Hyvää joulukuuta..! On vuosittaisen blogijoulukalenterin aika. :)
Ehtiköhän joku lukijoista jo odottaa luukun avautumista..?
Olin vielä kuukausi sitten melkein päätynyt siihen, että jätän joulukalenterin tänä vuonna väliin.
Miksi? Koska tunsin, että en enää keksi yhtä hyvää mieltä tuovia kalentereita, kuin edellisinä vuosina. Ja materialististen tavarapalkintokalenterien aika kohdallani on jo ohi, ne eivät enää ole sellaisia, joita jouluisin haluan järjestää. (Kosmetiikka-arvontoja on Karkkipäivässä jo niin paljon ympäri vuotta :))
Viime vuoden avustajakoirille omistettu kalenteri oli sellainen, että tuntui, että en enää edes halua "ylittää" sitä. Se oli suosikkikalenterini. ❤️
Mutta sitten ajattelin: miksi pitäisi joka vuosi ylittää edelliset..? Pitääkö joulukalentereissakin suorittaa, olla aina hitusen parempi kuin edellinen suoritus..? Ei, ei todellakaan tarvitse...! Mitä *ittoa! Mä tykkään tehdä joulukalentereita, koska ne tuovat hyvää mieltä. Ja kyllä mä haluan tehdä tänäkin vuonna sellaisen. Se on perinne. ❤️
Niin syntyi Karkkipäivän joulukalenteri 2020, jonka teema on koronavuoden hengessä omistettu kotimaan ihanille kohteille. Jokaisessa luukussa jaan muiston kotimaan kohteesta, jossa olen vuoden aikana vieraillut. Ja onpa muutamassa luukussa myös Karkkipäivän tyyliin erikoisyllätyksiä.... Saattaa olla, ettei arvonnoiltakaan täysin säästytä tämän vuoden kalenterissa 😊
Tervetuloa mukaan avaamaan luukkuja ja laskemaan päiviä jouluun :)
Luukun 1 muisto on Kemin matkalta.
Vierailin Kemissä tänä vuonna ensimmäistä kertaa koskaan. En tiennyt kaupungista muuta, kuin kaikkien tunteman Lumilinnan. Hyvä jos osasin sijoittaa Kemin kartalla oikeaan kohtaan..!
On oikeastaan ihan parasta, kun matkustaa kohteeseen, jota kohtaan ei ole mitään ennakko-odotuksia tai -asenteita. Ilman odotuksia kohteella on parhaat edellytykset avautua juuri omana itsenään, ja kokemus piirtyy matkailijaan kuin tyhjään tauluun. Matka on kuin sokkotreffit. Millainen kemia minulla ja tällä kohteella on..? Se selviää vasta perillä.
Päivä, jona saavuin Kemiin, oli hyvin sumuinen. Kaupungin yllä makasi paksu harsovaippa, joka loi kaupungin kaduille salaperäisen Tim Burton -maisen tunnelman.
Kaikkialla oli hiljaista, ja paksut luminietokset vaimensivat vähäisetkin äänet. Kaduilla vastaan tuli vain muutamia ihmisiä. Kävelin kaupungin keskustan ympäri rantoja seuraten, ja hengitin utuisen tummaa tunnelmaa. Todellisuus oli kuvaa hämärämpi.
Illan laskeutuessa Kemi kylpi aivan erityisen kiehtovassa valossa.
Kemi-postaukseeni kirjoitin: "Ulkona valaistus oli muuttunut täysin, ja horisontissa hehkui jotain, jonka täytyi kaiketi olla auringonlasku. Aurinkoahan ei ollut koko päivänä näkynyt, mutta nyt se muistutti olemassaolostaan värjäämällä horisontin kultaoranssiseksi.
Näky vain korosti päivän mystistä tunnelmaa; sumupilvien alareuna roikkui oranssin taivaanrannan päällä kuin uhkaava verho jostain Sormusten Herran maailmasta. Jäin katsomaan valoilmiötä pitkäksi aikaa."
Helmikuinen viikonloppuni pienessä, tuntemattomassa Kemissä Suomen Meri-Lapissa muodostui yhdeksi vuoden mieleenpainuneimmista matkaelämyksistäni.
