Esittelyssä pitkästä aikaa taas palamuotoinen shampoo: Okabo Organics Pure Argan Lemongrass Shampoo.
Sain Sitruunaruoho-plashampoon testiin Okabolta. Okabo Organics on kotimainen, pieni luonnonkosmetiikkasarja, jonka tuotteiden pääraaka-aine on Fair Trade -tuotettu marokkolainen arganöljy.
Palashampoo - niin mainio tuote, kun vain osaa valita sen itselleen oikean tuotteen ja koostumuksen :)
Palashampoita on kahdenlaisia. Ne näyttävät ulospäin ihan samanlaisilta, mutta toimivat (=puhdistavat) aivan eri tavalla. Toinen koostumus perustuu saippuaan, toinen tensideihin.
Mielenkiintoista näissä koostumuksissa on se, että erityisesti saippuakoostumus vaikuttaa olevan käyttäjiensä hiuksissa hyvin "joko/tai"-tyyppinen: joko se tuo satumaisen ihanat hiukset, tai ei toimi ollenkaan. Harvoin olen törmännyt yhtä vastakkaisia kokemuksia tuovaan kosmetiikkatuotteeseen.
Lue lisää saippua- ja tensidipohjaisten palojen eroista täältä, siellä esittelen myös esimerkkejä näistä tyypeistä eri valmistajilta.
Minä kuulun niihin, joilla saippua-palashampoo ei toimi. Tensidipohjainen taas on oikein hyvä. Okabon palashampoo on tensidipohjainen ja sulfaatiton.
Sodium Lauroyl Methyl Isethionate & Sodium Cocoyl Isethionate - anionisia tensidejä, shampoon puhdistavat aineet. SLMI ja SCI ovat todella suosittuja pinta-aktiivisia aineita sulfaatittomissa shampooresepteissä. Ne ovat hellävaraisia mutta samalla tehokkaasti puhdistavia, ja vaahtoavat hyvin.
Sodium cocoyl apple amino acid - anioninen tensidi, shampoon (apu)tensidi eli pesutehoa vahvistava ainesosa. Johdettu omenamehun aminohapoista :) Hauska ajatus.
Argania spinosa kernel oil - arganöljy, hoitaa ja pehmentää hiusta
Astrocaryum murumuru seed butter - murumuru-voi, hoitaa ja pehmentää hiusta
Cetearyl olivate - liukkautta tuova aine, emulgaattori
Sorbitan olivate - puhdistava aine, emulgaattori
Cymbopogon citratus - sitruunaruoho
Panthenol - kosteuttava ja hiusten sähköisyyttä vähentävä aine
Olen nyt käyttänyt Okabon palashampoota nelisen viikkoa.
Kokemus? Okabon shampoo on:
Luulen, että Okabon shampoo on hieman liian pesevä ja liian vähän hoitava minun ei-rasvoittuvalle hiuspohjalleni sekä erittäin kuiville hiuksilleni, mutta täytyy sanoa, että on tuntunut jollain tapaa myös tosi kivalta pestä hiukset todella pitkästä aikaa näin pesevällä tuotteella. :)
Hiukseni pysyvät muutenkin ilmavina, koska päänahka ei rasvoitu, mutta kyllä hiukset ovat olleet selvästi kuohkeammat Okabon jäljiltä kuin super-hoitavan Bruns Jasmiini-shampoon jäljiltä. Minkä ei tietysti pitäisi olla ihmekään, kun Okabo ei jätä hiuksiin tai hiuspohjaan mitään kalvoa muodostavaa jälkeensä.
Palan voi laittaa käytön jälkeen kuivumaan rasiansa kannen päällä. Kannen nystyt auttavat shampoota kuivumaan ilmavasti.
Kommentti pesevyys / hoitavuus -tasapainosta: Okabon shampoossa ei ole kammattavuutta lisääviä ainesosia (eli niitä kuuluisia kvatteja, silikonejahan ei luonnonkosmetiikassa käytetä), eli silottavuutta en tältä odottanut.
Jotenkin odotin kuitenkin arganöljyn ja murumuru-voin tuntuvan koostumuksessa enemmän. Ehkäpä niiden vaikutus on se, että shampoo ei kuitenkaan tunnu takuttavalta. Mitä vähemmän shampoossa on hoitavia ainesosia, sitä karheamman tuntuiseksi hiukset jäävät huuhdellessa, ja mitä enemmän mukana on hoitavia ainesosia, sitä helpommin sormet liikkuvat pestyssä tukassa :) Okabon jälkeen on ilman muuta laitettava hoitoainetta.
