Tänään luupin alla Mossan kevään uutuuksia! Tiesittekö, että nyt Mossallakin on SPF30 kasvoaurinkovoide?
365 DEFENCE FOR FACE SPF 30
15,95€ / 30 ml
Mossan kasvoaurinkovoide on tyypiltään samanlainen kuin isosisko-Mádaran vastaava; kummassakin on suojakerroin 30 ja kummatkin ovat sävytettyjä. Kummassakin UV-suoja tulee pelkästään sinkkioksidista, joka antaa laajan suojan sekä UVA- että UVB-säteilyä vastaan.
Erona ovat aktiiviaineet ja voiteen paksuus. Mádaran voide on hieman anti-age-vaikutteisempi ja koostumukseltaan hitusen täyteläisempi, Mossan voide on ohuempi ja vaikutuksiltaan antioksidanttinen (joka tietysti sekin vaikuttaa suotuisasti ihon ennenaikaiseen ikääntymiseen.)
Mossan voide tuoksuu odotetusti hedelmäiseltä. :) Tuoksu on oikein miellyttävä ainakin sellaiseen nenään, joka on tottunut tuoksuvaan kosmetiikkaan ja pitääkin siitä.
Mossa-kasvoaurinkovoide iholla. Sävy on täysin läpinäkyvä minun ihollani.
Voide levittyy oikein miellyttävästi, ja sävy jää iholla hyvin läpikuultavaksi, tai käytännössä (ainakin minun ihollani) ihan näkymättömäksi. Oikein vaalealla iholla sävy saattaa erottua, näin olen kuullut Mádarankin voiteesta, jonka senkään sävy ei erotu omalla ihollani.
Mossan sävy on lämpimämpi kuin Mádaran.
Koostumuksesta on todettava, että se ei kuivu ihan "kuivaksi", vaan ihoon jää voiteen tuntumaa. Sen verran rasvapitoinen Mossan 365 Defence kuitenkin on. Ja öljyjä vaaditaankin, jotta voiteen mineraalipohjainen UV-filtteri saadaan levittymään iholle mahdollisimman miellyttävästi (kun silikoneja ei ole käytössä). Ilman öljyjä voide tuntuisi päinvastoin hyvin kuivakalta ja jähmeältä, sillä SK30-kertoimeen tarvitaan jo aika paljon sinkkioksidia.
Tykkäänkö tästä enemmän kuin Mádaran kasvoaurinkovoiteesta? Aika vaikea valinta, kummallakin on puolensa..! Tykkään ehkä Mossan lämpimästä sävystä enemmän, ja se levittyy iholle notkeammin. Mádaran enemmän anti-age-vaikutteinen koostumus taas palvelee paremmin minun ikäiseni ihoa.
Kummallekin on kohderyhmänsä :)
VITAMIN COCKTAIL ENERGY BOOST EYE CREAM
14,95€ / 15 ml
Vitamin Cocktail -sarja on kasvanut silmänympärysvoiteella! Tämän sarjan päivävoide on muuten oma ykkössuosikkini kaikista Mossan päivävoiteista.
Sarjan silmänympärysvoide on koostumukseltaan kevyt ja voin suoraan sanoa, että kuivalle ja selvästi ikääntyneelle silmänympärysiholle tämä ei ole paras valinta. Vitamin Cocktail ei toisaalta olekaan ikääntyneen ihon sarja, joten en itse (jälleen) kuulu tämän voiteen kohderyhmään.
Ohut, himmeäksi kuivuva emulsio tuntuu miellyttävältä ja sopii varmasti normaalille ja jopa rasvoittuvalle, nuoremmalle iholle. Se lupaa kosteuttaa, virkistää ja kirkastaa ihoa sekä vähentää silmänalusturvotusta.
Minun iholleni tämä on liian kevyt, ryppyinen ihoni silmien ympärillä vaatii jo täyteläisemmän ja hoitavamman voiteen.