Kun mietin tämän eriskummallisen vuoden aikana tapahtuneita asioita, mieleni palaa usein Kemin sumuisille kaduille. Hetkeen, kun avasin kohmettuneilla käsilläni ravintola Meripaviljongin oven vain putkahtaakseni kuin toiseen maailmaan, lämpimän tunnelmalliseen vanhan ajan ravintolaan.
Tai tuokioon, kun istuin yksin historiallisen hotelli Merihovin Bar Ankkurissa nauttimassa lasillista siideriä ja kirjoittamassa postikorttia. Baari oli kiinni, ja hotellin vastaanottovirkailija päästi minut kuitenkin ystävällisesti sisään lämmittelemään aikoinaan maankuulun taiteilijakapakan tunnelmalliseen saliin. Ostin respasta kuivan siiderin.
Pieniä, ohimeneviä hetkiä. Jotka kuitenkin ovat lopulta suuria ja ajattomia ja elävät mielessä pitkään.
Sellainen oli minun Kemini.
Alkuperäisen Jutun Kemin vierailustani voi lukea täältä.
Virolainen Nurme tunnetaan saippuoistaan ja palashampoistaan. Minäkin rakastan kuvata niitä, mutta en henkilökohtaisesti käytä niitä - muuta kuin sheivaussaippuaa. Nestemäinen saippua on minulle enemmän mieleen, ja saippuapohjainen palashampookin tuli todettua epäsopivaksi omalle hiustyypilleni.
Itse intoilen Nurmesta puhuttaessa aina merkin ihanista vartalokuorinnoista sekä nykyään, sarjan laajennuttua, myös miellyttävistä vartalovoiteista. Mun pitäisi lisätä Nurmen pumppupullossa myytävät body lotionit tähän postaukseen, jossa listasin mielestäni parhaat vartalovoiteet. :)
Kuvaan paljon Nurmea työni puolesta, ja vein Nurmet viikonloppuna kanssani saunaan..! ☺️ Tänään esittelen teille kaikkea muuta paitsi saippuoita; best of Nurmen vartalonhoitotuotteet ❤️
Disclaimer: olen töissä Nurmen maahantuojalla ja olen saanut tuotteet töistä.
KUORINNAT
Jos lukee Karkkipäivää vähänkään säännöllisemmin, tietää, että mä rakastan kuorintoja. Kahvinpurukuorinnan jälkeen tykkään eniten suola- ja sokerikuorinnoista. Itse asiassa ne ovat niin hoidollisesti kuin käyttöystävällisyyden kannalta parempia kuin kahvikuorinta, sillä suola ja sokeri hoitavat itsessäänkin ihoa, ja lisäksi ne sulavat veteen, eli eivät päädy viemäriputkiin.
Kahvinpurunkaan ei pitäisi tukkia putkistoja niinä pieninä määrinä, jota sitä kuorinnan yhteydessä päätyy viemäriin, mutta tiedän, että osa on siitä huolissaan. Suola- ja sokerikuorinnat ovat täysin veteen liukeneva vaihtoehto - liukenevuuden kannalta siis parempia kuin mitkään muut kuorinnat ;))
Nurmella on kolme sokerikuorintaa ja yksi suolakuorinta. Minulla on niistä Grapefruit Sugar Scrub ja Sea Mineral Salt Scrub.
SOKERIKUORINNAN EDUT IHOLLE
💙 Sokeri kosteuttaa ihoa
💙 Sokeri on kidekoostumukseltaan hellävarainen (hellävaraisempi kuin suola)
💙 Sokerikuorinnan sisältämät öljyt hoitavat ihoa samalla kun sokerikiteet kuorivat
SUOLAKUORINNAN EDUT IHOLLE
💜 Suola sitoo ihoon kosteutta (vaikka se ajatellaan usein kuivattavana!)
💜 Suola syväpuhdistaa ihoa ja on antibakteerinen
💜 Suolan sisältämät mineraalit kuten magnesium hoitavat ihoa
💜 Suolakiteet kuorivat ihoa todella tehokkaasti
💜 Kuten sokerikuorinnassa, suolakuorinnan öljyt hoitavat ja ravitsevat ihoa
Greippi-sokerikuorinta on yksi parhaiten hoitavia vartalonhoitotuotteita jonka tunnen - siis ylipäänsä, ei pelkästään kuorintana.
