Puhuin tässä hiljattain kosmetiikkafriikkeyteni eri aspekteista, joihin myös kynsilakka on erittäin vahvasti kuulunut teini-ikäisestä saakka. Nykyään olen kuitenkin todella laiska lakkailija, ja kynsituotteet onkin ehkäpä ainoa kosmetiikan osa-alue joka on kokenut harrastukseni piirissä aikamoisen inflaation.
Lakkaan edelleen kynsiäni enkä voisi kuvitellakaan olevani värittömillä kynsillä, mutta en jaksa vaihtaa sävyä kovinkaan tiheään. Luonnollisen kynteni päällä on geelivahvistus, jonka ansiosta kynsilakka pysyy todella hyvin. Tämän vuoksi lakkaa ei edes tarvitse vaihtaa usein, ja minulla saattaa olla sama lakka kaksikin viikkoa, joskus pidempäänkin.
Tällä pohjustuksella julkaisen tänään vuoden 2018 ensimmäisen kynsilakkajutun - edellisestä on kulunut jo yhdeksän kuukautta :)
Koska kiinnostukseni kynsilakkojen maailmaan on myönnettävästi väljähtynyt (ainakin tällä hetkellä, kuka tietää tulevasta), olin missannut viime vuonna lanseeratun todella kiinnostavan Essie-sarjan, nimittäin sävytetyt hoitolakat! Treat Love & Color -lakat lanseerattiin vuosi sitten, ja tänä talvena kokoelma on kasvanut 12 uudella sävyllä. Sain niistä testiin seitsemän.
Treat Love & Care -lakat ovat kuin kynnenvahvistaja ja värilakka yhdessä. Ne sopivat lohkeileville, hauraille kynsille tai miksei kenelle vain, joka tykkää tällaisista sävyistä - ja sävythän ovat aivan ihania <3
Sävyt jakautuvat läpikuultaviin (sheer) ja peittäviin (cream).
#30 Minimally Modest on läpikuultava haalea vaaleanpunainen.
# 02 Tinted Love on läpikuultava aavistuksen persikkaan taittava haalea vaaleanpunainen kevyellä lämpimällä mikroshimmerillä.
# 55 Power Punch Pink on peittävä, pastellinen creme-vaaleanpunainen.
# 60 Glowing Strong on peittävä, murrettu creme-koralli.
#90 On the Mauve on peittävä, savuinen liilaan taittava taupe.
# 70 Good Lighting (mulla kuvassa kirjoitusvirhe) on aavistuksen liilaan taittava nudebeige. Niin kaunis..!!
# 03 Sheers To You on läpikuultava haalea vaaleanpunainen viileän pinkillä mikroshimmerillä.
.
Sävyt Glowing Strong, On The Mauve ja Good Lighting ovat lemppareitani, aivan ihania! Jälki on todella peittävää, jo yksi kerros riittää tasaiseen tulokseen. Upeita!
Tämän jutun piti olla ilman kynsikuvia sillä kynteni ovat juuri nyt niin karussa kunnossa, että niillä ei paljon parane lakkoja esitellä. Edellisestä kynsihuollosta on kulunut neljä viikkoa ja kynsinauhatkaan eivät ole "kameran-kestävät"... (Rehellisyyden nimissä en myöskään oikein tykkää ottaa kynsikuvia, ne ovat todella työläitä, huh miten vaikeaa saada kynnet näyttämään hyviltä ja siisteiltä, propsit kynsibloggareille..!).
Olin jo kirjoittanut jutun ja sitten ajattelin että ähh, otetaan nyt jonkinlaiset kuvat että sävyistä saa käsityksen livenä :) Etenkin noiden vaaleanpunaisten sävyjen peittävyyttä ei hahmota pullo-kuvista. Olen parhaillaan mökillä ja otin kuvat kännykällä tuossa terassilla, blogin huonoimmat kynsikuvat koskaan :)
Kuvassa näkyy myös Essien kevätkokoelman minttuinen Bon Boy-age-sävy. Ja huomaan, että sävyt Good Lighting ja On The Mauve ovat kuvassa paljon sinertävämmät kuin oikeasti. Aikeeni esitellä sävyt siten kuin ne ovat "pullon ulkopuolella" ei siis oikein onnistunut... :p
Ahh, nuo tyven kasvurajat... Olen levittänyt lakan vain geelauksen päälle.
