Luukun 3 muisto tulee Barcelonasta.
Olen reissannut jonkin verran Couchsurfing-periaatteella. Syksyn 2012 matkalla Couchsurfing-isäntänäni toimi Barcelonassa it-alan oravanpyörästä vapaan taiteilijan elämään heittäytynyt mies, Luis.
Luis asuu kattohuoneistossa kissansa kanssa ja maalaa. Ennen kaikkea itselleen ja silloin kun siltä tuntuu. Välillä hän ei maalaa pitkiin aikoihin. Luis on oman tiensä kulkija ja valikoidusti erakko, Couchsurfing on hänen tapansa harrastaa sosiaalisuutta. Luisin valinta jättää entisen it-elämänsä hamsterinpyörä ja toteuttaa sisäistä taidemaalariaan herätti minussa arvostusta, ja hänen persoonansa uteliaisuutta.
Kun tulin Luisin vieraaksi, hän sanoi melkein heti että haluaisi maalata minut. Olin otettu. Kukaan ei ole koskaan tehnyt muotokuvaani.
Kuusi vuotta myöhemmin muotokuva on asuntoni seinällä keraamisen hevosen vieressä. Vakava ja mietteliäs Sanni. Kuva saa minutkin mietteliääksi. Kuvittelen olevani useimmiten ulospäin hymyilevä ja iloinen, mutta Luis on nähnyt vakavan ja surullisenkin puoleni. "Kuvissani on aina melankoliaa", hän sanoi. "Melankolia on kiinnostavampaa kuin hymyilevät kasvot."
Tapasin Luisin jälleen vuotta myöhemmin, ja hän halusi maalata minut uudestaan.
Olin yhä vakava.
Tämän päivän luukku tuntuu ehkä vähemmän iloiselta koska muotokuvani ovat niin vakavia. Mutta ilon vastakohtana on aina toinen puoli. Tämäkin nainen on minä.
Lahja kosketti minua syvästi.
Kiitos Luis.
Hyvät turkulaiset ja turunmieliset :) Minulla on ilo viettää ensi viikko kauniissa kaupungissanne, tarkemmin sanottuna olen työharjoittelussa luonnonkosmetiikkamyymälä-Biodellyssä.
Tulkaahan haastamaan minut ja esittämään kiperiä tuote- ja ihonhoitokysymyksiä :) Tai kokeilemaan vaikka sopivaa meikkipohjaa, ahh, meikkipohjat ovat nykyään suurin värikosmetiikan intohimoni. Nui vai Lily Lolo..? Vai kenties Zuii Organic tai Korento..?
Kosmetiikkamyyjän työ on kyllä jo tuttua, eli sinällään ei puhuta uuden työtehtävän harjoittelusta, mutta Biodelly ja kokonaan luonnonkosmetiikalle omistettu liike on minulle uusi työkenttä :) Aiemmin olen työskennellyt kosmetiikan yleisliikkessä jossa paino on ollut etenkin selektiivisissä tuotteissa.
Ja toki Biodellyllä on vielä joitain sarjoja joihin en ole ehtinyt perehtyä, ensi viikolla tulee sekin aukko viimein paikattua.
Ihanaa päästä myös vähän fiilistelemään joulu-Turkua..! ^_^ Vinkkejä erityisen tunnelmallisista joulu-Turku-kohteista otetaan vastaan :)
Biodellyn liike sijaitsee osoitteessa Rauhankatu 10 ja häärin liikkeessä joka päivä 12-18 (Itsenäisyyspäivää lukuunottamatta, tietysti).
Joulukalenteriluukun 2 muisto liittyy perheenjäseneeni.
Itsenäisyyspäivänä kahdeksan vuotta sitten kirjoitin blogiin tekstin sisarestani. Edessä oli tuolloin ensimmäinen joulu jolloin hän ei tullut kotiin. Sisareni lähti maailmalle heti lukion jälkeen ja matkusteli yli 10 vuotta ennenkuin palasi pysyvästi takaisin Suomeen.
Vuonna 2010 hän oli lähtenyt aivan erityislaatuiselle seikkailulle Etelä-Amerikkaan, kohteena syrjäiset seudut ja viidakkokylät joista osaan oli saatettu vetää sähköt vasta pari vuotta aikaisemmin. Puhelinta sisarellani ei ollut mukana eikä hän soitellut matkalta. Sähköpostia saatoimme saada kuukauden tai parin välein hänen käydessään jossain isossa kaupungissa jossa oli nettikahvila. Minulla oli ihan kamala ikävä häntä ja välillä huolikin, kun kuulimme hänestä niin harvoin.
Lahja sisareltani tämäkin
Joulukuussa kahdeksan vuotta sitten kirjoitin:
"Tiedän, että O on onnellisimmillaan maailmalla, mutta itsekkäästi silti kaipaan häntä tänne ja olen surullinen, etten näe häntä tänä jouluna. Joulu on aina merkinnyt minulle aikaa perheen kanssa. Jouluisin me kaikki olemme kokontuneet ja kertoilleet miten itse kunkin vuosi on mennyt. O:n kertomukset ovat aina olleet aivan erityisen mielenkiintoisia, jänniä ja erikoisia. Näemme O:ta niin harvoin, että tuntuu kuin hänen äänensäkin olisi joka kerta muuttunut erilaiseksi ja kokemusten karhentamaksi. Hän on kuin tuulen tuivertama aavikkopensas joka pyörii sisälle taloon tomuisena ja matkan rispaannuttamana, viipyy hetken ja lähtee taas seuraavan tuulen mukana.
Toivon, ettei minun tarvitse odottaa ensi jouluun ennenkuin kuin kuulen hänen käheän naurunsa taas."
Eikä minun tarvinnutkaan, vaikka jälleennäkemistä piti odottaa vielä kokonaiset kaksi vuotta. Tammikuussa 2011, syntymäpäivänäni, sain sisareltani puhelun. En ollut kuullut hänen ääntään vuoteen.
Olin töissä ja puhelin sattui soimaan juuri tauollani, se oli mieletön ajoitus.
Puhelin soi ja ruudulla luki "Tuntematon numero", niinkuin ei-älypuhelimissa usein tapasi lukea kun joku soitti ulkomaisesta numerosta. En meinannut uskoa todeksi kun linjan toisesta päästä kuului sisareni ääni: "Hyvää syntymäpäivää, Sanni!" Taisin pyllähtää taukohuoneen lattialle, olin niin hämmästynyt ja iloinen ja positiivisella tavalla järkyttynyt täysin odottamattomasta puhelusta. Sisareni soitti puhelinkopista ja hänellä oli varaa muutaman minuutin puheluun. Ne olivat ihan mahtavat minuutit.
Se oli parhaita syntymäpäivälahjoja koskaan.
Sanni ja sisaret
*
Karkkipäivän joulukalenterissa arvotaan jouluaattona paketti kosmetiikkaa. Paketin arvontaan saa osallistua joulukalenterin jokaisena päivänä. Osallistut jättämällä kommentin tähän postaukseen. Arvonnan säännöt ja kosmetiikkapaketin sisällön löydät täältä. Muistathan jättää GDPR:n mukaisen suostumuksen yhteystietojesi käyttöön.