Mutta 20-30+ v. iho jolla ei vielä ole suurempia ikääntymisen merkkejä tai kuivuutta, todennäköisesti ihastuu tähän hyaluronihappoa, vadelma- ja tyrniuutetta sisältävään silmänympärysvoiteeseen. 👍
JUICY SHAKE 2-PHASE EYE MAKEUP REMOVER
9,95€ / 100 ml
Kolmas uutuus on odotettu: silmämeikinpoistoaine!
Jos allekirjoittaneelta kysytään, kaikilla sarjoilla tulisi aina itsestäänselvästi olla silmämeikinpoistoaine. ;) Mossan omaa onkin saatu odottaa.
Nyt se on viimein täällä, ja ah, se on hyvä! Kaksifaasinen koostumus poistaa vahvankin silmämeikin sekä kestävän huulimeikin.
Mossan Juicy-putsarissa ei itse asiassa ole puhdasta öljyä, vaan rasvafaasi muodostuu rasvamaisista ainesosista. Tämä aineosavalinta tekee tuotteesta edullisemman valmistaa. Kun kyseessä on poishuuhdeltava tuote, ei "oikealla", hoitavalla (ja kalliimmalla) öljyllä välttämättä ole mitään järkevää funktiotakaan. :) (Miksi kerroin tämän? No, sarjassamme vain "nice to know" ;D)
Vielä tarjousvinkki:
Mossan omassa verkkokaupassa koodilla SUGAR koko Mossa-valikoima -30% toukokuun loppuun asti.
Joko moni teistä on alkanut käyttää aurinkovoidetta kevään aurinkoisina päivinä? Tai käyttääkö moni teistä suojakertoimellista päivävoidetta vuoden ympäri?
Äiti,
tänään emme voi tavata, mutta haluan kertoa sinulle Karkkipäivän välityksellä, kuinka rakas minulle olet ja kuinka paljon minulle merkitset.
Äiti. Sinulla ei ollut helppoa kun jäit yksin meidän kolmen tytön kanssa.
Oli monta vaikeaa, sumun täyttämää vuotta. Väritöntä vuotta, niinkuin olet kuvaillut.
En voi edes kuvitella mitä kävit läpi. Silti, olit meille paras äiti. Emme jääneet sinua vaille. Sinuun saattoi aina turvata ja luottaa.
Vaikka olit välillä pitkiä päiviä ja iltoja töissä ja poissa, tiesimme, että joka ilta palaat. Odotimme pienet nenät ikkunaa vasten painautuneina, hoitotäti korvapuustipellin kanssa taustalla, ja lopulta hahmosi aina ilmestyi kulman takaa kadulla. "Äiti tulee..!"
Juoksimme sinua vastaan eteiseen ja halasimme ulkoilmasta viileää takkiasi.
Ajattelit aina parastamme ja huolehdit, että meillä oli kaikkea mitä lapsi tarvitsee. Mitään ei meiltä jäänyt puuttumaan; meillä oli ruokaa, leluja ja vaatteita ja saimme käydä harrastuksissakin. Ehkä kaikki ei aina ollut uutta ja kaupasta ostettua, mutta meille työkaverin tai ystävän lahjoittama kassillinenkin oli uutta ja jännää. Yhtä hyvää kuin kaupasta ostettu.
Oli niin paljon iloa ja lämpöä. Loit meille lämpimän ja turvallisen lapsuuden kaiken särkyneen keskelläkin.
Olet ollut valtavan epäitsekäs.
Olet esikuva, jollaiseen voin vain toivoa itse yltäväni.
Kyllä me ollaan välillä riideltykin. Onneksi ei enää aikuistuttuani. :) Mutta ne murrosikään kuuluvat riidat... niitä oli. Hurjia yhteenottoja. Muistatko, kun kerran heitin keittiön lattialle kananmunia ja mursin päälle Fazerin suklaalevyn. Olin niin vihainen jostain. Se on ainoa kerta koskaan, kun muistan heittäneeni tavaroita. Enhän minä reagoi niin. Mutta jostain syystä juuri sinä sait minut provosoitumaan niin.
Ehkä siksi, kun olet niin rakas ja tärkeä. Rakkaus voi näyttäytyä myös niin?