Sain testiin myös Okabon pala-hoitoaineen, mutta koska pala-hoitsikat eivät oikein sovi Curly Girliin, olen jättänyt sen kokeilematta. Päättelin myös hoitoainepalan kvatittomuudesta, ettei se olisi minulle riittävän hoitava ja selvittävä.
Okabo Sitruunaruoho -palashampoota myy mm. House Of Organic, hintaa palalla on 20,90€.
Mun on pitänyt esitellä tämä seerumi jo, ehm.... vuosi sitten, mutta sen kohtalona oli hautatua työhuoneelleni laatikoihin - jossa se osui silmiini pitkästä aikaa joulukuussa.
Palautin sen käyttöön, ja nyt on vihdoin sen vuoro saada näkyvyytensä! :)
Merkki on Cosnature ja seerumin nimi Multi-Anti-Aging Sea Buckthorn Serum. Cosnature kuuluu Transmerin, aikaisemmin NHS:n maahantuomiin sarjoihin, ja sain seerumin testiin jo työskennellessäni NHS:llä.
Cosnature on hintatasoltaan erittäin edullinen luonnonkosmetiikkasarja, puhutaan ihan Lidl-tasosta. Sarjaa myydään Tokmannilla, ja se rantautui Suomeen pari vuotta sitten. Sarjalla on NaTruen sertifikaatti.
Tyrniseerumi on alusta saakka ollut sarjan tähtituote, eikä ihme. Sen emulsiomainen koostumus on todella miellyttävän tuntuinen iholla, se kosteuttaa sekä ravitsee ja sisältää oikein hyvän kuuloisen joukon ainesosia. Ja hintaa on vain 6,49€.
Avaan koko incin tässä, ja paksunnan parhaat hoitavat ja kosteuttavat ainesosat
VESI
ALKOHOLI - parantaa tuotteen säilyvyyttä, auttaa ainesosia imeytymään paremmin
GLYSEROLI - kosteuttaa
COCO CAPRYLATE/CAPRATE - esteriöljy; pehmentää ihoa ja tuo tuotteeseen miellyttävää tuntua
CAPRYLIC/CAPRIC TRIGLYCERIDE - esteriöljy; pehmentää ihoa ja tuo tuotteeseen miellyttävää tuntua
SIMMONDSIA CHINENSIS SEED OIL - jojobaöljy; ravitsee ja pehmentää ihoa
BUTYROSPERMUM PARKII BUTTER - sheavoi; suojaa ja pehmentää ihoa, ehkäisee ihon kuivumista
CETEARYL ALCOHOL - rasva-alkoholi (eli hyvä alkoholi); pehmentää ihoa, muodostaa emulsiota
GLYCERYL STEARATE CITRATE - sitruunahapon ja glyseryylistearaatin esteri; emulgaattori
TOCOPHEROL - e vitamiini; ehkäisee tuotteen hapettumista ja toimii myös iholla antioksidanttisesti
HELIANTHUS ANNUUS SEED OIL - auringonkukansiemenöljy; ravitsee ja pehmentää ihoa
HIPPOPHAE RHAMNOIDES FRUIT OIL - tyrniöljy; ravitsee ja pehmentää ihoa
XANTHAN GUM - ksantaanikumi; tihentää koostumusta
SODIUM HYALURONATE - hyaluronihappo; kosteuttaa
UBIQUINONE - koentsyymi Q10; antioksidantti
PHYTIC ACID - fytiinihappo; parantaa tuotteen säilyvyyttä (kelatoiva aine)
CITRIC ACID - sitruunahappo; säätää tuotteen pH-arvoa
PARFUM - hajuste(et)
CITRAL, LIMONENE, LINALOOL - hajusteita
SODIUM BENZOATE - natriumbentsoaatti; säilöntäaine
Okei, alkoholi on incissä heti kakkosena. Mitä se tarkoittaa? Luonnonkosmetiikassa se tarkoittaa useimmiten säilyvyyden parantamista. Sertifioidussa luonnonkosmetiikassa säilöntäaineita on käytössä hyvin vähän, ja alkoholi on yksi tehokkaimpia (sekä edullisimpia) säilyvyyttä parantavia aineita. Lisäksi se auttaa ainesosia imeytymään ihoon paremmin ja vähentää tuotteen rasvaisuuden tunnetta iholla - riippuen toki pitoisuudesta. Emme tiedä, minkä verran Cosnaturen seerumissa on alkoholia, mutta ainakaan se ei tuoksu alkoholilta - mun herkkä nenä haistaa kyllä alkoholin, jos sitä on tuotteessa paljon.