Treat Love & Color -lakat maksavat 15,90€ ja Essie-lakkojahan taitaa nykyään saada suunnilleen kaikista tavarataloista ja kosmetiikkamyymälöistä.
Sitten arvontaan. :)
Arvottavana Essien kevätkokoelma, miinus sävy Bon Boy-age jonka säästin itselleni koska olen heikkona minttu-sävyihin. Olen saanut lakat blogin kautta.
Sävyistä näette upeat lakkaukset Charming Nailsin blogista. Kaikki sävyt vaaleaa Pass-port to Sailia lukuunottamatta ovat creme-laatua eli peittäviä ja vailla shimmeriä.
At The Helm - oranssilla taitettu lohenpunainen.
Perfect Mate - korallinen murrettu pinkki.
Anchor Down - harmaalla taitettu savuinen sininen.
Stripes and Sails - "teal" eli tumma turkoosi (onko 'teal'-sävylle kunnollista suomennosta..?)
Pass-port to Sail - haalean vaalea läpikuultava beige.
Oma lempparini Bon Boy-age on ihastuttava harmaalla taitettu minttu. Todella peittävä, jo yksi kerros riittää.
Viiden keväisen Essie-sävyn lisäksi arvon satsin muita blogin kautta saamiani kynsilakkoja jotka näkyvät kuvassa. Kaikki ovat käyttämättömiä.
Nyt siis tarjolla kunnon pääsiäisherkkua kynsilakkafaneille :)
Osallistut arvontaan jättämällä kommentin tämän postauksen kommenttilaatikkoon. Liitäthän mukaan myös sähköpostiosoitteesi sille tarkoitetulle riville.
Osallistumisaikaa on keskiviikkoon 4. huhtikuuta saakka.
Hyvää pääsiäistä kaikille!
Tampereen Laukontorin perimmäiseen nurkkaan on kätkettynä pieni aarre : puurobistro Mama Bear.
Olen tiennyt paikasta jo pitkään, ja pelkkä sana puurobistro kuulostaa niin übersympaattiselta että luulisi minun tutustuneen nurkkaan jo aikaa sitten. Jostain syystä en vain ole tullut poikenneeksi. Mitä parhain syy ilmeni tällä viikolla, kun ystäväni ehdotti aamiaistreffejä Mama Bearissa. "Olen ihan koukussa siihen puuroon", kuului perustelu.
Niin meillä oli eilen aamiaistapaaminen puuron äärellä.
Puurohan on minulle herkkuruokaa, rinnastettavissa elämyksellisesti suunnilleen siihen mitä täytekakku edustaa jolle kulle toiselle. Tulen "puuroperheestä" ja meillä puuro oli usein yhtä kuin lämmin ateria, ei pelkkä aamiainen. Padat porisivat viikottain ja äitini bravuureihin kuuluivat mm. pitkään haudutettu hirssi- ja tattaripuuro. Ruispuurokin oli hyvää, ja etenkin mannapuuro jatkoi tärkeässä asemassa aina hamaan aikuisuuteeni saakka - se oli yksi standardilounaitani.
Herkuksi puuro muuttui kuitenkin vasta vaihdettuani ruokavalioni ja luovuttuani korkeahiilihydraattisista ruoista. Täysin odottamatta entinen inhokkini kaurapuuro ("kun se on niin limaista", Sanni 7-vee) muuttui makuaisteja hiveleväksi houkutukseksi, ja nyt se on minulle harvoin mutta antaumuksella nautittava herkku.
Minun ei tee puuroa mieli joka viikko (niinkuin monen ei tee mieli täytekakkuakaan), mutta sillon kun tekee, valmistan ison kulhollisen sakeaa ja samettista puuroa. Rakastan pitkään hautunutta, oikein tiheää puuroa ja nautin sen mieluiten voisilmän, pähkinöiden ja kanelin kanssa. Uunipuuro jogurttisydämellä valmistuu erityisiin hetkiin. <3
Kodikas Mama Bear on hyvän puuron ystävän paratiisi. Miltä kuulostaa 6 tuntia haudutettu kaurasuurimopuuro? Tai samettinen tattarikvinoa-puuro?
Mama Bearin puuropohjana on aina tarjolla klassinen pitkään haudutettu kaurapuuro sekä gluteeniton vaihtoehto, joka voi olla esimerkiksi tattaria, hirssiä tai kvinoaa. Tai niiden sekoitus. Puuroannos on saatavilla kolmessa eri koossa ja halutessaan hera- tai riisiproteiinilisällä. Täytevaihtoehtoja on yhdeksän makeista suolaisiin. Saatavilla on myös tuorepuuroja, raakakakkuja ja smoothiekulhoja.