Vieläkin saatan joskus provosoitua, ärtyä turhasta. Nuhtelen, kun katoat johonkin ilmoittamatta Ateenan tai Maarianhaminan kaduilla. Olet välillä kuin pieni innostunut lapsi, joka ei ajattele, että hänen toimensa vaikuttavat muihinkin ympärillä.
Se on samalla ärsyttävää, mutta samalla myös rakastettavaa.
Se on sinun essencesi, ytimesi. Olet lapsi mieleltäsi ja sydämeltäsi.
Niin olen minäkin, vaikka ehkä eri tavalla.
On hyvä kypsyä ja kasvaa, mutta ei ole hyvä tulla niin aikuiseksi, että unohtaa millainen on lapsen asenne maailmaan ja elämään. Lapsi on hyvä, arvokas ominaisuus jota tulee vaalia.
Ihanaa, että olemme tällaisia; lapsellisia ja hassuja, omia itsejämme. Emme niin välitä, mitä muut siitä ajattelevat.
Tiedäthän aina, miten rakas olet, äiti.
Kiitos kun olet. ❤️
ÄITI KARKKIPÄIVÄSSÄ KAUTTA VUOSIEN:
"Minulle meikkaus on alun alkaen ollut asiaan kuuluva osa aikuisuutta. Aloin
meikata vasta Helsinkiin muutettuani, siis 19-20-vuotiaana, kun muutkin
ympärillä meikkasivat. (...) Vasta sinun meikkiblogisi myötä olen oikeasti alkanut kiinnittää huomiota
siihen miten naiset meikkaavat ja mitä sillä viestivät."
30.1.2011 Äiti kirjoittaa oman äitinsä suhteesta kosmetiikkaan
"Äitini meikkivalikoimaan kuului kakkumascara, puuteri, luonnottoman punainen jauhemainen poskipuna ja kirkasvärinen huulipuna. Ei kulmakynää eikä luomivärejä.
Äidin aikaan meikkaaminen tarkoitti vain kasvojen ilmeen hienoista korostamista, siis että puna toi esiin huulet ja ripsiväri silmät. Ulkonäköä ei yritetty ”parannella” tai kasvojen suhteita muuttaa."
”Tiedän että oot matkalla, mutta silti kaksi tyhmää kysymystä jos sallit: Käytetäänkö hiusnaamiota ennen vai jälkeen shampoopesun? Kosteaan tukkaan 5 min? Ja meinaako 48 h merkintä dödössä että sitä tarvii käyttää vain joka toinen päivä?! Mukavaa reissua!”
6.12.2015 Ei se muutu 69-vuotiaanakaan
Istuin kaksi viikkoa sitten lapsuuskotini sohvalla Kuopiossa äitini kanssa. Katsoimme televisiota.
Sanoin äidille, että tässä sitä taas istutaan, äiti ja äidin lapsi. Ihan niinkuin 20 tai 30 vuotta sitten. Kun oli tultu lauantaisaunasta ja asetuttiin tv:n ääreen syömään saunanjälkeisherkkuja.
'Tiedätkö, äiti, minusta ei juurikaan tunnu niin hirveän erilaiselta kuin silloin,' sanoin. 'Ihan samalla lailla tuntuu, että tässä istuu äiti ja lapsi, eikä äiti ja joku aikuinen. Eikö sinusta ole hassua, että me lapset ollaan jo kolmikymppisiä?'
Äiti vastasi, että lapset tuntuvat aina lapsilta. 'En minä näe teitä minkään tietyn ikäisinä, te olette minun lapsiani'.
9.1.2017 Äidin kosmetiikkasuosikit
Kokosin viimeisenä joululomapäivänäni kotona äidin suosikit tuotteista, jotka hän on löytänyt minun tai blogini kautta.
25.8.2019 Näin äitini hoiti nuorena kauneuttaan
"Kun vanha rouva oli parikymppinen nuori neiti, hän muutti lapsuuskodistaan ja pikkukaupungista ”isolle kirkolle” aloittaen oman itsenäisen elämän. Tässä vaiheessa myös kosmetiikka tuli osaksi normirutiineja. (Kotona isän ja äidin silmien allahan ei olisi kehdannut naamaansa ”pakkeloida”…) Ensi töikseen neiti säväytti tiskiveden värisen tukkansa mustaksi Polycolor-tuubivärillä."