Se on todella hyvä tuote jo öljyjensä puolesta; sen sisältämät manteli-, kookos- ja jojobaöljy hoitavat herkkääkin ihoa monipuolisella rasvahappo- ja vitamiiniprofiilillaan. Lisäksi tuotteen nimikkoöljyllä, greipin eteerisellä öljyllä, on ihoa uudistava vaikutus ja sitä käytetään mm. anti-age-öljynä. Kuin nämä eivät jo riittäisi, purkkiin on sekoitettu vielä kaupan päällisenä ihoa rauhoittavaa ja puhdistavaa vaaleanpunaista savea. Ihan helmi tuote!
Sea Mineral -suolakuorinta tuoksuu piparmintulta ja spearmintulta ja sisältää oliiviöljyä sekä jojobaöljyä. Suolakuorintaa suosittelen heille, jotka tykkäävät rouheasta ja tehokkaasta kuorinnasta (suolakiteet ovat särmikkäämpiä kuin sokeri eivätkä liukene veteen yhtä nopeasti) sekä esimerkiksi epäpuhtaalle vartalon iholle.
RICH CREAM -voiteet ovat koostumuksensa puolesta suosikkivoiteeni Nurmelta - vaikka vartalon peruskosteutukseen käytän mieluummin Body Lotion -koostumusta, kerron alempana miksi.
Rich Cream -voide sopii niin käsille kuin vartalon kuiville kohdille. Minä tykkään käyttää näitä eniten käsivoiteina. Koostumus on todella ihana; paksu, mutta ei butter-maisen rasvainen.
Tuoksuja ja koostumuksia on neljä, ja olen esitellyt ne tarkemmin täällä. Omat suosikkini ovat miedon kookoksinen Monoi Tiare sekä hävyttömän herkullisen tuoksuinen Tyrni-Appelsiini.
BODY LOTIONIT
Nurmella oli pitkään vain kaksi vartalovoidetta; kuvassa näkyvä maitomainen Sitruunaruoho Body Lotion sekä paksu, täyteläinen Shea Almond -voide, kunnes valikoimaan viime vuonna lanseerattiin kokonaista kahdeksan uutta vartalovoidetta (Rich Creamit + Lotionit). Tällöin Shea Almond jäi pois, mutta vanha Sitruunaruoho jäi irrallaan uuden body lotion -sarjan rinnalle, koska sillä on vankka fanikunta. :)
Lemongrass eli Sitruunaruoho -vartalovoide on siitä jännä tapaus, että se on todella ohut, melkeinpä nestemäinen, mutta erittäin ravitseva ja sopii kuivallekin ihotyypille. Sanoisin, että se on jopa ravitsevampi kuin Rich Creamit. Koostumus on monipuolisempi kuin uusissa body lotioneissa; Sitruunaruohossa on auringonkukansiemenöljyä, kookosöljyä, sheavoita, kaakaovoita, ruusunmarjaöljyä, manteliöljyä sekä aloe veraa. Siksi se on myös vähän arvokkaampi kuin uudemmat.
Uusissa body lotioneissa on hyvin simppeli koostumus; öljy- ja rasvapohja koostuu vain auringonkukansiemenöljystä ja sheavoista, ja niiden lisäksi kussakin body lotionissa on oma nimikkoöljynsä. Kuvan Tyrni-Appelsiini-voiteessa (mun suosikki) se on tyrniöljy.
Mä tykkään Sitruunaruohostakin, mutta uudet ruskeisiin pulloihin pakatut voiteet imeytyvät vielä nopeammin, ja lisäksi tykkään ehdottomasti eniten ruskeiden pullojen pumppusysteemistä. :)
Nämä ovat sellaisia nopeasti levitettäviä ja imeytyviä, kosmeettisesti erittäin miellyttäviä voiteita, joiden jälkeen voi heti pukeutua. Minulla on erikseen perusvartalonkosteuttajat joiden täytyy toimia ja imeytyä nopeasti 😀, ja sitten ne hemmottelevammat ja syvemmin hoitavat ja ravitsevat voiteet ja öljyt, joita levitellään hitaammin ja jotka myös imeytyvät hitaammin.
ÖLJYT
Nurmella on valikoimassaan myös ihonhoitoöljyjä. Niitä voi käyttää yksinään, sekoittaa voiteisiin tai käyttää aromaterapeuttisessa ihonhoidossa eteeristen öljyjen carrier-öljyinä.
Tykkään käyttää porkkanaöljyä vartalon kosteutukseen (silloin kun ei tarvitse pukea heti päälle ;)), ja manteliöljyä ayurvedisessa hieronnassa.