Jojobaöljy, sheavoi ja auringonkukansiemenöljy (sekä tyrniöljy) ovat tämän seerumin the ainesosat. Vaikka seerumin nimessä lukee tyrni, pidän hinnan perusteella todennäköisenä, ettei sitä ole tuotteessa ihan valtavasti.
Hyaluronihappo on aina hyvä juttu, jopa pienelläkin pitoisuudella, sillä se on kosteudensitomiskyvyltään niin tehokas, että jo alle 1% pitoisuus riittää tekemään tuotteesta kosteuttavan.
"NÖRTTI-CORNER"
Muutama sana ESTERIÖLJYISTÄ. Nämä ovat niitä tekijöitä, joilla tuotteen hintaa saadaan nätisti alas - ja vieläpä siten, että tuotteen koostumus on jopa miellyttävämpi kuin tuotteen, jossa käytetään pelkästään kokonaisia eli ei-hajotettuja öljyjä. Hetkinen, mikäs juttu tämä on..?
Esteriöljyjen etu ihonhoidossa on se, että ne tekevät tuotteesta miellyttävämmin levittyvän ja silkkisemmän. Ne myös pehmentävät ihoa. Ne ovat edullisia ja kivoja ainesosia! :) Mutta - niistä puuttuvat kokonaisten öljyjen ravinteet; vitamiinit, rasvahapot ja antioksidantit. Eli ne todelliset ihoa hoitavat aineet. On hyvä nähdä ero pehmentävän ja ravitsevan välillä: kokonainen kasviöljy tekee molempia, mutta esteröity öljy vain pehmentää ihoa.
ANTI-AGING?
Cosnaturen seerumi ei mielestäni ole "multi-anti-aging". Vaan multi-ravitseva ja kosteuttava :) Tyrni-seerumissa ei ole mitään sellaisia ainesosia, joita myös nuorempi iho ei voisi käyttää. Jojoba- ja auringonkukansiemenöljy sekä sheavoi ovat mainioita ihon pehmentäjiä kaiken ikäisille, erityisesti jojobaöljy sopii melkein kaikille. Myös hyaluronihappo sopii kaiken ikäiselle iholle.
Entä jos kaipaa anti-age-hoitoa...?
Tässä vinkki superedullisesta anti-age-duosta: Cosnature-seerumi + The Ordinaryn retinoliöljy.
Sekoita näitä yhteen, ja saat juonteita silottavan, ravitsevan ja samalla kuitenkin kevyen emulsion 😍
Retinol tai Granactive Retinoid, kumpi tahansa sopii yhtä hyvin oman maun mukaan. Granactive Retinoidia pidetään kaiketi hellävaraisempana, ja se on uudempaa teknologiaa. Valitse "in squalane" -koostumus, niin saat öljyn.
Olen viime aikoina hurahtanut täysin yhdistelemään öljyjä ja seerumeita, ja tässä on varmasti edullisin cocktail hoitamaan ikääntymisen merkkejä. Retinoidit ovat tutkitusti tehokkain kosmetiikan ainesosa hoitamaan juonteita ja ryppyjä, ja The Ordinarylla on markkinoiden edullisimmat ja samalla aidosti tehokkaat retinoiditiivisteet. En onnistunut löytämään Stockalta tämän hetken hintaa, mutta kun itse ostin omani, se maksoi alle 20€.
Pitoisuudesta; minä käytän korkeinta 5% pitoisuutta, koska ihoni on jo tottunut retinoliin, mutta kannattaa aloittaa miedoimmasta (The Ordinarylla 0,2%) jos ei ole aiemmin käyttänyt retinolia.
Valitettavasti Postin absurdit mokat vuoden 2020 aikana eivät jääneet toukokuiseen farssiin.
Vielä joulukuun lopulla ehdin saada päänsärkyä ja pettynyttä alakuloa Postin toiminnasta. Kuten toukokuun tapauksessa, lopulta tässäkin keississä epäonnistuttiin hyvistä aikeista huolimatta niin, että ei oikein tiennyt itkeäkö vai nauraa.