Kirjotin tänään Instagram-tililleni Kreikka-päivityksen Kean saaresta. Ehkä niitä tuntemattomimpia Kykladien saaria, ainakin vierasmaalaisille.
Kirjoitin, että saari jätti minulle arkisen ja jokseenkin keskiverron vaikutelman. Sellaisen aika välinpitämättömän, tiedättekö. Saari muiden joukossa.
Mutta mitä en maininnut Instagram-päivityksessä, on tämä Ranta.
Pieni ja ehkä joidenkin silmiin arkinen ja vaatimaton, keskiverto, sekin.
Gialiskarin ranta, satamakylä Korissian ulkopuolella.
Minulle tämä ranta on jäänyt mieleen tunnelmallisimpana ja kivoimpana rantana kaikilta Kreikan matkoiltani yli 20 vuoden ajalta. Se on minun The Beach Kreikassa.
En ole yhtään rantaihminen. Uimarannat ovat minulle täysin toissijainen juttu matkoilla, eikä uiminen tai hiekalla makoilu kiinnosta minua muutenkaan. (En osaa edes uida kunnolla.) Olen siinä mielessä ehkä erikoinen Välimeren matkailija. Rannat ovat melkein viimeisinä to do -listallani.
Arvostan rantoja lähinnä esteettisessä mielessä (jos niistä saa hyvän kuvan...!) ja vesielementin vuoksi, VESI on aina hyvä ja puoleensavetävä asia.
Veden "sisään" menen vain jos on tukalan kuuma ja haluan vilvoitella. Tai Suomessa talvella, koska avantouinti on maailman paras keino rentoutua.
Rantahietikon funktio on minulle turha muussa mielessä kuin valokuvauksellisesti.
Mutta kyllä mä tykkään vilpittömästi viettää aikaa joillain rannoilla. Jos niissä toteutuu kaupunkien ja taajamien kahvilakulttuuri "people watching" -harrasteineen.
Kaikkein paras ranta on sellainen, jossa rantabaarin tai -kahvilan terassi sijaitsee niin lähellä vettä kuin mahdollista, ja niin lähellä rannalla oleskelevia ihmisiä kuin mahdollista. Jos tällainen ranta vielä on esteettisesti ja tunnelmallisesti viehättävä, mieluiten kuvailtavissa sanalla sympaattinen, mä viihdyn.
Mielellään ranta saa olla kooltaan pieni.
Sellainen on Kean Gialiskari Beach. Pikkuinen, hienohiekkainen, intiimi, kodikas ja viimeistelty mukavalla rantabaarilla josta voi astua suoraan veneeseen - jos sattuu sellaisella kulkemaan.
Tällaisissa paikoissa voin viihtyä vaikka koko päivän. Käymättä vedessä kertaakaan. Mun biitseilyä.
Voin nauttia pehmeän hiekan ja turkoosin veden kauneudesta oman pöydän takaa, drinkki kädessä ja WC-tilat kätevästi selän takana helpottamassa oloa aika ajoin. Ruokaakin saa jos alkaa hiukoa.
Istuin Gialiskarin rantabaarissa varmaan viisi-kuusi tuntia, lueskellen Lonely Planetia, mietiskellen ja tehden muistiinpanoja matkasta sekä katsellen, kun värit rannalla muuttuivat yhä lämpimämmiksi auringon lipuessa alemmas taivaalla. Lopulta jäljellä oli enää kourallinen ihmisiä.
Se oli paras hetki koko Kean reissulla. Minun ja rannan kemia kohtasi niin, että olisin voinut tulla uudestaan ja uudestaan, joka ilta. Sovin sinne. Se oli minun tyyppiseni ranta.
Mutta seuraavana päivänä lähdin saarelta.
Kirjoitin Instagramin päivityksessäni, että en todennäköisesti palaa enää Kealle. Mutta kyllä mä voisin palata - vain tervehtimään Gialiskaria. Tsekkaamaan, olisiko se yhä mun The Beach.
Missä on teidän ranta?
Kea - ateenalaisten getaway-saari