Kerroin aiemmin, että tykästyin ayurveda-elämäntapaan kuuluvaan vartalon öljyhierontaan, mutta on ollut vaikea tehdä siitä säännöllistä rutiinia. Hieronta alkoi sujua vähän helpommin, kun vaihdoin pitta-kehotyypille suositellun kookosöljyn vatalle suositeltuun manteliöljyyn. (Olen ayurveda-kehotyypiltäni vata-pitta, eli myös vatalle suositellut jutut toimivat.) Miksi helpommaksi? Koska manteliöljyä ei tarvitse sulattaa juoksevaksi ennen hierontaa :)
Manteliöljy rauhoittaa "liitelevää" vataa, ja tunnetaanhan manteliöljy yleisestikin ayurvedan ulkopuolella ihoa rauhoittavana öljynä. Siksi sitä suositellaan myös herkälle iholle.
Manteliöljy on myös yksi parhaita meikinpoistoöljyjä, vinkkinä :)
Nurmella on lisäksi valikoimassa avokado-, jojoba- ja risiiniöljy sekä luomulaatuinen manteliöljy (Baby Oil).
Öljyistä kun puhutaan, niihin voi laskea vielä Nurmen Hand Treatment -tuotteet. Ne ovat öljypohjaisia, mutta kiinteitä.
Oranssiin purkkiin pakattu Deeply Moisturising Hand Treatment sisältää kookosöljyä ja gardenia-uutetta, keltaiseen purkkiin pakattu Intensive Care Hand Treatment sisältää (kovetettua) auringonkukansiemenöljyä ja vaniljaöljyä.
Mielestäni kummatkin ovat yhtä ravitsevia, ja jos minulta kysyttäisiin, nimeäisin ne muulla tavoin kuin 'Hand Treatment'. Tuotteet sopivat koko vartalon kuivien kohtien hoitoon, ja esimerkiksi Treatment Balm olisi parempi ilmaisu. :) (Pitäisiköhän laittaa Nurmen Maritille viestiä..!)
Itse en ole balmien käyttäjä, mutta käytän Deeply Moisturising Treatmenttia hiustenhoidossa. Kookosöljy sulaa saunassa juoksevaksi, ja levitän sen hiuksiin öljyhoidoksi. Kookosöljyhän on ihan paras hiustenhoitoöljy. 👍 Bonuksena tässä tuotteessa ihana monoin tuoksu.
Viimeisenä esittelyyn pääsee Nurmen käsivoide.
Tuoksuja on kolme; Tyrni-Appelsiini, Monoi Tiare sekä kuvan Hamppu-Muskatellisalvia. Voidepohja on sama kuin vartalovoiteissa, ja kussakin käsivoiteessa on omat nimikkoöljynsä. Minun suosikkini on Hamppu, koska hamppuöljy hoitaa nimikkoöljyistä parhaiten kuivaa ihoa. Toisaalta, Nurmen kaikki käsivoiteet ovat aika kevyitä, ja käytänkin Hamppu-Muskatellisalviaa päiväkäytössä. (Öisin laitan tuhdin voiteen kuten Rich Creamin tyyppisen.)
Lopuksi vielä hetken voimassa oleva alevinkki (heh..!).
Rehellisesti, alkaa jo väsyttää mainita alennuksista joka postauksessa, koska oikeasti huvittaa ja vähän ihmetyttääkin, että alekampanjoita on nykyään melkein joka viikko. Nyt on Black Fridayn puitteissa ollut monessa verkkokaupassa torstaista saakka muhkeita alennuksia, mutta itse en halunnut lähteä Black Friday'ta tänä vuonna blogissa paukuttamaan. Kuitenkin, kun nyt Nurme sattuu olemaan Natural Goods Companylla niin hyvässä alessa kuin -40%, heitän vinkin tähän.
Onko tämä bloggaajan itsekeskeisyyden huippu vai leppoisan mökkisunnuntain viihdyttävä päähänpisto, valitkaa te :) Ajattelin kuitenkin ronskisti haastatella itseäni, onhan edellisestä blogihaastattelusta jo kulunut yksitoista ja puoli vuotta..!
Taidanpa muuten esittää itselleni myös nuo samat kysymykset, joihin vastasin toukokuussa 2009. :)
2009 - 2020
Sanni: Moi Sanni. Mitä sulle tänään kuuluu?