Niin, ne täytevaihtoehdot... Tällainen maukas artesaanipuurohan menisi jo pelkällä voisilmällä, mutta Mama Bearissa puurot ovat myös silmänruokaa.
Ottaisitko puurosi tänään glaseeratulla päärynällä, paahdetuilla mantelilastuilla ja kookoskinuskilla? Vai tekeekö mieli suolaista - miten olisi savupaprika-kikherneellä tai valkosipulihummuksella ryyditetty puuro? Nämä täytteet kuulostavat jo vähän liian kokeilullisilta kaltaiselleni perinteisen puuron syöjälle, mutta feta-avokado-kananmunapuuron rohkenin eilen maistaa.
Koska sekä suolaiset että makeat vaihtoehdot houkuttivat, en pystynyt valitsemaan vain yhtä. Makeiden täytteiden listalta päädyin banaani-cashew-kookoshiutale-kaneli-hunajapuuroon. Valkoista sokeria ei käytetä missään Mama Bearin puuroissa.
Ystäväni Johannan vakkaritäyte on kinkku-muna-avokado-vaahterasiirappi.
Kuvan annos on kokoa "pienen pieni" - ei nyt niin kauhean pienen pieni jos minulta kysytään :) Arvioisin, että puuroa oli kulhossa noin kolme desiä.
"Pieni" annos riittää todennäköisesti useimmille, ellei ole tosikova nälkä. (Minun napani veti lopulta kummatkin kulhot kun istuttiin niin pitkään... makeatäytteinen puuro meni haaleanakin :))
Suolaisen puuron pohjaksi valitsin tattari-kvinoan. Maku toi vahvan assosiaation lapsuuteen ja äidin tattaripuuroihin. :) Suhtauduin lievällä varauksella ja samalla uteliaisuudella hapokkaaseen fetaan puuron lempeässä makumaailmassa, mutta se toimi yllättävän hyvin. Valkosipuli kuulostaa edelleen vähän liian eksoottiselta...! ^_^ Maistamalla sekin selviäisi. Ja ihan varmasti palaan maistamaan Mama Bearin puuroja toistekin.
Banaani-cashew-puuron makumaailma oli tuttu ja kotoisa, sillä käytän tämän tyyppisiä täytteitä myös kotipuuroissani. Kuusi tuntia haudutettu kaurapuuro oli juuri niin suussa sulava kuin odottaa saattoi, koostumus oli juuri sopivan sakea ja silkkinen ja maku täyteläisen kaurainen. Tämä täytyy joskus käydä nauttimassa au naturel pelkällä voisilmällä. ^_^
Puuro. Mikä ihana arkinen luksus.
Mama Bear on auki arkisin tiistaista perjantaihin kello 8.30-16 ja lauantaisin 9-15. Saa sieltä kahvia ja (joskus) pullaakin :)
Ruotsalainen Estelle & Thild on tunnetusti lempimerkkejäni ihonhoidon saralla.
Kun sarjaan viime kesänä lanseerattiin myös meikkikokoelma, olin tietysti vähintään innostunut. Ainakin tuotteiden visuaalinen puoli vakuutti välittömästi - mutta muuta en E & T:ltä odottanutkaan.
Suomeen Biomineral-nimeä kantavan kokoelman tuotteet saapuivat vasta syksyllä, ja minut PR-boksi saavutti lokakuussa. Mukana ollut meikkivoiteen sävy #121 Light Yellow oli tuolloin juuri Kreikasta saapuneelle iholleni liian vaalea, ja päätin odotella talveen jotta voisin esitellä meikkivoiteen myös ihollani.
Ehkä hieman hassusti, meikkivoide näyttää helmikuussa otetuissa kuvissa yllättävän tummalta. Lokakuussa se oli joka tapauksessa liian vaalea senhetkiselle ihonsävylleni.
Olin ladannut ehkäpä kaikkein suurimmat odotukset sarjan meikkivoiteelle. Harmillisesti juuri se osoittautui minulle henkilökohtaisesti sarjan heikoimmaksi tuotteeksi.