Postista on tullut kuin VR. Valtion omistama kaiken kansan yritys, johon ei enää voi luottaa. On se surullista.
Pohjustus: minun ja sisarteni yhteishuoltajuutta nauttiva Viivi-chihuahua sai syksyllä haimatulehduksen. Tulehdus kroonistui, ja Viivi syö nyt haimasairaan koiran erityisruokaa.
Marraskuussa Viivi (ja kaverinsa Totti-koira) siirtyivät Lauttasaaren sisareltani minun huostaani. Joulukuun aikana Viivin erityisruoka alkoi loppua. Erityisruoka on kallista. Pyysin Lauttasaaren sisartani lähettämään Viivin ruokaa Tampereelle postiluukusta mahtuvassa kuoressa, sillä sisareni oli ostanut ruokaa ison ja edullisen jättisäkillisen.
Ruoan postittaminenkin tulisi halvemmksi kuin ostaa Tampereelta uusi pussi. Jouluna näkisin sisareni ja saisin häneltä kunnon satsin lisää Viivin nappulaa, mutta ruoka ehtisi loppua ennen joulua.
Sisareni lähetti kirjeen 15. joulukuuta. 17. joulukuuta se saapui Tampereelle ja sitä "lähdettiin kuljettamaan vastaanottajalle". Kellonajat näkyvät kirjauksissa, ja tiedän olleeni kyseisenä torstaina kotona puolen päivän jälkeen.
En saanut lähetystä torstaina. En saanut sitä Tampereen kotiini ollenkaan, sillä kolmea päivää myöhemmin lähdin joululomalle Kuopioon.
"Vastaanottajan luona on este" tuntuu vähän erikoiselta syyltä olla saamatta lähetystä perille, kun kyseessä on postiluukusta mahtuva XXS-lähetys. Vaikka en olisi ollut kotonakaan, lähetys olisi voitu työntää postiluukusta. Oma arvaukseni on, aiempiin vastaaviin tapauksiin nojaten, että postinkantaja ei ole edes ottanut lähetystä mukaan kierrokselleen.
(Karkkipäivän kommenteissa on moni muukin jakanut kokemuksiaan siitä, kun vastaanottajan istuessa postiluukun vieressä, siitä työntyy sisään Postin lappunen: "Hei, yritin toimittaa sinulle tilaavievää kirjettä, mutta et ollut kotona.")
En siis saanut Viivin ruokaa torstaina, ja jäin odottamaan saapumisilmoitusta, että voisin noutaa kirjeen Postista.
Tuli perjantai, lauantai ja lopulta sunnuntai, eikä saapumisilmoitusta kuulunut. Soitin Postiin. Siellä todettiin (kuten osasin jo arvata), että kirjettä ei ole saatu hyllytettyä lähimpään postiini, koska siellä on niin täyttä. Kirje siis lojui jossain odottamassa, että se mahtuisi hyllyyn. Sitä oli mahdoton paikantaa ennen hyllytystä.
Lähdin sunnuntaina Kuopioon, ja maanantaiaamuna tuli ilmoitus, että kirjeen voisi nyt noutaa Tampereen postistani. Great. Kirjeen hyllytykseen meni vaatimattomat neljä päivää.
Soitin jälleen Postille ja reklamoin asiasta. XXS-lähetyksen palvelulupaus kuuluu: "toimitus vastaanottajan postilaatikkoon 2–3 arkipäivässä". Viivin ruokapaketilla meni lähetyspäivästä hyllytykseen seitsemän päivää, enkä edes saanut sitä kotiin. Asiakaspalvelija oli kovin pahoillaan ja myönsi, että tässä oli mennyt poikkeuksellisen kauan. Siihen hän ei (tokikaan) ottanut kantaa, miksi littanaa kuorta ei ollut toimitettu postiluukusta. Sen tietää vain oman asuinalueeni postinkantaja.
Ehdotin Postin aspalle, että kirje saisi jäädä Tampereen postiin pidennetyllä säilytysajalla, sillä en tehnyt kirjeellä enää sillä hetkellä mitään. Olin jo joutunut ostamaan Viiville uutta ruokaa. Viipyisin Kuopiossa pidempään kuin viikon, joten ilman pidennettyä säilytysaikaa kirje palautuisi Helsinkiin noutamattomana.