Sanni: Ihan kivaa, kiitos kysymästä. Aika harmaa päivä tänään täällä etelä-Savossa, mutta sisällä palaa kynttilät ja Spotify'ssa soi jouluinen kitaramusiikki, niin mikäs tässä on ollessa. Iltapäivällä ohjelmassa vyöhyketerapiaa, johon menen nyt toista kertaa elämässä.
Sanni: Okei. Käytkö sä useinkin hoidattamassa itseäsi?
Sanni: Pitäisi käydä säännöllisemmin. Koneen ääressä kun istuu paljon, niin niska-hartia-seutu on kroonisesti jäykkä. Voice massageakin olen hiljattain kokeillut ja se tuntui tosi tehokkaalta.
Sanni: Mites, sähän teet kahta työtä jotka kummatkin liittyy kauneusalaan. Ja olet tehnyt näitä hommia jo yli kymmenen vuotta. Eikö sua koskaan ala väsyttää kaikki purkit, puuterit ja pipetit?
Sanni: Joo, on ne välillä alkaneet väsyttää. Etenkin siihen aikaan, kun olin kosmetiikkamyyjän töissä. Siellä niiden purkkien kanssa sai pyöriä niin paljon, että kotona ei enää jaksanut samalla lailla innostua. Nykyisessä työssä purkit ei sentään hallitse jokaista tehtävää, ja elämässä on paljon muutakin sisältöä kuin kosmetiikka. Suhde kosmetiikkaan säilyy aidosti virkeänä :)
Sanni: Mitä muuta sä teet kuin kokeilet erilaisia voiteita ja meikkejä ja kirjoitat niistä?
Sanni: Kyllä mä teen aika paljon muutakin. (nauraa) Rakastan ruoanlaittoa ja saatan käyttää tavallisen arkiruoan valmistukseen päivässä tunteja, se rentouttaa. Tykkään myös valokuvata ja ulkoilla paljon, ja vietän aikaa mun "ottolasten" eli sisareni koirien kanssa. Koirulit asuu nykyään osan ajasta mun luona. Koirien päivärytmi ja tarpeet on auttaneet tehokkaasti irrottautumaan omilta tietyiltä mukavuusalueilta, ja se on tehnyt hyvää.
Kyllä mun elämässä on jopa välillä päiviä, jolloin en avaa yhtäkään kosmetiikka- - hmmm, no, tää ei itse asiassa ole totta. Kyllä mä joka päivä avaan ainakin kaksi kosmetiikkapurkkia; vähintään puhdistusaineen ja silmänympärysvoiteen. Nämä on ne kaksi ihan minimi-ihonhoitorutiinin tuotetta joita käytän joka ikinen päivä vuoden ympäri.
Sanni: Oletko miettinyt, voisitko oikeasti elää ilman kosmetiikkaa?
Sanni: Miksi pitäisi? Kosmetiikka on mulle osa itsestä huolta pitämistä. Joku toinen voi pitää itsestään huolta ilman ihonhoitotuotteitakin, sitä en yhtään epäile, mutta yksi mun tavoista on hoitaa ihoa ja hiuksia. Se rentouttaa ja rauhoittaa. Ihonhoidon ja meikkauksen rutiininomaisuus on maadoittavaa ja hetkeen ankkuroivaa, kun elämäni on monella muulla lailla tilanteiltaan hyvin vaihtelevaa ja liikkuvaista.
Sanni: Okei, ymmärrän. Puhutaan jostain muusta; mistä haaveilet tällä hetkellä eniten?
Sanni: Ihan vain siitä, että elämä olisi rauhallista ja turvallista ja läheiset voisivat hyvin. Mun hyvä elämä rakentuu sille. Ettei olisi kiireen ja huolen tuntua.
Sanni: Onko sulla mitään materialistisia haaveita?
Sanni: En mä tiedä... ei kai... jos matkailua ei lasketa? Onko se materialistista...? Mun haave olisi päästä jonain päivänä Grönlantiin. Näin joitain vuosia sitten mielenkiintoisen dokumentin Grönlannista ja samoihin aikoihin olin muutenkin löytämässä lumisten matkakohteiden viehätystä. Siitä saakka olen haaveillut Grönlannista.
