Kahdestoista luukku vie minun syntymääni.
Kun äiti ja isä odottivat minua, isä kirjoitti minulle runon.
Se on yksi tärkeimpiä asioita joita isä jätti minulle. Hän kuoli kun olin 6-vuotias.
Äiti on sanonut, että minussa on eniten isää meistä siskoksista. Minulla on samanlainen temperamentti ja ehkä minussa on ripaus taiteellisuuttakin. Runoilijaa ei minusta tullut, mutta tykkään kirjoittaa.
Isän runo esikoiselleen Sannille:
Älä säikähdä minua, lapseni,
kun huoneeseen ilmestyy varjo.
Älä sulje vielä silmiäsi,
kuunläikkä verhossa on sinun toverisi,
te voitte jatkaa leikkiä unessa,
luomiesi takana.
Purista sormeni pieneen nyrkkiisi,
se tykyttää ilosta, kun tuntee lämpösi,
yö on vain aikaa,
eikä aikaa tarvitse pelätä.
Minä seison edessä maailman,
jota en ehtinyt muuttaa kauniiksi
ennen kuin jokelsit luokseni
ja ojensit pinnasängystä pikkiriikkinilkkasi,
aivan kuin kelopuu yhtäkkiä versoisi rohkean oksan.
Aamulla minä nostan sinut ikkunaan,
niin että näkisit tuulen
joka ei ole kahleissa,
ja siitä arvaisit minun ikäväni.
Tuuli kuiskutti korvaani
että mistä minä löytäisin äitisi,
ja kun minä hänet löysin,
tiesin että sinun aikasi on tullut.
Älä pelkää tähtiä lapseni,
ota ne valoksi mukaan uneesi,
mastoksi laivaasi ja purjehdi aamuun,
sokeriksi äitisi huulille
silloin kun hän nostaa kuppinsa
juodakseen kahvin.
Niin kuin tuuli
on vapaus minun satuni,
sitä minä kerron, lapseni,
että se joskus olisi totta
niin kuin sinun kasvosi,
jotka aamu piirustaa esiin
yön tummilta pieluksilta.
Olen löytänyt uuden korvikkeen entiselle "halpislempparilleni" kabukien maailmassa!
Benecosin Kabuki Brush.
Benecosin siveltimet ovat juuri uudistuneet, ja niiden joukosta löysin tämän helmen. Niin söpön värinenkin..! (Poni..!)
Olen saanut siveltimet Benecosin maahantuojalta.
Blogissa suuresti hehkuttamani aiempi pitkäaikainen kabukirakkaus, Ecotoolsin kabuki, on harmi kyllä muuttunut muutama vuosi sitten huonompilaatuiseksi, enkä enää suosittele tämänhetkistä Ecotools-kabukia.
Kuvassa näkyvä hopeakoteloinen, alkuperäinen oli aika lailla täydellinen, ja niin kätevä hylsynsäkin puolesta..! Tosi tylsää että valmistaja meni muuttamaan siveltimen laadun.
Toinen edullinen suosikkini, Uoga Uogan siropäinen ja pitkävartinen kabuki, on sekin menty lopettamaan :(
Ilokseni löysin uuden suositeltavan kabukin Benecosilta.
Ja mikäs tekikään oikein hyvän kabukin joka saa "approved by Sanni" -leiman?
Benecosin kabuki täyttää kaikki vaatimukset. Se on pehmeä, se on tiheä, se on leikattu pyöreäksi ja varresta todellakin saa hyvän otteen. Ehkäpä varsi on vähän liiankin jämäkkä jonkun makuun ja viehän se hieman tilaa meikkipussissa, mutta lopulta Benecosin kabuki vie saman verran tilaa kuin hylsyllinen Ecotools.
Harjakset tuntuvat iholla todella mukavilta eivätkä ole liian liukkaat. Harjan tulee olla pehmeä mutta ei liian liukas - liian liukas harja ei tee kiitettävän peittävää jälkeä.
Muhkea harjapää on suuri, mutta ei liian suuri.
Ollakseen makuuni ihan täydellinen se saisi olla kenties hitusen pienempi, koska pienemmällä (tyyppiä Uoga Uoga) saan pakattua mineraalia paremmin täsmäkohtiin kuten nenänpielet ja posken couperosa-alue. Mutta koko ei ole ongelma, ja tämä sivellin on mielestäni paljon laadukkaampi ja paremman tuntuinen ja paremmin suoriutuva kuin Ecotoolsin löysähkö nykyinen tai jopa monet kalliimmat kabukit.
Monen kabukin heikkous on harjasten löysyys, ja joissain näkee vähän liian pitkää leikkaustakin. Tehdäkseen ihanteellisen peittävää ja tasaista jälkeä kabukiharjasten on hyvä olla suhteellisen lyhyet, tiheät ja pehmeät.
Ainiin, ja Benecos- beibillä on hintaa 13,99€ - 14,90€ jälleenmyyjästä riippuen. Jälleenmyyjälistaus löytyy täältä.
Tai jos tilaat mieluummin verkosta (mainoslinkki -->), tällä hetkellä sivellin löytyy ainakin Biodellyltä hintaan 14,90€. Yritin googlata muita verkkokauppoja mutta ei tärpännyt :)
Luukun 11 muisto on tuore.
Tämän lahjan sain lokakuussa, ja ehkä joku blogin lukija muistaakin kun jaoin tämän ilostuksen blogissa.
Lahjan antoi sisareni, ja se liittyi toiseen halpaan trikoohameeseen joka minulta varastettiin kesällä kuntosalin pukuhuoneesta. (Tarpeeseen meni, ilmeisesti.)
Tykkäsin siitä viiden euron yksinkertaisesta hameesta ihan älyttömästi ja olin käyttänyt sitä varmaan joka viikko viimeiset puoli vuotta. Suretti tosi paljon kun se vietiin. Ihan mitäänsanomaton hame joka kuitenkin oli minulle rakas.
Eräänä päivänä lokakuussa, kun olin sisareni luona vierailulla, hän sanoi; "Minulla on sinulle yllätys!" Ja hän otti esiin melkein ihan samannäköisen hameen joka minulta oli viety. "Löysin tämän kirpparilta ja ajattelin sinua", sisareni sanoi. "Ehkä se korvaa menettämäsi hameen?"
Olin niin iloinen..! Ihan valtavan iloinen!
Sen jälkeen tämä uusi käytetty hame on ollut päälläni joka viikko ^_^
Tässä kuvassa viime tammikuulta varastettu hame on mukana helsinkiläisessä taidegalleriassa jossa kävin siskojeni kanssa katsomassa Siskot-aiheisen näyttelyn :) Näyttelyn pitäjät ottivat näyttelyvieraista Polaroid-kuvia vieraskirjaansa. (Toinen sisaristani ei halua kasvojaan blogosfääriin ja kunnioitan hänen toivettaan.)
Ne pienet asiat. <3 Pienet hameet, tällä kertaa.
P.S. Hameen antanut sisareni on myös viime yönä tehnyt minusta tädin..! ❤
