
Revitalift on tarkoitettu 40+ ikäisille, joten ihan nuorten kosteusseerumiksi en Double Carea nakittaisi.
Double Care Serum kuuluu Revitaliftin Laser X3-linjaan, jota ei saa (ainakaan vielä) Suomesta. Erityisesti lukijalleni NG:lle haluan Laser X3:een liittyen kertoa, että mm. tuossa linjassa on tuotteita (esim. Lotion Peeling Nuit) joissa on käytetty AHA-happoja. Pariisista ei ole vastattu kysymykseen AHA/BHA-hapoista (pakko vähän kurtistaa kulmiaan, niin polleasti luvattiin Skin Summitissa vastata kaikkiin tapahtuman jälkeen heränneisiin kysymyksiin), mutta olen itse tehnyt etsivän työtä ja löytänyt L'Orealilta AHA/BHA-happotuotteita. Palaan ainesosiin myöhemmin omassa postauksessaan.
Sannin kokemus: seerumi on kukkaisen raikkaan ja mukavan tuoksuinen. Normikosmetiikan seerumeille ominainen tyypillinen silikonimaisuus ei tunnu ensi-ihokosketuksella, mutta kun seerumia lähtee levittämään ja tuote sulaa ihon lämmössä, muuttuu koostumus silikonisen liukkaaksi ja jättää pinnoitetun, kalvomaisen tunteen ihoon, luonnonkosmetiikkaan tottuneelle tunne on hieman muovinen. Arvelen kuitenkin, että normikosmetiikan asiakas nimenomaan pitää tästä tunteesta. Seerumi jättää imeydyttyään samettisen, kuivan pinnan.
NUTRI GOLD Extraordinary Night Cream Mask
Tämän tuotteen olen saanut jo aikaisemmin, se ei kuulunut Skin Summit -lahjaboksiin. Myönnän, että en ole juurikaan ollut innokas kokeilemaan tätä. Vakkarilukijat tietävätkin miksi: en pidä a) kosteuttavista naamioista tai b) paksuista yöhoitotuotteista. Ihoni on tosin selvästi muuttumassa kuivemmaksi, joten saatan tulevaisuudessa olla eri mieltä. Nyt kuitenkin ihoni on vielä siinä kunnossa ettei ravitsevilla naamioilla ole siihen vaikutuksia, ja vähänkään paksummat koostumukset jäävät imeytymättä.
Niinpä annoin voiteen lopulta testattavaksi kaverilleni ja hänen äidilleen. (Itse kokeilin naamiota kerran yökäsivoiteena... Tulos: koostumus tuntui ihanan liukkaalta ja kosteuttavalta ja kietoi kädet suojaavaan kalvoon. Aamulla iho ei kuitenkaan tuntunut erityisen pehmeältä tai hoidetulta ja tuntui kuin en mitään voidetta olisi laittanutkaan. Kun pesin kädet, kävi ilmi että suurin osa voiteesta oli jäänyt ihon pintaan, ja se liukeni veden mukana geelimäisenä.)
Naamion voi joko antaa vaikuttaa 10-15 minuuttia ja taputella sitten ylimääräinen voide pois pehmeällä liinalla, tai jättää kasvoille yön yli.
Kaverini raportoi:
"Kokeilin naamiota poishuuhdeltavana, eli annoin olla 10 min ja pesin pois. Tuoksu on ihan ok, ei jäänyt mieleen, veden kanssa naamio tuntuu puhdistusgeeliltä. Vaikutuksia ei sinänsä ole, koska ihoni ei ole kuiva."
"Äet tykkäs. Tuoksu muistutti jotain tuttua (kenties muita nutri gold-tuotteita?) ja se oli hyvä. Naamio imeytyi hyvin ja iho tuntui kosteutetulta, mutta tuote ei jäänyt mitenkään ihon pintaan lillumaan. Aamulla kasvoja huuhdellessa se muuttui veden kanssa geelimäiseksi. Äiti tykkäsi tosi paljon."
:)
Viimeiseksi se tuotekolmikko, jonka mainitsin jutun alussa. Jälleen tekstittömiä tehdaskappaleita. En edes tiedä millä virallisella nimellä nämä myöhemmin lanseerataan.
Nämä ovat savinaamioita, ja aika ihania sellaisia :) Savipitoisuus näissä on 30% mikä on kai aika korkea kun kyse on normikosmetiikasta, minkä vuoksi tuotteet tuntuvat iholla (minun mielestäni) hyvin luonnonkosmetiikkamaisilta.
Kaikissa on käytetty eri savea: punaisessa kaoliinia (väri tulee punaisesta levästä), mustassa montmorilloniittia ja vihreässä rhassoulia, jos nyt ihan oikein muistan (istun taas vaihteeksi junassa ja Skin Summit -matksu on kotona....)
Suosikkini on punainen, jossa on mukana myös rakeita. Se tuoksuu ihan jouluisille mausteille..! Tämä jättää ihon aivan älyttömän ihanan tuntuiseksi ja tuntuu kolmikosta kaikkein eniten luonnonkosmetiikalta.
Punaisesta sanottiin, että se on naamioista eniten kirkastava. Vihreä ja musta ovat enemmän syväpuhdistavia (detox) ja talia imeviä ja sopivat vielä paremmin rasvoittuvalle iholle.
Täytyy tehdä naamioista ehdottomasti nostopostaus sitten myöhemmin tänä vuonna kun ne tulevat myyntiin :)
Ihanan näköisiä nämä purkit, etenkin kun niissä ei ole tekstejä :) Kuin jotain maalipurkkeja...
Multi-masking on nyt trendi, tiesittehän sen ;)
.
Noista "sensorisista elämyksistä", oletteko kokeneet jonkun tietyn merkin olevan tällä saralla parempi kuin toisten? Tuletteko ajatelleeksi voidetta nassuun hieroessa, kuinka paljon koostumusta onkaan labroissa mietitty ja hiottu ennen kuin purkki on päätynyt käteenne..?