Ennen ajattelin, että eihän sitä nyt mihinkään kylmään halua lomallaan matkustaa... Nyt ajattelen ihan toisin, ja lumiset kohteet edustaa todella puoleensavetävää eksotiikkaa. Suomen Lappi on ihana lähiesimerkki.
Sanni: Joo, samaa mieltä, Lappi on kyllä upea. Niin lähellä ja tavallaan myös kaukana.
Mikä muuten oli sun lempiammatti lapsena? Oletko aina halunnut kauneusalalle?
Sanni: En, mun ensimmäinen toiveammatti oli floristi..! :D Meillä oli yksi lastenhoitaja joka oli ammatiltaan floristi, ja minusta se kuulosti niin ihanalta; saada sommitella kukista kauniita kimppuja..!
Kaikkein pisimpään olen kuitenkin halunnut töihin matkailualalle, se haave tuli kuvioihin joskus varhaismurrosikäisenä. Ja siihen ammattiin sitten ensimmäisenä opiskelinkin.
Sanni: Mitä jos vastaisit seuraavaksi niihin yhdentoista vuoden takaisiin kysymyksiin..? Niitä kun silmäilin, niin ovat aika ulkonäköpainotteisia. Huomaa, miten eri asiat on olleet blogeissa pinnalla tuohon aikaan.
Sanni: Totta. Aika yksipuolisen aihepiirin kysymyksiä. Mutta vastataan toki :)
VUODEN 2009 HAASTATTELUKYSYMYKSET
Haasteen tähän oli muuten vuonna 2009 heittänyt yhä aktiivinen blogikollegani Charming Nails. ❤️
1. Oletko tyytyväinen ulkonäköösi?
Nojoo, mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän ulkonäöllä tuntuu olevan merkitystä. Tykkään mun ulkonäössä siitä, että mun olemus on aika tyttömäinen. Siihen ei rypyt ja veltostuneet silmäluomet vaikuta :D Mä olen niin "höseli", että se tekee musta ikäistäni nuorekkaamman näköisen.
2. Mitä muuttaisit ulkonäössäsi?
No jos olen rehellinen, niin kyllä mulle edelleen ne vähän naisellisemmat rinnat kelpaisi :D Tai takamus. Ei tarvitse olla isoja muotoja, mutta sellaista pehmeää naisellisuutta. Mutta en mä lähtisi sellaista koskaan millään toimenpiteillä tavoittelemaan.
3. Mitä muut ovat kehuneet ulkonäössäsi?
Ihoa ja pohkeita :D Mulla on luonnostaan lihaksikkaat pohkeet ja ne on keränneet "Treenaat varmaan sikana" -kommenteja kauan ennenkuin olin koskaan astunut sisään kuntosalin ovesta.
4. Meikkaatko päivittäin?
En enää, mutta useimpina päivinä.
5. Perusmeikkisi?
Mineraalipohja, kulmageeli, kulmakynä, silmämeikinpohjustus, persikkainen luomiväri, ruskea eyeliner, ripsari, peiteaine, persikkainen poskipuna.
6. Hiustesi väri & pituus?
(Huom - tämä on ollut sitä aikaa, kun moni bloggaajista ei näyttänyt kuvissa koko kasvojaan..! Siksi tällainen kysymys...)
Vaalean koralliset ja lapaluu-pituus.
7. Kuinka usein…
…värjäät hiuksiasi?
Suoravärillä kerran viikossa tai kahdessa. Vaalennan tyven 3 kuukauden välein.
…peset hiuksesi?
Kerran viikossa.
…käytät kasvonaamiota?
Puhdistavaa naamiota parin viikon välein, kosteuttavaa satunnaisesti - yritän opetella sen käyttöä..!
…kuorit ihoasi?
Kerran viikossa.
…käyt kosmetologilla tai solariumissa?
Parin kuukauden välein. Kynsihuollossa kerran kuussa. Solariumissa never.
…poistat ihokarvojasi?
Kerran viikossa.
8. Miten pidät hiuksiasi?
Auki ja kiinni 50/50. Kiinni ollessa tylsästi joko hainhammasklipsillä tai hiuslenksulla.
9. Miten tukkasi on nyt?
Hahaa..! 😄 Voin antaa tänään täsmälleen saman vastauksen kuin 11,5 vuotta sitten: ponnarilla. Olen mökillä ja se tuntuu helpommalta.
10. Rasvaatko ihoasi?
Kyllä, joka päivä.