Aspa sanoi, että he kuitenkin lähettäisivät kirjeen mieluummin Kuopioon. (Arvatenkin siksi, että paketit halutaan pois tilanpuutteesta kärsivien postitoimistojen hyllyiltä niin nopeasti kuin mahdollista.) Varmistin, että kai Posti nyt hoitaa tämän omaan piikkiinsä, ja aspa sanoi, että totta kai. Posti lähettäisi kirjeen Kuopioon omaan laskuunsa, koska ei ollut toimittanut sitä minulle toimituslupauksen puitteissa.
Hyvä on sitten, tehdään niin, sanoin.
Niinpä kirje lähetettiin Tampereelta Kuopioon.
Ja kun se saapui Kuopioon, siitä haluttiin periä uusi kuljetusmaksu (!!!!!).
Vaikka kirje oli reklamoitu, ja Postin oma asiakaspalvelija hoiti edelleenlähetykseen liittyvät toimenpiteet, kirjeeseen oli kuitenkin lyöty maksu edelleenlähetyksestä.
Kuopion Posti ei (luonnollisestikaan) ensin meinannut suostua luovuttamaan lähetystä ilmaiseksi, mutta kun heille selitettiin juurta jaksain reklamaatiosta, he antoivat kirjeen lopulta.
Mikä maku tällaisesta jää asiakkaalle?
Postin asiakaspalvelija oli oikeasti pahoillaan ja hän oli todella ystävällinen. Hän vaikutti vilpittömän halukkaalta järjestää asia niin, että asiakas ei jäisi aivan *ittuuntuneeksi. Hän todella teki parhaansa. Ärtymykseni ehti jo vähän laantua, mutta ketjun seuraava yksikkö teki tyhjäksi aspan onnistumisen.
Missä mättää? Postilla ei vain viestintä eri yksiköiden välillä kerta kaikkiaan pelaa. Toukokuun tapaus näytti sen aivan erityisen hyvin. Keskustelet asiasta yhden henkilön tai yksikön kanssa, ja Postin sisäinen tekniikka ei näköjään mahdollista tiedon kulkua seuraavaan yksikköön / henkilölle.
Turhan matkan kulkeneet nappulat
Kun kirjoitan Postin keisseistä, kyseessä ei ole itkuvirsi valtavista materiaalisista tai immateriaalisista menetyksistä. Kenenkään elämä ei mennyt pilalle eikä suurta kärsimystä koettu, kun Viivi-koira ei saanut ruokaansa ajoissa, eikä asiakkaani kampanjatuotelähetys ehtinyt minulle ajoissa ennen kampanjaa.
Kun kirjoitan näistä, haluan nostaa tietoisuutta ja herättää keskustelua siitä, miten tiedonkulku ja asiakaspalvelu jättiyrityksissä voi vielä 2020-luvullakin olla näin surkeaa. Miten Postin asiakaspalveluketju on rakennettu, kun tällaisia tapahtuu?
Pitkän linjan uskollisena Postin asiakkaana (sekä muutaman vuoden ajan postilaisena..!) tämä tekee minut surulliseksi. Postiin ei vain voi luottaa.
Ainakin se on selvää, että Postin palvelukonsepti on hyvin jäykkä ja sabluunamainen. Kaikki tapaukset käsitellään ja korvataan saman kaavan mukaan. Kun tavallinen (eli ei-vakuutettu) lähetys katoaa tai sen viivästymisestä aiheutuu jotain (taloudellista) vaivaa asiakkaalle, Posti puhaltaa pipiin antamalla asiakkaalle arkillisen postimerkkejä.
Juttelin empaattisen aspan kanssa pitkään, ja avauduin myös toukokuun mokasta. Sanoin hänelle, että on kummallista, että Postin strategiana on käyttää postimerkkejä hillitäkseen pettynyttä asiakasta vaihtamasta kilpailevan logistiikkayrityksen asiakkaaksi. Totesin aspalle, että postimerkeillä lepyttely on mokan tasosta riippuen melkein loukkaavaa.
Aspan äänensävy kertoi hänen mahdollisesti olevan samaa mieltä, mutta mitä hän saattoi tehdä. Hän on töissä Postilla, ja hänen keinonsa hyvittää mokailuja rajoittuvat tasan postimerkkeihin.
Sanoin puoliksi vitsinä, että josko hän nyt sitten lähettäisi vaikka kaksi arkkia postimerkkejä.
Sain yhden arkin ja kaksi ylimääräistä irtomerkkiä 🙏🏻