31,50€ / 30 ml
Testailin Healthy Glow -meikkivoidetta kuukauden päivät, mutta se ei vain lähtenyt toimimaan, riippumatta siitä millaista voidetta laitoin alle tai mikä aika kuukaudesta oli meneillään. Normaalisti en varmaan vaivautuisi kokeilemaan mitään huonolta tuntuvaa meikkivoidetta näin pitkään, mutta halusin niin kovasti pitää E & T:n meikkivoiteesta että annoin sille uuden mahdollisuuden kerta toisensa jälkeen.
Valitettavasti meistä ei tullut ystäviä.
Sain testiin sävyn 121 Light Yellow
Estellen puolustukseksi heitän tähän linkin toisenlaiseen arvioon, Katja Kokon kokemus Healthy Glow'sta oli kutakuinkin päinvastainen kuin omani. Kannattaa siis aina muistaa, että meikit voivat käyttäytyä eri ihoilla hyvinkin eri tavoin.
No se minun kokemukseni sitten? Surettaa kirjoittaa ihanasta Estellestä näin, mutta en tosiaan voi kutsua tätä hyväksi meikkivoiteeksi. (Joku toinen jättäisi tässä vaiheessa koko tuotteen esittelemästä. Itse koen kuluttajien kannalta hyödyllisenä tarjota myös niitä ei-onnistuneita kokemuksia.)
Healthy Glow tuntuu levittäessä kuin jäävän ihon pinnalle, se ei tule "yhdeksi" ihon kanssa niinkuin hyvä meikkivoide tekee. Se ei "uppoudu", asetu ihoon. Pinta jää herkästi hieman rosoiseksi ja laikukkaaksi, samoin siveltimen vedot jäävät paikoin näkyviin ja kun niitä yrittää häivyttää, pinta menee yhä "meikkisemmäksi".
Meikkivoide ei myöskään kestä koko päivää vaan "sulaa" ja liikkuu paikoiltaan. Töistä kotiin tullessa kello 17 tienoilla pinta on jo liejuuntunut.
Kuva-aineistoa:
Healthy Glow -meikkivoide aamulla juuri levitettynä.
Pinta näyttää mielestäni kamerassa paremmalta kuin peilissä, ja joissain kohdissa meikkivoiteen pinta on ihan ok. Mutta ei kiitettävä. Peittävyys on hyvin kevyt ja jälki on hohtavaa ja läpikuultavaa. Healthy glow.
Pinta on puuteroitava, muuten se jää kiiltämään liikaa.
(Katja Kokon kokemus: "Meikkivoide on ohut, mutta se peittää yllättävän hyvin. Meikkivoiteen pinta kuivahtaa iholle niin, ettei se jää rasvaiseksi, joten puuteria ei ole pakko käyttää lainkaan. Pinta jää hieman valoa taittavaksi ja samettisen näköiseksi.")
Healthy Glow -meikkivoide illalla työpäivän jälkeen.
Katja Kokko: "...sanoisin, että tämä on täydellinen meikkivoide rasvoittuvalle ja sekaiholle tai iholle, joka kiiltää päivän aikana helposti."
Aamu - ilta
Ymmärrän, että osalla ihmisistä meikkivoide harvemmin kestää koko päivää muutenkaan, mutta minun ihollani monet kestävät, ja luonnonkosmetiikastakin sellaisia löytyy. Kuten Nui.
Tässä vielä kuva toiselta päivältä, kun meikki on juuri tehty.
Toinen heikommin suoriutunut tuote testisatsissani oli ripsiväri (josta tajusin unohtaneeni ottaa kuvan joten tämä kuva on E&T:n sivulta).
20,90€ / 12 ml
Long Lash -maskara on itse asiassa aika hyvä mitä tulee jälkeen; se kerrostuu oikein mukavasti, ei paakkuunnu ja harjakin erottelee ihan kiitettävästi.
Ensi fiilis olikin oikein hyvä - mutta arvio veti miinukselle kun aloin ottaa kuvia. Oli kirkas päivä ja ikkunasta sisään tulvinut valo sai silmäni vuotamaan samalla kun kuvasin meikkiä.
Maskara levisi saman tien.
Koska silmäni vuotavat hyvin herkästi, en voi käyttää näin helposti leviävää maskaraa joka ei vastusta edes silmäkulmasta pusertuvaa pientä kyyneltä.