Legginsit + musta trikoohame = mun "univormu"
11. Tyypillisimmät vaatteesi?
Legginsit, trikoohame, trikoopaita, tai jokin löysä college-paita tai ohut neuletakki. Nykyään pitkähihaiset ovat vaihtuneet lyhythihaisiin koska mulla on lähes koko ajan kuuma.
12. Mitä sinulla nyt on ylläsi?
Pingviinikuvioiset pyjamahousut, teal-sävyinen trikootoppi, löysä college-paita, nilkkasukat, villasukat ja huovutetut töppöset - jotka olen muuten saanut sisareltani joululahjaksi. Mökillä on viileämpää kuin kotona, kotona mulla ei olisi villasukkia ja kahta paitaa.
13. Kuinka monet farkut omistat?
Olisiko niitä jäljellä alle viisi paria... Olen vaihtanut farkuista hameisiin lähes totaalisesti. Farkut kiristää ja tuntuu epämukavilta.
14. Millaisia kenkiä käytit viimeksi?
Crocseja kun kävin pihalla puuliiterissä.
15. Millaista takkia pidit viimeksi?
Henkkamaukan ohutta sporttista kevyttoppatakkia.
16. Millaisia kenkiä käytät kesällä/talvella?
Kesällä rakastan Prismassa myytäviä House-merkkisiä halpisballerinoja. Jos tiedän käveleväni paljon, silloin ehdottomasti Eccon laadukkaat sandaalit. Talvella käytän eniten UGGin tyyppisiä pehmeitä saappaita.
17. Lempikorusi?
Käytän koruja harvoin, mutta tykkään tosi paljon Kalevala Korun poni- ja pöllö-koruista jotka olen saanut lahjaksi. <3 Silloin kun laitan korun, laitan lähes aina jomman kumman noista.
18. Käytätkö kynsilakkaa?
Jep. Nykyään tosin paljon harvemmin kuin ennen.
19. Lempihajuvetesi?
Diorin Hypnotic Poison.
20. Shampoo- ja hoitoainemerkkisi?
Bruns on noussut tänä vuonna ykköseksi.
21. Tarkkailetko painoasi?
En (enää). En ole käynyt vaa'alla moneen kuukauteen, enkä enää edes omista vaakaa.
22. Viimeisin ulkonäköösi liittyvä kehu?
Taisi liittyä ihoon.
23. Menisitkö kauneusleikkaukseen?
En.
24. Minkälainen on meikkipussisi?
Mulla ei ennen ollut vakkarimeikkipussia ollenkaan, sillä käytin lähes joka päivä eri meikkejä joten meikkipussille oli tarvetta vain matkaolosuhteissa. Viime vuosina mun meikkirutiini on muuttunut tosi paljon, ja uupumuksesta toipuessa huomasin, että niinkin vähäpätöisellä asialla kuin pienellä meikkivalikoimalla oli merkitystä. Valinnat luovat stressiä, ja niin hullulta kuin saattaa kuulostaa, kaikenlaisten valintojen karsiminen - jopa meikkien! - vähentää stressiä.
Ensin vain reissussa mukana ollut töistä saatu Laveran meikkipussi jäi mulle pysyvään käyttöön, ja käytän nykyään vain sen verran meikkejä joita sen sisään mahtuu. Vaihtaessani hiusvärin violetista pinkkiin ja sitten koralliin, vaihdoin vain meikkipussin luomivärien, rajauskynien ja poskipunien sävyn :)
25. Minkä värinen on hiusharjasi?
En käytä enää harjaa siirryttyäni Curly Girl -metodiin. Käytän violettia harvapiikkistä permiskampaa.
26. Käytätkö ryppyvoiteita?
Kyllä. (Vuonna 2009 vastaus oli: "en". :))
27. Montako käsilaukkua omistat?
Alle 10. Joita käytän enää vain illanvietoissa tai juhlatilaisuuksissa, sillä huomasin, että jopa arkinen käsi/olkalaukku on mulle ihan tarpeeton. Kannan aina mukana niin paljon tavaraa, että reppu tai isompi kangaskassi toimii paremmin kuin käsilaukku.
28. Onko sinulla lävistyksiä tai tatuointeja?
Ei.
Tää on muuten yksi mun lempikuva itsestäni :) Se on otettu 10 vuotta sitten.
Tähän päättyy haastattelu.
Oikein mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille..! :)