Luonnonkosmetiikan maskarat ovat tunnetusti heikompia kestämään kosteutta kuin synteettiset, eikä E & T:n maskara suinkaan ole ainoa jonka kohdalla olen joutunut sotkun uhriksi. Lähes kaikki luonnonkosmetiikan maskarat ovat vähintään tahrineet silmänympärysihoa jos olen joutunut niiden kanssa vesi- tai lumisateeseen, mutta ihan niin herkästi kuin Estelle & Thildin ei mikään ripsari ole aiemmin levinnyt edes silmien vuotaessa.
Mutta tosiaan - nättiä jälkeä se tekee. Täytyy vain pysytellä kuivilla.
.
Kokeilemistani Estelle & Thildin meikeistä parhaan arvosanan saavat luomivärit. Esittelen niistä tässä kuusi (koko valikoima koostuu 16 luomiväristä).
"Finishejä" on sekä mattana että shimmerinä.
24,50 € / 3 g
Shimmer-osastoa: punertava luumu Dark Mauve, kaunis viileä beige Bare ja viileä vaaleanruskea Icy Copper (kuparin kanssa tällä ei mielestäni ole mitään tekemistä).
Näistä Bare on loistava arkisävy ainakin meille hohtavan ystäville. Icy Copper'kin on oikein mukava sävy neutraaliin nudemeikkiin. Bare ja Icy Copper ovat sellaisia sävyjä jonka tyyppisiä käytin lähes yksinomaan 15-vuotiaasta 27-vuotiaaksi (löysin värit vasta vuonna 2006 ;)).
Mattaiset: lämmin keskiruskea Walnut, vaalea ihonsävyinen Blonde ja tumma kaakaonruskea Cocoa.
Kaikki testaamani E & T:n luomivärit, niin shimmerit kuin mattaisetkin, ovat hyvälaatuisia, jopa erinomaisia. Ne levittyvät silkkisesti ja niissä on oikein hyvä pigmentti. Mattaiset laadut (ainakin nämä sävyt joita kokeilin) eivät tunnu jauhoisen kuivilta ja jätä "pölyisen" näköistä pintaa, mitä jotkut mattaluomivärit valitettavasti tekevät, kalliidenkin merkkien. Cocoa on pigmenttisyydessään erinomainen sävy rajauksiin tai vaikkapa ruskeaan smokey-meikkiin.
Meikissä liikkuvalla luomella Blonde ja Walnut ja rajauksena sekä ylä- että alaluomella Cocoa. Luomivaossa uloimpana sekoitus Walnutia ja Cocoaa, sisemmässä kaaressa Bare. Kulmaluulla Blonde.
Ripsissä Long Lash -maskara.
30,50 € / 10 g
Poskipunasävyjä on neljä, joista sain testiin sen mielestäni kauneimman, hennon persikkaisen Sweet Coralin.
Olen käynyt "nuuskimassa" kaikki Estelle & Thildin meikkisarjan tuotteet Sokoksella ja poskipunat jakautuvat kahteen superneutraaliin, hentopigmenttiseen sävyyn (Sweet Coral ja Soft Pink) ja kahteen rusehtavaan, jopa aurinkopuuterimaiseen sävyyn (Nude Sienna ja Dusty Rose). Kirkkaan ja näkyvän poskipunameikin käyttäjälle ei Estellen kokoelmasta löydy sävyä. Myös päivettyneellä ihonsävyllä Sweet Coral ja Soft Coral ovat vähän liian vaaleita toimiakseen "punana". Oikein tummalla ihonsävyllä nämä menisivät highlighterina.
Sweet Coral ja Soft Pink ovat vähän samaa osastoa tyttömäisessä hentoudessaan kuin Lily Lolon ihanat poskipunaduot, mutta Lolot ovat raikkaampia ja Estellet murretumpia.
Tässä kasvoilla Sweet Coral (ja silmissä tuo sama ylempänä nähty meikki). Kuten näkyy, Sweet Coral on erittäin mieto. Juuri niitä poskipunia joita voi suositella "poskipuna-arkailijoille" joita pigmenttisemmät sävyt jännittävät.
Estelle & Thildin huulikiilloista minulla ei ole sanottavaa, sillä testiin saamistani sävyistä vain yksi oli sellainen josta tykkäsin ja sen laitoin arvottavaksi joulukalenteriin (enkä näin ollen kokeillut sitä itse).
Estelle & Thildin meikkejä saa ainakin Sokokselta, Kickseistä, eleven.fi'stä ja Joliesta.